Kaupunginhallitus, kokous 27.9.2021

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion kokouksessaan 16.11.2020 § 72. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2020 talousarviomuutoksen koskien opetuksen ja kasvatuksen lisämääräraha-anomusta ja sopeutusvaateen siirtoa vuosille 2022-2023. 

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle puolivuosittain,​ minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Kuukausiraporttiin on sisällytetty tietoa myös kaupungin henkilöstöstä ja toimintaympäristön kehityksestä. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan toteutuvan 1,8 Me muutettua talousarviota heikompana. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-​odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla,​ jotka ovat syntyneet toimipisteiden suluista talven ja kevään aikana. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella toimintakatteen alijäämä ylittyy, mihin vaikuttaa merkittävimmin kotikuntakorvausten kasvu. Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan toimintakatteen alijäämä ylittyy tulomenetysten ja työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymisen seurauksena. Konsernipalvelujen, tilaomistuksen, kaupunkikehityksen ja Järvenpään veden toimintakatteen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti tai hiukan talousarviota parempina. Konsernipalvelujen alijäämäennusteessa on huomioitu koronariskivaraus 1,6 Me, joka on tarkoitus kohdetaa myöhemmin talousarviomuutoksena palvelualueille koronavaikutusten mukaisesti. 

Keusoten kuukausiraportti ei vielä raportin laadintahetkellä ollut käytettävissä. Ennakkotietojen mukaan ylitysuhkaa on sekä erikoissairaanhoidossa että omassa toiminnassa. Koronan seurauksena toimintatuotot ovat jäämässä tavoitteesta ja koronasta aiheutuvia kustannuksia oli koko kuntayhtymätasolla huhtikuun alun kirjausten mukaan noin 5,2 Me. Koronakustannuksiin ja hoitovelan purkuun ei ole varauduttu kuntayhtymän talousarviossa. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtio olisi kompensoimassa em. menoeriä hakemuksesta kunnille ja myös suoraan kuntayhtymille. Ylitysuhkaa aiheuttaa myös myös ikääntyneiden palveluissa hoitajamitoituksen käyttöönotto, mikä lisää Keusoten oman toiminnan kustannuksia ja mistä ollaan tekemässä talousarviomuutosesitys yhtymävaltuustolle. Mitoituksen muutoksen laskennallinen valtionosuuskompensaatio, noin 420te, sisältyy Järvenpään vuoden 2021 valtionosuuksiin. Sotepalvelujen on arvioitu toteutuvan talousarvion mukaisesti huomioiden kaupungin budjettiin varattu 3 miljoonan euron sotepalvelujen koronariskivaraus. Ennustetta tarkennetaan seuraavaan kuukausiraporttiin.  

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka ensimmäiselle kvartaalille ei ole kirjautunut juurikaan voittoja tai maankäyttökorvauksia.  

Verorahoitus

Vuoden 2020 verotulot toteutuivat ennakoitu korkeampina, mikä heijastuu myös vuoden 2021 ennusteisiin. Kuntaliiton tammikuussa julkaiseman veroennustekehikon mukaan toteutuessaan verotulot ylittäisivät talousarvion merkittävästi. Ennustekehikossa koronan vaikutukset on huomioitu hyvin maltillisina, mistä johtuen kehikon verotulokasvuja ei ole huomioitu kuukausiraportissa täysimääräisesti. Yhteisöverotulojen kehitys on tällä hetkellä erittäin epävarmaa, joten huolimatta yhteisöveron kuntaosuuden korotuksesta vuodelle 2021, voi verotulokertymä jäädä ennakoidusta. Kiinteistöverotulojen osalta verotuksen joustavan valmistumisen myötä vuoden lopussa valmistuvat erät siirtyvät pysyvästi seuravan vuoden puolella maksettaviksi, mistä johtuen kuluvan vuoden ennuste jää 0,8 Me talousarviota pienemmäksi. Kunnallisverot sen sijaan ylittävät talousarvion 2,2 Me, koska koronan vaikutukset viime vuoden kunnallisveroon olivat pelättyä pienemmät, jolloin myös kuluvan vuoden ennuste on parempi. Yhteensä verotulojen ennustetaan toteutuvan 1,4 miljoonaa talousarviota parempina. Veroennustekehikko päivittyy toukokuussa, minkä jälkeen saadaan luotettavampaa tietoa koronan vaikutuksista verotuloihin kuluvana vuonna.

