Perustelut
Valmistelijat: johtava asiantuntija Tuomas Tenkanen ja kaupungin hyvinvointiryhmä
Hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Vuoden 2023 alusta voimaan tullut laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen 6§ (Finlex) velvoittaa kunnan edistävän asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi laki velvoittaa raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin.
Valtuusto hyväksyi 20.3.2022 Hyvinvointia ja turvallista arkea järvenpääläisille -hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022–2025. Uudistetussa suunnitelmassa haluttiin korostaa arjen turvallisuuden kokemusta hyvinvoinnin rinnalla. Suunnitelmassa asetettiin työlle neljä painopistettä ja kullekin painopisteelle omat tavoitteensa. Uuden suunnitelman myötä hyvinvointityön suunnittelu on kytketty kaupungin talouden ja käyttösuunnitelmien yhteyteen. Suunnitelman toteuttamiseen kytkeytyvät toimenpiteet raportoidaan osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä lautakunnille.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu on Järvenpäässä hallintosäännön mukaan hyvinvointilautakunnalla ja hyvinvoinnin palvelualueella. Valtuustolle raportoidaan HYTE-kertoimeen vaikuttavat indikaattorit ja niissä tapahtuneet muutokset.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin on kannustin. Kertoimen myötä kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 618/2021). Järvenpään HYTE-kerroin on kehittynyt myönteisesti vuonna 2024, jolloin HYTE-kerroin oli 72 eli 21,7 euroa per asukas. Valtionosuuden lisäosa on Valtionvarainministeriön laskelmaan pohjautuen noin 1 044 600 euroa.
Kunnan hyvinvointityön rakenteita voidaan tarkastella THL:n ylläpitämän TEA-viisarin avulla, joka mittaa kunnan aktiivisuutta terveyden edistämisessä. Järvenpään tulos vuonna 2024 on hyvinvointialueeseen sekä koko maahan verrattuna perusopetusta lukuun ottamatta kaikissa lohkoissa hieman parempi. Hyvään tulokseen ylletään kuntajohdon ja kulttuurin osalta. Muut tarkastellut kokonaisuudet ovat lohkossa "parannettavaa", mutta suhteellisen lähellä hyvän tuloksen raja-arvoa.
Laajassa hyvinvointikertomuksessa esitetään tiivis katsaus järvenpääläisten hyvinvointiin
Laajemmat indikaattoritiedot löytyvät Kuntamaiseman Johdon työpöytänäkymä -portaalissa.
Koulukiusaamisen osalta tilannekuva on pysynyt suhteellisen samankaltaisena kouluterveyskyselyn mukaan, toisen asteen oppilaitoksissa kiusaaminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin alakouluissa ja yläkouluissa. Huolestuttavaa on, että 4.–5. luokan oppilaista yli puolet on kokeneet koulukiusausta joko kiusattuna tai kiusaajana, 8. ja 9. luokan oppilaistakin lähes 40 %.
Lasten ja nuorten kokema fyysinen uhka ja väkivalta aikuisten taholta on kehittynyt viime vuosina negatiiviseen suuntaan ja tämä heijastuu monenlaisena pahoinvointina ja oireiluna ja näkyy myös koulukiusaamisena. Huolestuttavaa on, että tämä on yleisempää nuoremmissa ikäluokissa. Järvenpäässä panostetaan kiusaamisen ehkäisyyn ja selvitetään ilmi tulleet tapaukset esimerkiksi K-0-toiminnalla, jossa nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä koulujen kanssa.
Myönteistä on se, että merkittävä osa, 94 % lapsista ja nuorista harrastaa jotain kerran viikossa kouluterveyskyselyn mukaan. Järvenpään oppilaskyselyn mukaan alaluokkien oppilaista merkittävä osa osallistuu ohjattuun harrastustoimintaan ja useimmat harrastavat jotain omatoimisesti. Yläluokkien oppilaista puolestaan hieman yli puolet osallistuu ohjattuun toimintaan ja yli 70 % harrastaa jotain omatoimisesti. Järvenpäässä onkin viimeiset vuodet panostettu voimakkaasti Jäke harrastaa -toiminnan kautta maksuttoman harrastamisen mahdollistamiseen ja laaja ja monipuolinen harrastuskattaus on kuvattu elokuussa 2023 avatussa harrastuskalenterista, jossa voi tutustua erilaisiin harrastuksiin. Kalenteri päivittyy jatkuvasti harrastusmahdollisuuksia tarjoavien seurojen, yhdistysten ja muiden toimijoiden kautta.
Yläkouluikäisten päihteidenkäyttö on huolestuttavalla tasolla: kannabiksen ja muiden huumeiden osalla käyttö on yleisempää kuin esimerkiksi Hyvinkäällä ja Keravalla. Yleisestikin elämäntavoissa näkyy epätoivottava kehitys, nukutaan liian vähän ja unen laatu ei ole riittävää (15 % heräilee kesken unien joka yö, nukahtamisvaikeuksia päivittäin on joka viidennellä); alakouluikäisistä joka kolmas ei syö aamupalaa, yläkouluikäistä aamupalaa ei syö joka kolmas ja lounaan jättää väliin yli puolet. Tästä nousee vahva huoli oppimisen valmiuksista. Jos ei syö hyvin ja laadukkaasti, ei nuku eikä liiku riittävästi, valmiudet oppimiselle ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemiselle on vaikeaa. Tämä aiheuttaa haasteita mielenterveydelle ja yleiselle jaksamiselle ja tulee kuormittamaan palvelujärjestelmää. Mikään yksittäinen palvelu tai yksittäinen toimenpide ei ratkaise yksin näitä lapsiin ja nuoriin liittyviä haasteita, vaan rinnalle tarvitaan huoltajat ja muut kasvattajat.
