Perustelut
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2020 talousarvion kokouksessaan 11.11.2019 § 81. Talousarvion taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kolmannesvuosittain, minkä lisäksi taloudesta raportoidaan kuukausittain talousjaostolle.
Kaupunginvaltuusto hyväksyi syyskuussa poikkeusoloista johtuvat muutokset verotuloihin ja valtionosuuksiin sekä muutamia muita vuoden 2020 talousarvioon kohdistuvia muutoksia. Talousarviovertailu on tehty muutettuun talousarvioon nähden.
Käyttötalous
Toimintakatteen alijäämän arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion noin 7,3 Me.
Koronan seurauksena palvelualueiden tulo-odotukset ovat pudonneet. Osittain tulomenetyksiä pystytään kompensoimaan vähentyvillä kuluilla, jotka ovat syntyneet kaupungin toimipisteiden suluista kevään ja kesän aikana ja saaduilla valtionavuilla. Tulosennusteessa on huomioitu yt-neuvottelutuloksen mukainen henkilöstösopeutus siltä osin, kun tavoitteeseen on arvioitu päästävän. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella ei olla pääsemässä vuoden 2020 henkilöstösopeutustavoitteeseen, minkä seurauksena toimintakatteen alijäämä ylittyy. Hyvinvoinnin palvelualueella toiminnan toimintakatteen arvioidaan ylittyvän erityisesti tuottojen menetysten seurauksena. Hyvinvoinnin ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueet ovat tekemässä talousarviomuutosesitykset ennen vuoden vaihdetta. Muut sitovuustasot pysyvät talousarviossa.
Sotepalvelujen toimintakatteen arvioidaan ylittävän talousarvion 4,9 Me. Ennuste vastaa Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymän (Keusote) elo- ja syyskuun kuukausiraportin mukaista toteumaennustetta. Kuntayhtymän ennusteen mukaan Keusoten oma toiminta ylittää talousarvion 7,2 miljoonalla eurolla. Erikoissairaanhoidon (esh) ennuste ylittää Keusoten esh-varauksen, mutta alittaa kaupungin talousarviovarauksen 2,3 Me. Kuntayhtymän ennusteeseen sisältyy kuntayhtymätasolla 18 miljoonan euron koronavaikutukset. Kuntayhtymä on esittänyt toteumaennusteeseen pohjaten talousarviomuutosta (KH 19.10.2020 § 340), jota Keusoten yhtymävaltuusto käsittelee 29.10.2020.
Ennusteessa ei ole huomioitu maan hallituksen tekemiä kompensaatiopäätöksiä. Mikäli kompensaatiot toteutuvat budjettiriihipäätösten mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti mm. testauksesta aiheutuvat kustannukset, mikä parantanee ennustetta tämänhetkisestä. Sairaanhoitopiireille on luvattu kompensaatiota myös muiden koronasta aiheutuvien kulujen ja tulomenetysten kattamiseksi, mikä pienentää riskiä sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta aiheutuvasta lisälaskusta (elokuun arvio 160,5 Me, josta Järvenpään osuus 4,3 Me). Erikoissairaanhoidon ennusteessa ei myöskään ole huomioitu kalliin hoidon tasauksesta mahdollisesti syntyvää lisälaskua. Kuntayhtymän syyskuun jäsenkuntaraportti on lisätty pykälän liitteeksi. Raporttia ei listan julkaisuhetkellä oltu esitelty vielä jäsenkunnille.
Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot ylittävät muutetun talousarvion 200te, mikä johtuu erillisosakkeiden myynnistä. Ennuste on lähes alkuperäisen budjetin mukainen.
Verorahoitus
Koronan vaikutukset Suomen talouteen ovat olleet merkittävät. Koronan aiheuttaman taloustaantuman seuraukset ovat viimeisimpien verotuloennusteiden mukaan jäämässä odotettua pienemmiksi. Kunnallisverotulot ylittävät muutetun talousarvion 3,0 Me, yhteisöverotulot 0,2 Me ja kiinteistöverotulot 0,4 Me. Yhteensä verotuloennuste on 3,7 Me muutettua talousarviota parempi. Ennuste pohjautuu Kuntaliiton lokakuussa julkaisemaan veroennustekehikkoon ja valtionvarainministeriön talouskatsaukseen, jonka mukaisesti Suomen bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna -4,5 % ja kasvaa vuonna 2021 2,6 %. Ennusteet eivät sisällä koronan toista aaltoa, mikä tämänhetkisen tautitilanteen perusteella voi olla liian optimistista. Epidemian vaikutukset heijastunevat vahvasti myös vuoteen 2021.