Päätös vuoden 2021 valtionosuuksista annettiin talousarvion laadinnan jälkeen, minkä lisäksi valtio on oikaissut vuoden 2020 testausten määrän mukaan myönnettyä koronatukea oikaistujen testimäärien mukaisesti (Järvenpää -21 te).  Raportin ennuste vastaa tarkentuneita valtionosuuspäätöksiä ja on noin 0,5 Me talousarviota parempi. Valtionosuuksia koskeva talousarviomuutosesitys viedään valtuuston käsittelyyn toukokuussa. 

Rahoitusmenot ja-​tulot
Rahoitusmenojen ja -tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 0,1 Me muutettua talousarviota parempana,​ jolloin vuosikate olisi 14,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2021.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistojen ja arvonalennusten ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Tilikauden yli-​/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli-​/alijäämän arvioidaan toteutuvan noin 0,15 Me muutettua talousarviota parempana ollen 8,1 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tilikauden lopussa + 2,​6 Me.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan nettona 0,3 Me talousarviota pienempinä, johtuen talousarvioon sisältymättömistä toteuneista osakekaupoista ja Terveystalon rahastoitavan vastikesumman tarkentumisesta. Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvat talousarvion mukaisina. Ennusteissa ei ole huomioitu vuonna 2020 kesken jääneiden investointien osittainen siirtymistä vuodelle 2021.​ Siirtomäärärahaesitysten jälkeen vuodelle 2020 tulee kasvamaan noin 4,3 Me. 

Talonrakennuksen investoinneista varikkoinvestointi ei tällä hetkellä etene valistusprosessin vuoksi. Suurista rakennushankkeista Harjulan työmaa etenee suunnitellusti ja JYK hankkeen suunnittelu etenee ja urakkakilpailu on käynnissä. Vuoden 2021 riskimääräraha on kohdennettu Harjulan hankkeen kustannusten kattamiseen.  

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelma ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ainolanväylän siltahanke ja Lepola IV hanke sekä muita hankkeita on jatkunut vuoden 2021 puolelle, joiden määrärahoista tullaan esittämään siirtoa vuodelle 2021 vuodelta 2020. 

Liikuntapaikkojen ja Järvenpään veden investointien ennustetaan toteutuvan budjetin mukaisesti.

Terveystalon rahoitusvastikkeiden rahastoitava osuus alittaa talousarvion 0,2 Me. Erillisosakkeista viimeinen osakekauppa tehtiin tammikuussa ja Perhelän ensimmäisen yhtiön osakekaupat tehtiin maaliskuussa, joista tuloutui 2,1 Me osakkeisiin ja osuuksiin.

Kehitysinvestointimäärärahaa on vuodelle 2021 osoitettu hankkeille 460 teur. Vuoden aikana käynnistyy vielä lisää kehitysinvestointiprojekteja. Kalusto- ja aineettomien hyödykeinvestointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, minkä lisäksi vuodelta 2020 siirtyvistä eristä aiheutuu kustannuksia arviolta 380te.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 14,2 Me ylijäämäiseksi,​ tulorahoitus ei riitä kattamaan investointimenoja ja niitä joudutaan rahoittamaan suurelta osin lisälainalla. Vuoden vaihteen kassavarat vähentävät uuden lainan nostotarvetta. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 16,​6 Me ja velkamäärä nousee 246,​2 miljoonaan euroon,​ mikä tarkoittaa 5 448 euroa/asukas. 

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion kokouksessaan 16.11.2020 § 72. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2020 talousarviomuutoksen koskien opetuksen ja kasvatuksen lisämääräraha-​anomusta ja sopeutusvaateen siirtoa vuosille 2022-​2023. Kaupunginjohtaja hyväksyi 20.4.2021 § 9 määrärahasiirrot henkilöstön keskittämisestä konsernipalveluihin.

