Kaupunginvaltuusto, kokous 22.3.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Järvenpään yleiskaava 2040

JARDno-2017-1022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa tarkastellaan maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa.

Kaikki neljä vaihtoehtoista rakennemallia ovat tarkoituksella kärjistäviä ja tulevaisuuteen eri tavalla suuntaavia. Rakennemallit ovat:

  • keskustaa painottava ”Tiivistyvä timantti”
  • kaupungin maanomistusta Ristinummella hyödyntävä ”Eteläinen kulttuurikehto”
  • Vähänummentien varteen rakentuva ”Vahvistuva pohjoinen nauha”
  • tasaisesti rakentamista kaikkialle sijoittava ”Pientalojen comeback”

 

Yhteistä niille on kaupungin seuraavien vuosien voimakas väestönkasvu, joka tulee olemaan seurausta useista asuinrakentamisen hankkeista. Kaupungin vetovoiman kasvu vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja Järvenpään tavoitteena on olla elinvoimainen kaupunki myös 2030-luvulla.

Valmistelu


Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Nähtävillä olon yhteydessä saatiin palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Saatujen mielipiteiden ja prosessin edetessä tulleiden muutosten myötä suunnitelmaa on päivitetty. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna 2020. Päivitetyssä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin suunnittelun lähtökohdista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, osallisista sekä vaikutusten arvioinnista.

Hankkeet ja kehitettävät asuinalueet, jotka ovat suunnittelussa ohjelmoituna ja sovittu rakennettavaksi vuosien 2018 - 2025 aikana, ovat lähtökohtana yleiskaavan valmistelussa. Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on lisännyt yleiskaavan väestöarviota. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin 55 000 - 59 000 asukasta. Tätä lukua tarkastellaan väestösuunniteen kanssa rinnakkain.

Rakennemallien tarkastelu


Rakennemallien tarkastelussa, prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Rakennemallivaihtoehtojen väestöennusteet osoittavat kuitenkin, että pelkällä keskustan kehittämisellä ei pystytä turvaamaan enää 2030-luvulla vakaata väestönkasvua. Kaupungin kasvun mahdollistamiseksi tulisikin keskustan lisäksi hyödyntää alakeskusten potentiaalia viimeistään 2020- luvun lopulla. Realistinen kehityskulku on muissa vaihtoehdoissa todettujen kasvusuuntien avaaminen kohde kerrallaan.

Rakennemalliraportissa ”Minne kaupunki kasvaa?” kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin vaihtoehtoisista kasvusuunnista ja niiden vaikutusten arvioinnista.

 

Ehdotus

Esittelijä

Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

 

Kaupunkikehityslautakunta päättää

  • asettaa rakennemallivaihtoehdot ja niistä tehdyn vaikutusten arvioinnin liiteaineistoineen nähtäville
  • pyytää rakennemalleista lausunnot
  • merkitä tiedoksi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman

 

Käsittely

Asiantuntijana asiassa oli kuultavana yleiskaavoittaja Hannele Selin.

 

Päätös

 

Hyväksyttiin

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä.

Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa.

Valitut kasvusuunnat-rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle.

 

Valmistelu ja saatu palaute

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK 15.2.2018) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes 60 000 asukasta.

Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä 21.2.-23.3.2018. Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu 7.3.2018 ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta.

Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia.  

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta 2040. Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa. 

Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus

Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu

Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin

Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä

Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan

Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki

Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa

Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan

Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti

 

Valitut kasvusuunnat –rakennemalli: ”Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen”

Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat -rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen.

Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy Pasila-Riihimäki –lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin 2020-luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin.  

Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan.

Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut 17 000 työpaikkaa (nyt noin 12 000). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla.

Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1,5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

Valitut kasvusuunnat -rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet.

Vaikutusten arviointi

Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan.

Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi

 

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet   
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

 

Päätös

 

Hyväksyttiin

 

 

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa. Valitut kasvusuunnat-rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle.

Valmistelu ja saatu palaute

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK 15.2.2018) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes 60 000 asukasta.

Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä 21.2.-23.3.2018. Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu 7.3.2018 ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta.

Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia.

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta 2040. Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa.

Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus

Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu

Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin

Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä

Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan

Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki

Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa

Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan

Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti

Valitut kasvusuunnat –rakennemalli: ”Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen”

Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat -rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen.

Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy PasilaRiihimäki –lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin 2020-luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin. 

Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan.

Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut 17 000 työpaikkaa (nyt noin 12 000). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla.

Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1,5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

Valitut kasvusuunnat -rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet.

Vaikutusten arviointi

Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan.

Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu.

Yleiskaavaan liittyvä väestösuunnite ja siihen liittyvistä tekijöistä päätetään erikseen syksyn 2018 aikana. Näiden osalta tehdään myös talousvaikutustarkastelut. (Edellä mainittu täydennetään pykälän liitteisiin.)

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

Päätös

Jätettiin pöydälle.

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi
Eira Linko, erikoissuunnittelilja, eira.linko@jarvenpaa.fi
Jaakko Heikkilä, kaavasuunnittelija, jaakko.heikkila@jarvenpaa.fi
Maria Suutari-Jääskö, kaavasuunnittelija
Timi Veikkolainen, liikenneinsinööri, timi.veikkolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Kaavaratkaisu perustuu kaupunginvaltuuston päätökseen (18.6.2018 § 65) yleiskaavan tavoitteista ja "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallista. Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta.

