Kaupunginvaltuusto, kokous 20.3.2023

Perustelut

Hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (korvaa terveydenhuoltolain) velvoittaa kunnan 6§  edistävän asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Lain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. 

Valtuusto hyväksyi 20.3.2022 Järvenpään uuden hyvinvointi- ja turvallisuusuunnitelman Hyvinvointia ja turvallista arkea järvenpääläisille vuosille 2022–2025. Uudistetussa suunnitelmassa haluttiin korostaa arjen turvallisuuden kokemusta hyvinvoinnin rinnalla. Suunnitelmassa asetettiin työlle neljä painopistettä ja kullekin painopisteelle omat tavoitteensa. Suunnitelman painopisteiden valintaan on väestön hyvinvointitilastojen lisäksi vaikuttanut runsas joukko kuntalaisia, yhdistysten ja järjestöjen edustajia sekä kaupungin työntekijöitä eri palveluissa ja päättäjiä.

Uuden suunnitelman myötä kytkettiin hyvinvointityön suunnittelu vahvemmin kaupungin talouden ja käyttösuunnitelmien yhteyteen. Tämän johdosta toimenpiteet painopisteiden toteutumista edistäviin tavoitteisiin vuodelle 2023 on valmisteltu loppuvuonna 2022 osana palvelualueiden käyttösuunnitelmien laatimista. Tämän hyvinvointikertomuksen vuodelta 2022 yhteydessä kuvataan osa tehdyistä toimista, tarkemmin palvelualueiden työ kuvataan tilinpäätöksen yhteydessä. Vuosien 2023–2025 toimenpiteet kuvataan vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa sekä valtuustokauden lopussa annettavassa laajassa hyvinvointikertomuksessa.

Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille leimasi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa. Järvenpää osallistui muiden kuntien rinnalla tiiviisti hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävien rakenteiden, tehtävien ja roolien valmisteluun. Hyvää pohjatyötä oli jo tehty kuntayhtymän aikana, ja nyt nostettiin vahvemmin esille myös turvallisuuteen liittyvä yhteistyö pelastustoimen siirryttyä osaksi hyvinvointialueita.

Järvenpääläisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan peilaamalla sitä niihin ilmiöindikaattoreihin, jotka on valittu kuvaamaan tilannetta hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman neljän painopisteen osalta. Merkittävä osa näistä indikaattoreista on kansallisista väestötutkimuksista poimittuja, mutta myös kunnan omaa tiedonkeruuta on hyödynnetty. Kansallisista väestötutkimuksista on käytetty tuoreimpia käytettävissä olevia tutkimuksia. Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2021, FinLapset-rekisteriseuranta vuonna 2021, Finsote-tutkimus vuonna 2020. Vuonna 2022 on toteutettu MOVE-tutkimus sekä osa TEA-viisarin seurantatiedoista on kerätty kuluvan vuoden aikana. 

Korona-pandemian vaikutukset näkyivät edelleen väestön hyvinvoinnissa, vaikka pandemia alkoikin v. 2022 hiipua ja useista rajoituksista luovuttiin. Etenkin nuorilla raportoitiin usealta taholta kasvavaa levottomuutta, jopa aggressiivisuutta ja toisaalta myös sosiaaliseen eristykseen liittyvää yksinäisyyttä. Viimeisimpien kouluterveyskyselyjen perusteella Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tyytyväisyys on kuitenkin laskenut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Koulunkäynnistä pidetään pääsääntöisesti, 8. ja.9. luokalla kuitenkin vähemmän kuin muissa ikäryhmissä. Suurin osa järvenpääläisistä nuorista harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Yläasteikäiset tytöt kärsivät kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta runsaasti. Kokemus seksuaalisesta häirinnästä eri muodoissaan on lisääntynyt. Perheiden taloudellinen tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Kannabiksen kokeilu on vähentynyt ammatillisista oppilaitoksissa. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi. Samoin yksinäisyyden kokemus on vahvistunut.    

Kouluterveyskyselyn mukaan liikkuminen on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla 8. ja 9. luokkalaisia lukuunottamatta ja liikunta-aktiivuus laskee mitä vanhempaan ikäryhmään mennään. Samansuuntainen tulos saadaan vuoden 2022 Move-mittauksen mukaan. Fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla viidesluokkalaisista lähes kolmasosalla ja noin 45 %:lla kasiluokkalaisista. Kasiluokkalaisten tilanne on selkeästi heikentynyt edellisestä mittauksesta. FinLapset-tutkimuksen havainto lasten ylipanon osuuksista on myös huolestuttava. Kolmasosa 2-6-vuotiaista lapsista on ylipainoisia ja ylipainon osuudet näyttävät säilyvän samoina verrattaessa vanhempiin lasten ja nuorten ikäryhmiin. 