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle puolivuosittain,​ minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Kuukausiraporttiin on sisällytetty tietoa myös kaupungin henkilöstöstä ja toimintaympäristön kehityksestä. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan toteutuvan 6,0 Me muutettua talousarviota heikompana. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-​odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla,​ jotka ovat syntyneet toimipisteiden suluista talven ja kevään aikana. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella toimintakatteen alijäämä ylittyy,​ mihin vaikuttaa merkittävimmin kotikuntakorvausten kasvu. Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan toimintakatteen alijäämä ylittyy tulomenetysten ja työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymisen seurauksena. Konsernipalvelujen,​ tilaomistuksen,​ kaupunkikehityksen ja Järvenpään veden toimintakatteen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti tai hiukan talousarviota parempina. Konsernipalvelujen alijäämäennusteessa on huomioitu koronariskivaraus 1,​6 Me,​ joka on tarkoitus kohdentaa myöhemmin talousarviomuutoksena palvelualueille koronavaikutusten mukaisesti. 

Keusoten huhtikuun kuukausiraportti ei vielä raportin laadintahetkellä ollut käytettävissä. Maaliskuun tietojen mukaisesti ylitysuhkaa on erikoissairaanhoidossa arviolta 3 Me ja omassa toiminnassa 8 Me, josta koronan osuus on noin puolet. Koronan seurauksena toimintatuotot ovat jäämässä tavoitteesta ja koronasta aiheutuvia kustannuksia oli koko kuntayhtymätasolla toukokuun alun kirjausten mukaan noin 8 Me. Koronakustannuksiin ja hoitovelan purkuun ei ole varauduttu kuntayhtymän talousarviossa. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtio on kompensoimassa em. menoeriä hakemuksesta suoraan kuntayhtymille, jolloin saatavat kompensaatiot tulevat pienentämään kuntiin kohdistuvaa menoylitystä ja lisälaskua. Sotepalveluihin on kaupungin budjettiin varattu 3 miljoonan euron koronariskivaraus, joka arvioidaan riittämään erikoissairaanhoidon budjettiylityksen kattamiseen. Koronakompensaatioiden jälkeen sotepalvelujen arvioidaan ylittävän budjetin 4,7 Me.   

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan 540te talousarviota parempana, johtuen Kuuma-ICT:n osakkeiden nettomyyntivoitosta.  

Verorahoitus

Vuoden 2020 verotulot toteutuivat ennakoitu korkeampina,​ mikä heijastuu myös vuoden 2021 ennusteisiin. Kuntaliiton toukokuussa julkaiseman veroennustekehikon mukaan toteutuessaan verotulot ylittäisivät talousarvion merkittävästi. Ennustekehikossa koronan vaikutukset on huomioitu hyvin maltillisina,​ mistä johtuen kehikon verotulokasvuja ei ole huomioitu kuukausiraportissa täysimääräisesti. Yhteisöverotulojen kehitys on tällä hetkellä erittäin epävarmaa,​ joten huolimatta yhteisöveron kuntaosuuden korotuksesta vuodelle 2021,​ voi verotulokertymä jäädä ennakoidusta. Kiinteistöverotulojen osalta verotuksen joustavan valmistumisen myötä vuoden lopussa valmistuvat erät siirtyvät pysyvästi seuravan vuoden puolella maksettaviksi,​ mistä johtuen kuluvan vuoden ennuste jää 1,1 Me talousarviota pienemmäksi. Kunnallisverot ylittävät talousarvion 3,​7 Me,​ koska koronan vaikutukset vuoden 2020 kunnallisveroon olivat pelättyä pienemmät, mikä heijastuu myös kuluvan vuoden ennusteeseen parannuksena. Yhteensä verotulojen ennustetaan toteutuvan 2,​7 miljoonaa talousarviota parempina. Veroennustekehikko päivittyy elokuussa,​ minkä jälkeen saadaan luotettavampaa tietoa koronan vaikutuksista verotuloihin kuluvana vuonna.

Päätös vuoden 2021 valtionosuuksista annettiin talousarvion laadinnan jälkeen,​ minkä lisäksi valtio on oikaissut vuoden 2020 testausten määrän mukaan myönnettyä koronatukea oikaistujen testimäärien mukaisesti (Järvenpää -​21 te).  Raportin ennuste vastaa tarkentuneita valtionosuuspäätöksiä ja on noin 0,​5 Me talousarviota parempi. Valtionosuuksia koskeva talousarviomuutosesitys on valtuuston käsittelyssä toukokuussa. 

