Talousjaosto, kokous 27.11.2020

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. 

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen myös kuukausiraportointi tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. 

Talousarvion toteuma 2/2020

Helmikuun toteuma on laskutusten, sisäisten erien ja muistioilla kirjattavien siirtojen osalta puutteellinen. Esimerkiksi Järvenpään vesi laskuttaa asiakkaitaan neljännesvuosittain, ja varhaiskasvatuksen helmikuun laskutukset eivät näyt kaudella. Toteumat eivät siis ole täysin ajantasaiset tässä vaiheessa vuotta.

Kaupungin tammi-helmikuun toimintakatteen alijäämä on -34,5 Me, mikä alittaa kuukausille tasan jaetun talousarvion 3 Me. Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen ts. se ei kuvaa todellista Keusoten menokehitystä. Pykälän liitteenä on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän jäsenkuntaraportti helmikuulta.    

Verotulot ja valtionosuudet ovat toteutuneet alkuvuodesta lähelle odotetun mukaisina, samoin rahoitus-tuotot ja kulut. Kumulatiivinen verotulokertymä helmikuulta on kuitenkin lähes 6 % viimevuotista matalampi. Verotulojen arviointi viime vuoden poikkeukselliseen kertymään pohjaten on ongelmallista, eikä sen pohjalta voi tehdä pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.  

Vuosikate oli helmikuun lopussa 5,4 Me eli 3,1 Me kuukausille tasan jaettua talousarviota parempi. Myös poistot ja arvonalentumiset ovat toteutuneet lähelle budjetoitua.

Tilikauden yli-/alijäämä on tammi-helmikuulta toteutunut 2,1 Me ylijäämäisenä. 

Investoinnit ajoittuvat tyypillisesti kesäkauteen. Tammi-helmikuussa investointeja on kirjattu yhteensä 1,9 miljoonaa euroa.   

Poikkeusolojen huomioiminen

Helmikuun toteumatilanteessa koronavirusepidemian vaikutukset ei vielä näy kaupungin talousluvuissa, eikä niitä ole pääosin huomioitu ennusteessa.

Poikkeusolot tulevat vaikuttamaan oleellisesti kaupungin verotuloihin lomautusten ja irtisanomisten lisääntyessä ja yritysten toimeliaisuuden pudotessa radikaalisti. Pudotus näkyy sekä kunnallisveron että yhteisöveron tuotoissa. Toimintojen sulkeminen ja asiakasvolyymien väheneminen laskee kaupungin saamia myynti- ja maksutuottoja, ja yritysten ja yhdistysten toimintaedellytysten mahdollistamiseksi vaaditut vuokrahelpotukset vähentävät vuokratuloja. Samanaikaisesti poikkeusoloissa erityisesti sosiaali- ja terveysmenot kasvavat.

Valtio on luvannut kunnille kompensaatiota tulomenetyksiin ja kululisäyksiin, mutta tukipaketista ei vielä ole tarkempaa tietoa. Tarkempi selvitys Koronan vaikutuksista kaupungin talouteen valmistellaan valtion linjausten selkeydyttyä. 

KR

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. 

Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Koronan aiheuttamasta poikkeustilanteesta johtuen myös kuukausiraportointi tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Kuukausiraporttiin on lisätty HR-osio, johon on koottu olennaisia tietoja kaupungin henkilöstöstä. 

Poikkeusoloista johtuen vuoden 2020 talousarvioon ja vuosien 2021-2023 suunnitelmavuosiin kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotka tuodaan hallituksen ja valtuuston käsittelyyn myöhemmin. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 13,6 Me. 

Konsernipalvelujen ja tilaomistuksen toimintakatteiden arvoidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittyvän 11,4 Me. Ennusteen lähtökohtana on vuoden 2019 toteutunut Keusote-laskutus, jonka lisäksi on huomioitu Keusoten ja HUSin alustavien laskelmien mukaiset lisäkustannukset koronasta. Keusoten oma kuukausiraportti ei vielä ole valmistunut ja HUSista saadaan ensimmäiset ennusteet 15.5., minkä jälkeen ennustetta voidaan tarkentaa.  

Kaupunkikehityksen toimintakatteen arvioidaan toteutuvan lähes 0,14 Me budjetoitua heikompana. Toimintatuotot alittuvat 0,3 Me johtuen pääosin rakennusvalvonnan lupien, pysäköintivirhemaksujen ja yhdyskuntasuunnittelun tuottojen menetyksien takia. Toimintakulujen arvioidaan alittuvan n. 0,16 Me johtuen pääosin henkilöstösäästöistä. 

Opetus ja kasvatuksen palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan n. 1,2 Me talousarviota heikompana, kun Korona-tilanteen vuoksi päivähoitomaksu- ja muita maksutuottoja kertyy vähemmän ja yksityisen hoidon palvelusetelit lisäävät avustusmenoja.

Hyvinvoinnin palvelualueen toimintakatteen ennustetaan toteutuvan n. 0,89 Me talousarviota heikompana johtuen toimintojen sulun aiheuttamasta tuottojen menetyksistä.

Veden toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Verorahoitus
Verotuloennuste on heikentynyt oleellisesti alkuperäisen talousarvion laadinta-ajankohdasta. Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittävät. Kuntaliitto on valmistellut ensimmäisen lyhyeen talouden sakkaamiseen perustuvan kuntakohtaisen veroennusteensa, jotka tarkentuvat kevään aikana. Kaupungin omissa laskelmissa Koronan vaikutuksen verotuloihin arvioidaan olevan pitempiaikainen ja johtavan 15,4 Me pudotukseen kunnallisveroissa, 1,5 Me pudotukseen yhteisöverotuloissa ja 0,65 Me pudotukseen kiinteistöverotuloissa. Yhteensä verotuloennuste on 17,6 Me talousarviota heikompi.

Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 11 Me talousarviota suurempina valtion veromenetysten kompensaatioiden ansiosta. Kompensaation jakoperusteista ei toistaiseksi ole olemassa päätöksiä, kuten ei myöskään summan lopullisesta suuruudesta. Väestö- ja verotulojen maksuosuuksien mukaisesti laskettuna Järvenpää saisi tämänhetkisestä kompensaatiosummasta noin 6,6 Me veromenetysten kompensaatioina ja 4,4 Me verojen tilitysrytmin kompensaationa. Tilitysrytmin kompensaatio vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksia.

Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen ja tulojen on oletettu toteutuvan talousarvion mukaisesti. Lainarahoituksen hinta on Koronan vaikutuksesta kuitenkin noussut, mistä johtuen erään sisältyy ylitysriski. 