FinSote-tulosten mukaan työikäisestä väestöstä yli puolet on  tyytyväisiä elämäänsä ja turvallisuuden tunne asuinalueella on korkealla tasolla. Yli 65-vuotiaissa molemmat osuudet ovat heikommalla tasolla. Yksinäisyyttä kokee  lähes joka kymmenes.Työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta rittämättömästi valtaosa. Aikuisväestön autasella on liian vähän kasviksia ja hedelmiä ja lihavuus on kasvussa. Koulutuserot näkyvät selvästi lähes kaikissa ns. elintapamittareissa (tupakointi, alkoholin käyttö, liikkuminen). Mitä koulutetumpi olet, sitä paremmat elintavat. Yli 65-vuotiaista terveytensä kannalta liikkuu vielä vähemmän kuin työikäisistä. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat hieman korkeammalla tasolla kuin työikäisillä. Myös työ- ja toimintakyvyssä nähdään vaihtelua ikäryhmien ja koulutustason mukaan. Yleisesti voidaan todeta mitä parempi koulutustaso tai nuorempi ikäryhmä, sitä parempi työ- ja toimintakyky. Positiivinen mielenterveys aikuisväestöllä on hyvällä tasolla. Psyykkinen kuormittuneisuus on suurinta yli 65-vuotiaissa. Työikäisillä psyykkinen kuormittuneisuus on suurinta matalan koulutustason ryhmässä. Tulosten perusteella toimenpiteitä ja kaupungin tarjoamien hyvinvointia ja terveyttä tukevien palveluiden saavutettavuutta ja kynnysten madaltamista palveluihin erityisesti ikääntyneille ja matalasti koulutetuille tulee edelleen jatkaa.

Kevään 2022 aikana sotaa pakenevia ukrainalaisia alkoi saapua Järvenpäähän (yhteensä noin 700 henkilöä).Valtion maahanmuuttoviraston hankintana vastaanottokeskukset huolehtivat heidän asuttamisesta ja peruspalveluista. Kuntien vastuulla on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen. Kaupunki ja vapaaehtoistyön verkosto osallistui kotoutumispalveluiden koordinoimana laajasti heidän arkisen elämänsä tukemiseen. Yhdessä järjestettiin esimerkiksi tervetuloa-tapahtumia ja käynnistettiin olohuone-toimintaa.  Ilmari-toiminta otti tehtäväkseen lahjoitusten keräämisen ja edelleen jakamisen. Kaupunki antoi heille Valtuustokatu 3:ssa sijaitsevan tilan. 

Vuotta 2022 leimaa yhteistyön vahvistuminen ja ulottuminen myös uusille alueille ja toimijoihin. Verkostoissa on käyty uudenlaista keskustelua ja toimittu yhdessä mm. nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kestävää liikkumista on vahvistettu ja tätä tukee muun muassa Lemmenlaakson toimenpiteet. Asunto- ja elinkeino-ohjelman valmistelu on jämäköittänyt ja konkretisoinut tahtotilaa, yhteistyötä onkin tehty asumisen kehittämisessä ja pidetty asumisen teemaa esillä asumisen messuilla. Kaikukortti saatiin otettua käyttöön ja näin mahdollistettiin taiteen ja kulttuurin kokeminen myös heille, joiden taloudellinen tilanne on tiukka. Verkostot ovat ideoineet ja toteuttaneet useita osallisuustapahtumia.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022-2025 painopisteet vastaavat hvyvin edellä kerrottuihin hyvinvoinnin haasteisiin. Toimenpiteet esitetään tulevissa palvelualueiden käyttösuunnitelmissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on pitkäjänteistä ja monitoimijaista yhteistyötä, jonka tuloksia nähdään usein vasta pitkän ajan kuluessa.

Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuuston hyväksymisen jälkeen sähköisellä alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi. sekä toimitetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, §).

Perustelut

Hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (korvaa terveydenhuoltolain) velvoittaa kunnan 6§  edistävän asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Lain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. 

