Perustelut
TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEN PERIAATTEET KORONAN JA VUODEN 2019 TILINPÄÄTÖKSEN SEURAUKSENA
Taustaa
"Koronaviruksen laajenemisella maailmanlaajuiseksi pandemiaksi ja sen vuoksi käyttöönotetuilla rajoitustoimilla ympäri maailmaa on ollut erittäin rajuja vaikutuksia talouskasvuun. Kysyntä pysähtyi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä niin matkailu- ja ravintola-alalla kuin muillakin työvoimavaltaisilla palvelualoilla ympäri Eurooppaa. Vastaavaa tilannetta ei ole koettu missään aikaisemmassa talouskriisissä.
Ennustelaitosten arviot koronapandemian vaikutuksista Suomen ja maailmantalouden talouskasvuun ovat synkät. Jokainen päivä, jolloin taloudet pysyvät suljettuina, aiheuttaa tulojen menetyksiä ja lisää konkurssiuhkaa. OECD:n mukaan talouden sulkeminen yhdeksi kuukaudeksi maksaa noin 2 prosenttia vuositason bruttokansantuotteesta. Karkeasti arvioiden Suomen talous supistuisi siis pelkästään sulkutoimien vuoksi tänä vuonna 4–6 prosenttia. Tämän pudotuksen päälle tulevat vielä käyttäytymisvaikutukset, sillä kuluttajat ja yritykset eivät mitä todennäköisemmin palaa välittömästi rajoitustoimien jälkeen entisiin kulutustottumuksiin.” kiteyttää Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toukokuun talouskatsauksessaan.
Koronan vaikutus myös kuntien ja Järvenpään kaupungin talouteen on hälyttävä. Kuntaliiton uuden pitempiaikaiseen poikkeustilaan ja syvempään talousahdinkoon perustuvan koko maan ennustekehikon pohjalta tarkennetun verotuloarvion mukaan Järvenpään kunnallisverojen arvioidaan putoavan 15,8 miljoonaa, yhteisöverotulojen 2,1 miljoonaa ja kiinteistöverojen 0,6 miljoonaa euroa koronan seurauksena vuonna 2020. Yhteensä kuluvan vuoden verotuloennuste on 18,4 meur talousarviota heikompi ja talousohjelmakaudella vaikutuksen laajuus nousee 56,9 miljoonaa euroa.
Kaupunki on joutunut poikkeusolojen vuoksi sulkemaan merkittävän määrän toimintayksiköitään, ja työnteko on pääosin muuttunut etätyöskentelyksi. Toimipisteiden sulkeminen aiheuttaa tulomenetyksiä erityisesti hyvinvoinnin palvelualueella ja varhaiskasvatuksessa, jossa toimintaan osallistuvien lapsien määrä on vähentynyt oleellisesti. Kaupunki on myös päättänyt olla perimättä sulkuajalta vuokraa ulkoisilta vuokralaisilta, joiden toiminta on koronarajoitusten vuoksi estynyt. Liikkumisen vähentyminen vähentää mm. pysäköinninvalvonnan tuloja. Tulomenetyksiä kertyy päivitetyn ennusteen mukaan 2,2 meur.
Poikkeusolot vaikuttavat myös kaupungin menoihin. Erityisesti menopaine kohdentuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, joiden osalta koronan arvioidaan tällä hetkellä synnyttävän Järvenpäälle noin 1,2 meur lisälaskun. Erikoissairaanhoidon osalta HUS arvioi omien tulomenetystensä ja pandemiasta aiheutuvien menolisäysten lisäävän kustannuspainetta Järvenpäälle noin 4,9 miljoonaa euroa. Keusoten osalta menopainetta lisää vuoden 2019 toteutunut kustannuskehitys. Keusoten vuoden 2019 kulut ylittävät vuoden 2020 talousarvioon varatun summan 7,2 miljoonalla eurolla. Vaikka menot eivät tänä vuonna kasvaisi lainkaan, on menotaso kestämätön kaupungin talousohjelman toteuttamisen näkökulmasta.