Rahoitusmenot ja-​tulot
Rahoitusmenojen ja -​tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 2,8 Me muutettua talousarviota heikompana,​ jolloin vuosikate olisi 11,​2 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2021.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistojen ja arvonalennusten ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Tilikauden yli-​/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli-​/alijäämän arvioidaan toteutuvan noin 2,8 Me muutettua talousarviota heikompana ollen 11,​1 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä tilikauden lopussa painuu 0,3 Me:n alijäämäksi.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan nettona 1,9 Me talousarviota pienempinä. Ennusteissa ei ole huomioitu vuonna 2020 kesken jääneiden investointien osittainen siirtymistä vuodelle 2021. Siirtomäärärahaesitysten seurauksena vuoden 2021 investoinnit tulee kasvamaan noin 4 Me. 

Talonrakennuksen investoinneista varikkoinvestoinnista on 1,2 Me siirtyy ensi vuoden puolelle viivästyksen takia. Suurista rakennushankkeista Harjulan työmaalla laaja koronarypäs on aiheuttanut noin 3 viikon viiveen ja JYK hankkeen suunnittelu etenee ja urakkakilpailu on käynnissä. Toteumaennustetta parantaa JYKin hankkeeseen myönnetty 750te liikuntapaikkarakentamisen avustus. Oinaskadun koulusta on purkulupa ja urakkakilpailu käynnissä.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ainolanväylän siltahanke ja Lepola IV hanke sekä muita hankkeita on jatkunut vuoden 2021 puolelle,​ joiden määrärahoista tullaan esittämään siirtoa vuodelle 2021 vuodelta 2020. Tuloissa on 160te budjetoitua enemmän ulkoisia tuloja.

Liikuntapaikkojen ja Järvenpään veden investointien ennustetaan toteutuvan budjetin mukaisesti.

Terveystalon rahoitusvastikkeiden rahastoitava osuus alittaa talousarvion 0,​2 Me. Erillisosakkeista viimeinen osakekauppa tehtiin tammikuussa ja Perhelän ensimmäisen yhtiön osakekaupat tehtiin maaliskuussa,​ joista tuloutui 2,​1 Me osakkeisiin ja osuuksiin.   

Kehitysinvestointimäärärahaa on vuodelle 2021 osoitettu hankkeille 460 teur. Vuoden aikana käynnistyy vielä lisää kehitysinvestointiprojekteja. Kalusto-​ ja aineettomien hyödykeinvestointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti,​ minkä lisäksi vuodelta 2020 siirtyvistä eristä aiheutuu kustannuksia arviolta 360te.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 11,​2 Me ylijäämäiseksi,​ tulorahoitus ei riitä kattamaan investointimenoja ja niitä joudutaan rahoittamaan suurelta osin lisälainalla. Vuoden vaihteen kassavarat vähentävät uuden lainan nostotarvetta. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 18 Me ja velkamäärä nousee 247,​5 miljoonaan euroon,​ mikä tarkoittaa 5 447 euroa/asukas. 

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion kokouksessaan 16.11.2020 § 72. Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2020 talousarviomuutoksen koskien opetuksen ja kasvatuksen lisämääräraha-​anomusta ja sopeutusvaateen siirtoa vuosille 2022-​2023. Kaupunginjohtaja hyväksyi 20.4.2021 § 9 määrärahasiirrot henkilöstön keskittämisestä konsernipalveluihin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 24.5.2021 § 29 talousarviomuutokset käyttämättä jääneiden vuoden 2020 määrärahojen siirrosta tuleville vuosille ja valtionosuuksien muuttamisesta VM:n päätösten mukaiseksi.

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle puolivuosittain,​ minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Kuukausiraporttiin on sisällytetty tietoa myös kaupungin henkilöstöstä ja toimintaympäristön kehityksestä. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan toteutuvan 5,6 Me muutettua talousarviota heikompana. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-​odotukset ovat pudonneet. Tulomenetyksiä ei edellisvuotiseen tapaa pystyä kattamaan vähentyvillä kuluilla, koska toimipisteet eivät ole olleet kokonaan suljettuina, vaan toimintaa on järjestetty poikkeusjärjestelyin. Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan toimintakatteen alijäämä ylittyy tulomenetysten ja työmarkkinatuen kuntaosuuden ylittymisen seurauksena. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella toimintakatteen alijäämä ylittyy,​ mihin vaikuttaa merkittävimmin kotikuntakorvausten kasvu, oppivelvollisuuden laajentumisen lisäkustannukset ja varhaiskasvatusmaksujen lasku. Konsernipalvelujen,​ tilaomistuksen,​ kaupunkikehityksen ja Järvenpään veden toimintakatteen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti tai hiukan talousarviota parempina. Konsernipalvelujen alijäämäennusteessa on huomioitu koronariskivaraus 1,​6 Me,​ joka on tarkoitus siirtää syksyllä talousarviomuutoksella palvelualueille koronavaikutusten mukaisesti. 