Valtuusto hyväksyi 20.3.2022 Järvenpään uuden hyvinvointi- ja turvallisuusuunnitelman Hyvinvointia ja turvallista arkea järvenpääläisille vuosille 2022–2025. Uudistetussa suunnitelmassa haluttiin korostaa arjen turvallisuuden kokemusta hyvinvoinnin rinnalla. Suunnitelmassa asetettiin työlle neljä painopistettä ja kullekin painopisteelle omat tavoitteensa. Suunnitelman painopisteiden valintaan on väestön hyvinvointitilastojen lisäksi vaikuttanut runsas joukko kuntalaisia, yhdistysten ja järjestöjen edustajia sekä kaupungin eri palvelujen työntekijöitä ja päättäjiä.

Uuden suunnitelman myötä hyvinvointityön suunnittelu kytkettiin vahvemmin kaupungin talouden ja käyttösuunnitelmien yhteyteen. Tämän johdosta toimenpiteet painopisteiden toteutumista edistäviin tavoitteisiin vuodelle 2023 on valmisteltu loppuvuonna 2022 osana palvelualueiden käyttösuunnitelmien laatimista. Tämän hyvinvointikertomuksen vuodelta 2022 yhteydessä kuvataan osa tehdyistä toimista, työtä kuvataan lisäksi tilinpäätöksen yhteydessä. Vuosien 2023–2025 toimenpiteet kuvataan vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa sekä valtuustokauden lopussa annettavassa laajassa hyvinvointikertomuksessa.

Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille leimasi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa. Järvenpää osallistui muiden kuntien rinnalla tiiviisti hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävien rakenteiden, tehtävien ja roolien valmisteluun. Hyvää pohjatyötä oli jo tehty kuntayhtymän aikana, ja nyt nostettiin vahvemmin esille myös turvallisuuteen liittyvä yhteistyö pelastustoimen siirryttyä osaksi hyvinvointialueita.

Järvenpääläisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan peilaamalla sitä niihin ilmiöindikaattoreihin, jotka on valittu kuvaamaan tilannetta hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman neljän painopisteen osalta. Merkittävä osa näistä indikaattoreista on kansallisista väestötutkimuksista poimittuja, mutta myös kunnan omaa tiedonkeruuta on hyödynnetty. Kansallisista väestötutkimuksista on käytetty tuoreimpia käytettävissä olevia tutkimuksia. Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2021, FinLapset-rekisteriseuranta vuonna 2021, Finsote-tutkimus vuonna 2020. Vuonna 2022 on toteutettu MOVE-tutkimus sekä osa TEA-viisarin seurantatiedoista on kerätty kuluvan vuoden aikana. 

Korona-pandemian vaikutukset näkyivät edelleen väestön hyvinvoinnissa, vaikka pandemia alkoikin v. 2022 hiipua ja useista rajoituksista luovuttiin. Etenkin nuorilla raportoitiin usealta taholta kasvavaa levottomuutta, jopa aggressiivisuutta ja toisaalta myös sosiaaliseen eristykseen liittyvää yksinäisyyttä. Viimeisimpien kouluterveyskyselyjen perusteella Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tyytyväisyys on kuitenkin laskenut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Koulunkäynnistä pidetään pääsääntöisesti, 8. ja.9. luokalla kuitenkin vähemmän kuin muissa ikäryhmissä. Suurin osa järvenpääläisistä nuorista harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Yläasteikäiset tytöt kärsivät kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta runsaasti. Kokemus seksuaalisesta häirinnästä eri muodoissaan on lisääntynyt. Perheiden taloudellinen tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Kannabiksen kokeilu on vähentynyt ammatillisista oppilaitoksissa. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi. Samoin yksinäisyyden kokemus on vahvistunut.    

Kouluterveyskyselyn mukaan liikkuminen on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla 8. ja 9. luokkalaisia lukuunottamatta ja liikunta-aktiivuus laskee mitä vanhempaan ikäryhmään mennään. Samansuuntainen tulos saadaan vuoden 2022 Move-mittauksen mukaan. Fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla viidesluokkalaisista lähes kolmasosalla ja noin 45 %:lla kasiluokkalaisista. Kasiluokkalaisten tilanne on selkeästi heikentynyt edellisestä mittauksesta. FinLapset-tutkimuksen havainto lasten ylipanon osuuksista on myös huolestuttava. Kolmasosa 2-6-vuotiaista lapsista on ylipainoisia ja ylipainon osuudet näyttävät säilyvän samoina verrattaessa vanhempiin lasten ja nuorten ikäryhmiin. 