Kaavaluonnos koostuu neljästä erillisestä kaavakartasta ja selostuksesta. Kaavamerkintöjen määräykset on esitetty osana selostusta. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostus auttaa ymmärtämään yleiskaavan ratkaisuiden taustalla olevia lähtökohtia, tavoitteita ja perusteluita. Kaavadokumenttien lisäksi yleiskaavan valmistelumateriaaliin kuuluu paljon teemakohtaisia selvityksiä, lähtömateriaalia ja vielä valmisteilla olevia raportteja. Näihin voi tutustua tarkemmin selostuksessa olevan lähdeluettelon avulla.

Valmistelu

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKE LTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Vuonna 2018 päätettiin kaupungin kasvun painopisteistä yleiskaavan tavoitteista (KV 18.6.2018 § 65). Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna 2020.

Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta, joka kattaa keskustan ja sen lähiympäristön sekä Terholan työpaikka-alueen. Keskustan osayleiskaava 2030 on varsin tuore (KV 21.9.2015 § 50), ja ratkaisua ei näin ollen ole tarpeen muuttaa. Nyt voimassa oleva koko kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 tullaan kumoamaan. Lepolan osayleiskaava jää voimaan rinnakkaisena. Keskustan osayleiskaavan alueelle on osoitettu yhteyksien jatkumisen kannalta olennaisia merkintöjä. Kehittämisperiaatemerkinnät ja yhteyksiä kuvaavat viivamerkinnät on kuvattu kartalla, mutta niitä ei ole tarkoitus hyväksyä oikeusvaikutteisena voimassa olevan Keskustan osayleiskaavan 2030 alueella.

Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on vaikuttanut yleiskaavan väestöennusteeseen. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin 60 000 asukasta ja olevan 15 000-17 000 työpaikkaa. Kaupungin uuden strategian linjaukset huomioidaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa strategian hyväksymisen jälkeen.

Valitut kasvusuunnat –rakennemallia on tarkennettu kaavaratkaisua varten. Merkittävimmät muutokset koskevat rakennemallissa esitettyjä asutuksen reservialueita seuraavasti:

  • Saunakallio/Eriksnäsintie: Asuntoalue (A), toteutetaan jo ennen vuotta 2040 perusteluna varautuminen väestönkasvun paineisiin alle 1km säteellä rautatieasemasta
  • Länsi-Nummenkylä: Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), palautetaan samanlaiseksi kuin nykyisessä yleiskaavassa, koska vesihuollon järjestäminen alueelle on todennäköisesti riskitekijä tai vaatisi huomattavia investointeja.
  • Vähänummentien varsi: Työpaikkojen ja elinkeinojen alue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TP/y), syynä tarve löytää potentiaalisia työpaikka-alueita

Yleiskaavan lähtökohtana on Järvenpään nykyinen yhdyskuntarakenne ja voimassa oleva yleiskaava. Kasvu ohjataan aiempaa vahvemmin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja asemanseuduille. Järvenpään ehdottomana vahvuutena olevia asemanseutuja ja niiden välisiä yhteyksiä kehitetään. Asukasmäärä kasvaa täydennysrakentamisen ja alueiden käyttötarkoitusmuutosten myötä nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä. Kaavamääräykset ovat kuitenkin joustavia eikä kaava ohjaa tarkasti esimerkiksi yksittäisten palvelujen sijoittumista. Asumisen alueille voi sijoittua myös alueen luonteeseen soveltuvia elinkeinoja ja palveluita. Kasvun ja uusien rakennettavien alueiden vastapainona yleiskaavassa esitettään kattava viheralueverkosto, jonka osana myös useita uusia luonnonsuojelualueita. Lisäksi esitetään useita luontoarvoja osoittavia merkintöjä.

Järvenpään kaupungin sisäinen liikenneverkko on hyvin kattava, eivätkä yleiskaavassa osoitetut uudet asuin- ja työpaikka-alueet sekä vanhojen alueiden tiivistäminen aiheuta merkittäviä katuyhteyksien rakentamistarpeita. Liikenteen yhteystarpeilla varaudutaan todennäköisesti vasta vuoden 2040 jälkeen toteutettaviin yhteyksiin. Pyöräilyn pääreitit ja joukkoliikenteen kehityskäytävät parantavat kestävien liikennemuotojen huomioimista suunnittelussa. Kulttuuriympäristöt ja yhdyskuntatekninen huolto esitetään omilla kartoillaan, jotta kohteet ja muut merkinnät erottuisivat.

Vaikutusten arviointia on kaavaluonnosvaiheessa jäsennelty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti, maankäyttö- ja rakennusasetusta mukaillen. Myös rakennemallivaiheessa tehdyt teemakohtaiset vaikutusten arvioinnit ja riskianalyysit ovat edelleen käyttökelpoisia luonnoksen arvioinnissa. Monien vaikutusten osalta on merkittävää, että yleiskaavan uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Osoitetut laajennusalueet kytkeytyvät olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja tekevät mahdolliseksi olemassa olevien verkostojen tehokkaamman hyödyntämisen. Suurimpia negatiivisia vaikutuksia saattaa aiheuttaa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) ja rakentamisen ristiriita Ristinummella. Vaikka kaavan toteutuminen muuttaa alueen maisemallisia arvoja, ottaa se samalla huomioon rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymisen varaamalla riittävästi viheralueita kohteiden ympäristöön sekä säilyttämällä tärkeät avoimet näkymät suurmaisemassa. Maisemallisten vaikutusten arviointia tullaan tarkentamaan ehdotusvaiheessa.