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 20,2 Me talousarviota huonompana, jolloin vuosikate jäisi 6,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 20,2 Me talousarviota heikompana ollen 27,1 Me alijäämäinen.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti. Osakkeisiin merkityt Perhelän kaupat siirtynevät vuosille 2021-2022, mutta muutosta ei ole vielä huomioitu laskelmissa. 

Lainamäärä
Tilinpäätösennusteen mukaan lainamäärä vuoden lopussa on noin 262,2 Me, mikä tarkoittaa 5 939 euroa/asukas. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 70,3 Me.

KR

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle.  

Poikkeusoloista johtuen vuoden 2020 talousarvioon ja vuosien 2021-2023 suunnitelmavuosiin kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotka tuodaan hallituksen ja valtuuston käsittelyyn elokuussa. Ennustetta laadittaessa on huomioitu käytyjen yt-neuvottelujen tulos ja vaikutukset vuoden 2020 menoihin. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 10,1 Me. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla, jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana. Säästöjen osalta summia ole huomioitu täysimääräisesti kaikkien palvelualueiden ennusteissa. Tulosennusteessa on huomioitu yt-neuvottelutuloksen mukainen reilun 3 miljoonan euron karsinta henkilöstökuluissa, minkä seurauksena oman toiminnan toimintakate toteutuu 1,3 Me talousarvio parempana.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 11,4 Me. Ennusteen lähtökohtana on vuoden 2019 toteutunut Keusote-laskutus, jonka lisäksi on huomioitu Keusoten ja HUSin alustavien laskelmien mukaiset lisäkustannukset koronasta. Ennuste on Keusoten omaa ennustetta varovaisempi. Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen ts. se ei kuvaa todellista Keusoten menokehitystä. Pykälän liitteenä on Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän osavuosikatsaus ensimmäiseltä kvartaalilta sekä jäsenkuntaraportti huhtikuulta 2020. 

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Perhelän kauppojen toteutuminen vasta vuonna 2021 pienentää myyntivoitto-odotetta, mutta asunto-osakkeiden myynnillä saadaan katettua syntyvää vajetta.

Verorahoitus
Verotuloennuste on heikentynyt oleellisesti alkuperäisen talousarvion laadinta-ajankohdasta. Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittävät. Verotuloennusteen mukaan koronan aiheuttaman taloustaantuman seurauksena kunnallisverotulot jäävät 15,8 Me talousarviotasosta, yhteisöverotulot 2,1 Me ja kiinteistöverotulot yrityksille myönnetyistä verojen maksulykkäyksistä johtuen 0,6 Me talousarviosta. Yhteensä verotuloennuste on 18,4 Me talousarviota heikompi.

Valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 10,3 Me talousarviota suurempina valtion veromenetysten kompensaatioiden ansiosta. Kompensaatioiden jakoperusteista ei toistaiseksi ole olemassa päätöksiä, kuten ei myöskään summan lopullisesta suuruudesta. Maan hallitus käsittelee seuraavaa lisätalousarviotaan kesäkuun alussa, mutta voi olla, että lopulliset kompensaatiopäätökset saadaan vasta elokuussa. Järvenpään suhteellisen väestöosuuden ja verotulojen maksuosuuden pohjalta laskettuna Järvenpää saisi alustavasti ilmoitetusta tukisummasta peruspalvelujen valtionosuuslisäyksinä ja yhteisöveron jako-osuuden kompensaationa noin 6,3 Me ja verojen tilitysrytmin kompensaationa 3,9 Me. Tilitysrytmin kompensaatio korkoineen vähennetään vuoden 2021 valtionosuuksista.

Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen ja tulojen on oletettu toteutuvan talousarvion mukaisesti. Lainarahoituksen hinta on Koronan vaikutuksesta kuitenkin noussut, mistä johtuen erään sisältyy ylitysriski. 

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 18,2 Me talousarviota huonompana, jolloin vuosikate jäisi 4,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset ylittävät talousarvion 1 Me kaupungintalon alaskirjauksen vuoksi.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 19,2 Me talousarviota heikompana ollen 26,1 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen alijäämä painuu tilikauden lopussa 16,4 Me negatiiviseksi.

Investoinnit

Investointiohjelman ennustetaan toteutuvan 9,8 Me talosuarviota pienempänä. Olennaisimmin investointipottia pienentää JYK-Juhola hanke, joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa, kun hankkeen eteneminen odottaa palvelutarve- ja tilakapasiteettitarkastelujen pohjalta investointiohjelmaan ja palveluverkkosuunnitelmaan tehtäviä tarkiennuksia.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 2,6 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle ja Vanhankylänniemen kirsikkapuistohankkeen keskeydyttyä.

Investointituloja pienentää Perhelän hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille. Aikataulumuutos pienentää investointituloa Koy Järvenpään Liiketalon tasearvoa vastaavasti 9,75 miljoonalla eurolla.

Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä myös kuluvana vuonna negatiiviseksi investoinnit joudutaan rahoittamaan täysimääräisesti lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 58,8 Me ja velkamäärä nousee 250,6 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 5 636 euroa/asukas.

Konserniyhteistöjen tilanne

Olennaisimpien tytäryhtiöiden talousarviotavoitteiden toteumista ja yhtiöiden tilaa seurataan johdon raportissa. Tytäryhtiöiden toimittamat selvitykset alkuvuoden toiminnasta ja on esitetty johdon raportin liitteenä. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä, oleellisista, kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu seurannasta ja ohjauksesta vastaavan sitovuustason raportissa.

Raportointikauden toiminta oli tytäryhtiöissä pääosin tavoitteiden mukaista. Poikkeusoloilla arvioidaan olevan suhteellisen vähän vaikutusta koy Järvenpään Terveystalon, Järvenpään Pysäköinti Oyn ja Järvenpään Mestariasunnot Oyn toimintaan. Mestariasunnoissa vuokralaisten maksukyvyn heikentyminen näkynee vuokratappioiden lisääntymisenä, mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen. 

Mestaritoiminta Oy:n ja erityisesti Järvenpään ateria- ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n toiminnassa pandemian aiheuttamat haasteet näkyvät selvästi. Mestaritoiminnan tulos pysyy vuokratulomenetyksistä huolimatta selvästi positiivisena, mutta Jatsin tuloksen arvioidaan jäävät negatiiviseksi lomautuksista huolimatta, ellei kaupungin kanssa sovita laskutushintojen korotuksesta.

