Kuvaus
Järvenpään kaupungin diaarinumero: JARDno-2025-636
Liikenne- ja viestintäministeriön diaarinumero: VN/3785/2024
Johdanto
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi rautatieliikenteen toimivaltaisia viranomaisia koskevasta lainsäädännöstä. Esityksellä toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toimenpidettä ostoliikenteen järjestämisen mahdollistamisesta alueellisille viranomaisille. Samalla siirretään liikenne- ja viestintäministeriöllä nykyisin oleva toimivalta rautatieliikenteen ostoista Liikenne- ja viestintävirastolle, millä parannetaan eri liikennemuodoilla järjestetyn julkisen liikenteen tehokkuutta ja yhteensovittamista. Esitykseen sisältyvillä hankintamenettelyjen päivityksillä annetaan toimivaltaisille viranomaisille nykyistä kattavammat ja selkeämmät menettelytapanormit, jotka kattavat hankintamenettelyn eri vaiheet.
Lausuntoja pyydetään 14.3.2025 mennessä. Esityksen valmistelu jatkuu lausuntokierroksen jälkeen ja saatu lausuntopalaute huomioidaan jatkovalmistelussa.
Lainsäädännön tavoitteena on selkiyttää palvelusopimusasetuksessa tarkoitettujen rautatieliikenteen toimivaltaisten viranomaisten sääntelyä ja mahdollistaa alueellisten viranomaisten järjestämä ostoliikenne rautateillä.
Hallituksen esitykseen sisältyvillä muutosehdotuksilla päivitetään liikenteen palvelun laissa säädettyjä hankintamenettelyjä (19 luku), jotta toimivan kilpailuneutraalin markkinan edellytykset varmistetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Rautatieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävän siirtämisellä liikenne- ja viestintäministeriöltä Liikenne- ja viestintävirastolle tavoitellaan valtion tekemien lento-, linja-auto- ja junaliikenteen hankintojen nykyistä parempaa yhteensovittamista ja synergioiden hyödyntämistä eri liikennemuotojen hankinnoissa.
Järvenpään kaupungin lausunto osa-alueittain:
Valmistelija: Timi Veikkolainen
Toimivaltaisten viranomaisten määrittely valtionhallinnossa
Järvenpään kaupungin näkemyksen mukaan esitysluonnoksen mukainen tehtävien ja vastuiden jaottelu valtionhallinnossa on perusteltu, eikä siihen ole kommentoitavaa. Aluehallinnon uudistuksen yhteydessä ELY-keskusten joukkoliikenteeseen liittyvät vastuut ovat jo siirtymässä Liikenne- ja viestintävirastolle, ja on luontevaa, että tulevaisuudessa rautatieliikenteen valtion toimivaltaa keskitetään yhteen virastoon.
Esityksen käytännön vaikutukset henkilöjunaliikenteen palvelutasoon ja kustannusten kohdentumiseen 2030-luvulla:
Järvenpään kaupunki pitää EU kilpailulainsäädännön mukaista julkisen liikenteen markkinan kilpailun edistämistä tärkeänä tavoitteena. Markkinan avaaminen tulisi kuitenkin pyrkiä toteuttamaan siten, että sillä ei olisi kielteistä vaikutusta yhteiskunnallisesti merkittävän junaliikenteen palvelutasoon ja kustannuksiin/kuluttajahinnoitteluun.
Kunnilla, Järvenpään kaupunki mukaan lukien, ei pääsääntöisesti ole taloudellisia edellytyksiä osallistua merkittävissä määrin junaliikenteen kustannuksiin. Järvenpään kaupungin tapauksessa erityisen merkittävää on Helsingin seudulle suuntautuvan lähijunaliikenteen palvelutaso. Kaupungin näkemyksen mukaan kyseessä on laajemmin seudun elinkeinoelämää, Helsingin seutukunnan saavutettavuutta ja kestävää liikennettä koskevasta kokonaisuudesta, jonka ei voida katsoa kuuluvan kustannuksiltaan kunnan vastuulle.
Esityksen 182 a §:n mukaisten uusien/muutettujen toimivaltaisten viranomaisten mahdollistaminen nähdään Järvenpään kaupungin toimesta positiivisena asiana. Jo nykytilanteessa useiden kuntien väliset, mahdolliset junaliikenteen vuorojen hankinnat edellyttävät käytännössä yhteisen toimielimen kuten joukkoliikennelautakunnan tai vastaavan perustamista, jotta eri kunnat voivat yhdessä sitoutua liikennehankintoihin.
Kunnan jäsenyyden/roolin toimivaltaisessa viranomaistahossa tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, ja tietty, nykyistä palvelutasoa mukaileva junaliikenteen palvelu tulisi varmistaa jatkossakin valtion hankkimana liikenteenä tai palvelutaso tulisi muilla tavoin varmistaa valtion toimesta. Ajatus siitä, että kaupunkiseudut voivat yhdessä halutessaan kehittää ja täydentää lähijunaliikennettä osana joukkoliikennejärjestelmää, on hyväksyttävissä, mutta lakiesitys ei missään tapauksessa saa johtaa tilanteeseen, jossa valtio edellyttäisi kuntien osallistumista junaliikenteen kustannuksiin, suorien liikennehankintojen, kalustoyhtiön, tai esimerkiksi infrastruktuurin kustannusten muodossa.
Raskaan raideliikenteen toimintaympäristö on ensisijaisesti koko valtakuntaa koskeva kysymys, ja esimerkiksi alueiden saavutettavuus joukkoliikenteellä ei junaliikenteen tapauksessa saisi riippua kuntien rahoituksesta. Kunnilla on raideliikenteen infrastruktuurin historiallisen kehityksen myötä hyvin erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet henkilöjunaliikenteen osalta. Mikäli joukkoliikenteen palvelutaso olisi kunnan rahoituksen varassa, tulisi kuntien tiukan taloudellisen tilanteen ohjaama palvelutason kohdentaminen todennäköisesti johtamaan merkittäviin saavutettavuuspuutteisiin nykytilaan nähden. Yhdyskuntarakenteen eheyden kannalta on tärkeää, että raideliikenteen palvelutaso on ennustettavissa, ja valtion sitoutuminen tietyn palvelutason ylläpitoon on selkeää ja luotettavaa pitkällä aikavälillä.