Sulkujen takia mm. energia- ja siivouskulut vähenevät. Samoin säästöä syntyy ateriapalveluista koulujen toimiessa 2 kuukautta etäopetuksena ja mm. pitämättä jääneistä luottamushenkilökokouksista. Lisäkulua syntyy puolestaan yhdistyksille myönnettävistä lisätuista ja avustuksista sekä yksityisten päiväkotien palvelusetelien hyvityksistä.
Valtio on luvannut osaltaan helpottaa kuntien tilannetta kompensoimalla tulomenetyksiä ja menolisäyksiä valtionosuuksina. Tällä hetkellä valtionosuuksien arvioidaan toteutuvan 10,2 Me talousarviota suurempina edellä mainitusta johtuen. Lisäksi valtio kompensoi korona menoja suoraan erikoissairaanhoidolle, mikä pienentää menopainetta kaupungille ainakin osittain.
Kompensaatioiden jakoperusteista ei toistaiseksi ole olemassa lopullisia päätöksiä, kuten ei myöskään summan lopullisesta suuruudesta. Kompensaatiosummaan sisältyy 3,9 miljoonan euron erä, joka on tarkoitettu väliaikaiseksi helpotukseksi verojen tilitysrytmin muutoksesta aiheuttamiin tulomenetyksiin. Erä peritään koron kanssa takaisin vuonna 2021.
Kompensaatiot kattavat tämänhetkisen arvion perusteella kolmanneksen tulomenetyksistä ja menolisäyksistä ts. koronan ja Keusoten vuoden 2019 kulunousun seurauksena talousarvioon suunniteltu 6,9 miljoonan euron alijäämä on paisumassa 28,2 miljoonaan euroon, mikäli emme ryhdy korjaaviin toimenpiteisiin.
Kuntaliitto julkaisee uuden kuntakohtaisen veroennusteen viikolla 21 ja uudelleen kesäkuussa ennen juhannusta. Poikkeuksellisen tilanteen takia ennakointi on vaikeaa, mutta koronan negatiivisten vaikutusten on vaikea nähdä pienenevän tämänhetkisistä ennusteista. Tässä mielessä ainut positiivinen muutos voisi olla valtion ilmoitettua suurempi osallistuminen kuntien ahdinkoon.
Talousohjelman päivittäminen
Valtuusto hyväksyi syksyllä 2019 talousohjelman, jossa kaupungin oman toiminnan (ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja) keskimääräinen menokehitys tilinpäätökseen 2019 nähden on 0,9 %. Yhteensä nettotoimintabudjetti on 390,5 meur vuosina 2020-2023. Talousarvion yhteydessä valtuusto hyväksyi sen periaatteen, ettei lisämäärärahoja myönnetä, vaan ylitykset joutuu kattamaan seuraavilta vuosilta ja toisaalta alituksen saa pitää.
Liitteenä olevan arvion mukaan verotulot putoavat syksyllä 2019 päätettyyn talousohjelmaan nähden yhteensä 56,9 miljoonaa euroa vuosina 2020-2023.
Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhoidon kuntayhtymä eli Keusote on valmistellut tuottavuusohjelman ja tähän liittyvän palveluverkkosuunnitelman, jonka mukainen kehitys on otettu osaksi sotemenoja. Ohjelman tarkoitus on leikata nykyisen perusuran mukainen 4,6%:n menokasvu 1,8%:iin. Tätä menokehitystä voidaan pitää maltillisena väestönkasvu ja ikääntyminen huomioiden, mutta ongelmaksi muodostuu lähtötaso, jonka vuoden 2019 tilinpäätös aiheuttaa. Keusote on arvioinut, että lähinnä HUS:n laskutuksesta koostuvat erikoissairaanhoidon menot kasvaisivat vuosittain 3,5%. Keusote arvioi kulujensa kasvavan 2% vuosittain ja pystyvänsä tuottavuusohjelman avulla jopa osin kattamaan vuoden 2019 ennakoimatonta kulukasvua. Kahden prosentin kasvuvauhti tarkoittaa sitä, että vuosina 2020-2023 sosiaali- ja terveystoimi tarvitsisi lisärahoitusta 35,6 miljoonaa euroa päätettyyn talousohjelmaan nähden.