Valtionvarainministeriön lokakuussa julkaisemien valtionosuuslaskelmien mukaisesti valtionosuuksien ennustetaan alittavan muutetun talousarvion 0,1 Me.
Valtionosuusarvioissa ei ole huomioitu kunnille sotemenojen kompensaatioon kohdentuvia osioita, koska jakoperusteista ei toistaiseksi ole tietoa. Lisärahoitus korvauksista näkyy pienevänä sairaanhoitopiirin laskutuksena ja kasvavina kunnille maksettavina valtionosuuksina. Karkeasti arvioiden summa voisi helpottaa Järvenpään taloustilannetta 4-5 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Rahoitusmenot ja-tulot
Ennusteessa rahoitusmenojen on oletettu ylittävän talousarvion 100 te, sillä lainarahoituksen hinta on noussut koronan vaikutuksesta.
Vuosikate
Vuosikatteen arvioidaan toteutuvan edellä mainituista johtuen noin 2,9 Me muutettua talousarviota huonompana, jolloin vuosikate olisi 11,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2020.
Poistot ja arvonalentumiset
Poistot ja arvonalennukset alittavat muutetun talousarvion 0,3 Me päivitetyn poistolaskelman seurauksena.
Tilikauden yli-/alijäämä
Edellä mainituista seikoista johtuen tilikauden yli-/alijäämän arvioidaan toteutuvan noin 2,6 Me muutettua talousarviota heikompana ollen 9,3 Me alijäämäinen. Ennusteen toteutuessa kaupungin taseen kumulatiivinen ylijäämä on tilikauden lopussa + 0,4 Me.
Investoinnit
Investointien ennustetaan toteutuvan 33 Me talousarviota pienempänä. Olennaisimmin investointisumma pienentää JYK-Juhola hanke, joka on talousarviossa huomioitu 63 miljoonan euron hankkeena. Investointien toteumaa arvioitaessa hankkeesta on arvioitu jäävän käyttämättä kuluvan vuoden määrärahasta 17 miljoonaa euroa. Talonrakennuksen hankkeista Harjulan hankkeesta siirtyy tulevalle vuodelle 6,6 Me, kaupungin varikkoinvestoinnista 3,7 Me ja Kyrölän liikuntahallista miljoona euroa.
Kaupunkitekniikan rakentamisohjelman arvioidaan alittuvan 2,7 Me hankkeiden siirtyessä osin vuoden 2021 puolelle. Myös liikuntapaikkojen toteuman ennustetaan alittuvan 0,6 Me Juholanmäen tekojään jäähdytyskontin ja HI5 monitoimihallin pysäköinti ja hulevesiratkaisujen siirtyessä ensi vuodelle. Järvenpään veden sisäisten investointien ennustetaan ylittyvän 0,2 Me Lepola IV alueen katutöiden puuttuessa budjetista.
Erillisosakkeiden myynti lisää myyntituloja vuonna 2020. Perhelä hankkeen kauppojen siirtyminen tuleville vuosille ja Liiketalon pääomistus on huomioitu muutetussa talousarviossa, joten muilta osin osakkeet ja osuudet toteutuu talousarvion mukaisesti.
Kehitysinvestointimäärärahaa on toiseksi käytetty noin 70 te. Varatusta määrärahasta on arvioitu jäävän käyttämättä 1,5 Me. Lisäksi myös kalusto ja aineettomia hyödykeinvestointeja toteutuu arviolta noin 0,4 Me talousarviota vähemmän hankkeiden siirtyessä tulevalle vuodelle.
Lainamäärä
Vuosikatteen jäädessä kuluvana vuonna n. 11,7 Me ylijäämäiseksi, investoinnit joudutaan rahoittamaan suurilta osin lisälainalla. Uutta lainaa otetaan vuoden aikana 27,6 Me ja velkamäärä nousee 219,5 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa 4 935 euroa/asukas. Lainamäärän kehitys on talousarviota matalampaa johtuen investointien alittumisesta ja siirtymisestä tulevalle vuodelle.
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Talousjaosto päättää merkitä liitteen mukaisen talouden toteumaraportin syyskuulta 2020 tiedoksi ja lähettää raportin tiedoksi kaupunginhallitukselle.
Käsittely
Henkilöstöjohtaja Merja Soosalu ja talousjohtaja Kirsi Rinne esittelivät henkilöstö- ja taloustilannetta tilannetta kokouksessa.