Perustelut
Taustaa
Lausuntopyyntö Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Hyvinvointialueohjelman luonnokseen saapui kirjaamoon 22.6.2023.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on julkaissut luonnoksen Hyvinvointialueohjelmasta. Lausuntopyynnössä toivotaan, että Järvenpää ottaa kantaa luonnokseen. Hyvinvointialueohjelma sisältää ehdotuksen niistä toimenpiteistä, joilla voidaan yhdessä rakentaa elinvoimainen hyvinvointialue ja turvata sujuvat palvelut. Hyvinvointialueohjelmassa kuvataan, millä tavalla rakennetaan yhdessä elinvoimaista Keski-Uuttamaata ja turvataan asiakaslähtöiset ja sujuvat sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat vaikuttavia, saavutettavia ja kustannustehokkaita. Lisäksi ohjelmassa kuvataan, miten Keusotesta tehdään työpaikka, josta on helppo puhua hyvää.
Keusoten verkkosivustolta löytyy Hyvinvointialueohjelman luonnos ja linkki verkkokyselyyn, johon pyydetään myös vastaamaan. Verkkokyselyyn on mahdollista vastata yksityishenkilönä 15.8. asti. Lausuntopyyntöjen määräaika on 15.8. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen toimielimet käsittelevät hyvinvointialueohjelman hyväksymistä elo-syyskuussa 2023.
Hyvinvointialueohjelman keskeinen sisältö
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hyvinvointialueohjelma on tehty vuosille 2024–2025 linkittyen hyvinvointialueen strategiaan ja palvelustrategiaan. Hyvinvointialueohjelman päätavoitteena on turvata asukkaiden tarpeita vastaavat, kustannustehokkaat ja vaikuttavat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Taloudellisten tavoitteiden lisäksi ohjelmalla pyritään yhtenäistämään hyvinvointialueen toimintaa yli palvelualueiden ulottuvien, sujuvien palveluketjujen muodossa.
Ohjelmassa korostuu neljä pääteemaa:
1. Kysyntään vaikuttaminen
2. Virtaukseen vaikuttaminen
3. Tuotantorakenteeseen vaikuttaminen
4. Työilmapiiriin ja –olosuhteisiin vaikuttaminen
Hyvinvointialueohjelman toteutuminen ja siinä onnistuminen on kiinni pitkälti henkilöstön saatavuudesta. Nykyisen kaltaista palveluiden verkostoa ei kyetä ylläpitämään nykyisillä resursseilla ja osoitetulla rahoituksella.
Väestön ikääntyminen kasvattaa nopeasti palvelutarvetta ja luo painetta siirtää resursointia nykyistä enemmän ikääntyneiden palveluiden toteuttamiseksi.
Hyvinvointialueohjelman tarkentuneen arvion mukaan tasapainottamistarve on noin 80 miljoonaa euroa, josta kehittämistoimenpiteiden osuus on 60 miljoonaa euroa ja konkreettisten säästöjen osuus 20 miljoonaa euroa.
Järvenpään kaupungin lausunto
Lausunnon valmisteluaikataulu on ollut erittäin haastava kuntien ja asukkaiden näkökulmasta. Lausuntopyyntö saapui kuntiin 22.6., juhannusaaton aattona ja lausuntojen määräaika on 15.8. Lausuntojen valmistelu ja käsittely ajoittui kunnissa kesälomakaudelle, jolloin yhteinen keskustelu sekä viranhaltijoiden että luottamustoimielinten osalta jäi ohueksi. Vaikuttamistoimielimillä oli myös ongelmia käsitellä lausuntopyyntöä, koska yhteistä kokousaikaa ei lausuntoaikana ollut suunniteltuna. Järvenpäässä lausuntoaikataulu ei mahdollistanut lautakuntakäsittelyjä lainkaan. Kaupunginhallitus käsittelee lausunnon kokouksessaan 14.8.2023.