On selvää, ettei edellä mainittua yhteensä 92,5 miljoonan euron vajetta pystytä kattamaan kaupungin oman toiminnan vuosille 2020-2023 ajatellusta 390,5 miljoonan euron toimintabudjetista. Vaje vastaa yhteensä 3,25 kuntaveroprosenttia, jos se katettaisiin 2021-2023 verotusta kiristämällä.
Nyt olisi tärkeää tehdä linjaus siitä, miltä osin Koronan aiheuttamia verotulomenetyksiä lähdetään kompensoimaan toimintamenoista leikkaamalla.
Järvenpään menotaso
Tilastokeskus kokoaa yhteisen luokittelun mukaisesti taloustilaston, jonka avulla kuntien menoja voidaan verrata asukaspohjaisesti. Viimeisin saatavilla oleva tilasto on vuodelta 2018. Järvenpään nettokäyttökustannukset olivat 5.263€/asukas. Uudenmaan yli 20.000 asukkaan kunnista pienemmät asukaskohtaiset kustannukset olivat vain Helsingillä, Keravalla, Vantaalla ja Vihdillä.
Tilastosta on helppo havaita, että Järvenpään toimintamenojen suhteellinen pienuus perustuu nimenomaan muihin kuin sotemenoihin. Sotemenot olivat 3172 euroa/asukas. Vain Hyvinkäällä, Lohjalla ja Raaseporilla oli korkeammat sotemenot. Sotemenoja on tarkoituksenmukaista vertailla tarvevakioidusti, jolloin vertailussa huomioidaan ikä ja sairastavuus. Tässä tilastossa Järvenpään taso oli 2018 maan korkeimpia ja menokasvu vuodelle 2019 yli 10%, joten on oletettavaa, että viime vuoden tilastossa kaupunki on valtakunnallisesti edelleen kalleimpien kuntien joukossa.
Muut kuin sotemenot sen sijaan olivat 2091€/asukas. Uudellamaalla ainoastaan Hyvinkäällä oli pienemmät menot. Tältä osin ero on vain 10€/asukas eli Järvenpään asukasluvulla alle puoli miljoonaa euroa. Koko Suomessa on vain kolme kaupunkia, jotka käyttivät Järvenpäätä vähemmän rahaa muuhun kuin sotepalveluihin asukasta kohden.
Syvällisempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että Järvenpään alhainen asukaskohtainen menotaso perustuu osin edullisempaan väestörakenteeseen. Esimerkiksi perusopetusta on tarkoituksenmukaista tarkastella siten, että vertaillaan nettokäyttökustannuksia per 7-15 vuotiaat. Tällöin huomioiduksi tulee myös kotikuntakorvausten kautta maksetut ja saadut erät. Järvenpään perusopetus maksoi 8.331€/7-15 vuotias. Uudellamaalla vähemmän rahaa käyttävät Kerava (7.888€), Kirkkonummi (7.884€), Nurmijärvi (7.771€) ja Vantaa (8020€). Järvenpään menotasoa ei siis voida pitää erityisen korkeana, mutta toisaalta 4606 peruskouluikäisellä ero edullisempiin kuntiin tarkoittaisivat vuositasolla 1,4-2,6 miljoonaa pienempiä kuluja.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa kuluja voi vertailla käyttäen nettokäyttökustannuksia per 0-6 vuotiaat. Järvenpää käytti näihin toimintoihin 8.747€/0-6 vuotiaat. Järvenpäätä edullisempia olivat Helsinki (8.409€), Hyvinkää (8.677€) ja Vantaa (8.402€). Tältäkään osin Järvenpään menotasoa ei voi pitää erityisen korkeana, sillä 3.398 lapsella erotus on vuositasolla 0,2-1,2 miljoonaa euroa.
Hyvinvoinnin palvelualueella tilastoitaviin liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluihin Järvenpää käytti 221 euroa per asukas. Uudellamaalla vähemmän käyttivät Kirkkonummi (191€), Mäntsälä (173€) ja Vihti (164€). Vuositasolla tämä tarkoittaisi 1,3-2,4 miljoonaa euroa. Kirjaston osalta Järvenpää on Suomen edullisin yli 20.000 asukkaan kunta.
