Kuvaus
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin varhaiskasvatuksen laatua määrittävistä indikaattoreista tavoitteiden tarkennukseksi valittiin Järvenpään varhaiskasvatuksessa toimintakaudelle 2025–2026 lapsen emotionaalisen hyvinvoinnin tukeminen. Tavoitteen laatua kuvaavat ominaisuudet olivat seuraavat: lapsen hyvinvointi, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, digitalisaatio sekä toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lisäksi laatua arvioitiin kiusaamisen ehkäisemisen ja turvallisuusteeman kautta. Henkilöstö on toteuttanut itse-, tiimi- ja yksikköarviointeja toimintakauden aikana syksyllä, talvella ja keväällä. Päiväkotien toimintakertomukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen laatu on kehittynyt myönteisesti kaikilla osa-alueilla ja vahvistunut edelleen jo ennestään hyvältä tasolta.
Lasten emotionaalisen hyvinvoinnin tukeminen toteutui päiväkodeissa hyvin. Toiminnassa ovat painottuneet turvallinen ja sensitiivinen kohtaaminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen. Turvallisuuden tunnetta ja myönteisiä vertaissuhteita edistettiin tavoitteen mukaisesti muun muassa pienryhmätoiminnalla, lasten osallisuutta vahvistavilla menetelmillä sekä kaveritaitoja tukevilla toimintatavoilla. Toiminnassa hyödynnettiin muun muassa tunnekuvia, tunnekirjoja ja tunnetuokioita sekä tukemalla lasten tunnetaitoja tunteiden sanoittamisen avulla. Lasten hyvinvointia edistettiin yhteistyössä huoltajien kanssa. Kehittämiskohteina tulevalle toimintakaudelle nostettiin muun muassa pedagogisen dokumentoinnin sekä hyvinvointia tukevien toimintatapojen näkyväksi tekemisen edelleen vahvistaminen.
Toimintakertomusten perusteella toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vahvistui päiväkodeissa. Toiminnassa korostuivat lasten ja perheiden yhdenvertainen kohtaaminen, moninaisuuden näkyväksi tekeminen, eri kieli- ja kulttuuritaustojen huomioiminen. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemoja käsiteltiin suunnitelmallisesti osana arjen pedagogiikkaa, kirjallisuutta, leikkejä ja vuorovaikutustilanteita sekä kehitettiin oppimisympäristöä. Osassa päiväkodeista otettiin käyttöön erilaisia kartoitusmenetelmiä. Kehittämistyötä jatketaan tulevalla toimintakaudella esimerkiksi aikuisen pedagogisen roolin vahvistamisessa leikin tukemisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.
Digikasvatuksen toteutuminen oli vaihtelevaa, mutta digikasvatuksen osaamisen vahvistuminen näkyi jokaisessa päiväkodissa. Henkilöstön digiosaamista kehitettiin muun muassa päiväkodin omissa digitiimeissä ja jakamalla osaamista. Osaamisen vahvistumista tapahtui myös osallistumalla Järvenpään varhaiskasvatuksen toteuttamiin digituokioihin sekä perehtymällä Opetushallituksen laatimiin digitaalisen osaamisen kuvauksiin. Digikasvatusta toteutettiin päiväkodeissa osana arjen pedagogista toimintaa. Kehittämistarpeina nousivat esiin digituokioihin osallistumisen lisääminen, digikasvatuksen tavoitteiden tarkempi avaaminen, digitaalisen osaamisen kuvauksiin perehtymisen jatkaminen sekä välineistön ajantasaisuudesta huolehtiminen.
Kiusaamisen ehkäisy oli päiväkodeissa suunnitelmallista ja osa päivittäistä toimintaa. Teema linkittyi vahvasti toimintakauden painopistealueeseen eli lasten emotionaalisen hyvinvoinnin tukemiseen. Kiusaamista ennaltaehkäistiin vahvistamalla kaveri- ja vuorovaikutustaitoja, hyödyntämällä pienryhmätoimintaa sekä varmistamalla kasvattajien aktiivinen läsnäolo lasten arjessa. Mahdollisiin ristiriita- ja kiusaamistilanteisiin puututtiin matalalla kynnyksellä yhteistyössä huoltajien kanssa. Yksikkökohtaisten toimintakertomusten mukaan ryhmäytymistä, osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä turvallisen toimintaympäristön rakentamista tuettiin suunnitelmallisesti koko toimintakauden ajan.
Turvallisuuden edistäminen ja turvallisuusjohtaminen oli yksityisissä päiväkodeissa suunnitelmallista ja jatkuvaa. Toimintakauden aikana päiväkodeissa päivitettiin turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, toteutettiin turvallisuus- ja poistumisharjoitukset sekä huolehdittiin henkilöstön perehdytyksestä ja ensiapuvalmiuksista. Lääkehoidon osaaminen vaihteli riippuen siitä, onko päiväkodissa lääkehoitoa tarvitsevaa lasta. Turvallisuutta arvioitiin säännöllisesti muun muassa turvallisuuskävelyiden, riskienarvioinnin ja omavalvonnan avulla.
Esiopetus
Esiopetukselle asetetut tavoitteet, toimenpiteet ja saavutukset olivat yhteneväiset varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Esiopetusryhmissä tehtiin yhteisölliset oppilashuoltosuunnitelmat ja ensimmäistä kertaa myös lukuvuosisuunnitelmat. Esiopetuksen lukuvuosisuunnitelma toteutui päiväkodeissa pääosin suunnitellusti. Toiminnassa hyödynnettiin joustavia opetusjärjestelyjä, pienryhmätoimintaa, eriyttämistä sekä monipuolisia pedagogisia tukikeinoja, kuten kuvatukea ja toiminnallisia menetelmiä. Lasten yksilölliset tarpeet huomioitiin suunnittelussa ja toteutuksessa, ja oppimisen edellytyksiä tuettiin myönteisellä, kannustavalla ja strukturoidulla toimintakulttuurilla. Erityisopettajien säännöllinen osallistuminen ryhmien toimintaan sekä tiivis yhteistyö henkilöstön ja huoltajien kanssa tukivat lasten oppimista, hyvinvointia ja tuen suunnittelua ja toteuttamista.