Perustelut
Valmistelijat: hyte-johtaja Kirsi-marja Karjalainen ja Järvenpään Opiston vt. rehtori Jonna Käsmä
Taustaa
Nykyinen suomalainen koulutuspolitiikka voidaan jakaa karkeasti kahteen kokonaisuuteen: oppivelvollisten koulutuksiin sekä työikäistä väestöä koskeviin jatkuvan oppimisen palveluihin.
Koulutusjärjestelmän työikäisille tarjottava formaali koulutus (jatkuvan oppimisen palvelut) tuotetaan rahoituskanavittain seuraavasti:
• Vapaa sivistystyö (kansalaisopistojen kurssit, kansanopistokoulutus, taiteen perusopetus)
• Aikuisten perusopetus (kohdentuu merkittävissä määrin maahanmuuttajiin)
• Ammatillinen koulutus (perustutkinnot, ammattitutkinnot, erikoisammattitutkinnot)
• Ammatillinen koulutus (työvoimakoulutukset, muut lyhyt- ja täydennyskoulutukset)
• Aikuislukiokoulutus (koulutus yli 18-vuotiaille)
• Korkeakoulutus (ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus).
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) voi antaa luvan koulutuksen järjestämiseen ammatillista koulutusta ja vapaata sivistystyötä varten niin kunnille kuin kuntayhtymille. Kunta voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen. Kaikkia koulutusmuotoja säätelee lait ja asetukset mm. laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998). Lisäksi toimintoja säätelevät useat koulutuksen rahoitusta, hallintoa ja henkilöstön kelpoisuutta koskevat lait ja asetukset.
Vapaan sivistystyön (ml. kansalaisopistot) "tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta”. Lain mukaan vapaan sivistystyön toiminnassa korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Tarve nopeavaikutteisille lyhytkoulutuksille kasvaa. Osana valtioneuvoston Kestävän kasvun ohjelmaa on parlamentaarisena yhteistyönä laadittu Jatkuvan oppimisen linjaukset. Linjauksilla vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Vapaalle sivistystyölle on asetettu jatkuvan oppimisen linjausten myötä uusia tehtäviä. Linjauksissa korostetaan oppimista osana työelämää, jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmä kehittämistä ja palvelujen saatavuutta. Kansalaisopistot nähdään osana koulutusjärjestelmää, joka tuottaa koulutuspalveluja työikäiselle väestölle.
Ammatillisella koulutuksella ja kansalaisopistotoiminnalla on omat lakisääteiset tehtävänsä. Yhteiskunnan nopeat muutokset työntävät kuitenkin näitä kahta koulutusmuotoa tiiviimpään yhteistyöhön. Tällaisia toimintaympäristön muutoksia ovat mm. maahanmuuttajien määrän kasvu, rakenteellinen työttömyys, työvoimapula, negatiivinen väestökehitys, Venäjän hyökkäyssota ja yleisen turvallisuudentunteen järkkyminen ja julkishallinnon uudistukset kuten TE2024-palvelut. Muutokset edellyttävät nopeavaikutteisten lyhytkoulutusten jatkuvaa kehittämistä ja määrän kasvattamista. Tähän tarpeeseen OKM sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat perustaneet Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) vuonna 2021. JOTPA on uusi viranomainen, joka edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Keskus tukee koulutusasteiden ja -muotojen yli menevää yhteistyötä ja palvelutuotantoa. Työllisyyspalvelut, kotoutumispalvelut ja jatkuva oppiminen ovat kokonaisuus, jossa kansalaisopiston kurssi- ja koulutustarjonnalla on tulevaisuudessa merkittävä rooli. Erityisesti työllisyyttä ja kotoutumista edistäviin osaamistarpeisiin voi kansalaisopiston joustava toimintatapa tuoda uusia mahdollisuuksia. Ns. aliedustetuille ryhmille ja koto-vieraskielisille suunnatut koulutukset ovat jo tällä hetkellä kansalaisopistojen kurssi- ja koulutustarjontaa. Osaamisen kehittämisessä ei aina ole tarkoituksenmukaista suorittaa tutkintoja tai tutkinnon osia. Näissä tilanteissa voidaan kansalaisopiston kurssitarjonnalla ja räätälöidyillä lyhytkoulutuksilla tuoda kohdennettuja osaamissisältöjä asiakkaille.
Järvenpään opiston nykytila / palvelut
Järvenpään Opisto on vuonna 1947 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia opiskeluun, harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen. Opisto järjestää myös taiteen perusopetusta ja tilauskoulutusta. Opisto toimii kiinteässä yhteistyössä kaupungin eri palveluiden, järjestöjen, oppilaitosten ja yritysten kanssa koulutustoiminnan järjestämisessä.
Järvenpään Opisto järjestää vuosittain noin 13 000 tuntia opetusta eri ainealueilla (kielet, tietotekniikka, teatteri, liikunta, tanssi, yhteiskunnalliset aineet, musiikki, terveys ja hyvinvointi, kuvataide, keramiikka, elokuva, valokuvaus, tekstiilityö, tekninen työ ja kotitalous). Kursseja järjestetään aikuisille, lapsille, nuorille, perheille, senioreille, maahanmuuttajille ja erityisryhmille. Kursseja on vuosittain noin 700 ja ne ovat pituudeltaan vaihtelevia, yhden päivän lyhytkursseista koko lukuvuoden mittaisiin kursseihin. Opisto järjestää myös kaikille avoimia ja maksuttomia yleisöluentoja sekä tapahtumia.
Järvenpään Opistossa työskentelee 7 vakituista, päätoimista työntekijää ja 1 määräaikainen työntekijä sekä noin 180 osa-aikaista ja määräaikaista tuntiopettajaa. Opiskelijoiden määrä kertaalleen laskettuna on vuosittain noin 5200 ja kurssiosallistumisia on vuosittain noin 9500 (tiedot vuodelta 2022). Opiston toimintaa on noin 30 toimipisteessä ympäri Järvenpäätä.
Järvenpään Opiston toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632). Laki taiteen perusopetuksesta (21.8.1998/633) määrittää kuvataiteen, käsityötaiteen ja teatteritaiteen perusopetuksen toimintaa.
Selvityksen perusteita
Järvenpään Opiston palveluiden pohdinta osana kaupunkilaisten hyvinvoinnin tukemista on tärkeää. Lukuvuoden 2023-2024 aikana halutaan tarkastella opiston organisoitumista jatkossa. Tarkoituksena on selvittää, miten opiston toiminta olisi taloudellisten ja muiden resurssien puitteissa parasta toteuttaa, jotta opisto vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja vapaalle sivistystyölle asetettuihin tavoitteisiin. Kasvavassa Järvenpään kaupungissa opiston osallistuja- ja opetustuntimäärät ovat nousujohteiset, ja palveluiden tuottaminen nykyisillä resursseilla on käymässä haastavaksi.
Opiston rehtorin irtisanouduttua apulaisrehtori toimii vt. rehtorina ajalla 2.5.2023-31.7.2024.
Järvenpään kaupungin hallintosääntö § 20 (KV 21.6.2021 § 53)
KMK, KS
Ehdotus
Esittelijä
-
Kristiina Soots, palvelualuejohtaja, kristiina.soots@jarvenpaa.fi
Hyvinvointilautakunta päättää, että
1) käynnistetään selvitys, jonka aikana kartoitetaan, mitä vaihtoehtoja kaupungilla on vapaan sivistyön palveluiden järjestämisessä.
2) selvitys toteutetaan lukuvuoden 2023-2024 aikana.
Käsittely
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja Kirsi-Marja Karjalainen selosti asiaa.
Päätös
Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.