Perustelut
Taustaa
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (Keuda) on perustettu kuntien välisellä perussopimuksella. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Perussopimus on kuntien välinen sopimus, ja kuntayhtymä, joka sopimuksella perustetaan, ei ole sopimusosapuoli. Jäsenkunnat päättävät perussopimuksessa keskeisistä kuntayhtymän toimintaan ja hallintoon liittyvistä asioista. Perussopimus ja siinä ilmaistu jäsenkuntien tahto on kuntayhtymän toiminnan lähtökohta. Kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisällöstä on säädetty kuntalain (410/2015) 56 §:ssä.
Keudan perussopimusta on edellisen kerran päivitetty vuonna 2017, jolloin perussopimus päivitettiin vastaamaan uudistettua kuntalakia. Tämän jälkeen perussopimukseen ei ole tehty muutoksia.
Keudan ja sen jäsenkuntien FCG:n OMA II –omistajaohjaushankkeen ensimmäisessä tapaamisessa kesäkuussa 2024 on kuntajohtajien toimesta todettu, että Keudan toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi perussopimukseen kirjattua tehtävää tulee muuttaa. Yksi keskeinen toimintaympäristön muutos on TE-uudistus, jonka myötä Keuda on solminut Keravan ja Sipoon työllisyysalueen kanssa puitesopimuksen työllisyysalueelle tuotettavista osaamispalveluista. Lisäksi Järvenpään ja Keravan kaupungit ovat tehneet selvitykset kansalaisopistojensa yhteistyöstä Keudan kanssa ja mahdollisesta toimintojen siirtämisestä Keudaan. Molemmat muutokset vaativat toteutuessaan Keudan perussopimukseen kirjatun tehtävän päivittämistä.
Jäsenkuntien kuntajohtajien kesäkuun 2024 tapaamisessa todettiin, että tehtävien päivittämisen lisäksi Keudan omistajaohjausta tulisi edelleen kehittää. Kuntien toteuttamassa tosiasiallisessa omistajaohjauksessa on suurta vaihtelua ammatillista koulutusta järjestävissä kuntayhtymissä. Näin myös Keudassa. Omistajaohjauksen merkitys on ollut vähäistä, koska Keuda on kyennyt toimimaan sille osoitetulla valtionosuudella, eikä kuntayhtymä ole ollut riippuvainen kuntien taloudellisesta tuesta.
Perussopimuksen päivittämistä varten jäsenkuntien kuntajohtajat päättivät perustaa valmisteluryhmän, johon kuuluivat Järvenpään hallintojohtaja Sari Forsström, Keravan kaupunginlakimies Maija Haapala, Mäntsälän sivistysjohtaja Timo Ahvo, Nurmijärven sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Pornaisten sivistysjohtaja Jari Wäre, Sipoon koulutusjohtaja Tommi Eränpalo, Tuusulan sivistysjohtaja Tiina Simons (pj.), Keudan kuntayhtymän johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu (esittelijä) ja Keudan hallintopäällikkö Severi Suppula (sihteeri). Valmisteluryhmä on valmistellut perussopimuksen muutosta 12.8.2024, 30.9.2024, 11.11.2024, 4.12.2024, 7.1.2025 ja 4.2.2025 järjestetyissä kokouksissaan. Valmisteluryhmän laatimaa perussopimuksen luonnosta on käsitelty jäsenkuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien sekä kuntajohtajien kanssa 23.10.2024, 18.12.2024, 29.1.2025 ja 11.2.2025 järjestetyssä tapaamisessa.
Perussopimusluonnokseen valmistelluista muutoksista
Perussopimusluonnoksella on päivitetty versio kuntayhtymän tehtävästä (sopimuksen § 3), jossa edellä mainitut toimintaympäristön muutokset on huomioitu.
Keudan ja kuntien yhteistyön merkitys korostuu yhteiskunnan hyvinvoinnin ja työllisyyden polarisoituessa sekä vieraskielisen väestön määrän kasvaessa. Keski-Uudellamaalla vahvalla asukas- ja yrityskasvulla on erityinen merkityksensä. Kuntien rooli elinvoiman vahvistajana lisääntyy, kun TE-palvelut siirtyivät kuntien vastuulle 2025. Uudenlaista strategista kumppanuutta rakentamalla ja omistajaohjausta terävöittämällä kunnat pystyvät vahvistamaan alueen elinvoimaa ja hyödyntämään tehokkaammin ammatillista koulutusta työvoiman saatavuuden helpottamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Perussopimukseen on lisätty luku koskien strategisia kumppanuussopimuksia, joita on kuvattu tarkemmin liitteenä olevalla taustamuistiolla.
Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista. Perussopimuksessa tulee sopia siitä, miten jäsenkuntien välinen äänivalta jakaantuu ja mikä on äänivallan jakautumisen peruste. Perussopimuksessa tulee sopia äänivallan perusteista, joten ei ole riittävää ottaa perussopimukseen suoraan kunkin kunnan äänimäärää (KHO 20.10.1994 T 5087). Keudan nykyinen perussopimus on tämän säädännön vastainen, sillä äänivallan jakautumiselle ei ole tällä hetkellä määrättyä perustetta. Jos äänivallan jakautumiselle ei aseteta perustetta, voidaan yhtymävaltuuston tekemät päätökset tämän perusteella todeta lainvastaisiksi.
Äänivallan peruste on jäsenkuntien harkinnassa. Perussopimusluonnoksessa äänivallan perusteeksi on asetettu jäsenkunnan peruspääoman osuus luonnoksella esitetyn portaikon mukaisesti. Jäsenkuntien välinen äänivallan suhde yhtymävaltuustossa ei muutu perussopimuksen esitetyn muutoksen yhteydessä.
Edellä kuvattujen perussopimuksen muutosten lisäksi perussopimukseen on tehty muita pienimuotoisia päivityksiä, jotka kaikki on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteenä olevassa taustamuistiossa.
Liitteet
1. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimus 1.7.2025 alkaen
2. Perussopimuksen taustamuistio
SF
Ehdotus
Esittelijä
-
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen liitteen mukaisesti.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.