Perustelut
PÄÄTÖS OIKAISUVAATIMUKSEN JOHDOSTA JOKA KOSKEE LUPATARKASTAJAN PÄÄTÖSTÄ 9.3.2021 § 64
Päätös, josta oikaisua vaaditaan:
Lupapäätös 9.3.2021 § 64 (LP-186-2020-00431)
Kiinteistö johon oikaisuvaatimus kohdistuu: 186-12-1257-8
Rakennuspaikan osoite: Maissitie 9
Oikaisuvaatimuksen tekijä:
Maissitie 11 omistaja
Kiinteistö 186-12-1257-3
Asia:
Rakennushankkeessa on kysymys kahden puurakenteisen 1-kerroksisen paritalon rakentamisesta. Rakennusluvan yhteydessä on haettu oikeutta purkaa tontilla sijaitseva vanha omakotitalo. Rakennusoikeus ylitetään vähäisesti 1.6%:lla ja rakennus 1:n varastot ylittävät rakennusalan rajan kadulle päin 1 m. Ylityksellä saavutetaan tontin syvyyssuunnassa luonteva väljyys rakennusten ja tontinrajojen välille. Vastaavia ylityksiä on kadulla useampia. Rakennuspaikka on asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO-16), mikä mahdollistaa yksi- tai kaksiasuntoisten pientalojen rakentamisen asumistarkoituksiin. Rakennuspaikan paikoitusalue, johon on osoitettu 8 autopaikkaa, on asemapiirroksessa osoitettu rakennuspaikan itäpuolelle, oikaisuvaatimuksen tekijän omistaman kiinteistön rajan läheisyyteen. Oikaisuvaatimuksen tekijän omistamalle kiinteistölle 186-12-1257-3 on vuonna 1984 rakennettu autotallilla varustettu 157m2 omakotitalo, joka on rakennettu vain kahden metrin (päätyseinästä mitattuna) etäisyydelle rakennuspaikan rajasta. Rakennuksen rakennuspaikkaa vastapäätä olevalle päätyseinälle on asennettu ilmanottoaukko noin 3m korkeuteen. Oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatimuksessaan todennut, että toteutuessaan paikoitusalue tulisi aiheuttamaan hänelle kohtuutonta rasitusta rakennuksensa sisäilmaan pääsevien pakokaasujen muodossa.
Oikaisuvaatimuksen sisältö:
Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii rakennusluvan muuttamista seuraavasti:
1)Rakennuslupa, jonka mukaan yhden omakotitalon tilalle rakennettaisiin kaksi paritaloa kahdeksan (8) auton pysäköintialueineen, muutetaan niin, että ajoväylää ja pysäköintipaikkoja ei rakenneta vasten hänen talonsa päätyseinää, jonka keskellä on koneellisen ilmanvaihdon korvausilman ottoaukko.
2)Lupakäsittelyn tueksi hankitaan terveysviranomaisen lausunto.
Oikaisuvaatimuksen perusteet:
a)Rakennuslupapäätöksen mukainen hanke aiheuttaa terveyshaitan vaaraa, jonka johdosta on ryhdyttävä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin terveydensuojelulain mukaisesti.
b)Ulkoilmaa ei saa ottaa ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä ,viitaten ympäristöministeriön asetukseen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta(20.12.2017/1009) 14§:ään.
c)Rakennusluvan mukaisesta käytöstä aiheutuu naapurille kohtuutonta rasitusta, viitanen naapuruussuhteista annetun lain 17§:ään .
d)Rakennushanke aiheuttaa tässä muodossaan tarpeetonta haittaa.MRL 135§:n mukaan rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että rakentamisen täyttää sille 117§:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset. Kyseisen pykälän 6 kohdan mukaan, rakennusta ei saa sijoittaa tai rakentaa niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria. Lisäksi rakennusjärjestyksen 15 §:ssä edellytetään, että tontin ajoneuvoliikenne on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei siitä aiheudu esimerkiksi haittaa asukkaillle ja ympäristölle.
e)Tontille 8 on olemassa maankäytöllisesti parempi ja haittavaikutuksiltaan olennaisesti vähäisempi sijoitusvaihtoehto.
Oikaisuvaatimuksen perusteet kohdistuvat pääasiallisesti rakennuspaikan paikoitusalueen sijaintiin ja paikoitusalueen pakokaasujen aiheuttamaan mahdolliseen terveyshaittaan. Päätösharkinta kohdistuu näin ollen pääasiassa sen arvioimiseen, onko rakentaminen maankäyttö -ja rakennuslain (5.2.1999/132, jäljempänä MRL) 135§:n 2 mom 1 kohdan edellyttämällä tavalla asemakaavan mukaista. Päätösesityksessä vastataan myös siihen, täyttyvätkö MRL 117§:ssä vaaditut tekniset vaatimukset, ja mainittujen seikkojen lisäksi on arvioitava, onko rakennus sijoitettu siten, ettei se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
Päätöesityksen perustelut:
MRL 135 §:ssä säädetään, että rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.