Nuorisorikollisuuden määrällinen tarkastelu vuoden 2024 ensimmäisiltä 9 kk osoittaa, että Järvenpäässä olisi laskevaa trendiä erityisesti ikäluokassa 12–14-vuotiaat. Ensimmäisen 9 kk aikana omaisuusrikosten lasku vuoteen 2023 osoittaa 31 % laskua ja henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta jopa 45 % laskua verraten vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan keskiuusimaalaiset kokevat elämänsä suhteellisen turvalliseksi, yli puolet tuntee olonsa onnelliseksi ja elämänlaatunsa hyväksi. Suuria eroja koko maahan verrattuna ei ole. Tulokset ovat kuitenkin laskeneet, työikäisillä eniten. Psyykkinen kuormittuneisuus työikäisillä näkyy ja lähes joka kolmas työikäinen ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti. Toisaalta positiivisen mielenterveysmittarin pistemäärä on yhä sangen korkealla. Vain harvalla on kokemus heikosta osallisuudesta. Yksinäiseksi itsensä kokee noin joka kymmenes, yleisintä tämä on työikäisillä ja korkean koulutuksen omaavilla.
Yli puolet aikuisista liikkuu liian vähän, erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä, noin 70 % syö liian vähän kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Lihavien osuus on lisääntynyt. Alkoholia liikaa käyttävien osuus on pysynyt turhan korkealla tasolla, noin 30 %. Korkean koulutuksen omaavien alkoholin käyttö on hieman lisääntynyt. Päivittäin tupakoivien osuus on alle 10 %, yleisintä se on matalan koulutuksen omaavilla.
Kunnalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin. Kaikilla toimilla, joilla voimme kytkeä yksilön yhteisön jäseneksi on aina preventiivinen ulottuvuus: osallisuus, kulttuurin kokeminen ja tekeminen, liikunta, tapahtumat, elävä ja samalla turvallinen kaupunkiympäristö, laadukas kaupunkisuunnittelu, osaava henkilöstö kuntalaisten palveluksessa, laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus jne. Hyvinvointityö kuuluu kaikille ja sen perusta on kaupungin laadukkaissa peruspalveluissa. Yleisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman neljä painopistettä ovat edelleen valideja.
Pahoinvoinnin kaaren taittamiseksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi on seuraavat seikat huomioitava:
1. Yhteistyön vahvistaminen: On tärkeää vahvistaa yhteistyötä hyvinvointialueen, kaupungin eri palvelualueiden ja kolmannen sektorin välillä.
2. Liikkumisen tukeminen: Järvenpään panostukset liikkumisen tukemiseen ovat tärkeitä lasten ja nuorten sekä muiden ikäryhmien hyvinvoinnin kannalta.
3. Turvallisuuden parantaminen: Nuorten tekemät rikokset ja katujen turvallisuus vaativat huomiota ja toimenpiteitä.
4. Päihteidenkäytön vähentäminen: erityisesti yläkouluikäisten sekä ikääntyneiden päihteidenkäyttöön ja epäterveellisiin elämäntapoihin on puututtava.
5. Aikuisten (psyykkinen) hyvinvointi: Aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus ja vähäinen liikunta ovat merkittäviä haasteita, joihin on kiinnitettävä huomiota.
Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman neljällä painopisteellä on yhteensä 22 tavoitetta. Vuonna 2023 niistä valittiin 14 tavoitetta, joihin kohdennettiin yhteensä 54 toimenpidettä. Toimintakertomusraportoinnin mukaan 42 toimenpidettä toteutuivat suunnitellusti, 12 toimenpidettä toteutuivat osittain eikä yhtään jäänyt toteutumatta. Vuonna 2024 painopisteistä valittiin 12 tavoitetta, joihin kohdennettiin yhteensä 51 toimenpidettä. Toimintakertomusraportoinnin mukaan 44 toimenpidettä toteutuivat suunnitellusti, kuusi toimenpidettä toteutuivat osittain ja yhden toimenpiteen toteuttaminen siirtyy vuodelle 2026. Valittuja tavoitteita onnistuttiin toteuttamaan toimenpiteiden avulla varsin hyvin.
Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuuston hyväksymisen jälkeen sähköisellä alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi sekä toimitetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, §).
Toimivalta:
Hallintosääntö § 21 (Valtuusto 27.5.2024 § 34)
KS
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Kristiina Soots, palvelualuejohtaja, kristiina.soots@jarvenpaa.fi
Hyvinvointilautakunta
1. päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan laajan hyvinvointikertomuksen.
2. valtuuttaa valmistelijat tekemään aineistoon teknisluontoisia korjauksia ja viimeistelemään aineiston julkaisukuntoon ennen sen viemistä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn.