Kaupunginhallitus, kokous 1.11.2021

Perustelut

Edellinen Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma 2019-2028 (KVALT 10.12.2018, § 103) ja osana suunnittelua Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys valmistuivat vuonna 2018. Erillisselvityksessä tutkittiin tapauskohtaisesti kaupungin kannalta järkevin ja taloudellisin tapa palveluiden tuottamiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen. Työtä edelsi keväällä 2016 tehty Järvenpään kaupungin eteläisen osan kouluverkkoselvitys.

Kevät 2020 osoitti, että palvelutuotannossa ei voida edetä vuonna 2018 hyväksytyn palveluverkon pohjalta, vaan palveluverkkosuunnitelmaa on tarpeen päivittää. Keväällä 2020 laadittu väestösuunnite ennustaa tuleville vuosille huomattavasti pienempää väestönkasvua kuin mille aiempi palveluverkkosuunnitelma pohjautuu. Toisaalta kevään 2020 aikana uudistettiin ja kehitettiin palvelutarvelaskennan perusteita, joiden pohjalta kaupungilla on aiempaa tarkemmat perusteet tuleville investointitarpeille. Kolmas merkittävä toimintaympäristön muutos on keväällä 2020 puhjennut koronaepidemia, joka entisestään tiukensi kaupungin taloudellista tilannetta. Palveluverkkoa on ollut siis tarpeen tarkastella uudestaan paitsi siksi, että näkemykset palvelujen kysynnästä ja käytettävissä olevasta kapasiteetista ovat muuttuneet, myös siksi, että suunnitellut päiväkoti- ja kouluinvestoinnit eivät tiukentuneessa taloustilanteessa ole enää mahdollisia toteuttaa.

Keväällä 2020 palveluverkkoa on tarkasteltu kokonaisuutena osien sijaan yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Palveluiden tuotannon ohjaamisesta ja kehittämisestä vastaa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue, kiinteistökannan käytöstä ja kehittämisestä vastaa Mestaritoiminta oy, ja maankäytön kehittämisestä sekä maanjalostamisesta vastaa kaupunkikehitys. Kiinteistökannan kehittäminen voi tuoda huomattavia kustannussäästöjä ja maankäyttöä kehittämällä luodaan kokonaan uutta arvoa kaupungille tai palautetaan olemassa olevaa maaomaisuutta jalostettavaan muotoon. Kiinteistökannan ja maaomaisuuden käytön tehostaminen mahdollistaa aiempaa laadukkaammat palvelut, mikäli palveluiden tuottamiseen jää enemmän resursseja. Nyt tehdyssä palveluverkkotarkastelussa on haluttu kuitenkin aiempaa enemmän korostaa myös opetuksen ja kasvatuksen resurssien käyttöä osana palveluverkkosuunnittelua. Ryhmäkoolla ja opettajaresurssilla sekä tilankäytön pedagogisella suunnittelulla on merkittävä rooli tehokkaan palveluverkon suunnittelussa.

Vuoden 2020 aikana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen johdolla. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on tehnyt tiivistä yhteistyötä Mestaritoiminta Oy:n ja Boost Brothers Oy:n kanssa muun muassa tilojen kuntokartoitusten, palveluverkkoskenaarioiden ja kustannusvaikutusten analysoimisessa. Oppilasennusteet on tehty kaupunkikehityksen laatiman väestösunnitteen pohjalta ja yhteistyössä kaupunkikehityksen kanssa palveluverkkoratkaisuja on tarkasteltu esimerkiksi yleiskaavatyön, kaupungin yleisen kehityksen, ympäristövaikutusten ja kaupunkikuvan näkökulmista. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma 2021-2030 korvaa opetusta- ja kasvatusta koskevat osuudet Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelmasta vuosille 2019-2028.

Palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa on tehty vaikutusten ennakkoarviointia ja siihen on osallistettu kuntalaisia sekä työntekijöitä ja lapsia päiväkodeissa ja kouluissa. Palveluverkkosuunnitelman luonnosversioita ja alustavia ehdotuksia muutoksiksi on käsitelty Opetus- ja kasvatuslautakunnan iltakouluasiana ja kaupunginhallituksen seminaarissa. Henkilöstölle on järjestetty sähköiset tilaisuudet, joissa suunnitelmia on esitelty. Tähän asti tehdyt vaikutusten ennakkoarvioinnit ja muu kerätty materiaali on tuotu lautakunnan tietoon oheismateriaalina. Kustakin hankkeesta tehdään tarkemmat ennakkoarvioinnit sitä mukaa, kun hankkeet tuodaan päätöksentekoon.

Nyt saatavilla olleiden selvitysten ja muiden aineistojen, vaikutusten ennakkoarviointien ja eri foorumeilta saatujen palautteiden pohjalta on päädytty siihen, että nyt hyväksyttävän palveluverkkosuunnitelman lisäksi tehdään vielä perusteellisempi selvitys Järvenpään keskisten ja pohjoisten osien kouluverkon kehittämis- ja muutostarpeista vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin. Tähän erilliseen selvitykseen kytketään Anttilan koulun ja Mankalan koulun tilanne, 2030-luvulle suunniteltu Saunakallion koulun laajentaminen yhteinäiskouluksi sekä Kartanon koulun niinikään 2030-luvulle suunniteltu uudisrakennus. Selvitys tuodaan päätöksentekoon syksyn 2021 aikana samassa aikataulussa kuin invesvointiohjelma vuosille 2022-2031. Valmistelun aikaisissa luonnoksissa, joita on esitelty eri tilaisuuksissa ja joita kuntalaiset ja muut sidosryhmät ovat saaneet kommentoida, on esitetty Mankalan koulun lakkauttamista vuonna 2027. Saadusta palautteesta iso osa on liittynyt tähän vaihtoehtoon.

Perustelut

Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty viimeksi kaupunginvaltuustossa 10.12.2018 §103. Osana tätä suunnittelua valmistui perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys vuonna 2018. Erillisselvityksessä tutkittiin tapauskohtaisesti kaupungin kannalta järkevin ja taloudellisin tapa palveluiden tuottamiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen. Työtä edelsi keväällä 2016 tehty Järvenpään kaupungin eteläisen osan kouluverkkoselvitys.

Kevät 2020 osoitti, että palvelutuotannossa ei voida edetä vuonna 2018 hyväksytyn palveluverkon pohjalta, vaan palveluverkkosuunnitelmaa on tarpeen päivittää. Keväällä 2020 laadittu väestösuunnite ennustaa tuleville vuosille huomattavasti pienempää väestönkasvua kuin mille aiempi palveluverkkosuunnitelma pohjautuu. Toisaalta kevään 2020 aikana uudistettiin ja kehitettiin palvelutarvelaskennan perusteita, joiden pohjalta kaupungilla on aiempaa tarkemmat perusteet tuleville investointitarpeille. Kolmas merkittävä toimintaympäristön muutos on keväällä 2020 puhjennut koronaepidemia, joka entisestään tiukensi kaupungin taloudellista tilannetta. Palveluverkkoa on ollut siis tarpeen tarkastella uudestaan paitsi siksi, että näkemykset palvelujen kysynnästä ja käytettävissä olevasta kapasiteetista ovat muuttuneet, myös siksi, että suunnitellut päiväkoti- ja kouluinvestoinnit eivät tiukentuneessa taloustilanteessa ole enää mahdollisia toteuttaa.

Keväällä 2020 palveluverkkoa on tarkasteltu kokonaisuutena osien sijaan yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Palveluiden tuotannon ohjaamisesta ja kehittämisestä vastaa Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue, kiinteistökannan käytöstä ja kehittämisestä vastaa Mestaritoiminta oy, ja maankäytön kehittämisestä sekä maanjalostamisesta vastaa kaupunkikehitys. Kiinteistökannan kehittäminen voi tuoda huomattavia kustannussäästöjä ja maankäyttöä kehittämällä luodaan kokonaan uutta arvoa kaupungille tai palautetaan olemassa olevaa maaomaisuutta jalostettavaan muotoon. Kiinteistökannan ja maaomaisuuden käytön tehostaminen mahdollistaa aiempaa laadukkaammat palvelut, mikäli palveluiden tuottamiseen jää enemmän resursseja. Nyt tehdyssä palveluverkkotarkastelussa on haluttu kuitenkin aiempaa enemmän korostaa myös opetuksen ja kasvatuksen resurssien käyttöä osana palveluverkkosuunnittelua. Ryhmäkoolla ja opettajaresurssilla sekä tilankäytön pedagogisella suunnittelulla on merkittävä rooli tehokkaan palveluverkon suunnittelussa.

Vuoden 2020 aikana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen johdolla. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue on tehnyt tiivistä yhteistyötä Mestaritoiminta Oy:n ja Boost Brothers Oy:n kanssa muun muassa tilojen kuntokartoitusten, palveluverkkoskenaarioiden ja kustannusvaikutusten analysoimisessa. Oppilasennusteet on tehty kaupunkikehityksen laatiman väestösunnitteen pohjalta ja yhteistyössä kaupunkikehityksen kanssa palveluverkkoratkaisuja on tarkasteltu esimerkiksi yleiskaavatyön, kaupungin yleisen kehityksen, ympäristövaikutusten ja kaupunkikuvan näkökulmista. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma 2021-2030 korvaa opetusta- ja kasvatusta koskevat osuudet Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelmasta vuosille 2019-2028.

Palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa on tehty vaikutusten ennakkoarviointia ja siihen on osallistettu kuntalaisia sekä työntekijöitä ja lapsia päiväkodeissa ja kouluissa. Palveluverkkosuunnitelman luonnosversioita ja alustavia ehdotuksia muutoksiksi on käsitelty Opetus- ja kasvatuslautakunnan iltakouluasiana ja kaupunginhallituksen seminaarissa. Henkilöstölle on järjestetty sähköiset tilaisuudet, joissa suunnitelmia on esitelty. Tähän asti tehdyt vaikutusten ennakkoarvioinnit ja muu kerätty materiaali on tuotu lautakunnan tietoon oheismateriaalina. Kustakin hankkeesta tehdään tarkemmat ennakkoarvioinnit sitä mukaa, kun hankkeet tuodaan päätöksentekoon.

Nyt saatavilla olleiden selvitysten ja muiden aineistojen, vaikutusten ennakkoarviointien ja eri foorumeilta saatujen palautteiden pohjalta on päädytty siihen, että nyt hyväksyttävän palveluverkkosuunnitelman lisäksi tehdään vielä perusteellisempi selvitys Järvenpään keskisten ja pohjoisten osien kouluverkon kehittämis- ja muutostarpeista vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin. Tähän erilliseen selvitykseen kytketään Anttilan koulun ja Mankalan koulun tilanne, 2030-luvulle suunniteltu Saunakallion koulun laajentaminen yhteinäiskouluksi sekä Kartanon koulun niinikään 2030-luvulle suunniteltu uudisrakennus. Selvitys tuodaan päätöksentekoon syksyn 2021 aikana samassa aikataulussa kuin invesvointiohjelma vuosille 2022-2031. Valmistelun aikaisissa luonnoksissa, joita on esitelty eri tilaisuuksissa ja joita kuntalaiset ja muut sidosryhmät ovat saaneet kommentoida, on esitetty Mankalan koulun lakkauttamista vuonna 2027. Saadusta palautteesta iso osa on liittynyt tähän vaihtoehtoon.

Asiaa on esitelty viimeksi 3.10.2020 kaupunginhallituksen ja lautakuntien yhteisseminaarissa sekä opetus- ja kasvatuslautakunnan kokouksessa 6.10.2020 §42, jonka käsittelyn kuluessa, korjattiin palveluverkkosuunnitelman sivulla 32 oleva lause "Kinnarin päiväkodissa tehdään tarvittavia teknisiä korjauksia ja siirretään sen yhteyteen Närekadun päiväkodin moduuli 6/2023" täydennettiin muotoon "Kinnarin päiväkodissa tehdään tarvittavia teknisiä korjauksia ja siirretään sen yhteyteen Närekadun päiväkodin moduuli 6/2023 ja samassa yhteydessä keskustan päiväkodista luovutaan." Tässä samassa opetus- ja kasvatuslautakunnan käsittelyssä päätettiin, että asia palautetaan valmisteluun.

Palveluverkkosuunnitelman palauttaminen valmisteluun ei muuta sen suunniteltua käsittelyä yhteistyötoimikunnassa lokakuussa 2020.

Liitetiedostossa palveluverkkosuunnitelma 2021-2030, henkilöstön lausunnot, kuntalaisvaikutukset ja vaikutusten ennakkoarviointi.

Perustelut

Järvenpään kaupungin hallintosäännön 3 §:n mukaan puheenjohtajien jaosto käsittelee tulevaisuuden kehitysarvioihin ja muutostekijöihin liittyviä kysymyksiä. Se toimii strategiavalmistelun apuna ja arvioi strategian ja kaupunkivision toteutumista. Halintosäännön 15 §:n mukaan puheenjohtajien jaosto huolehtii kaupungin strategian ohjauksesta ja seurannasta, toimielinten ja palvelualueiden keskinäisen yhteistyön edistämisestä sekä kaupungin yleistä toimintaa koskevien laajojen kehittämishankkeiden ohjauksesta.