Kaupunkikehityksen ja yleisen toimialan nettokäyttökustannuksiin Järvenpää käytti 153 euroa per asukas. Uudellamaalla vähemmän rahaa käyttivät Hyvinkää (150€) ja Mäntsälä (152€). Erot eivät ole merkittäviä. Vihdin tasolla (132€) kustannukset olisivat 0,9 miljoonaa euroa pienemmät vuositasolla.
Henkilöstösäästöt ja lomauttaminen
Sen jälkeen, kun kaupunginhallitus päätti yhteistoimintaneuvottelun aloittamisesta, on kaupunginjohtajan toimeksiannosta selvitetty kolmenlaajuisia henkilöstöön kohdistuvia säätötoimenpiteitä. Tilanne muuttui edelleen, kun valtioneuvosto päätti purkaa maaliskuussa voimaan tulleita rajoituksia. Vaihtoehdossa A on selvitetty, miten pitkät lomautukset tarvitaan, jotta tavoitteen mukainen 12 miljoonan säästö saavutettaisiin. Tämän vaihtoehdon toteuttaminen vaatii käytännössä sitä, että neuvottelut ulotetaan koskemaan myös vuotta 2021. Vaihtoehdossa B saavutetaan 7,4 miljoonan euron säästöt. Tähän vaihtoehtoon on valmisteltu vaikutusarviot, joissa vaikutuksia pidetään yleisesti ottaen melko mittavina. Vaihtoehdossa C toteutetaan henkilöstösäästöt, jotka pystytään toteuttamaan virkoja täyttämättä jättämällä ja muilla ns. pehmeillä keinoilla ja lomautuksia toteutetaan vain siltä osin, kun on arvioitu, ettei henkilöstöllä ole työtehtäviä sulkujen vuoksi tai kesäajan takia, kun vuosilomat on pidetty sulkujen aikana huhti-toukokuussa. Tässä vaihtoehdossa kustannukset pienevät 3,3 miljoonaa euroa.
Vaihtoehtona pysyvät säästöt
Lomautuksia suunniteltiin tilanteessa, jossa arvioitiin, että Koronan takia tulee hetkellinen sulku ja verotulot alkavat sulun jälkeen taas kasvaa. Nyt on selkiytynyt, että rajoituksia saatetaan uudelleen kiristää syksyllä, millä on oma vaikutuksensa talouteen. Lisäksi sulku on ollut niin pitkä, että talouteen jää pysyväluonteisempi jälki, jonka seurauksena verotulot jäänevät vuosiksi alemmalle tasolle.
Valmistelussa on tehty alustavia selvityksiä siitä, vieläkö palvelutuotantoon on mahdollista tehdä sellaisia muutoksia, että jo päätetyn talousohjelman lisäksi olisi mahdollista pienentää menoja. Alustavia keinoja on löydetty. Nämä keinot tarkoittavat sitä, että palveluverkkoa täytyy opetus- ja kasvatustoimessa muuttaa. Lisäksi konsernipalveluissa ja kaupunkikehityksessä luovutaan sellaisesta kehittämistyöstä, joka ei aivan suoraan tuo menosäästöjä tai lisää ulkoista rahoitusta.
Säästöjen toteuttamista täytyy tutkia tarkemmin, mutta talouden todellisuus ja käytettävissä olevan rahoituksen määrä ei muutu. Useampivuotisissa säästöohjelmissa on aina riskinä, että niistä tulee liian takapainotteisia, jolloin säästöt jäävät toteutumatta. Lomauttamalla säästöt syntyvät etupainotteisesti, mutta vaikutukset palveluihin heti rajoitusten purkautumisen jälkeen saattavat johtaa paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti raskaampiin kustannuksiin myöhemmin. Monivuotinen talousohjelma antaa palvelualueille ja yksiköille itse mahdollisuuden säädellä toimintansa kehittämisen ja tehostamisen vauhtia, mikä yleensä koetaan motivoivaksi. Tämän vuoksi on ajateltu, että edellä mainittujen vaihtoehtojen A ja C erotus, yhdeksän miljoonaa euroa, jaetaan vuosille 2021-2023. Jokaiselle palvelualueelle riittää, kun se pitää tarkistetun kehyksensä ja jos kehys ei muuten pidä, niin annetaan mahdollisuus käyttää lomautuksia viimeisenä säästökeinona tänä aikana.