Keusoten kesäkuun tietojen mukaisesti erikoissairaanhoidon budjetti alittuu Järvenpään tekemän 3 miljoonan euron riskivarauksen ansiosta arviolta 1,2 Me, mutta omassa toiminnassa ylitystä on 10,9 Me erityisesti koronakustannusten takia. Koronakustannuksiin ja hoitovelan purkuun ei ole varauduttu kuntayhtymän talousarviossa. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtio on kompensoimassa em. menoeriä hakemuksesta suoraan kuntayhtymille, jolloin saatavat kompensaatiot tullevat pienentämään kuntiin kohdistuvaa menoylitystä ja lisälaskua. Ennusteessa kompensaationa on varovasti arvioiden huomioitu 3 miljoonaa euroa. Koronakompensaatioiden jälkeen sotepalvelujen arvioidaan ylittävän kaupungin talousarviovarauksen yhteensä 6,6 Me.   

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan 4 Me talousarviota parempana, johtuen Kuuma-ICT:n ja Jatsin osakkeiden nettomyyntivoitosta.  

Verorahoitus
Kuntaliiton toukokuussa julkaiseman veroennustekehikon mukaan toteutuessaan verotulot ylittäisivät talousarvion merkittävästi. Myös vuoden 2021 tilitykset ovat kehittyneet positiivisesti. Yhteisöverotulojen ennustetaan kasvavan viime vuodesta,​ johtuen yhteisöveron kuntaosuuden korotuksesta vuodelle 2021. Kiinteistöverotulojen osalta verotuksen joustavan valmistumisen myötä vuoden lopussa valmistuvat erät siirtyvät pysyvästi seuravan vuoden puolella maksettaviksi,​ mistä johtuen kuluvan vuoden ennuste jää 1,1 Me talousarviota pienemmäksi. Kunnallisverot ylittävät ennusteessa talousarvion 5,​8 Me suotuisammasta palkkasumman kehityksestä ja vuoden 2020 verotulojen ennakoitus parammasta toteumasta johtuen. Yhteensä verotulojen ennustetaan toteutuvan 4,​7 miljoonaa talousarviota parempina. Veroennustekehikko päivittyy elo-/syyskuun vaihteessa,​ minkä jälkeen saadaan luotettavampaa tietoa koronan vaikutuksista verotuloihin kuluvana vuonna.

Valtionosuuksien ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti.

Rahoitusmenot ja-​tulot
Rahoitusmenojen ja -​tulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan noin 0,9 Me muutettua talousarviota heikompana. Vuosikatteen ennustetaan olevan 12,​8 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2021.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistojen ja arvonalennusten ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Tilikauden yli-​/alijäämä
Tilikauden yli-​/alijäämän arvioidaan toteutuvan noin 0,8 Me muutettua talousarviota heikompana ollen 9,​4 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä tilikauden lopussa on 1,3 Me.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan nettona 4 Me talousarviota pienempinä.

Talonrakennuksen investoinneista varikkoinvestoinnista on 1,2 Me siirtyy ensi vuoden puolelle hankkeiden viivästysten takia. Toteumaennustetta parantaa JYKin hankkeeseen myönnetty 750te liikuntapaikkarakentamisen avustus.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman ennustetaan toteutuvan nettona muutetun talousarvion mukaisesti, mutta hankkeiden aloitus saattaa viivästynee osin vuoden 2022 puolelle, mikä pienentää sekä menoja että Järvenpään Vedeltä saatavia investointituloja.

Liikuntapaikkojen investointimenojen ennustetaan toteutuvan budjetin mukaisesti, mutta pesäpallokentän rakentamiseen myönnetty 150te valtionavustus parantaa nettoinvestointeja.

Järvenpään veden investointien ennustetaan toteutuvan nettona 0,5 Me budjetoitua pienempänä johtuen pääosin Ainolan hankkeen siirtymisestä pääosin vuodelle 2022. Osaan hankkeita kohdistuu budjetoitua suurempia kuluja, mutta kuluylitykset tullaan kattamaan muista hankkeista. 

