Opetus- ja kasvatuslautakunta, kokous 8.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 50 Opetuksen ja kasvatuksen 1,5% säästötoimenpidelista

JARDno-2022-968

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Vuosien 2023-2026 talousohjelma laadinnan pohjaksi on laadittu alustava, tekninen talousohjelmakehys hyödynnettäväksi viranhaltijavalmistelun lähtökohtana. Varsinainen kehys tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi syyskuussa. Tekninen "viranhaltijakehys" on tarpeen, jotta valmistelua voidaan edistää kesän aikana ja talousohjelma saadaan hyväksyttyä tavoitellussa aikataulussa valtuuston kokouksessa joulukuussa 2022. Talousohjelmakaudelle osuvien poikkeuksellisten tapahtumien laajuudesta ja määrästä ja nopeasti muuttuneesta taloustilanteesta johtuen varsinaisen kehyksen valmisteluun vaadittavat tiedot eivät tässä vaiheessa vuotta ole vielä riittävän luotettavia. Lopullinen kehys laaditaan kesän jälkeen, jolloin käytettävissä on mm. 

  • palkankorotuspäätökset kattavammin huomioivat uudet verotuloennusteet ja valtionosuuslaskelmat viimeisimpien kehitysennusteiden ja hallituksen valtionosuus- ja budjettipäätösten mukaisesti
  • tarkemmat laskelmat palkkaratkaisujen sitovuustasokohtaisista vaikutuksista
  • Keusoten päivitetty tilinpäätösarvio ja tarkentunut laskelmat vuoden 2024 valtionosuusvaikutuksista
  • mahdollisesti tarkempaa tietoa tehtävälaajennusten etenemisestä ja laskelmia uusien lakisääteisten tehtävien kustannusvaikutuksista

Kehysvalmistelun lähtökohdat
Vuosien 2023-26 talousohjelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu talousohjelma vuosille 2022-25 (KV 23.5.2022 § 39). Verotulot on huomioitu huhtukuussa julkaistun Kuntaliiton veroennustekehikon ja valtionosuudet toukokuussa valtiovarainministeriön julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti, jotka sisältävät päivitetyn sote-rahoituslaskelman mukaisen 12,63 %-yksikön kunnallisveroleikkauksen.

Teknisen viranhaltijakehyksen valmisteluissa on huomioitu toimintakatemuutoksina vuoden 2022 tilinpäätösennusteiden pohjalta pakottavat, pysyvät menolisäykset ja muut varmistuneet muutostarpeet. Koronalla ei ole arvioitu olevan vaikutusta enää vuoden 2023 toimintatuottoihin. Huomioidut muutokset:

  • Poikkeuksellisten hinnankorotusten vaikutus toimintakuluihin
  • Palkankorotusten vaikutus toimintakuluihin
  • Eläkemenoperusteisten maksujen muutos tasausmaksuksi
  • Microsoft-lisenssien tietoturvalaajennus
  • Lakimuutos, Kolmiportaisen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksessa
  • Lakimuutos, Oppivelvollisuuden laajentuminen (tarkistus vuodelle 2026)
  • Yläkoulujen oppilasmäärän kasvu
  • Palveluatarpeen kasvu - vaativimman erityisen tuen ratkaisut
  • Keskuskentän ylläpitokustannusten kasvu

Viranhaltijakehyksessä on huomioitu alustava investointiohjelmaesitys ja sen mukaiset poistot ja vaikutukset rahoituskuluihin. Korkojen on arvioitu nousevan suunnittelukaudella 1,8 %:iin vuonna 2026. Kaupungin lainamäärän ollessa korkea ja uudisrahoitustarpeen pysyessä merkittävänä taloussuunnitelmakaudella korkokulut yltävät lähes 6 miljoonaan euroon vuonna 2026.

Ohjeet viranhaltijavalmistelulle
Kaupungin tuloslaskelma alustavan kehyksen mukaisin lähtöoletuksin on selvästi ylijäämäinen vuonna 2023 soteuudistuksen verohännän ansiosta. Vuonna 2024 ylijäämä pienenee huomattavasti ja vuonna 2025 tulos painuu alijäämäiseksi, vaikka toimintaa sopeutetaan aiemman talousohjelmapäätöksen mukaisesti 3 miljoonalla eurolla pysyvästi vuodesta 2024 alkaen. Poistojen ja korkokulujen kasvun vaikutusten hillitsemiseksi investointiohjelmia tulee arvioida kriittisesti pyrkien tasoittamaan lähivuosien investointipainetta.  