Ehdotus

Esittelijä

Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää

1.valtuuttaa valmistelijat asettamaan Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnoksen ja valmisteluaineiston nähtäville.

2.pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040:ssa on muodostettu kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytöstä ja yleiskaavassa ratkaistavista asioista. Luonnoksesta saadun palautteen ja uusimpien selvitysten ja vaikutusarviointien pohjalta on valmistelu yleiskaavaehdotus. Ehdotuksen nähtävilläoloaikana jokaisella osallisella on mahdollisuus jättää muistutus ja viranomaistahoilla lausunto.

Valmistelu ja asian kuvaus
Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKE LTK 15.9.2016, KH 25.9.2016). Vuonna 2018 päätettiin kaupungin kasvun painopisteistä ja yleiskaavan tavoitteista (KV 18.6.2018 § 65). Yleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä keväällä 2019 (KAUKE LTK 11.4.2019 §36).  Luonnoksesta saadun palautteen ja uusimpien selvitysten pohjalta on valmistelu yleiskaavaehdotus.

Järvenpään yleiskaava laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta. Nyt voimassa oleva koko kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 tullaan kumoamaan. Aiemmasta valmistelusta poiketen myös Lepolan osayleiskaava tullaan kumoamaan. Lähes koko Lepolan alueella on voimassa osayleiskaavan pohjalta laaditut asemakaavat ja alue on jo rakentumassa asemakaavojen mukaisesti. Lepolan alueen maankäyttö on monelta osin tarkentunut tai muuttunut asemakaavavaiheessa suhteessa osayleiskaavaan.

Yleiskaavaehdotus koostuu selostuksesta sekä neljästä kartasta ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä. Kaikki neljä karttaa on mahdollista saada digitaalisesti näkyviin saman aikaisesti karttapalvelussa: https://yk2040.jarvenpaa.fi. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostuksen tarkoitus on auttaa hahmottamaan yleiskaavan ratkaisujen taustalla olevia lähtökohtia ja tavoitteita sekä kertoa kaavamerkintöjen ja -määräysten tulkitsemisesta. Vaikutusten arviointi osana selostusta kertoo asioiden syy-seuraussuhteista ja auttaa ymmärtämään kaavaratkaisussa tehtyjä valintoja. Selostuksen ohessa olevat liitekartat tarkentavat kaava-aineistoa. Yleiskaavan valmistelumateriaaliin kuuluu myös paljon teemakohtaisia selvityksiä, taustamateriaalia ja raportteja, joihin voi tutustua osoitteessa www.jarvenpaa.fi/yleiskaava2040. Tuoreimmat selvitykset ovat oheismateriaalina.

Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on vaikuttanut yleiskaavan mitoitukseen. Vaikka väestönkasvu hidastuisi yleisen syntyvyyden laskun sekä väestön vanhenemisen johdosta, on todennäköistä, että Järvenpään väkiluku tulee jatkossakin kasvamaan positiivisen muuttoliikkeen seurauksena. Yleiskaavan mitoituksessa varaudutaan noin 60 000 asukkaaseen ja 15 000-17 000 työpaikkaan.

Kaavaratkaisua ja määräysten sisältöä on muokattu luonnosvaiheesta ehdotukseen uusimpien selvitysten ja saadun palautteen pohjalta. Luonnoksesta saatuun palautteeseen voi tutustua oheismateriaalina olevan Yleiskaavan luonnoksen vuorovaikutus -raportin avulla. Merkittävimpiä muutoksia kaavaratkaisuun ovat:

  • Pientaloalueiden laajentaminen ja lisääminen kaupungin strategian mukaisesti
  • Useiden asumisen maankäytönalueiden tarkistaminen, ml. keskustan läheisten asuinalueiden osoittaminen mahdollistavalla A-merkinnällä
  • Wärtsilän Purolan kaavaratkaisun muutokset koskien asumista, virkistystä ja työpaikkareserviä 
  • TP/y alueiden rajaaminen niin, että työpaikkarakentamista ei osoiteta vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeelle
  • Vesitalouden asioiden käsittely kaavaratkaisussa ja hulevesiratkaisun tarkentaminen kaupungin hulevesisuunnitelman mukaisesti
  • Joustavan PY/A-merkinnän käyttäminen useilla julkisten palveluiden kohteissa

Kaikista tehdyistä muutoksista kerrotaan tarkemmin selostuksessa.

Vaikutusten arviointia on tarkennettu koko yleiskaavaprosessin ajan. Monien vaikutusten osalta on merkittävää, että yleiskaavan uusi maankäyttö tukeutuu vahvasti jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Osoitetut laajennusalueet kytkeytyvät olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja tekevät mahdolliseksi olemassa olevien verkostojen tehokkaamman hyödyntämisen. Yleiskaavan mahdolliset negatiiviset vaikutukset voivat liittyä muun muassa kulttuuriympäristön ja maiseman säilymiseen sekä pohjavesiensuojeluun. Vaikutusten arviointi on kuvattu selostuksen luvussa 6.

Yleiskaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana jokaisella osallisella on mahdollisuus jättää muistutus ja viranomaistahoilla lausunto. Tahot joille ainakin tullaan lähettämään tieto nähtävilläolosta ovat oheismateriaalina. Kaikkiin kirjallisiin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka tuodaan päätöksentekijöiden hyväksyttäväksi. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava syksyllä 2020.

OKT

Ehdotus

Esittelijä

Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää

  1. valtuuttaa valmistelijat asettamaan Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaehdotuksen ja valmisteluaineiston nähtäville  
  2. pyytää Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaehdotuksesta lausunnot
  3. antaa kaupunkikehitykselle valtuudet tehdä teknisiä muutoksia yleiskaavaehdotuksen materiaaliin ennen nähtäville panoa ja lausuntokierrosta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Valmistelijat

Hannele Selin, Sampo Perttula, Eira Linko, Martta Pirttioja, Jaakko Heikkilä, Maria Suutari-Jääskö, Timi Veikkolainen

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaava 2040:ssa on muodostettu kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytöstä ja yleiskaavassa ratkaistavista asioista. Valtuuston hyväksymän Valitut kasvusuunnat -rakennemallin, valmistelu ja ehdotusvaiheessa saadun palautteen sekä selvitysten ja vaikutusarviointien pohjalta on valmistelu yleiskaavaratkaisu. Yleiskaavan mitoituksessa varaudutaan noin 60 000 asukkaaseen ja 15 000-17 000 työpaikkaan. Järvenpään yleiskaava 2040 laaditaan koko kaupungin alueelle lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaavan 2030 aluetta. Nyt voimassa oleva koko kaupungin kattava Järvenpään yleiskaava 2020 sekä Lepolan osayleiskaava tullaan kumoamaan.

Yleiskaava koostuu neljästä kartasta ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä sekä selostuksesta. Kaikki neljä karttaa on mahdollista saada digitaalisesti näkyviin saman aikaisesti karttapalvelussa: https://yk2040.jarvenpaa.fi.   

Valmistelu ehdotusvaiheesta hyväksymiseen

Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä 11.3.-22.4.2020 välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä (Seutulantie 12) sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavaehdotuksesta kuulutettiin 4.3.2020 Keski-Uusimaassa, Viikko-uutisissa ja kaupungin internetsivuilla sekä Seutulantalon ilmoitustaululla.  Kaavaehdotusvaiheen esittely- ja keskustelutilaisuus järjestettiin Seutulantalolla 12.3.2020. Lisäksi järjestettiin tilaisuuksia sähköisten kanavien kautta. Poikkeusoloista huolimatta nähtävilläolo pystyttiin järjestämään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti (MRL 65 §, MRA 19 §).

Ehdotusvaiheesta saatujen lausuntojen ja muistutusten (yhteensä 130 kpl) johdosta yleiskaavaratkaisuun, määräyksiin ja selostukseen tehtiin pieniä muutoksia ja täydennyksiä. Muutokset eivät olleet niin merkittäviä, että kaava olisi jouduttu asettamaan uudelleen nähtäville (MRA 32 §). Niitä maanomistajia, joita muutokset suoraan koskivat, kuultiin kesän 2020 aikana erikseen. Ehdotusvaiheen jälkeen kaavaratkaisuun on tehty seuraavia muutoksia:

  • Haarajoen kaupunginosassa Lehmustien asemakaavan laajentumisen johdosta AP-alueen laajentaminen kiinni vanhaan Lahdentiehen ja Näretiehen rajutuvan AP-h alueen muuttaminen AP-alueeksi. Perusteluna pientaloalueiden laajentaminen ja lisääminen kaupungin strategian mukaisesti sekä yksityisen maanomistajan muistutus.
  • Pietilän kaupunginosassa Vanhan valtatien ja Vähänummentien kohdalla Hautausmaan pohjoispuoleisen AP-alueen pienentäminen puoleen ja virkistysalueen (V) laajentaminen. Myös Vähänummentiehen rajautuvaa TP/y aluetta pienennettiin hieman ja määräystä tiukennettiin niin, että alueelle ei voi sijoittua tuotantoa. Perusteluina ELY:n ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen pohjaveteen ja vedenottamoon liittyvät lausunnot sekä useissa muistutuksissa esiin tuotu huoli metsäisten virkistysalueiden riittävyydestä.
  • Ohjeellisen jätevesiviemärin linjauksen muuttaminen Pietilän kaupunginosassa. Perusteluina maanomistajan muistutus ja taloudellisempi (suorempi) linjausvaihtoehto.
  • Virkistyksen ja ulkoilun pääreittien sijainnin tarkistaminen (Haarajoki, Pietilä, Terioja, Ristinummi). Perusteena maanomistajien muistutukset ja jatkoneuvottelut.    
  • Liikenteen yhteystarvemerkinnät: Haarajoen ja keskustan välisen yhteyden vaiheistaminen (Pietilä, Isokytö ja Terhola) ja yhteystarvemerkinnän lisääminen Ristinummella myös radan toiselle puolelle. Perusteluina asian selkeyttäminen muistutusten ja lausuntojen johdosta.
  • Myllyn kaupunginosassa Lemmenlaakson pohjoispuolella V-merkinnän vaihtaminen maatalouden toiminnan paremmin mahdollistavaksi MY-merkinnäksi. Perusteena maanomistajan muistutus.
  • Uudenmaantien ja Kaukotien risteykseen palautetaan voimassa olevan yleiskaavan AK-merkintä. Perusteluna maanomistajan muistutus.
  • Määräyksiä täydennettiin seuraavissa merkinnöissä: TP/y, W, KM, paikallisesti arvokas kulttuuriympäristö sekä virkistyksen ja ulkoilun pääreitti. Lisäksi tärinälle ja runkomelulle annettiin oma yleismääräyksensä.