Palvelualuejohtaja Merja Narvo-Akkola selostaa opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkosuunnitelman valmisteluprosessia ja -aikataulua puheenjohtajien jaostossa. 

IL

Perustelut

Nykyinen Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma 2019-2028 (KVALT 10.12.2018, §103) ja osana suunnittelua Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkon erillisselvitys valmistuivat vuonna 2018.

Kevään 2020 väestösuunnitteen ennustama huomattavasti pienentynyt väestönkasvu ja tiukentunut taloustilanne edellyttivät palveluverkon tarkistamista ja suunniteltujen päiväkoti- ja kouluinvestointien pienentämistä.   Opetus- ja kasvatuslautakunta käsitteli Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoehdotusta vuosille 2021-2030 kokouksessaan (OPKALTK 6.10.2020, §42) ja päätti palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteluun.

Palveluverkkosuunnitelmaa on tarkasteltu kuluvan vuoden aikana yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Palveluverkkosuunnitelmaa laadittaessa on tehty vaikutusten ennakkoarviointia ja siihen on osallistettu kuntalaisia, huoltajia ja henkilöstöä kyselyn ja kuntalaisraadin avulla. Palveluverkkosuunnitelmavaihtoehtoja, vaikutusten ennakkoarviointia, taloudellisia vertailuja, kiinteistöjen kuntoluokituksia ja väestösuunnitteita on käsitelty Opetus- ja kasvatuslautakunnan iltakouluissa sekä kaupunginhallituksen seminaareissa. Henkilöstölle, vanhempainyhdistykselle ja nuorisovaltuustolle on järjestetty tilaisuuksia, joissa ehdotuksia ja materiaalia on esitelty. Lisäksi on saatu erillisiä lausuntoja ja selvityspyyntöjä. Kaikki kerätty ja saatu materiaali on otettu valmistelussa huomioon ja toimitettu lautakunnalle oheismateriaalina.

Käsittelyssä ja vertailussa on ollut sekä varhaiskasvatuksen että opetuksen osalta kolme eri vaihtoehtoa (VE0, VE1 ja VE2). VE0 on nykyinen palveluverkkosuunnitelma, VE1 syksyllä 2020 esitelty suunnitelmaehdotus pienin tarkennuksin ja VE2 keväällä 2021 valmisteltu uusi palveluverkkoehdotus. VE0 (nykyinen palveluverkko) ei vastaa muuttuneeseen palvelutarpeeseen eikä tarpeeseen pienentää päiväkoti- ja kouluinvestointeja.

Tehtyjen selvitysten ja muiden aineistojen, vaikutusten ennakkoarviointien ja eri foorumeilta saatujen palautteiden pohjalta esitetään :

• Varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2022-2031 vaihtoehto 1:tä (VE1)

Perusteet:

• Palveluverkko riittää palvelutarpeen kattamiseen vuoteen 2032 asti, jolloin lisäinvestointitarve siirtyy myöhemmäksi
• Kassavirta paranee nykyverkkoon verrattuna ja isommat yksiköt mahdollistavat taloudelliset hyödyt
• Päästään eroon tiloista, joiden kunto aiheuttaa riskin pidemmällä aikavälillä (Satusauna, Keskusta, Iso-Antti)
• Hyväkuntoisia tiloja ei jää tyhjilleen (Vihtakatu)
• Vihtakadun tilojen jääminen palveluverkkoon lisää yhteiskäyttötiloja kuntalaisille

• Opetuksen palveluverkkosuunnitelmaksi vuosille 2022-2031 vaihtoehto 2:ta (VE2)

Perusteet:

• Palveluverkko riittää palvelutarpeen kattamiseen 2030-luvun loppupuolelle asti. Kartanon yläkoulu, Saunakallion yhtenäiskoulu ja Ainolan koulu toimivat kapasiteetin säätelyssä, mikäli väestösuunnitteet eivät toteudu odotetusti.
• Lisäinvestointitarve siirtyy myöhemmäksi.
• Kassavirta paranee nykyverkkoon verrattuna. Oppilassijoittelulla ja ryhmien muodostuksella tehostetaan tilan- ja resurssienkäyttöä.
• Päästään eroon tiloista, joiden kunto aiheuttaa riskin pidemmällä aikavälillä (Anttilan lisäsiipi)
• Mankalan koulun jääminen palveluverkkoon lisää yhteiskäyttötiloja kuntalaisille