Talouden tasapainon varmistamiseksi tulee ennakoiden hakea mahdollisia lisäsopeutustoimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi. Menojen kasvua tulee hillitä etsimällä menopaineisiin rahoitus kehyksen sisältä. Ainoastaan välttämättömät lakimuutoksiin tms. perustuvat lisäykset voidaan toteuttaa kehystä kasvattaen. Pääsääntöisesti lakisääteisille tehtävälaajennuksille on odotettavissa myös rahoitusta, jotka sisällytetään yleensä laskennallisesti valtionosuuksiin.

KR

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää 

  1. merkitä alustavan viranhaltijakehyksen 2023-2026 tiedoksi 
  2. antaa palvelualueille valmisteluohjeeksi 
    • kattaa menopaineet ensisijaisesti olevista kehyksistä toimintaa sopeuttamalla 
    • tarkastella investointiohjelmia kriittisesti pyrkien keventämään lähivuosien investointipainetta

Käsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiakohtia § 177 - 178.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Järvenpään kaupungin talous 2021

Kaupungin taseessa oli vuoden 2021 lopussa 14,2 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 0,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Osavuosikatsauksen tilinpäätösennuste on selvästi negatiivinen, mikä tarkoittaa, että taloudellisen liikkumavaran turvaavan ylijäämäpuskuri kerryttämisvaade kohdistuu tuleviin vuosiin. Kaupungin taloustilanne ei edelleenkään mahdollista menolisäyksiä ilman vastaavia tulovirtoja. Vähänkin suurempi yllättävä menoylitys tai tulomenetys pudottaa kaupungin taseeseen kertyneen ylijäämän lähelle kriisikuntakriteerin täyttymistä. Puskurin tulisi olla tasolla, jolla toimintaa voitaisiin suunnitella ja toteuttaa ilman tarvetta hätäratkaisujen tekemiseen kriisikuntakriteerien välttämiseksi.

Kesäkuun ennusteen mukaan kaupungin tulos on kuluvana vuonna 6,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria on näin ollen vuoden lopussa jäljellä vain 7,4 Me. 

Kuluvan vuoden verotulot ovat toteutuneet odotettua parempina, mutta palvelualueet ovat ylittämässä määrärahansa yhteensä lähes miljoonalla eurolla. Sotemäärärahan menoylitysarvio on tällä hetkellä lähes 8 miljoonaa euroa kaupungin budjettiin nähden, mikä tulee heikentämää kaupungin rahoitustilannetta vuodesta 2024 alkaen, kun valtionosuudet tasataan kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.

Kesäkuun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan yli 47 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 264 miljoonaa euroa. 

Kehyksen laadintaperiaatteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2020 § 113 sitovan talousohjelman nelivuotiskaudelle 2022-​25. Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2023-26. Kehyskausi sisältää kuntahistoria suurimman rakenteellisen muutoksen, kun eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali-​ ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueiden vastuulle.

Kehyksessä on huomioitu hyvinvointialueelle siirtyvät tulot viimeisimpien käyttävissä olevien laskelmien mukaisesti. Tiedot uudistuksen vaikutuksista kuntien verorahoitukseen vuodesta 2024 alkaen varmistuvat vasta syksyllä 2023, joten kehyslaskelmiin sisältyy suunnitelmavuosien osalta edelleen merkittävää epävarmuutta. 

Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2023,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2023 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä vuosille 2024-​26. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan vuosien 2024-​26 määrärahasta.

Valtuuston sitovuustasoista poistuu Keusoten ja Pelastustoimen sitovuustasot. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia. 

Kansallisessa taloustietojen raportoinnissa siirryttiin vuonna 2021 kvartaaliraportointiin. Rytmiin synkronoiden valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta, ns. osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain. 