Vaihtoehdon vaikutus talouskehyksiin on esitetty pykälän liitteenä. Syksyllä hyväksytyssä talousohjelmassa hyvinvoinnin palvelualue kattoi opetus- ja kasvatustoimen leikkauksia ja sulkujen vuoksi henkilöstöä täytyy lomauttaa ko. palvelualueelta. Tämän vuoksi on pidetty kohtuullisena, että palveluverkkoon tehtävillä uudistuksilla voidaan kattaa osa hyvinvoinnin palvelualueen säästöistä.
Kaupungin yksiköiden välinen vertailu
Kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen eri yksiköiden välisiä kustannuksia on vertailtu osana valmistelua alustavasti. Vertailut on tehty ilman tilakustannuksia (poistot, kiinteistöhoito, siivous), jotka käsitellään erikseen. Varhaiskasvatuksessa lapsikohtaiset kulut vaihtelevat yksiköittäin 8 390 – 12 368 euroa ja opetuksessa 4 425 – 9 073 euroa. Opetuksen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia johtuen poikkeuksellisen paljon tilamuutoksia sisältäneestä vuodesta ja valituista poikkeusaikojen kirjausperiaatteista. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä vaihtelee eri yksiköissä ja selittää osan kulueroista, muttei läheskään kaikilta osin. Oleellisempana tekijänä on erilaiset ryhmäkoot koulujen välillä. Varhaiskasvatuksessa edullisemman puolen yksiköistä keskiarvo on 9 041 €/lapsi. Jos palvelut voitaisiin järjestää tällä kulutasolla koko toiminnassa, olisi vuositason säästö noin 1,5 miljoonaa euroa. Opetuksessa 10% pudotus oppilaskohtaisissa kuluissa, johtaisi 2,4 miljoonaa euroa pienempii vuosikuluihin.
Poistojen ja tilakustannusten sopeuttaminen investointeja karsimalla
Osana investointiohjelman päivitysprosessia on tarkasteltu aikaisempaa tarkemmin opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoa ja sen kapasiteettia. Kapasiteettitiedot ja niiden vertaaminen nykyisiin koulujen oppilas- ja varhaiskasvatuksen lapsimääriin on osoittanut, että nykyinen kapasiteetti ylittää erityisesti koulujen osalta tarpeen. Esiopetuksen järjestäminen koulujen tiloissa tasoittaa osittain tilannetta, mutta tästäkin huolimatta koulujen laskennallinen kapasiteetti on riittävä koko vuosikymmenen palvelutarpeen kattamiseksi. Palvelutarpeen näkökulmasta kaupungilla ei siis ole lähivuosina tarvetta laajennusinvestointeihin.
Koulujen ja päiväkotien kunnon takia korjausinvestointitarpeet ovat kuitenkin lähivuosina merkittävät. Tiivistämällä toimintoja ja luopumalla osasta kiinteistöjä pystytään osasta investointeja välttymään ja siten kohtuullistamaan investoinneista aiheutuvaa poistotason kasvua ja heikentävää vaikutusta kaupungin tulokseen. Ylläpidettävän kiinteistömassan pieneneminen puolestaan pienentään euromääräistä korjausinvestointien tarvetta.
Merkittävin potentiaali investointiohjelman karsimiseen kohdistuu JYKin hankkeeseen. Pienentämällä JYKin laajuutta vastaamaan palvelutarvearvioiden osoittamaa tasoa ja toteuttamalla se toistaiseksi moduuliratkaisuna voitaisiin pienentää kaupungin investointeja hyväksyttyyn taloussuunnitelmaan nähden jopa 45 miljoonalla eurolla. Yhdistämällä ratkaisuun kouluverkon tiivistämistä esimerkiksi siten, että joistakin koulurakennuksista luovutaan kokonaan tai niiden käyttötarkoitusta muutetaan alkuopetuksen ja varhaiskasvatuksen tarpeisiin, jolloin voidaan edelleen luopua pienistä ja huonokuntoisista varhaiskasvatuksen kiinteistöistä, kasvaa investointien karsintapotentiaali merkittävästi suuremmaksi.