FinSote-tulosten mukaan työikäisestä väestöstä yli puolet on  tyytyväisiä elämäänsä ja turvallisuuden tunne asuinalueella on korkealla tasolla. Yli 65-vuotiaissa molemmat osuudet ovat heikommalla tasolla. Yksinäisyyttä kokee  lähes joka kymmenes. Valtaosa työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta rittämättömästi . Aikuisväestön lautasella on liian vähän kasviksia ja hedelmiä ja lihavuus on kasvussa. Koulutuserot näkyvät selvästi lähes kaikissa ns. elintapamittareissa (tupakointi, alkoholin käyttö, liikkuminen): mitä koulutetumpi olet, sitä paremmat elintavat. Yli 65-vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi vielä vähemmän kuin työikäisistä. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat hieman korkeammalla tasolla kuin työikäisillä. Työ- ja toimintakyvyssä nähdään vaihtelua ikäryhmien ja koulutustason mukaan. Yleisesti voidaan todeta, että mitä parempi koulutustaso tai nuorempi ikäryhmä, sitä parempi työ- ja toimintakyky.

Positiivinen mielenterveys aikuisväestöllä on hyvällä tasolla. Psyykkinen kuormittuneisuus on suurinta yli 65-vuotiaissa. Työikäisillä psyykkinen kuormittuneisuus on suurinta matalan koulutustason ryhmässä. Tulosten perusteella toimenpiteitä ja kaupungin tarjoamien hyvinvointia ja terveyttä tukevien palveluiden saavutettavuutta ja kynnysten madaltamista palveluihin erityisesti ikääntyneille ja matalasti koulutetuille tulee edelleen jatkaa.

Kevään 2022 aikana sotaa pakenevia ukrainalaisia alkoi saapua Järvenpäähän (yhteensä noin 700 henkilöä).Valtion maahanmuuttoviraston hankintana vastaanottokeskukset huolehtivat heidän asuttamisesta ja peruspalveluista. Kuntien vastuulla on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen. Kaupunki ja vapaaehtoistyön verkosto osallistui kotoutumispalveluiden koordinoimana laajasti heidän arkisen elämänsä tukemiseen. Yhdessä järjestettiin esimerkiksi tervetuloa-tapahtumia ja käynnistettiin olohuone-toimintaa.  Ilmari-toiminta otti tehtäväkseen lahjoitusten keräämisen ja edelleen jakamisen. Kaupunki antoi heille Valtuustokatu 3:ssa sijaitsevan tilan. 

Vuotta 2022 leimasi yhteistyön vahvistuminen ja ulottuminen myös uusille alueille ja toimijoihin. Verkostoissa on käyty uudenlaista keskustelua ja toimittu yhdessä mm. nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kestävää liikkumista on vahvistettu ja tätä tukee muun muassa Lemmenlaakson toimenpiteet. Asunto- ja elinkeino-ohjelman valmistelu on jämäköittänyt ja konkretisoinut tahtotilaa, yhteistyötä onkin tehty asumisen kehittämisessä ja pidetty asumisen teemaa esillä asumisen messuilla. Kaikukortti saatiin käyttöön ja näin mahdollistettiin taiteen ja kulttuurin kokeminen myös heille, joiden taloudellinen tilanne on tiukka. Verkostot ovat ideoineet ja toteuttaneet useita osallisuustapahtumia.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022-2025 painopisteet vastaavat hvyvin edellä kerrottuihin hyvinvoinnin haasteisiin. Toimenpiteet vuodelle 2023 esitetään tulevissa palvelualueiden käyttösuunnitelmissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on pitkäjänteistä ja monitoimijaista yhteistyötä, jonka tuloksia nähdään usein vasta pitkän ajan kuluessa.

Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuuston hyväksymisen jälkeen sähköisellä alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi. sekä toimitetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, §).

KS

Perustelut

Hyvinvoinnin edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Vuoden 2023 alusta voimaan tuleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (korvaa terveydenhuoltolain) velvoittaa kunnan 6§  edistävän asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Lain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. 

Valtuusto hyväksyi 20.3.2022 Järvenpään uuden hyvinvointi- ja turvallisuusuunnitelman Hyvinvointia ja turvallista arkea järvenpääläisille vuosille 2022–2025. Uudistetussa suunnitelmassa haluttiin korostaa arjen turvallisuuden kokemusta hyvinvoinnin rinnalla. Suunnitelmassa asetettiin työlle neljä painopistettä ja kullekin painopisteelle omat tavoitteensa. Suunnitelman painopisteiden valintaan on väestön hyvinvointitilastojen lisäksi vaikuttanut runsas joukko kuntalaisia, yhdistysten ja järjestöjen edustajia sekä kaupungin työntekijöitä eri palveluissa ja päättäjiä.