Talousarviokehys 2023-​26

Vuosien 2023-​26 talousohjelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu talousohjelma vuosille 2022-​25 (KV 23.5.2022 § 39). Kehykseen ei ole sisällytetty ehdotuksia veroperusteiden muutoksista. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton elokuun veroennustekehikon pohjalta ja valtionosuudet valtiovarainministeriön julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti. 

Kaupungin kehys ei sisällä sosiaali- ja terveyspalveluja, pelastustoimen tai oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, jotka siirtyvät 1.1.2023 hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Talousohjelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 14,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä syntyy kokonaisuudessaan vuonna 2023. Vuosi näyttäytyy laskelmissa poikkeuksellisena, koska kaupungille tilittyy verohännät aikaisemmilta verovuosilta ja menot ovat uuden hyvinvointialuerakenteen mukaisesti alhaisemmat. Vuosien 2024-26 yhteenlaskettu tulos on vain -1 t€, vuoden 2026 tuloksen jäädessä jopa 2,2 M€ alijäämäiseksi. Talousohjelmakauden laskeva tuloskehitys uhkaa toteutuessaan ylijäämäpuskurin riittävää tasoa pitemmällä aikavälillä. Toimenpiteisiin on tarvittaessa ryhdyttävä seuraavilla talousohjelmakierroksilla, jos nykylaskelmat osoittautuvat kuntien ja hyvinvointialueiden lopullisten rahoituslaskelmien jälkeen pitäviksi.     

Talousohjelmavuosien taloutta ei ole tasapainotettu lisäämällä maanmyyntejä,​ vaan ne on pidetty tasolla,​ jonka arvioidaan olevan saavutettavissa myös heikommassa suhdannetilanteessa. Summa on kuitenkin edelleen merkittävä, vaihdellen 6,4-7,1 miljoonassa eurossa vuosittain. Käyttöomaisuuden myyntien kertaluontoisuudesta johtuen niiden varaan ei tule rakentaa pysyvien menojen rahoitusta, vaan tulot tulisi pystyä käyttämään investointien rahoitukseen tai lainojen takaisinmaksuun.  

Kehyksessä on huomioitu kaupunginhallituksen 20.6.2022 § 178 käsittelemä alustava investointiohjelmaesitys ja sen mukaiset poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut. Alustavassa investointiohjelmassa 10 vuoden nettoinvestointitaso on yhteensä 371 Me, ja talousohjelmakauden nettoinvestoinnit ovat 193 Me. Investointiohjelma täsmentyy lautakuntien lausuntokierroksen ja Hyvon palveluverkkosuunnittelun perusteella syksyn aikana ja muutokset huomioidaan lopullisessa talousohjelmassa. 

Käyttötalous

Palvelualueille ja muille sitovuustasoille kohdistuvat toimintakatetavoitteet vuosille 2023-​26 on esitetty kehysliitteessä. Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutustavoitteet ja mm. HSL:ään liittyminen vuoden 2024 alusta alkaen. 

Kehyksen valmistelussa on huomioitu sitovuustasoittain toimintakatemuutoksina vuoden 2022 tilinpäätösennusteiden pohjalta välttämättömät,​ pysyvät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin perustuvat muutokset. Huomioidut muutokset ovat:

  • kolmiportaisen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksessa
  • varhaiskasvatusmaksulain muutos
  • yläkoulujen oppilasmäärien kasvu
  • vaativamman erityisen tuen ratkaisut opetuksessa
  • kotikuntakorvausten kasvu
  • oppivelvollisuuden laajennuksen tarkennetut kustannusvaikutukset
  • vakan palvelusetelin indeksikorotus
  • Microsoft-lisenssien tietoturvalaajennus
  • opkan sopeutustavoitteen tarkennus ict-kulujen osalta
  • keskuskentän ylläpitokustannusten kasvu.
     

Lisäksi kehyksessä on huomioitu 

  • kunta-​alan palkankorotukset 8.6.2022 palkkaratkaisun mukaisesti
  • eläkemenoperusteisten maksujen maksuperusteen muutos
  • korkokulujen kasvu muuttuneen markkinatilanteen ja lainamääräkehityksen mukaisesti
  • inflaatiokehityksen aiheuttamat normaalia suuremmat hinnankorotuspaineet 
  • varaus kuntien maksettavaksi jäävien sote-kuntayhtymien purkuun ja muihin menohäntiin liittyviin kustannuksiin.
     

Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan talousohjelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tullaan tarkentamaan kaupunginjohtajan talousohjelmaesitykseen. Muutostekijöinä ei ole otettu huomioon Järvenpään Veden johtokunnan päätöstä 1.6.2022 § 12 "Järvenpään Veden vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitteluvuosien valmistelu" toimintakatevaatimuksen pienentämiseksi. 

Toiminnan kustannuksiin kohdistuvat yleiset menopaineet ovat merkittävät. Kaupunkiin jäävien yksiköiden toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja nousee yleisistä muutostekijöistä johtuen 3,7 prosenttiin vuonna 2023, vaikka ohjelma sisältää huomattavia sopeutustoimia. 

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvoidaan kertyvän vuosina 2023-26 26​,6 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua ja hankkeita on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan.

Verorahoitus

Verorahoitus perustuu kuntaliiton elokuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Vuosien 2024-26 laskelmiin sisältyy merkittävää epävarmuutta. Kuntaliiton verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion- ja suunnitelman käsittelyvaiheissa.

Kehys ei sisällä veronkorotusesityksiä. Veronkorotusten tarpeellisuutta tullaan arvioimaan uudelleen seuraavaa talousohjelmaa laadittaessa, kun hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kaupungin verorahoitukseen on varmistuneet. 

Rahoitus ja investoinnit

Alustavan investointiohjelman mukaiset investointimenot ovat erittäin korkeat vaihdellen 49-​59 miljoonassa eurossa vuosina 2023-​26. Tulorahoituksen vähäisyydestä ja korkeasta investointitasosta johtuen uutta lainaa otetaan 6,7 miljoonaa euroja vuonna 2023 ja yhteensä 59,6 miljoonaa euroa vuosina 2024-​26. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2022 tasosta 7,7 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä. Lainaa ohjelmakauden päättyessä on yhteensä lähes 333 miljoonaa euroa.

Korkotason on arvioitu olevan 2% uusille nostettaville lainoille. Kaupungin lainamäärän ollessa korkea ja kasvaessa edelleen korkokulut kasvavat talousohjelmakaudella vuoden 2022 talousarviotasosta 4,7 miljoonalla vuoteen 2026, jolloin korkokulut ovat noin 6 M€ vuodessa.

Yhteenveto

Kehyksen mukainen kaupungin tulos on 14,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2023 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa noin 29 miljoonaa euroa vuoden 2022 toteutuessa muutetun talousarvion mukaisesti. Osavuosikatsauksen mukaisen 2022 ennusteen toteutuessa ylijäämää on 21,4 miljoonaa euroa 2023 lopussa. Suunnitelmavuosina ei synny uutta yli- tai alijäämää, joten vuoden 2026 tilanne on sama kuin 2023.  

Prosessin eteneminen

Kaupunginvaltuusto saa syyskuun kokouksessaan hyväksyttäväkseen kehyksen talousohjelmakaudelle. Kaupunginhallituksen kesäkuussa lähettämä, talousarvion pohjamateriaalina toimiva alustava investointiohjelma on lautakuntien käsittelyssä lokakuussa samalla,​ kun lautakunnat tekevät esityksensä vuosien 2023-​26 talousarviosta ja -​ohjelmasta. 

Investointiohjelma sekä​ talousarvio​ ja -​ohjelma tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuun lopussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 12.12.2022. Tarkempi aikataulu ja vaiheistus on esitetty pykälän oheismateriaalissa. 

KR

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2023-26 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.

 

Käsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti vuosien 2023 - 2026 talousohjelmakehystä.

Mikko Taavitsainen teki Laura Virkkusen, Tomi Passin, Willem van Schevikhovenin, Tuija Kuusiston ja Pirjo Komulaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: 
"Päätösehdotuksen loppuun lisätään lause: "Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin." 

Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 16.23-16.30

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus. Puheenjohtaja tiedusteli kaupunginhallitukselta, voidaanko muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Tämä sopi kaupunginhallitukselle.  

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti Taavitsaisen muutosehdotuksen mukaisesti: 

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2023-26 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti. 

Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin.

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut


Kaupunginhallitus 29.8.2022 § 202 

 

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2023-26 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.

Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin.