Ehdotusvaiheen vuorovaikutusraporttiin on koottu lausunnoista, muistutuksista ja ylimääräisestä maanomistajakuulemisesta saatujen palautteiden tiivistelmät sekä näiden vastineet. Vastineissa kerrotaan perustellut, miksi kaavaratkaisua ei muuteta tai jos palauteen vuoksi kaavakarttaa, määräyksiä tai selostusta on muutettu. Palaute on voinut johtaa myös kaavaselostuksen täydentämiseen tai kaavamääräyksen tarkistamiseen, vaikka varsinaista kaavakarttaa ei olisi muutettu. Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset löytyvät oheismateriaalista. Karttakyselyyn tulleisiin kommentteihin on laadittu vastaukset yleisellä tasolla. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto (MRL 65 §) valtuuston hyväksymispäätöksen jälkeen.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet.
  2. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n (kartat 1-4 9.10.2020, määräysote 9.10.2020 ja selostus 1.10.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
  3. kumota Järvenpään yleiskaavan 2020 (KV 9.8.2004 § 64) ja Lepolan osayleiskaavan (KV 15.6.2009 § 93).

Käsittely

Yleiskaavapäällikkö Hannele Selin esitteli yleiskaavaa.

Willem van Schevikhoven poistui klo 20.12.

Käsittelyn kuluessa Petri Perta teki Laura Virkkusen kannattamana palautusehdotuksen, joka kuului seuraavasti:

"Ehdotan, että Järvenpään yleiskaava 2040 palautetaan valmisteluun niiltä osin, että lähimetsät määritellään ja merkitään joko merkinnällä V tai lähipuistomerkinnällä."

Puheenjohtaja rajasi puheenvuorot koskemaan tehtyä palautusehdotusta.

Puheenjohtaja totesi, että koska käsittelyn kuluessa oli tehty kannatettu palautusehdotus, asiasta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys.

Äänestyksen jälkeen äänin 11 JAA ääntä, 4 EI ääntä, 0 TYHJÄÄ päätettiin jatkaa asian käsittelyä.

Pidettiin kokoustauko klo 21.14-21.19.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Äänestystulokset

  • Jaa 11 kpl 73%

    Mikko Päivinen, Kaisa Saarikorpi, Saana Korhonen, Pekka Heikkinen, Pekka Luuk, Markku Tenhunen, Pirjo Komulainen, Tuomas Raejärvi, Hilppa Loikkanen, Antti Heikkilä, Tapio Rantanen

  • Ei 4 kpl 27%

    Petri Perta, Laura Virkkunen, Sari Holi, Tuija Kuusisto

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunkikehityslautakunta 29.10.2020 § 45

Yleiskaavan hyväksymiskäsittelyn aikana on havaittu, että Wärtsilän teollisuusalueella teollisuustontin luoteiskulmassa viheralue on osoitettu asemakaavassa teollisuustontiksi osoitetun alueen päälle poikkiviistoon, mikä vaikeuttaa alueen asemakaavan mukaista käyttöä. Muilta osin viheralue on rajattu nykyisen asemakaavan mukaisesti.

Aluerajauksen yhteydessä ei ole riittävässä määrin sovitettu yleiskaavaa ja asemakaavaa toisiinsa. Tontille ulottuva aluevarausmerkintä havaittiin, kun kiinteistön omistaja haki toimenpidelupaa kaupungilta (keskiviikkona 4.11.2020). Käydyssä keskustelussa todettiin virheellinen rajaus, minkä vuoksi kaupunkikehitys esittää virheen korjaamista oma-aloitteisesti ja aluevarausmerkinnän täsmentämistä oheismateriaalissa esitetyn mukaisesti. Aluevarausmerkinnän päivittämisellä ei arvioida olevan negatiivisia vaikutuksia, sillä se vastaa nykyisin voimassa olevaa asemakaavaa, eikä sillä ole vaikutusta esimerkiksi SL-1 (liito-orava-alue) alueen rajaukseen.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että yleiskaavakarttaa tarkennetaan oheismateriaalissa olevan kuvan ja selitysosan mukaisesti esitetyllä tavalla.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet.
  2. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n (kartat 1-4 9.10.2020, määräysote 9.10.2020 ja selostus 1.10.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana, sekä pyytää tarkistamaan kartat 1-2 selostusosassa ja oheismateriaalissa esitetyn korjauksen mukaisesti).
  3. kumota Järvenpään yleiskaavan 2020 (KV 9.8.2004 § 64) ja Lepolan osayleiskaavan (KV 15.6.2009 § 93).

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. 

Kokouskäsittely

Yleiskaavapäällikkö Hannele Selin selosti yleiskaavaprosessia.

Merkittiin, että yleiskaavan taustamateriaali on julkaistu osoitteessa https://www.jarvenpaa.fi/yleiskaava2040.

