Perustelut
Uudenmaan liitossa laaditaan Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekarttaa. Työ perustuu Uusimaa-ohjelman hyväksymispäätökseen tiukentaa maakunnan ilmastotavoitetta vuoteen 2035. Hyväksyttyään Uudenmaan uuden ilmastotavoitteen, maakuntahallitus päätti tavoitevuoteen tarkennetun ilmastotiekartan laadinnasta. Uudenmaan maakuntahallitus pyytää lausuntoa Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartan painopisteistä ja toimintalinjauksista 4.9.2020 mennessä. Lausunnossa pyydetään vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Yleiset kommentit tiekartan painopisteisiin, toimintalinjauksiin ja prosessiin
- Huomioiko painopisteet ja toimintalinjaukset oman toimintanne ilmastotyön painotuksia riittävästi?
- Tulisiko tiekarttaan lisätä jotakin?
Taustaa
Tiekarttatyön tavoitteet:
Tavoitteena on edistää maakunnan ilmastotyötä. Tiekartta jäsentää ilmastotyön painotuksia ja tunnistaa toimintalinjauksia, joilla päästöjä vähennetään. Tiekartassa tarkastellaan päästökehitystä, sekä nielujen määrää ja jakautumista. Uudenmaan ilmastotyö perustuu paikallisiin vahvuuksiin ja yhdessä tekemiseen. Yhteistyössä tunnistetaan vaikuttavia ja Uudellemaalle soveltuvia hillintäkeinoja ja toimenpidekokonaisuuksia sekä rakennetaan ylikunnallista yhteistyötä ja hillintätoimien ekosysteemiä. Tiekartta toteuttaa osaltaan kansallisen, hallitusohjelmassa asetetun ilmastotavoitteen saavuttamista. Tiekartta kohdistuu ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutuminen on rajattu sen ulkopuolelle. Tiekartta toteutetaan osana Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimaa, EU:n LIFE IP-rahoituksella toteutettavaa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanketta.
Valmistelun lähtökohtia:
Keskeisimpinä lähtökohtina painopisteiden ja toimintalinjausten valmistelussa ovat olleet kansainväliset tavoitteet, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG), EU:n Vihreän kehityksen ohjelma ja siihen kytkeytyvät strategiat sekä rahoitusohjelmat, Suomen nykyinen hallitusohjelma, energia- ja ilmastostrategia (EIS) ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU). Tiekarttaa on yhteensovitettu myös sekä Uudenmaan liiton ohjelmien ja strategioiden että muiden maakunnallisten ja seudullisten ohjelmien ja suunnitelmien kanssa. Kuntien omat ilmasto-ohjelmat ovat myös tiekartan perustana. Painopisteet huomioivat myös Uudenmaan päästöjakauman ja arviot maakunnan hiilinielujen tilasta.
Tiekartan painopisteet ja toimintalinjaukset:
Uudenmaan hiilineutraaliustiekartassa on viisi painopistealuetta, joilla tavoitellaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035. Päästövähennystoimien ohella huomiota on kiinnitettävä hiilinieluihin ja muihin kompensaatiokeinoihin. Tämän vuoksi tiekarttaan on lisätty kuudenneksi painopisteeksi hiilinieluja, niiden vahvistamista ja kompensointia koskeva painopiste. Tiekartan kuusi painopistettä ovat
- Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen
- Älykäs, turvallinen ja päästötön liikkuminen
- Nopea ja reilu energiasiirtymä
- Hiilineutraali kiertotalous
- Kestävä kulutus ja tuotanto
- Hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen kompensointi
Painopisteiden pohjalta on hahmotettu keskeisimpiä toimintalinjauksia päästöjen vähentämiseksi. Ne tarjoavat laajan pohjan kuntien ilmastotyölle ja ylikunnallisen yhteistyön rakentamiseen. Painopisteet ja toimintalinjaukset on valmisteltu laajassa asiantuntijayhteistyössä ja niitä on täydennetty toukokuussa liiton jäsenkunnille järjestetyissä seututyöpajoissa.
Tiekarttatyön jatko:
Saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta tiekarttaa täydennetään. Syksyllä 2020 työ jatkuu toisella työpajakierroksella, jolloin tunnistetaan toimintalinjauksia toteuttavia toimenpiteitä, niiden vastuutahoja ja hahmotellaan ilmastotyön tavoitteita tukevia ylikunnallisia hankeaihioita. Osana prosessia hahmotellaan polkuja päästötavoitteeseen, tehdään vaikutusten arviointi ja asetetaan mahdollisesti tarvittavia painopistekohtaisia tavoitteita sekä tunnistetaan eri toimijoiden roolit toimintalinjauksissa. Syksyn aikana kehitetään myös tiekartan seurantaa ja mittareita. Liitto pyrkii myös tunnistamaan eri rahoituksien mahdollisuuksia tiekartan toimeenpanossa. Tavoitteena on, että tiekartta on valmis vuoden 2020 loppuun mennessä.
Järvenpään kaupungin lausunto
Yleiset kommentit tiekartan painopisteisiin ja toimintalinjauksiin:
Hiilineutraali Uusimaa 2035 -tiekartan luonnos tunnistaa seudun ilmastotyön keskeiset painopisteet kattavasti. On kannatettavaa, että tiekartta on rajattu keskittymään ilmastonmuutoksen hillintään ja niihin päästösektoreihin, joihin kunnat voivat toiminnassaan vaikuttaa. Tämä rajaa työn järkeväksi kokonaisuudeksi ja toimii hyvänä lähtökohtana sille, että tiekartta konkreettisesti edesauttaa kunnissa tehtävää ilmastotyötä.
Toimintalinjauksissa konkreettisuuden taso vaihtelee huomattavasti. Jatkovalmistelussa tulee pyrkiä selventämään toimintalinjausten suhdetta konkreettisiin toimenpiteisiin sekä tunnistaa toimintalinjauksista koko seudulla sekä paikallisesti vaikuttavimmat toimenpiteet. Myös tarkempi ajallinen tarkastelu tukisi paikallisen ilmastotyön ja seutuyhteistyön suunnittelua.
Mittareiden ja seurannan kehittämisessä olisi suotavaa pyrkiä siihen, että samalla tuettaisiin ja helpotettaisiin kuntatasolla tehtävää seurantaa ja yhdenmukaistettaisiin keskeisten indikaattoreiden tiedonkeruuta.
Painopisteitä on käsitelty tarkemmin alla. Lausunnossa ei eritellä Järvenpäässä käynnissä olevia toimenpiteitä, sillä niitä on käsitelty ja käsitellään Uudenmaan liiton kanssa valmistelun aikana.
Yleiset kommentit prosessiin:
Tiekartan valmisteluprosessi on ollut selkeä ja kuntia on kuultu valmistelun aikana. On hyvä, että kunnat ovat voineet osallistua sekä seudullisten yhteistyöelimien välityksellä että kuntakohtaisesti. Tätä käytäntöä toivotaan jatkettavan myös valmistelun seuraavissa vaiheissa.
Tiekartan vaikutusten arviointi tullaan laatimaan vasta valmistelun loppuvaiheessa. Vaikutustenarviointia olisi ollut toivottavaa tehdä jo valmistelun aikana. On tärkeää, että arvioinnin perusteella tarvittaessa myös tarkistetaan tiekartan toimintalinjauksia ja toimeenpanoa.
Kiitettävää on, että valmistelun aikataulussa on reagoitu kestävän elvytyksen ajankohtaisuuteen. On tärkeää, että Uudenmaan liitto tuo jatkovalmistelussa ja kestävän elvytyksen työryhmissä esiin kuntien akuutin resurssitarpeen ilmastotyön ylläpitämiseksi ja edistämiseksi koronan vaikeuttamassa taloudellisessa tilanteessa.
Huomioiko painopisteet ja toimintalinjaukset oman toimintanne ilmastotyön painotuksia riittävästi?
Tiekartan taustalla oleva maakuntavaltuuston asettama hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä on linjassa Järvenpään kaupungin strategiassaan asettaman tavoitteen kanssa ja tukee siten lähtökohtaisesti Järvenpään ilmastotyötä. Painopisteet kattavat kaikki Järvenpään resurssiviisaustyön teemat. Järvenpäässä merkittävimmät päästösektorit ovat liikenne ja energia ja nämä näkyvät vahvasti myös Uudenmaan tiekartassa.
Suuri osa toimintalinjauksista on saman suuntaisia Järvenpään omien tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Toimintalinjausten merkittävyys tai kuntien mahdollisuudet osallistua toimeenpanoon voivat kuitenkin vaihdella huomattavasti. Tiekartan toimeenpanossa on ensiarvoisen tärkeää huomioida pienempien kuntien rajalliset resurssit hankkeiden toteuttamisessa ja rahoitushauissa ja huolehtia mm. rahoituksen ja hankekoordinoinnin kautta, että päästövähennystoimia saadaan käyntiin koko seudulla.
Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen:
Painopiste Ilmastoviisas maankäyttö ja rakentaminen ja erityisesti sen ensimmäinen toimintalinjaus (Seudun kasvu ohjataan tukeutumaan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille) on yksi Järvenpään ilmastotyön keskeisistä lähtökohdista. Parhaillaan valmisteltava Järvenpään yleiskaava 2040 ohjaa kasvua vahvasti asemanseuduille ja olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
Järvenpää pyrkii aktiivisesti edistämään vähähiilistä rakentamista. Tiekartan toimeenpanossa on tärkeää pyrkiä vauhdittamaan yhteisten standardien kehittymistä rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkilaskennalle sekä tukea kuntien edellytyksiä puu- ja vähähiilisen rakentamisen edistämiseksi.
Älykäs, turvallinen ja päästötön liikkuminen:
Järvenpään joukkoliikenne nojaa vahvasti raideliikenteeseen. Toimintalinjauksissa tulee huomioida, että raideinfrastruktuuri ja asemapaikat eivät itsessään riitä kilpailukykyisen joukkoliikenteen palvelutason luomiseen. Järvenpäälle on olennaisen tärkeää, että Uudenmaan liitto kaikissa tilanteissa edistää pääradan lähiliikenteen kehittämistä. Lähijunaliikenteen palvelutason nostaminen ja toimintavarmuuden parantaminen mm. lisäämällä junavuoroja on koko maakunnan etu.
Nopea ja reilu energiasiirtymä:
Energiasektorin päästöt ovat alentuneet Järvenpäässä, mutta lämmitys on edelleen liikenteen ohella keskeisin päästölähde ja muutos on ollut hidasta etenkin erillislämmityksen päästöjen osalta. Suuren mittakaavan ratkaisujen ohella tiekartassa on tärkeää tunnistaa energianeuvonnan ja muiden erillislämmitykseen vaikuttavien keinojen ja lisäresurssien tarve.
Hiilineutraali kiertotalous:
Kiertotalouden osalta on hyvin tunnistettu tarve kuntarajat ylittävälle yhteistyölle, jotta saadaan luotua kannattavia kiertotalouspalveluita. Jatkotyössä ja toimeenpanossa on tärkeää huomioida laajasti kiertotalouden toimijat koko seudulla, kuten keskeiset jätehuoltotoimijat myös kehyskuntien alueella.
Kestävä kulutus ja tuotanto:
Toimintalinjaukset kattavat monipuolisesti myös Järvenpäälle keskeisiä kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämisen keinoja, kuten virtuaali- ja lähimatkailun edistäminen. Järvenpää jakaa tavoitteen julkisten hankintojen vähähiilisyyden edistämisestä. Raportissa mainittujen hiili- ja ympäristöjalanjäljen tuomisessa hankintakriteereihin on tärkeää edistää yhteneviä käytäntöjä laskennassa ja hankintaprosesseissa.
Hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen kompensointi:
Hiilinielujen vahvistaminen ja päästöjen kompensointi omana painopisteenään on kannatettava. Seudullinen tarkastelutaso on hiilinielujen ja -varastojen kannalta mielekäs, jotta voidaan muodostaa käsitys alueen hiilinielujen tilasta kokonaisuudessaan. Päästöjen kompensointi tulee seudulla ja kunnissa vastaan, kun hiilineutraaliuden tavoitevuosi lähestyy. Uudenmaan tiekarttatyössä on tärkeää tunnistaa ja kehittää yhteisiä kompensaation periaatteita, jotka ovat linjassa myös kansallisten ja paikallisten päästölaskentamenetelmien kanssa. Kompensaation keinovalikoimassa on tärkeää huomioida kuntien erilaiset lähtökohdat ja ominaispiirteet.
Tulisiko tiekarttaan lisätä jotakin?
Tiekarttaluonnoksesta puuttuu vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan. Jatkovalmistelussa on ensisijaisen tärkeää tehdä kattava vaikutusten arviointi erityisesti talousvaikutusten sekä päästövähennysvaikutusten osalta. Vaikutusarvioinnin kautta tulee arvioida toimenpiteiden toteutettavuutta, riittävyyttä ja merkittävyyttä. Toteutettavuuden arvioinnissa tulee huomioida kuntien taloudellinen tilanne ja selventää rahoitusmahdollisuuksia toimenpiteiden toteuttamiseksi ja hankkeiden käynnistämiseksi. Päästövaikutusten arvioinnin kautta on tärkeää tarkastella tiekartan painopisteiden ja toimintalinjausten merkittävyyttä seudullisesti ja paikallisesti, ja priorisoida toimenpiteitä niin, että keskeisimpiä toimia saadaan käyntiin koko seudulla. Tiekartassa tulee myös vielä selventää Uudenmaan liiton ja maakunnan, seututason ja kuntien rooleja ja vastuualueita sekä yhteistyön muotoja toimenpiteiden toteutuksessa.
OKT