Kaupunginhallitus, kokous 16.8.2021

Perustelut

Valmistelijat

hallinnon erityisasiantuntija Jaana Immonen, kaupunginlakimies Laura Kattelmäki

Kuntalain mukaiset vaikuttamistoimielimet

Kuntalain (410/2015) 26, 27 ja 28 §:ssä säädetään nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston (arkikielessä eläkeläisneuvosto) ja vammaisneuvoston asettamisesta.

Kuntalain kommentaarin mukaan vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän osallistumis- ja vaikuttamiskanavia. Ne eivät ole kunnan varsinaisia toimielimiä, joista säädetään kuntalain 30 §:ssä. Kaikki vaikuttajatoimielimet ovat lakisääteisiä toimielimiä, joten kunnanhallituksen on ne asetettava.

Keskeinen ero vaikuttamistoimielinten ja varsinaisen toimielinten välillä on se, ettei vaikuttajatoimielin voi tehdä muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä. Niille ei voida siirtää toimivaltaa hallintopäätösten tekemiseen. Muutenkaan varsinaisia toimielimiä koskevaa sääntelyä ei sovelleta vaikuttamistoimielimiin. Vaikuttamistoimielin- nimitys kuvaa hyvin niiden asemaa. Ne ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia ja välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon.　

Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa. Usein toimielimiin pyydetään edustajia kunnassa toimivista alan yhdistyksistä ja muista järjestöistä. Kunnanhallitus voi asettaa toimielimen järjestöjen ehdotusten pohjalta. Toimielimen jäsenen ei tarvitse olla kunnan asukas. Myöskään tasa-arvolain vaatimukset eivät suoraan tule sovellettaviksi vaikka kokoonpanossa on syytä pyrkiä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen.

Vanhusneuvoston osalta kuntalain kommentaarissa todetaan edelleen, että sääntely on siirretty kuntalakiin vanhuspalvelulaista, jossa kunnille säädettiin velvoite asettaa vanhusneuvosto vuoden 2014 alusta. Vanhusneuvoston kokoonpanosta ja valinnasta ei ole erityistä sääntelyä, joten niistä voidaan päättää paikallisten olosuhteiden mukaan. Vanhusneuvoston tehtävät ulottuvat kaikkiin toimintoihin, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön elinolosuhteiden ja iäkkäiden tarvitsemien palvelujen kannalta.

Vanhuspalvelulain sääntely täydentää kuntalain sääntelyä. Vanhuspalvelulain 5 ja 6 §:ssä säädetään ikääntyneen väestön palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnista sekä palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. On selvää, että vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa säännöksissä tarkoitettujen asioiden valmistelussa.

Valtuustoryhmien edustajana eläkeläisneuvossa on kaupunginhallituksen päätöksen 4.3.2019 § 45 mukaisesti ollut Lars-Erik Wilskman.

Eläkeläisneuvostolta saapunut nimeämispyyntö

Järvenpään eläkeläisneuvosto on puheenjohtajansa 20.4.2021 päivätyllä saatteella tehnyt esityksen Järvenpään eläkeläisneuvoston asettamisesta ajalle 1.6.2021-31.5.2023. Eläkeläisneuvosto esittää, että eläkeläisneuvoston jäseniksi ajalle 1.6.2021 - 31.5.2023 nimetään liitteessä mainitut paikallisyhdistysten jäsenet.

Kuntavaalien siirtyminen ja valtuustokauden jatkuminen

Oikeusministeriö on päätöksellään 26.3.2021 päättänyt kuntavaalien siirtämisestä kesäkuuhun 2021. Uusien kuntavaaleilla valittavien valtuustojen toimikausi alkaa kuntalain 15 §:n 1 momentista poiketen vasta 1.8.2021. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittujen valtuustojen toimikausi puolestaan jatkuu heinäkuun 2021 loppuun.

Koska uudet valtuutetut aloittavat tehtävässään 1.8.2021 ja myös uusi kaupunginhallitus päästään nimeämään vasta tämän jälkeen, on nykyisen kaupunginhallituksen syytä päättää eläkeläisneuvoston toimikauden jatkamisesta ajalle 1.6. - 31.7.2021. Nykyinen kaupunginhallitus ei kuitenkaan voi päättää eläkeläisneuvoston nimeämisestä tätä pidemmälle ajalle vaan asia tuodaan päätettäväksi tältä osin uudelleen syksyllä 2021, kun uusi kaupunginhallitus on asetettu ja aloittanut tehtävässään.

IL