Keskustelun kuluessa Katja Repo teki Tomi Passin, Ulla-Mari Karhun ja Mimmi Launialan kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Kyrölän kentän alue kaavoitetaan nykyisen A (asuinpaikka) merkinnän sijasta merkinnällä AP (pientalovaltainen asuntoalue).

Kokoustauko 18.25 - 18.35.

Keskustelun kuluessa Mikko Taavitsainen teki Tomi Passin kannattamana ehdotuksen asian jättämiseksi pöydälle.

Keskustelun kuluessa Tomi Passi ehdotti asian palauttamista valmisteluun, jotta perusteet hulevesirakentamisen suunnittelulle voidaan täsmentää. Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus asian jättämiseksi pöydälle hyväksyä yksimielisesti. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti asian jättämisen pöydälle. 

 

 

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus 9.11.2020 § 364

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. 

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  2. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n (kartat 1-4 9.10.2020 tarkistettuna oheismateriaalissa 18 esitetyn korjauksen mukaisesti, määräysote 9.10.2020 ja selostus 1.10.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
  3. kumota Järvenpään yleiskaavan 2020 (KV 9.8.2004 § 64) ja Lepolan osayleiskaavan (KV 15.6.2009 § 93).

Päätös

Äänestyksen jälkeen ääniin 6 JAA-ääntä, 5 EI-ääntä, 0 TYHJÄÄ päätettiin esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

 

Kokouskäsittely

Todettiin edellisestä käsittelystä voimassa olevat muutosehdotukset ja kannatukset seuraavasti:

Muutosehdotus Katja Repo, kannatti Tomi Passi, Ulla-Mari Karhu ja Mimmi Launiala: Kyrölän kentän alue kaavoitetaan nykyisen A (asuinpaikka) merkinnän sijasta merkinnällä AP (pientalovaltainen asuntoalue).

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin äänestystavaksi sähköinen äänestys ja äänestysjärjestykseksi seuraava:

JAA: kaupunginjohtajan päätösehdotus

EI: Revon muutosehdotus.

 

Äänestystulokset

  • Jaa 6 kpl 55%

    Hanna Graeffe, Helinä Perttu, Ossi Vähäsarja, Willem van Schevikhoven, Mikko Taavitsainen, Pekka Heikkilä

  • Ei 5 kpl 45%

    Mimmi Launiala, Katja Repo, Tomi Passi, Jarno Hautamäki, Ulla-Mari Karhu

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus 23.11.2020 § 376

Tämän asian liitteenä olevat yleiskaavakartat ja selostus on tarkistettu kaupunginhallituksen päätöksen 23.11.2020 § 376 mukaisesti.

 

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastineet
  2. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n (kartat 1-4 tarkistettu 24.11.2020, määräysote 9.10.2020 ja selostus tarkistettu 26.11.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana.
  3. kumota Järvenpään yleiskaavan 2020 (KV 9.8.2004 § 64) ja Lepolan osayleiskaavan (KV 15.6.2009 § 93).
     

Käsittely

Yleiskaavapäällikkö Hannele Selin esitteli yleiskaavatyötä.

Valtuutettu Komulainen pyysi 15 min neuvottelutaukoa. Puheenjohtaja myönsi neuvottelutauon, joka kesti klo 18:40 - 18:55.

 

Jarno Hautamäki teki Peter Hagmanin, Satu Haaparannan, Lassi Markkasen ja Jenni Marttisen kannattamana palautusehdotuksen: Järvenpään sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että koko Kyrölän alueen osalta yleiskaava palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että alueen kaavamerkintä A (asuntoalue) muutetaan muotoon AP (pientalovaltainen asuntoalue).

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään nimenhuutoäänestyksellä, ja äänestysjärjestykseksi seuraava:

JAA: Asian käsittelyn jatkaminen

EI: Hautamäen palautusehdotus.

Puheenjohtaja totesi Hautamäen palautusehdotuksen tulleen kaupunginvaltuuston päätökseksi äänin JAA 20, EI 31. Muilta kuin Hautamäen palautusta koskevin osin asian käsittelyä jatkettiin kokouksessa.

 

Tämän jälkeen Mikko Päivinen teki Tiia Lintulan kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:

Yleiskaava palautetaan uudelleenvalmisteluun alueiden ”Kaakkolan pohjoispuoli”, ”Vanha valtatie”, ”Itä-Ristinummi” ja ”Stålhanentien varsi” osalta.

  1. AP-alue ”Kaakkolan pohjoispuoli” muutetaan V-alueeksi.
  2. hautausmaan pohjoispuolen AP-alue ”Vanha valtatie” muutetaan V-alueeksi vielä rakentamattomalta osaltaan.
  3. AP-alue ”Itä-Ristinummi” muutetaan A-alueeksi ja sen suositelluksi aluetehokkuudeksi muutetaan 0,3.
  4. AP-alueen ”Stålhanentien varsi” suositelluksi kaavatehokkuudeksi muutetaan 0,25.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu palautusehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään nimenhuutoäänestyksellä, ja äänestysjärjestykseksi seuraava:

JAA: Asian käsittelyn jatkaminen

EI: Päivisen palautusehdotus.

Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston päättäneen jatkaa asian käsittelyä äänin JAA 44, EI 5, TYHJÄ 2.