 

Käsittely:

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa
​​​​​
Valtuutettu Haaparanta teki muutosehdotuksen;

Esitys, että talousjohtaja huomioi talousarviovalmisteluissa Järvenpään Veden esityksen, jolloin toimintakatteesta ja peruspääomasta vähennetään 407000€ vahvistetusta taloussuunnitelmasta. 

Haaparannan muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2023 - 2026 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2023 sekä talousohjelma vuosille 2023 - 2026.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2023 - 2026. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2023 - 2026 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2022 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Talousarvioesityksessä ei ole vielä huomioitu sopimusperusteisia hinnankorotuksia ostopalveluihin.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ehdotus vuosille 2023 - 2026 on kaupunginhallituksen antaman alustavan kehyksen mukainen.

Ehdotus

Esittelijä

Merja Narvo-Akkola, palvelualuejohtaja, merja.narvo-akkola@jarvenpaa.fi

Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2023 - 2026
  2. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

 

Käsittely
Talouspäällikkö Jarkko Virolainen selosti asiaa. 
Tehdään tekninen korjaus liiteessä olevaan taulukkoon lapsimäärää koskien.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti tekninen korjaus huomioiden.

Valmistelija

Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2023 - 2026 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2023 sekä talousohjelma vuosille 2023 - 2026.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2023 - 2026. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2023 - 2026 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2022 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Lautakunnan esityksessä ei ole vielä huomioitu sopimuspohjaisia hinnankorotuksia ostopalveluih

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnoksen 2023-2026 toimintakate on kaupunginhallituksen 29.8.2022 päättämän raamin mukainen. Talousarvion täytäntöönpano raamin mukaisena edellyttää palveluiden sopeuttamista, jota tarkastellaan käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Sopeuttaminen tulee tehdä kokonaisarviona, huomioiden toimintakulujen lisäksi toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset palvelualueen tulokertymään.

KS

Ehdotus

Esittelijä

Kristiina Soots, palvelualuejohtaja, kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Hyvinvointilautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2023 - 2026
  2. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

 

Käsittely

Palvelualuejohtaja Kristiina Soots ja talouspäällikkö Jarkko Virolainen selostivat asiaa. 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Lisäksi hyvinvointilautakunta valtuutti vastuuhenkilöt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset ja päivitykset liitteisiin.    

Valmistelija

Timo Väisänen, talouspäällikkö, timo.vaisanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2023 - 2026 sisältää kuntalain 110 §:ssä talousarvion vuodelle 2022 sekä talousohjelma vuosille 2023 - 2026.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2023 - 2026. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2023 - 2026 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2022 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Lautakunnan esityksessä ei ole vielä huomioitu sopimuspohjaisia hinnankorotuksia ostopalveluihin. Pääsääntöisesti talouden tasapainon varmistamiseksi tulee ennakoiden hakea mahdollisia lisäsopeutustoimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi. Menojen kasvua tulee hillitä etsimällä menopaineisiin rahoitus kehyksen sisältä. Ainoastaan välttämättömät lakimuutoksiin tms. perustuvat lisäykset voidaan toteuttaa kehystä kasvattaen. Pääsääntöisesti lakisääteisille tehtävälaajennuksille on odotettavissa myös rahoitusta, jotka sisällytetään yleensä laskennallisesti valtionosuuksiin.

Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi Kaupunginhallitus edellytti kokouksessaan 29.8.2022 § 202, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin. Kaupunkikehityksen palvelualueen esitys menoleikkauksista keskustelun lähtökohdaksi liitemateriaalina.

Palvelualueen luvuissa vuosille 2023-2026 ei ole huomioitu suunniteltua esikunnan ja palvelupisteen siirtymistä Konsernipalveluihin vuoden 2023 alusta lukien. Luvuissa ei ole myöskään otettu huomioon mahdollista pysäköinninvalvonnan siirtymistä Konsernipalveluihin.

HP

Ehdotus

Esittelijä

Harri Palviainen, Kaupunkikehitysjohtaja, harri.palviainen@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2023 - 2026.
  2. liitteenä olevan esityksen 1,5 prosentin mahdollisista menoleikkauksista vuosille 2023-2026
  3. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

 

Käsittely

Kaupunkikehitysjohtaja Harri Palviainen ja talouspäällikkö Timo Väisänen selostivat asiaa.