Riskienhallintatoimenpiteiden toteutuminen 

Talousarvion valmistelun yhteydessä on analysoitu toimintaympäristön muutoksia ja tunnistettu tavoitteita uhkaavat riskit, arvioitu  niiden vaikutukset ja laadittu toiminpidesuunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Palvelualueet raportoivat riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisesta kaupungin johtoryhmälle ja omalle poliittiselle päätöksentekoelimelle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Toiminnassa ilmenneiden uusien riskien ja epävarmuuksien osalta arvio on sisällytetty johdon raporttiin sitovuustasojen olennaisiin tapahtumiin. Kooste palvelualueiden riskienhallintatoimenpiteiden tilanteesta on esitetty johdon raportin liitteenä. 

Taloudellisten riskien osalta sotepalvelujen kulukehitykseen liittyvä riski realisoitui jo ennen talousohjelmakauden alkua. Toimenpiteitä kulukehityksen taittamiseksi tulee tarkentaa entisestään.

Liikkumavaratoimenpiteiden toteutuminen ja ennuste 2020

Johdon raportin yhteydessä on erikseen arvioitu vuosien 2020-2023 talousohjelmaan sisällytettyjen liikkumavaratoimenpiteiden toteutumista ja etenemistä suunnitelman mukaisesti. Palvelualueiden arviot on esitetty pykälän liitteenä. 

KR

Perustelut

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle.  

Poikkeusoloista johtuen vuoden 2020 talousarvioon ja vuosien 2021-2023 suunnitelmavuosiin kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, jotka on valtuuston käsittelyssä syyskuun alussa. Ennustetta laadittaessa on huomioitu käytyjen yt-neuvottelujen tulos ja vaikutukset vuoden 2020 menoihin. Esitettyjä talousarviomuutoksia ei ole huomioitu vertailun pohjana käytetyssä talousarvioluvussa.

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 7,5 Me. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla, jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana ja saaduilla valtionavuilla. Muutoksia ei ole huomioitu täysimääräisesti palvelualueiden ennusteissa. Tarkemmat selvitykset koronan toteutuneista vaikutuksista ja arviot tulevista vaikutuksista tehdään johdon raportti 2:n aikataulussa. Tulosennusteessa on huomioitu yt-neuvottelutuloksen mukainen reilun 3 miljoonan euron karsinta henkilöstökuluissa, minkä seurauksena oman toiminnan toimintakate toteutuu 1,4 Me talousarviota parempana.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 8,8 Me. Ennusteessa on huomioitu Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) kesäkuun osavuosikatsauksen mukainen toteumaennuste, joka oman toiminnan osalta ylittää 7,1 Me kaupungin talousarviovarauksen. Erikoissairaanhoidon osalta toteumaennuste alittaa tällä hetkellä kaupungin talousarviovarauksen 1,6 Me. Sotepalvelujen ennusteeseen on lisätty Keusoten oman ennusteen lisäksi riskivaraa kompensoimaan Keusoten omasta ennusteesta puuttuva arvio syksylle kohdentuvista koronakustannuksia mm. testauksesta, erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasausta tai mahdollista sairaanhoitopiirin alijäämän kattamista. Mikäli koronan Keusotelle aiheuttamat kustannukset ja tulomenetykset nousevat kuntayhtymässä arvioidun mukaisesti jopa 25 miljoonaan euroon kuntayhtymätasolla, tarkoittaisi se Järvenpäässä noin 4,3 miljoonan euron lisäkustannusta jo toteutuneen noin 1,2 miljoonan euron koronakustannusten lisäksi. HUSin alijäämäarvio kuluvalle vuodelle on 160,8 miljoonaa euroa, josta Järvenpään kuntaosuus olisi noin 4,3 Me. Vaikka HUSin alijäämää ei lisälaskutettaisi kunnilta, näkyy alijäämä kaupunkikonsernin tuloksessa. Raportoidussa kuukausitoteumassa Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen, koska tasauslaskuja ei ole vuoden aikana lähetetty kuntiin. Keusoten omat toteumaraportit on esitetty erillisen Keusote-katsaus pykälän liitteenä. 

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Perhelän kauppojen toteutuminen vasta vuonna 2021 pienentää myyntivoitto-odotetta, mutta asunto-osakkeiden myynnillä ja muut tonttikaupat lähes kattavat syntyvän vajeen. 

Verorahoitus
Verotuloennuste on heikentynyt oleellisesti alkuperäisen talousarvion laadinta-ajankohdasta. Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat merkittävät. Verotuloennusteen mukaan koronan aiheuttaman taloustaantuman seurauksena kunnallisverotulot jäävät 11,6 Me talousarviotasosta, yhteisöverotulot 0,6 Me ja kiinteistöverotulot yrityksille myönnetyistä verojen maksulykkäyksistä johtuen 0,5 Me talousarviosta. Yhteensä verotuloennuste on 12,7 Me talousarviota heikompi. Ennuste pohjautuu Kuntaliiton kesäkuussa julkaisemaan veroennustekehikkoon, jonka oletusten mukaisesti Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 6 % ja kasvaa vuonna 2021. Koronan odotetaan hiipuva hiljalleen pois ilman toista aaltoa. Tämänhetkisen tautitilanteen perusteella ennuste saattaa olla liian optimistinen. 

Valtio on kuntien tulomenetyksiä ja menolisäyksiä kompensoidakseen hyväksynyt toimenpidekokonaisuuden, joka lisää kuntien valtionosuuksia ja tasoittaa yhteisöverotulojen pudotusta. Kaupunginhallitus käsitteli tehdyt peruspalvelujen valtionosuutta ja koronakompensaatiota koskevan valtionosuuksien muutospäätöksen sekä veromenetysten kompensaatiopäätöksen kokouksessaan 16.8.2020. Yhteensä valtionosuuksien ennustetaan ylittyvän 11,0 Me. Korotuksista 6,1 miljoonaa euroa on koronakompensaatioita. 4,5 Me verotilitysryhmin kompensaatiota, joka peritään kunnilta korkoineen takaisin vuonna 2021. Lisäksi ennuste sisältää 0,3 miljoonaa euroa muita muutoksia valtion peruspalveluiden valtionosuuksiin ja 0,1 miljoonaa euroa muita talousarvion hyväksymisen jälkeen tehtyjä valtionosuuksien tarkistuksia.  

Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen on oletettu ylittävän talousarvion 100 te, sillä lainarahoituksen hinta on noussut koronan vaikutuksesta.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 9,2 Me talousarviota huonompana, jolloin vuosikate jäisi 4,4 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset ylittävät talousarvion 0,5 Me pääosin kaupungintalon alaskirjauksen vuoksi.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 9,7 Me talousarviota heikompana ollen 16,7 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen alijäämä painuu tilikauden lopussa 7 Me negatiiviseksi.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan 19 Me talousarviota pienempänä. Olennaisimmin investointipottia pienentää JYK-Juhola hanke, joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa. 