 

Mikko Päivinen teki Tiia Lintulan kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:

Kaavaselostuksen kohdan ”Asumisen reservialue” (s. 25) toisen kappaleen toinen virke

”Jos väestönkasvu on kuitenkin arvioitua nopeampaa, tulee reservialueiden käyttöönotto ajankohtaiseksi jo 2030-luvulla.”

korvataan virkkeellä:

”Reservialueet voidaan kuitenkin ottaa käyttöön jo 2030-luvulla, jos väestönkasvu on arvioitua nopeampaa ja yleiskaavassa osoitetut (uudet) asuinalueet ovat toteutuneet tai niiden käytölle on ilmennyt jokin este, joka estää niiden toteuttamisen.”

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään nimenhuutoäänestyksellä, ja äänestysjärjestykseksi seuraava:

JAA: Kaupunginhallituksen pohjaehdotus

EI: Päivisen muutosehdotus.

Puheenjohtaja totesi kaupunginvaltuuston hyväksyneen kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen äänin JAA 40, EI 7, TYHJÄ 4.

Tauko 20.33 - 20.41.

 

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti

1.    hyväksyä kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin laaditut vastaukset
2.    hyväksyä äänestyksen jälkeen Järvenpään yleiskaava 2040:n (kartat 1-4 tarkistettu 24.11.2020, määräysote 9.10.2020 ja selostus tarkistettu 26.11.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana, kuitenkin siten, että koko Kyrölän alueen osalta yleiskaava palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että alueen kaavamerkintä A (asuntoalue) muutetaan muotoon AP (pientalovaltainen  asuntoalue). 
3.    kumota Järvenpään yleiskaavan 2020 (KV 9.8.2004 § 64) ja Lepolan osayleiskaavan (KV 15.6.2009 § 93).

 


 

Äänestystulokset

  • Jaa 20 kpl 39%

    Suvi Pohjonen, Mikko Päivinen, Helinä Perttu, Kaisa Saarikorpi, Heini Liimatainen, Markku Tenhunen, Mikko Taavitsainen, Kaarina Wilskman, Marko Larjanne, Willem van Schevikhoven, Pekka Heikkinen, Pirjo Komulainen, Tuija Kuusisto, Tiia Lintula, Ossi Vähäsarja, Petri Ovaska, Arto Luukkanen, Jenni Komonen, Rita Kostama, Tuomas Raejärvi

  • Ei 31 kpl 61%

    Mimmi Launiala, Hilppa Loikkanen, Eemeli Peltonen, Riikka Reina, Mika Gilan, Pepe Makkonen, Kaija Tuuri, Kristiina Vainikka, Riikka Juuma, Ulla-Mari Karhu, Emmi Mäkinen, Lassi Markkanen, Satu Tuominen, Seppo Heino, Sanna-Maria Riikonen, Petri Graeffe, Satu Haaparanta, Jarno Hautamäki, Liisa Majanen, Peter Hagman, Jenni Marttinen, Peter Osipow, Tomi Passi, Mikko Laakkonen, Pauliina Naala, Antti Heikkilä, Katri Kuusikallio, Pekka Luuk, Katja Repo, Henry Berg, Tarja Edry

  • Jaa 44 kpl 86%

    Suvi Pohjonen, Mimmi Launiala, Kaisa Saarikorpi, Tomi Passi, Eemeli Peltonen, Tuija Kuusisto, Seppo Heino, Petri Graeffe, Kaija Tuuri, Pekka Heikkinen, Ulla-Mari Karhu, Jenni Komonen, Pirjo Komulainen, Willem van Schevikhoven, Riikka Reina, Katja Repo, Marko Larjanne, Jenni Marttinen, Tuomas Raejärvi, Heini Liimatainen, Mika Gilan, Liisa Majanen, Kaarina Wilskman, Satu Tuominen, Pepe Makkonen, Lassi Markkanen, Arto Luukkanen, Mikko Taavitsainen, Petri Ovaska, Markku Tenhunen, Rita Kostama, Hilppa Loikkanen, Pauliina Naala, Peter Osipow, Emmi Mäkinen, Helinä Perttu, Jarno Hautamäki, Antti Heikkilä, Sanna-Maria Riikonen, Mikko Laakkonen, Pekka Luuk, Katri Kuusikallio, Henry Berg, Tarja Edry

  • Ei 5 kpl 10%

    Tiia Lintula, Kristiina Vainikka, Mikko Päivinen, Peter Hagman, Ossi Vähäsarja

  • Tyhjä 2 kpl 4%

    Satu Haaparanta, Riikka Juuma

  • Jaa 40 kpl 78%

    Eemeli Peltonen, Mika Gilan, Seppo Heino, Pirjo Komulainen, Petri Ovaska, Suvi Pohjonen, Helinä Perttu, Willem van Schevikhoven, Petri Graeffe, Pekka Luuk, Arto Luukkanen, Kaija Tuuri, Sanna-Maria Riikonen, Tuija Kuusisto, Peter Osipow, Marko Larjanne, Markku Tenhunen, Jenni Komonen, Mikko Taavitsainen, Emmi Mäkinen, Lassi Markkanen, Pauliina Naala, Jenni Marttinen, Rita Kostama, Pepe Makkonen, Kristiina Vainikka, Peter Hagman, Liisa Majanen, Pekka Heikkinen, Tuomas Raejärvi, Tomi Passi, Ulla-Mari Karhu, Kaarina Wilskman, Jarno Hautamäki, Mikko Laakkonen, Riikka Reina, Satu Tuominen, Kaisa Saarikorpi, Henry Berg, Tarja Edry