Hyvinvointialueohjelman tavoitteiden mukaan palveluiden tuottamisessa keskitytään varmistamaan etenkin asiakaslähtöisyyden, laadun ja vaikuttavuuden, saavutettavuuden sekä kustannustehokkuuden toteutuminen mahdollisimman hyvin. Lisäksi painotetaan matalan kynnyksen sekä ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita. Järvenpään kaupunki pitää esitettyjä tavoitteita hyvinä. Hieman epäselväksi jää, miten hyvin näihin tavoitteisiin loppujen lopuksi päästään ja saavutetaanko laskennalliset säästöt esityksen mukaan. Toisaalta hyvinvointialue on saanut merkittävän määrän (11 M€) valtion rahoitusta kehittämistyöhön asetettujen tavoitteideiden saavuttamiseksi.
Ohjelmaluonnoksessa on vaikea arvioida tosiasiallista asukkaiden osallisuutta. Infotilaisuudet ja kyselyt eivät korvaa aitoa dialogia asukkaiden kanssa. Kuntatoimijoiden osallistuminen ohjelman laadintaan on ollut myös ohutta. Valmistelussa olisi voinut hyödyntää esim. olemassa olevia lukuisia yhdyspintaryhmiä paremmin.
Järvenpään kaupungin eläkeläisneuvosto ja nuorisovaltuusto ovat toimittaneet lausuntonsa myös Keusotelle. Lausunnot ovat pykälän oheismateriaalina.
Ohjelmasta Järvenpään kaupunki nostaa esille seuraavat:
1. Palveluverkon tulee olla tarpeita vastaava
Järvenpää kuten muukin Keski-Uusimaa kasvaa väestömäärältään tulevina vuosina. Tämän vuoksi haasteellista tulee olemaan tarvetta vastaavien palveluiden tarjoaminen samanaikaisesti kun resurssit niukkenevat. Tämä edellyttää rohkeasti erilaisten palvelutapojen kehittämistä kuten ohjelmassa tuodaan esille. Asukkaiden palautteista päätellen nykyisten palveluiden keskeisin ongelma on yhteyden saaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saaminen hoitotakuun edellyttämissä rajoissa. Myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuudessa on ollut vaikeuksia. Näihin epäkohtiin on erityisesti syytä kiinnittää huomiota.
Tiloista saatavien säästöjen tarkastelu on järkevää, mutta kehittämistyötä on syytä tehdä asukkaiden palvelut edellä, ei palveluverkko edellä. Hyvinvointialueen tulisi ensin toteuttaa "seiniä" korvaavat palvelut kuten liikkuvat palvelut ja digipalvelut ennenkuin palveluverkkoon suunnitellut toimipisteiden mahdolliset lakkautukset toteutuvat. Lisäksi on huomioitava, että harvenevien toimipisteiden kapasiteetti ja saavutettavuus on riittävä. Toisaalta toimipisteiden asiakaskunnan laajentuminen voi tuoda myös kehittämisen mahdollisuuksia kuten esim. Järvenpään Justissa.
2. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueesta kuntoutuksen vahva kehittäjä hakemalla yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden kanssa
Keusoten kuntoutuskeskuksen (Kiljavan sairaalan) osalta Järvenpää toteaa, että Kiljavan sairaalasta kannattaisi kehittää alueen vahva kuntoutustoimija ja keskittää sinne palveluita. Kannattaisi selvittää, olisiko kyseinen rakennus kehitettävissä kuntoutuksen huippuyksiköksi, jota hyvinvointiealueet voisivat Keusotea laajemmin hyödyntää. Keski-Uusimaa voisi toimia kuntoutuksen keskittymänä ja kuntoutustoimintaa voitaisiin järjestää hyvinvointialueiden yhteistyöllä tai sidosyksikkömallilla. Resurssiviisauden näkökulmasta on perusteltua hyödyntää vanhoja ja osittain korjattua rakennuksia sen sijaan että etsitään uutta tonttia uudisrakennukselle. Henkilöstön saatavuuden kannalta työpaikan sijainti ei välttämättä ole ratkaiseva tekijä, mainittakoon esimerkiksi Silta-sairaala, joka kärsii vakavasta työvoimapulasta oivallisesta sijainnista huolimatta.
3. Hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö toimivilla yhdyspinnoilla on yhteinen tavoite ja kuntalaisten etu
Hyvinvointialue haluaa panostaa matalan kynnyksen palveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Ohjelmasta ei käy selvästi ilmi, mitä näillä tarkoitetaan. Jos näillä tarkoitetaan kunnan palveluja, niistä pitäisi sopia ja kuvata ohjausprosessit yhteistyössä kuntien ja hyvinvointialueen kesken. Kunnan hyvin toimivilla palveluilla (esim. liikunta- ja kulttuuripalvelut, lapsiperheiden palvelut, nuorisopalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, asuminen jne.) on vaikutusta ohjelmassa mainittuun "virtaukseen". Järvenpää esittää, että hyyvinvointialueohjelmassa tunnistetaan ja kuvataan yhdyspintatyön mahdollisuuksia ohjelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyön tehostamisesta hyötyvät eniten kunnan asukkaat. Kuntien ja hyvinvointialueen kesken toimii jo lukuisia yhteistyöryhmiä, joten niiden huomioiminen ohjelmassa olisi suotavaa.
4. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön saatavuuteen voidaan vaikuttaa yhteistyöllä
Sosiaali- ja teyspalveluiden henkilöstön saatavuus on ohjelman mukaan heikentynyt myös Keski-Uudenmaan alueella. Henkilöstöstä käydään kilpailua varsinkin Etelä-Suomen alueella. Tässä hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyöllä voidaan saavuttaa tuloksia. Järvenpään kaupunki toteaa, että henkilöstön saatavuudesta ja pysyvyydestä kilpailtaessa lyhyet työmatkat ja toimivat lähipalvelut ovat tärkeä vetovoimatekijä. Hyvinvointialueen henkilöstöetujen pakissa tulisikin työsuhdeasuntojen ja muiden kannusteiden avulla tarjota mahdollisuutta asua lähellä omaa työpistettä. Lähiasuminen on myös vastuullisuusteko vähentäen työmatkoista aiheutuvaa ympäristökuormitusta, minkä lisäksi lähiasumisella on positiivisia vaikutuksia hyvinvointialueen kuntien elinvoimaan ja verokertymään. Toimivilla asuntomarkkinoilla ja monipuolisilla asumisen mahdollisuuksilla edistetään myös työvoiman saatavuutta.
Järvenpää katsoo, että henkilöstöohjelma on hyvinvointialueohjelman tärkeä ja välttämätön osa, jota tukevat koulutus-, työhyvinvointi-, sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Ilman osaavaa ja riittävää sote-henkilöstöä, ei palveluita voida tuottaa. Henkilöstöön panostaminen ohjelmassa kuvatulla tavalla on tärkeää.
5. Ikäihmisten palveluiden ja asumisen järjestäminen tulee toteuttaa toimintakyky ja tarpeet huomioiden
Ikäihmisten määrän kasvu ennakoi väistämättä tarvetta kehittää erilaisia asumista tukevia ratkaisuja. Ohjelmassa on tähän esitetty ratkaisuna mm. siirtymistä raskaammasta ympärivuorokautisesta asumispalvelusta kevyempään yhteisölliseen asumiseen. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta siirtymän aikataulu on haasteellinen. Yhteisöllinen asuminen edellyttää ikäihmisiltä parempaa toimintakykyä kuin ympärivuorokautinen asuminen. Hyvinvointialueella tulee varautua asumista tukevien palvelujen kuten kotihoidon tarjoamiseen myös ilta- ja yöaikaan. Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen tulee panostaa yhteistyössä hyvinvointialueella, kunnissa, järjestöissä kuullen ja ottaen mukaan asukkaita.
Ikäihmisten asumisen uudiskannan sisällön suunnittelussa tarvitaan tiivistä ja aktiivista yhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan kesken, jotta uudet asumisen ratkaisut vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Ikääntyneiden huomioiminen asuinalueiden suunnittelussa edellyttää yhteistyötä kuntien, vaikuttamistoimielinten, asukkaiden sekä yritysten ja järjestöjen kanssa. Ennakointi on erittäin olennaista ja tätä yhteistyötä onkin tiivistetty kuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointialueen ja kuntien yhdyspinnalla tuleekin arvioida nykyisten rakenteiden riittävyys yhdyskuntarakenteen suunnittelun kysymyksissä ja poikkihallinnollisessa yhteistyössä.