Kokoustauko asian käsittelyn jälkeen 22.01-22.08 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta valtuutti vastuuhenkilöt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset ja päivitykset liitteisiin.      

Valmistelija

  • Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 29.8.2022 § 202 pyytää kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellyttää, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5% mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia vuoden 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin.

Lautakunnat käsittelevät oman palvelualueensa mahdolliset menosäästöt marraskuun kokouksessa. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella 1,5% pysyvät menosäästöt tarkoittavat noin 1,2M€ leikkausta vuoden 2022 toimintakuluihin.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tehtävät ovat pääasiassa lakisääteisiä, jolloin niihin kohdistuvien säästöjen etsiminen on erityisen haastavaa. Palvelualueelle kohdistuva säästötavoite on suuruudeltaan niin iso, että käytännössä sitä ei voida toteuttaa muuten kuin henkilöstökuluja karsimalla. Varhaiskasvatuspalveluissa henkilöstön määrä on lakisääteisesti mitoitettu, joten pääasiallisesti säästöt kohdistuisivat opetuksen avainalueelle ja johtaisi ryhmäkokojen kasvamiseen. Mittavat säästöt vaarantaisivat palvelualueen kyvyn tuottaa lakisääteisiä palveluitaan, työhyvinvoinnin laskun ja henkilöstön rekrytoinnin sekä pysyvyyden.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle kohdistuu tulevina vuosina 2,3 miljoonan euron säästövaateet liikkumavaratoimenpiteiden kautta. Palvelualueen kasvava palvelutarve huomioiden jo nyt päätettyjen säästövelvoitteiden toteuttaminen on erittäin haastavaa. Mikäli näiden päälle tulee lisäksi 1,2 miljoonan säästövelvoite, lasten oikeus turvalliseen kasvu- ja oppimisympäristöön vaarantuu ja lisäksi kaupungin strategisen painopisteen ajoissa auttaminen toteuttaminen opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella ei ole mahdollista.

Liitteenä olevan toimenpidelistan valmistelussa on otettu huomioon aiemman päätöksen mukaiset liikkumavaratoimenpiteiden säästövaateet. Tässä päätöksessä liitteenä oleva toimenpidelista tulee näiden lisäksi.

Ehdotus

Esittelijä

  • Merja Narvo-Akkola, palvelualuejohtaja, merja.narvo-akkola@jarvenpaa.fi

Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle oheisen toimenpidelistan mahdollisista toimenpiteistä opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen 1,5% toimintamenojen säästämiseksi.

 

Käsittely:

Talouspäällikkö Jarkko Virolainen selosti asiaa.

Kokoustauko klo 20.22-20.39.

Päätös

Opetuslautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavalla lausumalla täydennettynä:

Opetus- ja kasvatuslautakunta kritisoi kuitenkin voimakkaasti lautakunnille asetettua samansuuruista 1,5 % säästötavoitetta. Samansuuruinen säästötavoite ei huomioi sitä, että opetus- ja kasvatuslautakunnan palvelualueen tehtävät ovat pääsääntöisesti lakisääteisiä, jolloin niihin kohdistuvat säästöt (esim. ryhmäkokojen kasvattaminen) vaikuttavat välittömästi palvelujen vaikuttavuuteen. Säästötavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa myös palvelualueella  kasvanut palvelujen järjestämistarve, mikä  on  seurausta kaupungin suuresta väestönkasvusta.  

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella henkilöstökuluihin kohdistuvat toimenpiteet eivät ole toteutettavissa vaarantamatta opetuksen ja kasvatuksen lakisääteisiä perustehtäviä sekä lasten ja henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstökuluihin kohdistuvat säästötoimenpiteet aiheuttavat vakavan turvallisuusuhan: väkivaltatilastot ovat kasvaneet kouluissa ja varhaiskasvatusyksiköissä hälyttävästi. Opetus- ja kasvatuslautakunta pitää erittäin tärkeänä, että ennen kuin tehdään lopulliset päätökset säästökohteista, niistä tehdään lapsivaikutusten arvioinnit. 

Tiedoksi

KH, talouspalvelut, palvelualueen avainalueiden johtajat