  • Ei 7 kpl 14%

    Tiia Lintula, Mikko Päivinen, Mimmi Launiala, Heini Liimatainen, Ossi Vähäsarja, Riikka Juuma, Katri Kuusikallio

  • Tyhjä 4 kpl 8%

    Satu Haaparanta, Hilppa Loikkanen, Antti Heikkilä, Katja Repo

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään kaupungin yleiskaava 2040 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2020 § 80 muilta osin paitsi Kyrölän alueen osalta. Aluetta on tarkasteltu uudelleen ja muutettu ehdotusvaiheessa esitetty asuntoalueen (A) aluevarausmerkintä pientalovaltaiseksi asuntoalueen (AP) aluevarausmerkinnäksi kartalle 1/4 Maankäyttö ja liikkuminen.

Asian esittely

Järvenpään yleiskaava 2040:ssa on muodostettu kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytöstä ja yleiskaavassa ratkaistavista asioista. Kyrölän alueen ratkaisu perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymän Valitut kasvusuunnat -rakennemalliin, yleiskaavaprosessin valmistelu- ja ehdotusvaiheessa tehtyyn työhön sekä vuorovaikutukseen.

Yleiskaava koostuu neljästä kartasta ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä sekä selostuksesta. Kyrölän aluetta koskeva muutos on tehty vain aluevarauksia osoittavaan ”maankäyttö- ja liikkuminen” -karttaan. Muilla kolmella kartalla olevat merkinnät ja kaavaratkaisu ovat hyväksymisvaiheessa aiemmin esitetyn mukaisia. Kaikki neljä karttaa on mahdollista saada digitaalisesti näkyviin saman aikaisesti karttapalvelussa: https://yk2040.jarvenpaa.fi. Selostusta on päivitetty Kyrölän alueen kaavaratkaisun mukaisesti taulukon 1, karttojen 10, 11, 15 ja 16 sekä liitekarttojen 1 ja 2 osalta. Lisäksi selostusta on täydennetty Kyrölän alueen kaavaratkaisun kuvauksella ja vaikutusten arvioinnilla (selostuksen liite 23).

Alueen muuttamisella asuntoalueesta (A-merkintä) pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP-merkintä) ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiskaava 2040 kokonaisratkaisuun eikä vaikutusten arvioinnissa arvioituihin asioihin. Kaavaratkaisu alentaa alueelle suositeltua tehokkuutta, mutta maankäyttö on mahdollista ratkaista asemakaavassa usealla eri tavalla. Yleiskaava ei ota kantaa alueen liikuntaolosuhteiden järjestämiseen.

Muutokset eivät olleet niin merkittäviä, että kaava olisi jouduttu asettamaan uudelleen nähtäville. Asiassa on kuitenkin kuultu alueen maanomistajia, rajanaapureita sekä niitä tahoja, jotka ovat jättäneet aluetta koskevan muistutuksen ehdotusvaiheessa keväällä 2020. Asiaan saatiin määräaikaan (10.2.2021) mennessä viisi vastausta. Niissä puollettiin alueen muuttamista A-merkinnästä AP-merkinnäksi. Näkemyksissä muistutettiin myös alueen metsän merkityksestä ulkoilulle ja virkistykselle.   

Kyrölän aluetta koskevia tai siihen viittaavia muistutuksia saatiin kaavan ehdotusvaiheessa keväällä 2020 seitsemältä taholta. Näihin laaditut vastineet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2020 § 80. Asuntoalueen merkinnän muuttaminen ei anna aihetta vastineiden muuttamiselle, eikä niitä siksi ole tarpeen tuoda päätöksentekoon uudelleen.

OKT

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n Kyrölän alueen osalta (kartat tarkistettu 20.12.2020 ja määräysote 9.10.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana
  2. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n Kyrölän osalta päivitetyn selostuksen (taulukko 1, karttakuvat 10, 11, 15 ja 16 sekä liitteet 1, 2 ja 23). Päivitetty selostus (19.2.2021) on liitteenä.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Hannele Selin, yleiskaavapäällikkö, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus 1.3.2021 § 39

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää

  1. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n Kyrölän alueen osalta (kartat tarkistettu 20.12.2020 ja määräysote 9.10.2020) oikeusvaikutteisena yleiskaavana
  2. hyväksyä Järvenpään yleiskaava 2040:n Kyrölän osalta päivitetyn selostuksen (taulukko 1, karttakuvat 10, 11, 15 ja 16 sekä liitteet 1, 2 ja 23). Päivitetty selostus (19.2.2021) on liitteenä.

     

Käsittely

Yleiskaavapäällikkö Hannele Selin selosti asiaa.

 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi

Kaupunkikehityksen palvelualueen johtaja, vs. kaavoitusjohtaja, yleiskaavapäällikkö, kaavoituksen erityisasiantuntija, liikenneinsinööri, kaavasuunnittelija JH, erityisasiantuntijat EL ja MP ja kaupunkikuva-arkkitehti. Lisäksi tiedoksi erillisen listan mukaisesti virallisen kevään 2020 ehdotusvaiheen lausunnon ja muistutuksen jättäneille sekä Kyrölästä palutetta talvella 2021 jättäneille.