Talousohjelmassa tilahallinnan tehostamiselle on asetettu merkittävä kulujen karsintatavoite, yhteensä 2,3Me vuosina 2021-2023. Em. toimenpitein kuluja on mahdollista leikata suunniteltua nopeammin. Uudet tulosvaikutukset syntyvät kuitenkin ennen kaikkea poistopohjan vaiheittaisesta pienenemisestä sekä yksikkökoon suurentamisen ja tilojen käytön tiivistämisen mahdollistamasta toiminnan tehostumisen heijastumisesta varsinaisen palvelun tuotantokuluihin. Esimerkiksi oppilaskohtaisen opetuksen hinnan pudottaminen 5%:lla johtaisi karkeasti arvioiden 1,2 miljoonan euron vuosittaiseen vähenemiseen tai varhaiskasvatuksen tuottaminen halvemman puolen päiväkotien keskiarvohinnalla toisi 1,5 miljoonan kuluvähennyksen varhaiskasvatukseen vuosikuluihin. Varhaiskasvatuksen kiinteistöjen tasearvojen ollessa matalia myös niiden alaskirjauksista aiheutuvat kustannukset pystytään kattamaan suhteellisen lyhyessä ajassa, vaikka rakennukset jouduttaisiin purkamaan ja alaskirjaamaan ennen niiden taloudellisen käyttöiän päättymistä. Päiväkotien tyhjennyttyä tontit vapautuvat jalostettaviksi ja myyntiin.
Kannattavinta tiivistäminen on olemassa oleviin rakennuksiin, joissa ei ole merkittäviä investointitarpeita. Joissakin tapauksissa voi olla taloudellisesti kannattavaa myös rakentaa useamman nykyisen toimipisteen korvaava moduuli kuin jatkaa toimintaa nykyisissä yksiköissä, mikäli toiminnan keskittämisestä saadaan riittävä kustannushyöty. Näissä tapauksissa takaisinmaksuaika ylittää kuitenkin pääosin taloussuunnittelukauden keston.
Valtion rahoitus
Valtioneuvosto on julkaissut suunnitelman, jossa kuntataloutta tuetaan noin miljardilla. Tästä Järvenpäälle kohdistuva rahoitus on esitetty taustamateriaaleissa. Mikäli rahoituksessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, voidaan talousohjelmaan vielä tarkistaa. Asian pitäisi olla selvillä kesäkuun alussa.
Valmistelun eteneminen
Tässä vaiheessa valmistelua kaupunginhallituksen tulisi linjata lähdetäänkö lomautuksia toteuttamaan laajemmin vuonna 2020 vai kiristetäänkö talousohjelman kehyksiä. Kuten edellä hyvin ilmenee, kaupungin talous on käytännössä tilanteessa, jossa mahdolliset veronkiristykset menisivät verotuloihin liittyvän vajeen ja sotemenojen kattamiseen. Käytännössä pysyvät menojen pienentämiset vaikuttavat palveluverkkoon ja palveluihin, joten ne tulisi hyväksyttää talousohjelman muutoksena. Tämä on suunniteltu tehtäväksi kesäkuun valtuustossa.
ON
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää:
- Jo päätetyn talousohjelman lisäksi haetaan valtuustolle esitettäväksi 12 miljoonan euron kuluvähennykset vuosille 2020-2023. Asia viedään erillisestä valmistelusta kesäkuun valtuustoon päätettäväksi
- Vuoden 2020 osuuden toteuttamiseksi tehdään erillinen henkilöstökustannuksia alentava päätös, joka on suuruudeltaan noin kolme miljoonaa. Lomautuksia toteutetaan vain siltä osin kun työtehtävät ovat Koronaviruksen takia vähentyneet. Jos ratkaisuilla saavutettavat menovähennykset ovat nyt arvioitua pienemmät, siirretään vastaava vähennys vuosille 2021-2023. Mikäli ratkaisuilla saavutetaan suurempi kuluvähennys, pienenee 2021-2023 kuluvähennystavoite vastaavasti.