Uuden suunnitelman myötä kytkettiin hyvinvointityön suunnittelu vahvemmin kaupungin talouden ja käyttösuunnitelmien yhteyteen. Tämän johdosta toimenpiteet painopisteiden toteutumista edistäviin tavoitteisiin vuodelle 2023 on valmisteltu loppuvuonna 2022 osana palvelualueiden käyttösuunnitelmien laatimista. Tämän hyvinvointikertomuksen vuodelta 2022 yhteydessä kuvataan osa tehdyistä toimista, tarkemmin palvelualueiden työ kuvataan tilinpäätöksen yhteydessä. Vuosien 2023–2025 toimenpiteet kuvataan vuosittaisissa hyvinvointikertomuksissa sekä valtuustokauden lopussa annettavassa laajassa hyvinvointikertomuksessa.

Sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille leimasi myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyötä Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kanssa. Järvenpää osallistui muiden kuntien rinnalla tiiviisti hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävien rakenteiden, tehtävien ja roolien valmisteluun. Hyvää pohjatyötä oli jo tehty kuntayhtymän aikana, ja nyt nostettiin vahvemmin esille myös turvallisuuteen liittyvä yhteistyö pelastustoimen siirryttyä osaksi hyvinvointialueita.

 Järvenpääläisten hyvinvoinnin tilaa tarkastellaan peilaamalla sitä niihin ilmiöindikaattoreihin, jotka on valittu kuvaamaan tilannetta hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman neljän painopisteen osalta. Merkittävä osa näistä indikaattoreista on kansallisista väestötutkimuksista poimittuja, mutta myös kunnan omaa tiedonkeruuta on hyödynnetty. Kansallisista väestötutkimuksista on käytetty tuoreimpia käytettävissä olevia tutkimuksia. Kouluterveyskysely toteutettiin vuonna 2021, FinLapset-rekisteriseuranta vuonna 2021, Finsote-tutkimus vuonna 2020. Vuonna 2022 on toteutettu MOVE-tutkimus sekä osa TEA-viisarin seurantatiedoista on kerätty kuluvan vuoden aikana. 

Korona-pandemian vaikutukset näkyivät edelleen väestön hyvinvoinnissa, vaikka pandemia alkoikin v. 2022 hiipua ja useista rajoituksista luovuttiin. Etenkin nuorilla raportoitiin usealta taholta kasvavaa levottomuutta, jopa aggressiivisuutta ja toisaalta myös sosiaaliseen eristykseen liittyvää yksinäisyyttä. Viimeisimpien kouluterveyskyselyjen perusteella Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tyytyväisyys on kuitenkin laskenut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Koulunkäynnistä pidetään pääsääntöisesti, 8. ja.9. luokalla kuitenkin vähemmän kuin muissa ikäryhmissä. Suurin osa järvenpääläisistä nuorista harrastaa jotain vähintään kerran viikossa. Yläasteikäiset tytöt kärsivät kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta runsaasti. Kokemus seksuaalisesta häirinnästä eri muodoissaan on lisääntynyt. Perheiden taloudellinen tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan. Kannabiksen kokeilu on vähentynyt ammatillisista oppilaitoksissa. Yhä useampi lapsi ja nuori kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi. Samoin yksinäisyyden kokemus on vahvistunut.    

Kouluterveyskyselyn mukaan liikkuminen on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla 8. ja 9. luokkalaisia lukuunottamatta ja liikunta-aktiivuus laskee mitä vanhempaan ikäryhmään mennään. Samansuuntainen tulos saadaan vuoden 2022 Move-mittauksen mukaan. Fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla viidesluokkalaisista lähes kolmasosalla ja noin 45 %:lla kasiluokkalaisista. Kasiluokkalaisten tilanne on selkeästi heikentynyt edellisestä mittauksesta. FinLapset-tutkimuksen havainto lasten ylipanon osuuksista on myös huolestuttava. Kolmasosa 2-6-vuotiaista lapsista on ylipainoisia ja ylipainon osuudet näyttävät säilyvän samoina verrattaessa vanhempiin lasten ja nuorten ikäryhmiin. 