Ikäihmisten joukossa on vielä pitkään henkilöitä, joille digitaaliset ratkaisut eivät korvaa läsnäolevaa palvelua. Tämä tulee huomioida palveluiden ja asiakasohjauksen siirtyessä enenevässä määrin verkkoon. Digineuvonnan tarve tulee kasvamaan, mikä on huomioitava yhtenä kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspintana.
Järvenpään eläkeläisneuvosto on lausunnossaan nostanut esille vastaavia asioita. Tämän lisäksi he mainitsevat lausunnossaan omaishoidon ja omaishoitajien merkityksen ikäihmisten hyvinvoinnin tukena.
6. Lasten ja nuorten palveluiden saatavuus tulee olla prioriteettina
Hyvinvointialueohjelman mukaisesti sote-palveluiden saatavuutta halutaan parantaa. Tämä korostuu etenkin lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarpeiden kasvaessa. Lasten ja nuorten pahoinvointi on tunnistettu laajasti niin kunnissa kuin hyvinvointialueellakin ja myös tilastot tukevat tätä tilannetta.
Lasten ja perheiden varhaisen tuen näkökulmasta kunnan palvelut kuten varhaiskasvatus, perusopetus, lapsiperheiden palvelut ja nuorisopalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä hyvinvointialueen kumppaneita. Asiakasohjauksen näkökulmasta tulee yhteistyötä tiivistää näiden palveluiden kesken. Uudenlaisia toimintamalleja on mahdollista luoda mm. yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa eli tuoda esim. neuvolapalveluita päiväkoteihin eli sinne, missä lapset päivittäin ovat (vrt. kouluterveydenhoito ja opiskeluhuolto kouluissa). Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoketjujen toimivuus ja palvelujen saatavuus tulee olla hvyvinvointialueen prioriteettinä. Nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen myös Järvenpään nuorisovaltuusto ottaa kantaa omassa lausunnossaan.
Lastensuojelussa on tunnistettu vaativan tason palveluiden tarve, joten on perusteltua laajentaa ohjelmassa mainittuja Auerkulman lastensuojelun palveluita.
7. Työikäisten ja erityistarpeisten asukkaiden (kuten osatyökykyiset henkilöt sekä pitkäaikaistyöttömien osalta ) palvelut huomioitava ohjelmassa
Järvenpää toteaa, että ohjelma ei tarjoa parannusta tämänhetkiseen heikkoon hoidon saatavuuteen mm. osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien osalta. Toiveeksi jää, että näidenkin ryhmien tilanne vaikuttavan hoidon sekä hoitoketjujen osalta pystyttäisiin huomioimaan asiakasohjauksen kokonaisuudistuksessa. Työkyvyn mahdollinen palautuminen edes jokseenkin oikea-aikaisesti saatavan hoidon ja näiden ryhmien ongelmatiikkaan perehtyneen erityisosaamisen avulla on yksilön, kunnan mutta myös yhteiskunnan kannalta varsin tehokas ja vaikuttava asia.
8. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnit on tehtävä huolella
Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että Hyvinvointialueohjelman vaikutusarviointi toteutetaan vaiheittain toimenpiteiden tarkentuessa. Luonnosversioon on vaikutuksia arvioitu yleisellä tasolla. Toimeenpanovaiheessa tehdään erilliset vaikutusten arvioinnit yksittäisille toimenpiteille. Vaikutusten arvioinnin avulla arvioidaan, miten hyvinvointialueohjelma vaikuttaa hyvinvointialueen lakisääteisten vastuiden toteutumiseen sekä sen talouteen ja palveluihin.