- Vuosille 2021-2023 tehdään nykyisen talousohjelman lisäksi vuositasolla noin kolmen miljoonan euron lisämenoleikkaukset. Mikäli talouskehystä ei muuten saada pidettyä, voidaan ko. alueen henkilöstö lomauttaa erillisen YT-neuvottelun jälkeen.
- Loput tasapainotuksesta toteutetaan poistoja sopeuttamalla, sotemenoja karsimalla tai verotusratkaisuin.
Käsittely
Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotuksensa kohtaa 1 siten, että asia viedään erillisestä valmistelusta elokuun valtuustoon päätettäväksi.
Mikko Taavitsainen teki muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti
- Jo päätetyn talousohjelman lisäksi haetaan valtuustolle esitettäväksi 15 miljoonan euron kuluvähennykset vuosille 2020-2023. Asia viedään erillisestä valmistelusta elokuun valtuustoon päätettäväksi
- Vuoden 2020 osuuden toteuttamiseksi tehdään erillinen henkilöstökustannuksia alentava päätös, joka on suuruudeltaan noin neljä miljoonaa euroa. Lomautuksia toteutetaan pääosin vain siltä osin kun työtehtävät ovat Koronaviruksen takia vähentyneet. Jos ratkaisuilla saavutettavat menovähennykset ovat nyt arvioitua pienemmät, siirretään vastaava vähennys vuosille 2021-2023. Mikäli ratkaisuilla saavutetaan suurempi kuluvähennys, pienenee 2021-2023 kuluvähennystavoite vastaavasti.
- Vuosille 2021-2023 tehdään nykyisen talousohjelman lisäksi vuositasolla noin neljän miljoonan euron lisämenoleikkaukset. Mikäli talouskehystä ei muuten saada pidettyä, voidaan ko. alueen henkilöstö lomauttaa erillisen YT-neuvottelun jälkeen.
- Loput tasapainotuksesta toteutetaan poistoja sopeuttamalla, sotemenoja karsimalla tai verotusratkaisuin.
Taavitsaisen muutosehdotus raukesi kannattamattomana.
Ulla-Mari Karhu teki Jarno Hautamäen, Helinä Pertun, Mimmi Launialan, Katja Revon ja Tomi Passin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
Muutetun päätösehdotuksen kohdasta 3 poistetaan lause: " Mikäli talouskehystä ei muuten saada pidettyä, voidaan ko. alueen henkilöstö lomauttaa erillisen YT-neuvottelun jälkeen."
Mikko Vesterinen teki muutosehdotuksen:
Kohta kolme muutetaan kuulumaan seuraavasti: Vuosille 2021-2023 tehdään nykyisen talousohjelman lisäksi vuositasolla noin kolmen miljoonan euron lisämenoleikkaukset. Mikäli talouskehystä ei muuten saada pidettyä, voidaan ko. alueen henkilöstö viimeisenä keinona lomauttaa erillisen YT-neuvottelun jälkeen.
Vesterisen muutosehdotus raukesi kannattamattomana.
Pekka Heikkilä teki Willem van Schevikhovenin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
- Kohta 3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: Vuosille 2021-2023 tehdään nykyisen talousohjelman lisäksi vuositasolla noin kolmen miljoonan euron lisämenoleikkaukset. Mikäli talouskehystä ei muuten saada pidettyä, voidaan tur-vautua myös lomautuksiin yt-neuvottelujen jälkeen.
Kokoustauko 20.33 - 20.40
Keskustelun kuluessa esittelijä muutti päätösehdotustaan vielä kohdan 3 osalta kuulumaan seuraavasti:
Vuosille 2021 - 2023 tehdään nykyisen talousohjelman lisäksi vuositasolla noin kolmen miljoonan euron lisämenoleikkaukset, joiden toteuttaminen voi edellyttää myös henkilöstöön kohdistuvia toimenpiteitä.
Ulla-Mari Karhu, Mikko Vesterinen ja Pekka Heikkilä peruuttivat muutosehdotuksensa.