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 2,6 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle ja Vanhankylänniemen kirsikkapuistohankkeen keskeydyttyä. 

Investointituloja pienentää Perhelän hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille. Aikataulumuutos pienentää investointituloa Koy Järvenpään Liiketalon tasearvoa vastaavasti 9,75 miljoonalla eurolla ja lisäpääomitus lisää menoja 235 te.

Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 4,4 Me ylijäämäiseksi, investoinnit joudutaan rahoittamaan lähes täysimääräisesti lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 49,9 Me ja velkamäärä nousee 241,7 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 5 436 euroa/asukas.

Perustelut

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä (Keusote) käsitteli kesäkuun osavuosikatsausta ja tuottavuusohjelman heinäkuun toteumaraporttia kokouksessaan 1.9.2020. Osavuosikatsauksessa annettu kuntakohtainen ennuste oli aiempaa parempi, mikä Järvenpään osalta toteutuessaan tarkoittaisi kaupungin budjettiin varatun talousarviomäärärahan ylittymistä 4,2 miljoonalla eurolla. Ennusteessa ei kuitenkaan oltu huomioitu syksylle kohdentuvia koronakustannuksia mm. testauksesta, erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasausta tai mahdollista sairaanhoitopiirin alijäämän kattamista. Mikäli koronan Keusotelle aiheuttamat kustannukset ja tulomenetykset nousevat arvioidun mukaisesti jopa 25 miljoonaan euroon kuntayhtymätasolla, tarkoittaisi Järvenpäässä noin 4,3 miljoonan euron lisäkustannusta jo toteutuneen noin 1,2 miljoonan euron koronakustannusten lisäksi. HUSin alijäämäarvio kuluvalle vuodelle on 160,8 miljoonaa euroa, josta Järvenpään kuntaosuus olisi noin 4,3 Me. 

Kesäkuun talousarvioneuvotteluissa Keusote arvioi Järvenpään vuoden 2021 talousarviomäärärahatarpeeksi Keusoten oma toiminta ja erikoissairaanhoito huomioiden 138,5 miljoonaa euroa. Summa on tarkentunut HUSin osalta noin kolmella miljoonalla eurolla mm. koronasta aiheutuvasta hoitovelasta johtuen ja on tällä hetkellä yhteensä 141,4 miljoonaa euroa. Keusoten uusimpaan tilinpäätösennusteeseen nähden tämä tarkoittaisi 3,1 % vuosikasvua. Summa ylittää kaupungin hyväksyttyyn talousohjelmaan varatun määrärahan lähes 8 miljoonalla eurolla.     

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän talous- ja hallintojohtaja alustaa kokouksessa keskustelua kuntayhtymän taloustilanteesta, vuoden 2019 kuntalaskutuksesta ja talousarvioylityksestä tehdystä ulkopuolisesta analyysistä sekä talousarvion laadinnan lähtökohdista. Keusoten osavuosikatsaus ja tuottavuusohjelman toteumaraportti on pykälän liitteenä. Samoin HUSin 

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain,​ minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Myös talousjaoston raporttiin on sisällytetty elokuun tilanteesta johdon raportissa seurattavat kokonaisuudet.   

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa poikkeusoloista johtuvat muutoksten verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä muutamia muita vuoden 2020 talousarvioon kohdistuvia muutoksia. Koska raportointi koskee valtuuston päätöstä edeltänyttä ajanhetkeä, ei talousarviomuutoksia ole huomioitu vertailun pohjana käytetyssä talousarvioluvussa. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 4,9 Me. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-​odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla,​ jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana ja saaduilla valtionavuilla. Tulosennusteessa on huomioitu yt-​neuvottelutuloksen mukainen reilun 3 miljoonan euron karsinta henkilöstökuluissa siltä osin, kun tavoitteeseen on arvioitu päästävän. Tuottojen menetysten seurauksena oman toiminnan toimintakatteen arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena talousarvion mukaisesti.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 4,9 Me. Ennuste vastaa Keski-​Uudenmaan sote -​kuntayhtymän (Keusote) elokuun kuukausiraportin mukaista toteumaennustetta. Kuntayhtymän ennusteen mukaan Keusoten oma toiminta ylittää talousarvion 7,2 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon (esh) ennuste ylittää Keusoten esh-varauksen, mutta alittaa kaupungin talousarviovarauksen 2,3 Me. Kuntayhtymän ennusteeseen sisältyy kuntayhtymätasolla 18 miljoonan euron koronavaikutukset. Maan hallituksen tekemiä kompensaatiopäätöksiä ennusteeseen ei sen sijaan ole huomioitu. Mikäli kompensaatiot toteutuvat budjettiriihipäätösten mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti mm. testauksesta aiheutuvat kustannukset, mikä parantanee ennustetta tämänhetkisestä. Sairaanhoitopiireille on luvattu kompensaatiota myös muiden koronasta aiheutuvien kulujen ja tulomenetysten kattamiseksi, mikä pienentää riskiä sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta aiheutuvasta lisälaskusta (elokuun arvio 160,5 Me, josta Järvenpään osuus 4,3 Me). Ennusteessa ei myöskään ole huomioitu kalliin hoidon tasauksesta mahdollisesti syntyvää lisälaskua. 

Raportilla näkyvässä kuukausitoteumassa Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen,​ koska tasauslaskuja ei ole vuoden aikana lähetetty kuntiin eikä talousarviomuutoksia ole toistaiseksi tehty kuntayhtymävaltuustossa. Keusoten omat toteumaraportit on esitetty pykälän liitteenä. 

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Perhelän kauppojen toteutuminen vasta vuonna 2021 pienentää myyntivoitto-​odotetta,​ mutta asunto-​osakkeiden myynti ja muut tonttikaupat kattavat syntyvän vajeen. 

Verorahoitus
Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet merkittävät. Viimeisimmän verotuloennusteen mukaan koronan aiheuttaman taloustaantuman seurauksena kunnallisverotulot jäävät 8,6 Me talousarviotasosta​ ja yhteisöverotulot 0,​4 Me. Kiinteistöverotulot toteutuvat lähes talousarvion mukaisesti, koska yritykset eivät ole hyödyntäneet verojen maksulykkäysmahdollisuutta aiempien arvioiden mukaisesti. Yhteensä verotuloennuste on 10,​0 Me talousarviota heikompi. Ennuste pohjautuu Kuntaliiton syyskuussa julkaisemaan veroennustekehikkoon,​ jonka oletusten mukaisesti Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 6 % ja kasvaa vuonna 2021 2 %. Ennusteet eivät sisällä koronan toista aaltoa, mikä tämänhetkisen tautitilanteen perusteella voi olla liian optimistista. Epidemian vaikutukset heijastunevat vahvasti vuoteen 2021. 