Järvenpää toteaa, että moninäkökulmaiset vaikutusten arvioinnit (vaikutukset ihmisiin, palveluiden saavutettavuuteen, ympäristöön, organisaatioon, talouteen, elinkeinoihin, strategiaan jne.) on syytä tehdä ennen päätöksentekoa. Lapsivaikutusten arviointi on keskeinen osa ennakkovaikutusten arviointia palveluiden muuttuessa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa erityisesti eri-ikäisiin ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat merkityksellisiä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudella ja laadulla on merkitystä kunnan veto- ja pitovoimaan, joten tämäkin näkökulmaa tulee vaikutusarvioinneissa huomioida. Ohjelmassa todetaan mm., että "kustannukset katetaan ostopalveluja vähentämällä”. Tarve ei kuitenkaan siis ko. palveluille vähene, joten vaikutusten arvioinnit on tehtävä huolella ja valittava kustannusvaikuttavimmat tavat tuottaa palveluita. Ohjelmassa korostetaan myös arvoja, joiden huomiointi kustannusvaikutusten ohella on merkityksellistä.
Ohjelmassa vaikuttavuutta tavoitellaan useilla keinoin, myös vähentämällä tunnistettuja asiakkuuksia ikäihmisten, mutta myös lasten, nuorten ja perheiden segmentissä. Ohjelmassa halutaan puuttua ns. "häiriökysyntään", joka terminä ohjelmassa ei kuulosta asialliselta ja siihen kannattaa etsiä toisenlainen kuvaus. On ymmärrettävää, että säästöjä haetaan vaikuttamalla virtaukseen mm. ohjaamalla asiakkaita kevyempien palveluiden ääreen, esimerkiksi 3. sektorille. Asiakkuuksien vähentämisen tavoittelulla voi olla myös epätoivottuja pitkäaikaisia seurauksia: palveluihin hakeutuminen vaikeutuu ja ongelma, joka olisi voitu hoitaa aiemmin helpomman hakeutumisen avulla halvemmalla, voi pitkittyä tai syventyä, jolloin hoito on myös kalliimpaa. Järvenpää haluaa korostaa vaikutusten arviointia ennalta ja huolellisesti, jotta tehdyillä päätöksillä ei aiheuteta päinvastaisia vaikutuksia kuin haluttiin.
Digitaalisten ja etäpalveluiden kehittämistä korostetaan ohjelmassa. Järvenpää toteaa, että näiden palveluiden käyttäminen sopii tietyille asiakasrymille ja parantaa ja nopeuttaa hoidon saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee huomioida kuitenkin myös kohtaavien palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Tärkeää on tunnistaa ne asiakasryhmät, joille palveluita tulee tarjota kohtaavana palveluna ja lähipalveluna. Lähipalveluiden ja kohtaavien palveluiden merkitys korostuu, mitä heikommassa asemassa asiakas on.
9. Ohjelman tavoitteiden toteutumista ja asukkaiden hyvinvointia seurattava
Lopuksi Järvenpää haluaa todeta, että tavoitteiden toteutumista tulee seurata tarkasti hyödyntäen erilaista, arjessa kertyvää ja kerättävää tutkittua tietoa. Toiminnan arvioinnissa tulee käyttää monenlaisia mittareita ja tavoitetasoja, kuten asiakastyytyväisyyttä- ja kokemusta mittaavia indikaattoreita, suositteluindeksiä, elämänlaatua kuvaavaa indeksiä ja terveysindeksiä sekä henkilöstökyselyn tuloksia. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa tehdään sekä alueellisessa että kuntien vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa. Toiveena on, että hyvinvointietoa voitaisiin hyödyntää entistä paremmin yhteistyössä hyvinvointialueen ja kuntien kesken palveluiden edelleen kehittämiseksi.
Hyvinvointialueen tavoitteita ja toimintaa ohjaa vahvasti lainsäädäntö. Lainsäädännön puitteissa tulee pysyä palveluun pääsyn ja laadun osalta. Valtion rahoituksen raameissa pysyminen ei saa heikentää palvelutasoa asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella. Sosiaali- ja terveyspalvelut koetaan yleisesti ihmisille tärkeiksi perusturvaa ylläpitäviksi palveluiksi.
KMK