FinSote-tulosten mukaan työikäisestä väestöstä yli puolet on  tyytyväisiä elämäänsä ja turvallisuuden tunne asuinalueella on korkealla tasolla. Yli 65-vuotiaissa molemmat osuudet ovat heikommalla tasolla. Yksinäisyyttä kokee  lähes joka kymmenes.Työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta rittämättömästi valtaosa. Aikuisväestön autasella on liian vähän kasviksia ja hedelmiä ja lihavuus on kasvussa. Koulutuserot näkyvät selvästi lähes kaikissa ns. elintapamittareissa (tupakointi, alkoholin käyttö, liikkuminen). Mitä koulutetumpi olet, sitä paremmat elintavat. Yli 65-vuotiaista terveytensä kannalta liikkuu vielä vähemmän kuin työikäisistä. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat hieman korkeammalla tasolla kuin työikäisillä. Myös työ- ja toimintakyvyssä nähdään vaihtelua ikäryhmien ja koulutustason mukaan. Yleisesti voidaan todeta mitä parempi koulutustaso tai nuorempi ikäryhmä, sitä parempi työ- ja toimintakyky. Positiivinen mielenterveys aikuisväestöllä on hyvällä tasolla. Psyykkinen kuormittuneisuus on suurinta yli 65-vuotiaissa. Työikäisillä psyykkinen kuormittuneisuus on suurinta matalan koulutustason ryhmässä. Tulosten perusteella toimenpiteitä ja kaupungin tarjoamien hyvinvointia ja terveyttä tukevien palveluiden saavutettavuutta ja kynnysten madaltamista palveluihin erityisesti ikääntyneille ja matalasti koulutetuille tulee edelleen jatkaa.

Kevään 2022 aikana sotaa pakenevia ukrainalaisia alkoi saapua Järvenpäähän (yhteensä noin 700 henkilöä).Valtion maahanmuuttoviraston hankintana vastaanottokeskukset huolehtivat heidän asuttamisesta ja peruspalveluista. Kuntien vastuulla on varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen. Kaupunki ja vapaaehtoistyön verkosto osallistui kotoutumispalveluiden koordinoimana laajasti heidän arkisen elämänsä tukemiseen. Yhdessä järjestettiin esimerkiksi tervetuloa-tapahtumia ja käynnistettiin olohuone-toimintaa.  Ilmari-toiminta otti tehtäväkseen lahjoitusten keräämisen ja edelleen jakamisen. Kaupunki antoi heille Valtuustokatu 3:ssa sijaitsevan tilan. 

Vuotta 2022 leimasi yhteistyön vahvistuminen ja ulottuminen myös uusille alueille ja toimijoihin. Verkostoissa on käyty uudenlaista keskustelua ja toimittu yhdessä mm. nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kestävää liikkumista on vahvistettu ja tätä tukee muun muassa Lemmenlaakson toimenpiteet. Asunto- ja elinkeino-ohjelman valmistelu on jämäköittänyt ja konkretisoinut tahtotilaa, yhteistyötä onkin tehty asumisen kehittämisessä ja pidetty asumisen teemaa esillä asumisen messuilla. Kaikukortti saatiin otettua käyttöön ja näin mahdollistettiin taiteen ja kulttuurin kokeminen myös heille, joiden taloudellinen tilanne on tiukka. Verkostot ovat ideoineet ja toteuttaneet useita osallisuustapahtumia.

Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman 2022-2025 painopisteet vastaavat hvyvin edellä kerrottuihin hyvinvoinnin haasteisiin. Toimenpiteet esitetään tulevissa palvelualueiden käyttösuunnitelmissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ on pitkäjänteistä ja monitoimijaista yhteistyötä, jonka tuloksia nähdään usein vasta pitkän ajan kuluessa.

Hyvinvointikertomus julkaistaan valtuuston hyväksymisen jälkeen sähköisellä alustalla osoitteessa www.hyvinvointikertomus.fi. sekä toimitetaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle (laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 612/2021, §).

HP

Perustelut

Opetus- ja kasvatuslautakunta 24.1.2023 § 4
Hyvinvointilautakunta 25.1.2023 § 5
Kaupunkikehityslautakunta 26.1.2023 § 3

Lautakuntakäsittelyjen jälkeen liitteeseen 1 sekä oheismateriaali 4:ään on tehty teknisluonteisia korjauksia luettavuuden selkeyttämiseksi.

KS