Valtio on kuntien tulomenetyksiä ja menolisäyksiä kompensoidakseen hyväksynyt toimenpidekokonaisuuden,​ joka lisää kuntien valtionosuuksia ja tasoittaa yhteisöverotulojen pudotusta. Lisäksi hallitus linjasi budjettiriihessä 14.-15.9. merkittävistä lisätoimenpiteistä kuntien tukemiseksi vuosina 2020-2021. Tarkat laskelmat budjettiriihen vaikutuksista saadaan 5.10.2020 jälkeen hallituksen julkaistua ensi vuoden talousarvioesityksensä ja talouskatsauksensa.

Jo tehtyjen valtionosuuspäätösten ja budjettiriihen pohjalta tehtyjen arvioiden pohjalta valtionosuuksien ennustetaan ylittyvän yhteensä 10,​9 Me verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Korotuksista 8,​1 miljoonaa euroa on jo päätettyjä koronakompensaatioita ja muutoksia valtionosuuksiin ja arviolta 2,8 Me budjettiriihessä sovittua valtionosuusmuutoksia. Verotilitysrytmiä kompensoidaan noin 1,0 Me vuonna 2020,​ ja vastaava summa korkoineen peritään kunnilta takaisin vuonna 2021.

Valtionosuusarvioissa ei ole huomioitu sairaanhoitopiireille ja kunnille sotemenojen kompensaatioon kohdentuvia osioita, koska tietoa jakoperusteista ei toistaiseksi ole käytettävissä. Lisärahoitus korvauksista voisi karkeiden arvioiden pohjalta olla 4-5 miljoonaa euroa vuonna 2020. 

Rahoitusmenot ja-​tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen on oletettu ylittävän talousarvion 100 te,​ sillä lainarahoituksen hinta on noussut koronan vaikutuksesta.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 3,1 Me talousarviota huonompana,​ jolloin vuosikate jäisi 10,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset ylittävät talousarvion 0,​5 Me pääosin kaupungintalon alaskirjauksen vuoksi.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 3​,6 Me talousarviota heikompana ollen 10,​6 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen alijäämä painuu tilikauden lopussa 0,9 Me negatiiviseksi.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan 25 Me talousarviota pienempänä. Olennaisimmin investointipottia pienentää JYK-​Juhola hanke,​ joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa. Lisäksi Kaupungin varikkoinvestoinnin 3,7 Me siirtyy ensi vuodelle valituksen takia.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 3,5 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle ja Vanhankylänniemen kirsikkapuistohankkeen keskeydyttyä. Myös liikuntapaikkojen toteuman ennustetaan alittuvan 0,3 Me Juholanmäen tekojään jäähdytyskontin siirtyessä ensi vuodelle ja Juholan pesiskenttien toteutuessa vasta tänä vuonna. Järvenpään veden sisäisten investointien ennustetaan ylittyvän 0,2 Me Lepola IV alueen katutöiden puuttuessa budjetista.

Investointituloja pienentää Perhelän hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille. Aikataulumuutos pienentää investointituloa Koy Järvenpään Liiketalon tasearvoa vastaavasti 9,​75 miljoonalla eurolla ja yhtiön lisäpääomitus lisää menoja 235 te.

Kehitysinvestointimäärärahaa on toiseksi käytetty noin 50 te. Varatusta määrärahasta on arvioitu jäävän käyttämättä 1,5 Me. Lisäksi myös kalusto ja aineettomia hyödykeinvestointeja toteutuu arviolta noin 0,1 Me talousarviota vähemmän hankkeiden siirtyessä.

Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 10,​5 Me ylijäämäiseksi,​ investoinnit joudutaan rahoittamaan lähes täysimääräisesti lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 36,​6 Me ja velkamäärä nousee 228,5 miljoonaan euroon,​ mikä tarkoittaa 5 138 euroa/asukas.

Liikkumavaratoimenpiteiden toteutuminen ja ennuste 2020

Johdon raportin yhteydessä on erikseen arvioitu vuosien 2020-​2023 talousohjelmaan sisällytettyjen liikkumavaratoimenpiteiden toteutumista ja etenemistä suunnitelman mukaisesti. Palvelualueiden arviot on esitetty pykälän liitteenä. 

Konserniyhteistöjen tilanne

Olennaisimpien tytäryhtiöiden talousarviotavoitteiden toteumista ja yhtiöiden tilaa seurataan johdon raportissa. Tytäryhtiöiden toimittamat selvitykset kuluvan vuoden toiminnasta on esitetty johdon raportin liitteenä. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä,​ oleellisista​ kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu yhteisön seurannasta ja ohjauksesta vastaavan sitovuustason raportissa.

Raportointikauden toiminta oli tytäryhtiöissä pääosin tavoitteiden mukaista. Poikkeusoloilla arvioidaan olevan suhteellisen vähän vaikutusta koy Järvenpään Terveystalon,​ Järvenpään Pysäköinti Oyn ja Järvenpään Mestariasunnot Oyn toimintaan. Mestariasunnoissa vuokralaisten maksukyvyn heikentyminen näkynee vuokratappioiden lisääntymisenä,​ mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen. 

Mestaritoiminta Oy:n ja erityisesti Järvenpään ateria-​ ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n toiminnassa pandemian aiheuttamat haasteet näkyvät selvästi. Mestaritoiminnan tulos pysyy vuokratulomenetyksistä huolimatta selvästi positiivisena,​ mutta Jatsin tuloksen arvioidaan jäävät negatiiviseksi lomautuksista huolimatta,​ ellei kaupungin kanssa sovita laskutushintojen korotuksesta.

Riskienhallintatoimenpiteiden toteutuminen 

Talousarvion valmistelun yhteydessä on analysoitu toimintaympäristön muutoksia ja tunnistettu tavoitteita uhkaavat riskit,​ arvioitu  niiden vaikutukset ja laadittu toimenpidesuunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Palvelualueet raportoivat riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisesta kaupungin johtoryhmälle ja omalle poliittiselle päätöksentekoelimelle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Toiminnassa ilmenneiden uusien riskien ja epävarmuuksien osalta arvio on sisällytetty johdon raporttiin sitovuustasojen olennaisiin tapahtumiin. Kooste palvelualueiden riskienhallintatoimenpiteiden tilanteesta on esitetty johdon raportin liitteenä. 

Maailmanlaajuinen koronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi kaupungin toimintaan kuluvana vuonna. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehdyssä riskikartoituksessa tämäntyyppistä riskiä ei oltu nostettu listoille. Riskienhallinnan näkökulmasta kaupunki on pystynyt sopeuttamaan toimintaansa siihen kohdistuvista nopeista muutospaineista huolimatta. Verotuloihin ja maksutuottoihin kohdentuvien taloudellisten vaikutusten osalta kaupungilla ei käytännössä ole ollut vaikutusmahdollisuuksia.