Terveystalon rahoitusvastikkeiden rahastoitava osuus alittaa talousarvion 0,​2 Me. Erillisosakkeista viimeinen osakekauppa tehtiin tammikuussa. Perhelän yhtiöistä kahden ensimmäisen osakkeet on myyty alkuvuoden aikana. Kuuma-ICT:n ja Jatsin osakekaupat tehdään elokuun lopussa, mikä näkyy yhteensä noin 160te osakkeiden myyntitulokirjauksena investointiosassa.

Kehitysinvestointimäärärahaa on vuodelle 2021 osoitettu hankkeille 460 teur. Vuoden aikana käynnistynee vielä uusia kehitysprojekteja. Kalusto-​ ja aineettomien hyödykeinvestointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna vain noin 12,​8 Me ylijäämäiseksi,​ tulorahoitus ei riitä kattamaan investointimenoja ja niitä joudutaan rahoittamaan lisälainalla. Vuoden vaihteen kassavarat vähentävät uuden lainan nostotarvetta. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 18,6 Me ja velkamäärä nousee 248,​2 miljoonaan euroon,​ mikä tarkoittaa 5 461 euroa/asukas. 

Perustelut

Konserniyhteisöjen tavoiteasetanta on sidottu kaupungin talousarviokäsittelyyn ja tavoitteiden toteumasta raportoidaan valtuustolle tehtävän osavuosiraportoinnin rytmissä. Nyt tehtävä raportointi koskee tilannetta 6/2021.

Aikaisemmasta käytännöstä poiketen kaupunki asettaa yhteisökohtaiset tavoitteet vain konserniin kuuluville, olennaisille tytäryhteisöille, joiden toimintaan kaupungilla on tosiasiallisesti vaikutusvaltaa ja jotka ovat kaupungin näkökulmasta merkittäviä. Talousarvion laadinnan yhteydessä tärkeimmille konserniyhteisöille on asetettu kaupungin strategisten päämäärien toteuttamista tukevat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Vuosille 2021-2023 tavoitteet on asetettu seuraaville tytäryhtiölle:

• Järvenpään Mestariasunnot Oy
• Mestaritoiminta Oy
• Järvenpään ateria- ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy
• Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo
• Järvenpään Pysäköinti Oy (sis. Kiinteistö Oy Terveyskeskuskampuksen Pysäköinti 1)
   

Em. tytäryhtiöissä raportointivastuu yhtiön toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista on yhtiöllä ja sen toimivalla johdolla.

Muiden yhteisöjen osalta seurantaa on kevennetty. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen valvonta- ja ohjausvastuu on toiminnan sisällöstä vastaavalla palvelualueella. Yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä raportoidaan osavuosikatsauksen yhteydessä ao. sitovuustason raporttiin sisällytettävässä osiossa. Raportoinnista vastaa viime kädessä kyseisestä sitovuustasosta valtuustolle vastaava virkamies. Raportointi tuodaan käsittelyyn lautakuntien kautta osana osavuosikatsauksen käsittelyä. 

Kaupunginhallitus päätti keväällä 2021 Järvenpään ateria- ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n osakkeiden myynnistä Palmia Oy:lle. Kaupat tehdään 31.8.2021, minkä jälkeen Jatsi ei enää kuulu kaupunkikonserniin. Muutoksesta johtuen Jatsin tavoitteiden toteumista ei ole raportoitu osavuosikatsauksessa.  

Muiden tytäryhtiöiden toiminnassa ei ole alkuvuonna tapahtunut merkittäviä muutoksia tai poikkeamia. Mestariasunnoissa Asunto-osuuskunta Silkin rakentaminen etenee. Koronaepidemia on vaikuttanut osaan asukkaiden vuokranmaksukykyyn ja kasvattanut luottotappioriskejä. Kaupungin tilankäytön tehostamissuunnitelmat heijastuvat Mestaritoiminnan liikevaihtoon ostovolyymien pienentyessä. Terveystalon vesivahinkojen vakuutuskorvauskäsittelyt ovat edelleen kesken.    

Talousjaostolle esitettävä konserniyhteisöjen toteumaraportti liitetään kaupunginvaltuustolle esitettävään 6/2021 osavuosikatsaukseen.