1)Asemakaavan mukaisuus
Parkkipaikan sijainnin muuttaminen edellyttäisi rakennuksen sijainnin siirtämistä lähemmäksi oikaisuvaatimuksen tekijän kiinteistöä ja sillä sijaitsevaa rakennusta. Tämä muutos puolestaan vaatisi paloteknisiä muutoksia suunnitellun rakennuksen ulkoseinään. Oikaisuvaatimuksen hyväksyminen sellaisenaan tarkoittaisi siten sitä, että oikaisuvaatimuksen tekijän omistaman rakennuksen sijainti rasittaisi naapuritontille rakentamista. Oikaisuvaatimuksen tekijän omistaman rakennuksen ilmanottoaukon läpivientiä ei ole osoitettu kyseisen rakennuksen rakennusluvan pääpiirustuksiin, eikä siitä ole aikanaan siten erikseen kuultu naapureita rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Naapurin kirjallista suostumusta ilmanottoaukon sijainnille ei ole arkistoitujen lupakuvien mukana, eikä sitä ole rakennusvalvonnalle muistutuksen yhteydessä myöskään esitetty. Rakennushankkeeseen ryhtyvä on esittänyt oikaisuvaatimuksen tekijälle, että hän olisi valmis kustannuksellaan toteuttamaan muutostyön ilmanottopaikan siirtämiseksi kattorakenteisiin tai vaihtoehtoisesti (ulkokautta) rakennuksen muille seinille. Tähän esitykseen oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole suostunut.
Rakentamisen laadun ja laajuuden reunaehdot on ratkaistu jo asemakaavassa, rakennuspaikan käyttötarkoituksen, rakennusalan, rakennuksen kerrosalan, ynnä muiden kaavamerkintöjen -ja määräysten perusteella. Nämä rajaukset välittyvät erityisesti asemapiirrokseen, ja soveltuvin osin muihinkin pääpiirustuksiin. Rakennuslupamenettely on rakennussuunnitelmien julkisoikeudellinen tarkastus ja hyväksymismenettely, jossa rakennussuunnitelmien asianmukaisuutta arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain edellytysten valossa hyväksyttäväksi haetun suunnittelukokonaisuuden pohjalta. Lupapäätöksenteko on oikeusharkintaista, joka tarkoittaa lupamenettelyn kannalta sitä, että jos oikeudelliset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, lupa on myönnettävä. Luvan hakijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että hänellä on oikeus kaavassa annetun rakennusoikeuden -ja rakennusalan täysimääräiseen hyödyntämiseen, mikäli hakemus suunnitelmineen täyttää lain vaatimukset. Asemakaavan rakennusalan raja on osoitettu yksinomaan tontin pohjoispäätyyn, jolloin asemakaava ei rajoita paikoitusalueen rakentamista tontin itärajalle. On myös huomioitava, että asemakaavan kanssa ristiriidassa oleva rakennusjärjestyksen määräys väistyy, koska asemakaavassa määrätään rakentamisesta yksittäisen rakennuspaikan kannalta yksityiskohtaisemmin kuin koko kuntaa tai sen osaa koskevassa rakennusjärjestyksessä. Rakennusluvan mukainen rakentaminen on täten asemakaavan mukaista rakentamista.
2) MRL 117§:n vaatimukset
Rakentamisen tulee kaavanmukaisuuden lisäksi täyttää rakentamisen yleiset vaatimukset, joista säädetään MRL 117§- ja 117a-117h§:ssä. Rakennus ja rakennuspaikan ulko- ja piha-alueet on huomioitu käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä sekä meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita koskevissa MRL:n 117 §:ssä. Mainitut säännökset eivät kuitenkaan koske paikoitusalueelta naapurin puolelle kantautuvien pakokaasujen ennaltaehkäisyä, ja muilta osin MRL:n 117§:ssä mainitut vaatimukset pääsääntöisesti kohdistuvat rakennukseen ja sen ominaisuuksiin. Tämä sama asetelma pätee luonnollisesti myös mainittuja laintasoisia säännöksiä täsmentävien ympäristöministeriön asetusten kohdalla.
Oikaisuvaatimuksen valitusperusteissa vedotaan MRL 117 c§:n nojalla(terveellisyys) säädettyyn ympäristöministeriön asetukseen uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Asetuksen 14§:n ensimmäisessä momentissa määrätään seuraavasti:” Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä”. 14 §:n ensimmäisen momentin vaatimus kohdistuu rakennuksen ulkoilman sisäänoton toteutukseen ko. rakennuspaikan kontekstissa. Naapurin asemaa ei ole tässä pykälässä huomioitu. Mahdollisten päästöjen naapurille aiheuttamat haitat ratkaistaan tarvittaessa ympäristönsuojelulaissa säädetyssä järjestyksessä (KHO 31.10.2003 T 2674) tai naapuruusoikeudellisena asiana käräjäoikeudessa. Lisäksi todettakoon, että maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä terveysviranomaisten lausunnon hankkimista lupakäsittelyn yhteydessä.
Tämän pykälän yhteydessä on lisäksi hyvin laveasti säädetty, että rakentamisen tulee täyttää MRL 117§:n lisäksi muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset. Oikeuskäytännössä rakennusluvan myöntämisen esteeksi on katsottu muut syyt kuin naapurille aiheutuva haitta (esim. KHO 16.9.2003 T 2174 maantäytön soveltuminen paikalle ja ympäristöön. KHO 21.11.2002 T 3019, auto ja pyöräkatosten soveltuminen ympäristöön).
3) Rakennuksen soveltuminen paikalle
Kohdassa 3 mainittu edellytys rakennuksen soveltumisesta paikalle on jo hyvin pitkälti ratkaistu asemakaavan laadinnan yhteydessä. Kun asemakaavakartalla on merkitty rakennuspaikan rajat, on rakennuksen paikalleen soveltuminen jo tällä päätöksellä käytännössä ratkaistu, jolloin lupaviranomaisen tehtäväksi jää varmistuminen kaavan noudattamisesta.
6) Rakennuksen sijoittaminen tai rakentaminen niin, että se ei tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuta naapurikiinteistön sopivaa rakentamista
Kohta 6 koskee rakennuksen rakentamista. Paikoitusalue ei ole rakennus, joten myöskään kohta 6 ei sovellu oikeusohjeeksi tässä tapauksessa.