Taloudellisten riskien osalta sotepalvelujen kulukehitykseen liittyvä riski realisoitui jo ennen talousohjelmakauden alkua. Toimenpiteitä kulukehityksen taittamiseksi tulee tarkentaa entisestään, koska Koronan aiheuttamat lisämenopaineet patoutuneen kysynnän purkautuessa epidemian helpottaessa tulevat haastamaan menokehityksen hidastamista entisestään. 

Perustelut

Kaupunginhallitus 19.10.2020 § 339

Perustelut

Kaupunginhallitus 12.10.2020 § 329

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun siten, että raporttiin lisätään lautakuntien käsittelyssään hyväksymät avainaluekohtaiset selostustekstit.

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain,​ minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. Myös talousjaoston raporttiin on sisällytetty elokuun tilanteesta johdon raportissa seurattavat kokonaisuudet.   

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa poikkeusoloista johtuvat muutoksten verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä muutamia muita vuoden 2020 talousarvioon kohdistuvia muutoksia. Koska raportointi koskee valtuuston päätöstä edeltänyttä ajanhetkeä, ei talousarviomuutoksia ole huomioitu vertailun pohjana käytetyssä talousarvioluvussa. 

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän talousarvion noin 4,9 Me. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-​odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla,​ jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana ja saaduilla valtionavuilla. Tulosennusteessa on huomioitu yt-​neuvottelutuloksen mukainen reilun 3 miljoonan euron karsinta henkilöstökuluissa siltä osin, kun tavoitteeseen on arvioitu päästävän. Tuottojen menetysten seurauksena oman toiminnan toimintakatteen arvioidaan toteutuvan kokonaisuutena talousarvion mukaisesti.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 4,9 Me. Ennuste vastaa Keski-​Uudenmaan sote -​kuntayhtymän (Keusote) elokuun kuukausiraportin mukaista toteumaennustetta. Kuntayhtymän ennusteen mukaan Keusoten oma toiminta ylittää talousarvion 7,2 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon (esh) ennuste ylittää Keusoten esh-varauksen, mutta alittaa kaupungin talousarviovarauksen 2,3 Me. Kuntayhtymän ennusteeseen sisältyy kuntayhtymätasolla 18 miljoonan euron koronavaikutukset. Maan hallituksen tekemiä kompensaatiopäätöksiä ennusteeseen ei sen sijaan ole huomioitu. Mikäli kompensaatiot toteutuvat budjettiriihipäätösten mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti mm. testauksesta aiheutuvat kustannukset, mikä parantanee ennustetta tämänhetkisestä. Sairaanhoitopiireille on luvattu kompensaatiota myös muiden koronasta aiheutuvien kulujen ja tulomenetysten kattamiseksi, mikä pienentää riskiä sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta aiheutuvasta lisälaskusta (elokuun arvio 160,5 Me, josta Järvenpään osuus 4,3 Me). Ennusteessa ei myöskään ole huomioitu kalliin hoidon tasauksesta mahdollisesti syntyvää lisälaskua. 

Raportilla näkyvässä kuukausitoteumassa Keusoten laskutus on talousarvion pohjalta lasketun kuukausierän mukainen,​ koska tasauslaskuja ei ole vuoden aikana lähetetty kuntiin eikä talousarviomuutoksia ole toistaiseksi tehty kuntayhtymävaltuustossa. Keusoten omat toteumaraportit on esitetty pykälän liitteenä. 

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan toteutuvan lähes talousarvion mukaisesti. Perhelän kauppojen toteutuminen vasta vuonna 2021 pienentää myyntivoitto-​odotetta,​ mutta asunto-​osakkeiden myynti ja muut tonttikaupat kattavat syntyvän vajeen. 

Verorahoitus
Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet merkittävät. Viimeisimmän verotuloennusteen mukaan koronan aiheuttaman taloustaantuman seurauksena kunnallisverotulot jäävät 8,6 Me talousarviotasosta​ ja yhteisöverotulot 0,​4 Me. Kiinteistöverotulot toteutuvat lähes talousarvion mukaisesti, koska yritykset eivät ole hyödyntäneet verojen maksulykkäysmahdollisuutta aiempien arvioiden mukaisesti. Yhteensä verotuloennuste on 10,​0 Me talousarviota heikompi. Ennuste pohjautuu Kuntaliiton syyskuussa julkaisemaan veroennustekehikkoon,​ jonka oletusten mukaisesti Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna 6 % ja kasvaa vuonna 2021 2 %. Ennusteet eivät sisällä koronan toista aaltoa, mikä tämänhetkisen tautitilanteen perusteella voi olla liian optimistista. Epidemian vaikutukset heijastunevat vahvasti vuoteen 2021. 

Valtio on kuntien tulomenetyksiä ja menolisäyksiä kompensoidakseen hyväksynyt toimenpidekokonaisuuden,​ joka lisää kuntien valtionosuuksia ja tasoittaa yhteisöverotulojen pudotusta. Lisäksi hallitus linjasi budjettiriihessä 14.-15.9. merkittävistä lisätoimenpiteistä kuntien tukemiseksi vuosina 2020-2021. Tarkat laskelmat budjettiriihen vaikutuksista saadaan 5.10.2020 jälkeen hallituksen julkaistua ensi vuoden talousarvioesityksensä ja talouskatsauksensa.

Jo tehtyjen valtionosuuspäätösten ja budjettiriihen pohjalta tehtyjen arvioiden pohjalta valtionosuuksien ennustetaan ylittyvän yhteensä 10,​9 Me verrattuna alkuperäiseen talousarvioon. Korotuksista 8,​1 miljoonaa euroa on jo päätettyjä koronakompensaatioita ja muutoksia valtionosuuksiin ja arviolta 2,8 Me budjettiriihessä sovittua valtionosuusmuutoksia. Verotilitysrytmiä kompensoidaan noin 1,0 Me vuonna 2020,​ ja vastaava summa korkoineen peritään kunnilta takaisin vuonna 2021.

Valtionosuusarvioissa ei ole huomioitu sairaanhoitopiireille ja kunnille sotemenojen kompensaatioon kohdentuvia osioita, koska tietoa jakoperusteista ei toistaiseksi ole käytettävissä. Lisärahoitus korvauksista voisi karkeiden arvioiden pohjalta olla 4-5 miljoonaa euroa vuonna 2020. 

Rahoitusmenot ja-​tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen on oletettu ylittävän talousarvion 100 te,​ sillä lainarahoituksen hinta on noussut koronan vaikutuksesta.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 3,1 Me talousarviota huonompana,​ jolloin vuosikate jäisi 10,5 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset ylittävät talousarvion 0,​5 Me pääosin kaupungintalon alaskirjauksen vuoksi.

Tilikauden yli/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli/alijäämä toteutunee noin 3​,6 Me talousarviota heikompana ollen 10,​6 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen alijäämä painuu tilikauden lopussa 0,9 Me negatiiviseksi.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan 25 Me talousarviota pienempänä. Olennaisimmin investointipottia pienentää JYK-​Juhola hanke,​ joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa. Lisäksi Kaupungin varikkoinvestoinnin 3,7 Me siirtyy ensi vuodelle valituksen takia.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 3,5 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle ja Vanhankylänniemen kirsikkapuistohankkeen keskeydyttyä. Myös liikuntapaikkojen toteuman ennustetaan alittuvan 0,3 Me Juholanmäen tekojään jäähdytyskontin siirtyessä ensi vuodelle ja Juholan pesiskenttien toteutuessa vasta tänä vuonna. Järvenpään veden sisäisten investointien ennustetaan ylittyvän 0,2 Me Lepola IV alueen katutöiden puuttuessa budjetista.

Investointituloja pienentää Perhelän hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille. Aikataulumuutos pienentää investointituloa Koy Järvenpään Liiketalon tasearvoa vastaavasti 9,​75 miljoonalla eurolla ja yhtiön lisäpääomitus lisää menoja 235 te.

Kehitysinvestointimäärärahaa on toiseksi käytetty noin 50 te. Varatusta määrärahasta on arvioitu jäävän käyttämättä 1,5 Me. Lisäksi myös kalusto ja aineettomia hyödykeinvestointeja toteutuu arviolta noin 0,1 Me talousarviota vähemmän hankkeiden siirtyessä.

Muilta osin investointien arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 10,​5 Me ylijäämäiseksi,​ investoinnit joudutaan rahoittamaan lähes täysimääräisesti lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 36,​6 Me ja velkamäärä nousee 228,5 miljoonaan euroon,​ mikä tarkoittaa 5 138 euroa/asukas.

Liikkumavaratoimenpiteiden toteutuminen ja ennuste 2020

Johdon raportin yhteydessä on erikseen arvioitu vuosien 2020-​2023 talousohjelmaan sisällytettyjen liikkumavaratoimenpiteiden toteutumista ja etenemistä suunnitelman mukaisesti. Palvelualueiden arviot on esitetty pykälän liitteenä. 

Konserniyhteistöjen tilanne

Olennaisimpien tytäryhtiöiden talousarviotavoitteiden toteumista ja yhtiöiden tilaa seurataan johdon raportissa. Tytäryhtiöiden toimittamat selvitykset kuluvan vuoden toiminnasta on esitetty johdon raportin liitteenä. Kuntayhtymien ja muiden kaupungin osin omistamien yhteisöjen toiminnassa tapahtuvista poikkeamista ja muista yhteisöihin liittyvistä,​ oleellisista​ kaupungin toimintaan vaikuttavista tekijöistä on raportoitu yhteisön seurannasta ja ohjauksesta vastaavan sitovuustason raportissa.

Raportointikauden toiminta oli tytäryhtiöissä pääosin tavoitteiden mukaista. Poikkeusoloilla arvioidaan olevan suhteellisen vähän vaikutusta koy Järvenpään Terveystalon,​ Järvenpään Pysäköinti Oyn ja Järvenpään Mestariasunnot Oyn toimintaan. Mestariasunnoissa vuokralaisten maksukyvyn heikentyminen näkynee vuokratappioiden lisääntymisenä,​ mutta sillä ei ole vaikutusta yhtiön tulokseen. 

Mestaritoiminta Oy:n ja erityisesti Järvenpään ateria-​ ja siivouspalveluyhtiö Jatsi Oy:n toiminnassa pandemian aiheuttamat haasteet näkyvät selvästi. Mestaritoiminnan tulos pysyy vuokratulomenetyksistä huolimatta selvästi positiivisena,​ mutta Jatsin tuloksen arvioidaan jäävät negatiiviseksi lomautuksista huolimatta,​ ellei kaupungin kanssa sovita laskutushintojen korotuksesta.

Riskienhallintatoimenpiteiden toteutuminen 

Talousarvion valmistelun yhteydessä on analysoitu toimintaympäristön muutoksia ja tunnistettu tavoitteita uhkaavat riskit,​ arvioitu  niiden vaikutukset ja laadittu toimenpidesuunnitelmat riskien hallitsemiseksi. Palvelualueet raportoivat riskienhallintatoimenpiteiden toteutumisesta kaupungin johtoryhmälle ja omalle poliittiselle päätöksentekoelimelle osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Toiminnassa ilmenneiden uusien riskien ja epävarmuuksien osalta arvio on sisällytetty johdon raporttiin sitovuustasojen olennaisiin tapahtumiin. Kooste palvelualueiden riskienhallintatoimenpiteiden tilanteesta on esitetty johdon raportin liitteenä. 

Maailmanlaajuinen koronaepidemia on vaikuttanut merkittävästi kaupungin toimintaan kuluvana vuonna. Talousarvion laadinnan yhteydessä tehdyssä riskikartoituksessa tämäntyyppistä riskiä ei oltu nostettu listoille. Riskienhallinnan näkökulmasta kaupunki on pystynyt sopeuttamaan toimintaansa siihen kohdistuvista nopeista muutospaineista huolimatta. Verotuloihin ja maksutuottoihin kohdentuvien taloudellisten vaikutusten osalta kaupungilla ei käytännössä ole ollut vaikutusmahdollisuuksia.

Taloudellisten riskien osalta sotepalvelujen kulukehitykseen liittyvä riski realisoitui jo ennen talousohjelmakauden alkua. Toimenpiteitä kulukehityksen taittamiseksi tulee tarkentaa entisestään, koska Koronan aiheuttamat lisämenopaineet patoutuneen kysynnän purkautuessa epidemian helpottaessa tulevat haastamaan menokehityksen hidastamista entisestään. 

KR

Perustelut

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain,​ minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle. 

Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa poikkeusoloista johtuvat muutokset verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä muutamia muita vuoden 2020 talousarvioon kohdistuvia muutoksia. Talousarviovertailu on tehty muutettuun talousarvioon nähden.  

Käyttötalous

Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion noin 7,3 Me. 

Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-​odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla,​ jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana ja saaduilla valtionavuilla. Tulosennusteessa on huomioitu yt-​neuvottelutuloksen mukainen henkilöstösopeutus siltä osin,​ kun tavoitteeseen on arvioitu päästävän. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella ei olla pääsemässä vuoden 2020 henkilöstösopeutustavoitteeseen, minkä seurauksena toimintakatteen alijäämä ylittyy. Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan toimintakatteen arvioidaan ylittyvän erityisesti tuottojen menetysten seurauksena. Hyvinvoinnin ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueet ovat tekemässä talousarviomuutosesitykset ennen vuoden vaihdetta. Muut sitovuustasot pysyvät talousarviossa.

Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 4,​9 Me. Ennuste vastaa Keski-​Uudenmaan sote -​kuntayhtymän (Keusote) elo- ja syyskuun kuukausiraportin mukaista toteumaennustetta. Kuntayhtymän ennusteen mukaan Keusoten oma toiminta ylittää talousarvion 7,​2 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon (esh) ennuste ylittää Keusoten esh-​varauksen,​ mutta alittaa kaupungin talousarviovarauksen 2,​3 Me. Kuntayhtymän ennusteeseen sisältyy kuntayhtymätasolla 18 miljoonan euron koronavaikutukset. Kuntayhtymä on esittänyt toteumaennusteeseen pohjaten talousarviomuutosta (KH 19.10.2020 § 340), jota Keusoten yhtymävaltuusto käsittelee 29.10.2020.  

Ennusteessa ei ole huomioitu maan hallituksen tekemiä kompensaatiopäätöksiä. Mikäli kompensaatiot toteutuvat budjettiriihipäätösten mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti mm. testauksesta aiheutuvat kustannukset,​ mikä parantanee ennustetta tämänhetkisestä. Sairaanhoitopiireille on luvattu kompensaatiota myös muiden koronasta aiheutuvien kulujen ja tulomenetysten kattamiseksi,​ mikä pienentää riskiä sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta aiheutuvasta lisälaskusta (elokuun arvio 160,​5 Me,​ josta Järvenpään osuus 4,​3 Me). Erikoissairaanhoidon ennusteessa ei myöskään ole huomioitu kalliin hoidon tasauksesta mahdollisesti syntyvää lisälaskua. Kuntayhtymän syyskuun jäsenkuntaraportti on lisätty pykälän liitteeksi. Raporttia ei listan julkaisuhetkellä oltu esitelty vielä jäsenkunnille. 

Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot ylittävät muutetun talousarvion 200te, mikä johtuu erillisosakkeiden myynnistä. Ennuste on lähes alkuperäisen budjetin mukainen.  

Verorahoitus
Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet merkittävät. Koronan aiheuttaman taloustaantuman seuraukset ovat viimeisimpien verotuloennusteiden mukaan jäämässä odotettua pienemmiksi. Kunnallisverotulot ylittävät muutetun talousarvion 3,​0 Me, yhteisöverotulot 0,​2 Me ja kiinteistöverotulot 0,4 Me. Yhteensä verotuloennuste on 3,​7 Me muutettua talousarviota parempi. Ennuste pohjautuu Kuntaliiton lokakuussa julkaisemaan veroennustekehikkoon ja valtionvarainministeriön talouskatsaukseen,​ jonka mukaisesti Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna -4,5 % ja kasvaa vuonna 2021 2,6 %. Ennusteet eivät sisällä koronan toista aaltoa,​ mikä tämänhetkisen tautitilanteen perusteella voi olla liian optimistista. Epidemian vaikutukset heijastunevat vahvasti myös vuoteen 2021. 

Valtionvarainministeriön lokakuussa julkaisemien valtionosuuslaskelmien mukaisesti valtionosuuksien ennustetaan alittavan muutetun talousarvion 0,1 Me.

Valtionosuusarvioissa ei ole huomioitu kunnille sotemenojen kompensaatioon kohdentuvia osioita,​ koska jakoperusteista ei toistaiseksi ole tietoa. Lisärahoitus korvauksista näkyy pienevänä sairaanhoitopiirin laskutuksena ja kasvavina kunnille maksettavina valtionosuuksina. Karkeasti arvioiden summa voisi helpottaa Järvenpään taloustilannetta 4-​5 miljoonaa euroa vuonna 2020. 

Rahoitusmenot ja-​tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen on oletettu ylittävän talousarvion 100 te,​ sillä lainarahoituksen hinta on noussut koronan vaikutuksesta.

Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 2,9 Me muutettua talousarviota huonompana,​ jolloin vuosikate olisi 11,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2020.

Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset alittavat muutetun talousarvion 0,​3 Me päivitetyn poistolaskelman seurauksena. 

Tilikauden yli-/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli-/alijäämän arvioidaan toteutuvan noin 2,6 Me muutettua talousarviota heikompana ollen 9,3 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tilikauden lopussa + 0,​4 Me.

Investoinnit

Investointien ennustetaan toteutuvan 33 Me talousarviota pienempänä. Olennaisimmin investointisumma pienentää JYK-​Juhola hanke,​ joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa. Talonrakennuksen hankkeista Harjulan hankkeesta siirtyy tulevalle vuodelle 6,6 Me, kaupungin varikkoinvestoinnista 3,​7 Me ja Kyrölän liikuntahallista miljoona euroa.

Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 2,​7 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle. Myös liikuntapaikkojen toteuman ennustetaan alittuvan 0,​6 Me Juholanmäen tekojään jäähdytyskontin ja HI5 monitoimihallin pysäköinti ja hulevesiratkaisujen siirtyessä ensi vuodelle. Järvenpään veden sisäisten investointien ennustetaan ylittyvän 0,​2 Me Lepola IV alueen katutöiden puuttuessa budjetista.

Erillisosakkeiden myynti lisää myyntituloja vuonna 2020. Perhelä hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille ja Liiketalon pääomistus on huomioitu muutetussa talousarviossa, joten muilta osin osakkeet ja osuudet toteutuu talousarvion mukaisesti. 

Kehitysinvestointimäärärahaa on toiseksi käytetty noin 70 te. Varatusta määrärahasta on arvioitu jäävän käyttämättä 1,​5 Me. Lisäksi myös kalusto ja aineettomia hyödykeinvestointeja toteutuu arviolta noin 0,​4 Me talousarviota vähemmän hankkeiden siirtyessä tulevalle vuodelle.

Lainamäärä

Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 11,7 Me ylijäämäiseksi,​ investoinnit joudutaan rahoittamaan suurilta osin lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 27,​6 Me ja velkamäärä nousee 219,​5 miljoonaan euroon,​ mikä tarkoittaa 4 935 euroa/asukas. Lainamäärän kehitys on talousarviota matalampaa johtuen investointien alittumisesta ja siirtymisestä tulevalle vuodelle.