Kuvaus
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen eli Karvin varhaiskasvatuksen laatua määrittävistä indikaattoreista tavoitteiden tarkennukseksi valittiin Järvenpään varhaiskasvatuksessa toimintakaudelle 2024–2025 lapsen tuki vahvistettuna vuorovaikutuksen teemalla. Tavoitteen laatua kuvaavat ominaisuudet olivat seuraavat: lapsen tuki ja vuorovaikutus, digitalisaatio sekä toiminnallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Lisäksi laatua arvioidaan kiusaamisen ehkäisemisen ja turvallisuusteeman kautta.
Syksyllä 2024 tehtyjen itse-, tiimi- ja yksikköarviointien perusteella Järvenpään yksityisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laadun nykytila oli hyvä, mutta kehittämisenkin kohteita löytyi. Keväällä ja kesällä 2025 henkilöstö arvioi varhaiskasvatuksen laatua uudelleen. Arviointien perusteella yksityisten päiväkotien varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen laatu on kehittynyt toimintakauden aikana.
Yksityisten päiväkotien toimintakertomusten perusteella päiväkodeissa on toimintakauden aikana vahvistunut lasten oppimisen tuen toteutuminen. Päiväkodeissa on panostettu lapsen oppimisen tuen tunnistamiseen, lasten tukemiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön (mm. erityisopettaja ja puheterapeutti). Henkilöstön osaaminen lapsen oppimisen tuen järjestämisestä on vahvistunut erityisopettajan tuella. Tuen rakenteet ja yleisen tuen menetelmien käyttö sekä muun muassa tukiviittomien ja kuvakommunikaation käyttö ovat vahvistuneet päiväkodeissa. Myös esimerkiksi pienryhmätoiminta on vahvistunut koko päivän ajalle ja oppimisympäristöjä on muokattu lasten tarpeiden mukaisiksi.
Digitalisaation kehittäminen varhaiskasvatuksessa on edennyt vaiheittain. Henkilöstön digiosaaminen on edelleen vaihtelevaa, mutta digitukihenkilöiden nimeäminen, digitiimin perustaminen ja yhteiset digihetket ovat tukeneet henkilöstön osaamisen vahvistumista. Laitteita on hyödynnetty arjessa muun muassa dokumentointiin, ohjelmointiin, musiikin ja animaatioiden tekoon, tiedonhakuun ja oppimispelien käyttöön. Vanhemmat on osallistettu teeman käsittelyyn käymällä keskusteluja esimerkiksi digilaitteiden turvallisesta käytöstä.
Toimintavuoden aikana yksityisissä päiväkodeissa on edistetty tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teeman käsittelyä eri tavoin. Teeman tunnistetaan vaativan edelleen syventymistä, mutta työtä on tehty sekä henkilöstön asenteiden että lasten arjen kokemusten näkökulmista. Arjen käytännöissä on vahvistettu muun muassa kulttuurista sensitiivisyyttä ja sallivaa ilmapiiriä. Leikkiparitoiminta, pienryhmät ja lasten osallistaminen ovat tukeneet osallisuuden vahvistumista. Henkilöstö on kiinnittänyt huomiota muun muassa hiljaisiin lapsiin ja kasvattajien sukupuolittuneeseen puhetapaan. Päiväkodissa on tehty esimerkiksi kirjavalikoiman tarkastelua. Vanhempien toiveita on kuultu ja otettu mukaan toiminnan suunnitteluun. Yhteisöllisyys ja arvostava kohtaaminen ovat vahvistuneet.
Kiusaamisen ehkäisyä on kehitetty arjen käytännöissä eri tavoin. Leikkiparitoiminta, ryhmäytymisleikit ja yhteiset säännöt ovat tukeneet lasten osallisuutta ja kaverisuhteita. Henkilöstö on vahvistanut läsnäoloaan leikeissä ja ennakoinut ristiriitatilanteita. Tunteiden sanoittaminen, tunnetaitotuokiot ja yhteistyö esiopetusikäisten lasten osalta kuraattorin kanssa ovat tukeneet lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Vanhempien kanssa on käyty avointa keskustelua, ja ilmapiiriä on kehitetty sensitiiviseksi ja kunnioittavaksi. Kiusaamiseen on puututtu heti. Kasvattajien osaamista on vahvistettu muun muassa koulutuksin.
Turvallisuusteema on ollut vahvasti läsnä yksityisillä päiväkodeilla koko toimintakauden ajan. Pelastussuunnitelmat ja muut turvallisuusasiakirjat on päivitetty, ja henkilöstöä on perehdytetty suunnitelmiin säännöllisesti. Turvallisuuskävelyt ovat olleet osa henkilöstön perehdytystä. Poistumis-, sisääntulo- ja kadonneen lapsen etsintäharjoitukset on toteutettu vähintään kerran kauden aikana jokaisessa päiväkodissa. Ensiapu- ja lääkehoitokoulutuksia on järjestetty tarpeen mukaan. Turvallisuuskulttuuria on vahvistettu säännöllisin keskusteluin, riskien arvioinnein ja välittömällä reagoinnilla poikkeamiin. Esimerkiksi retkien ja leikkiympäristöjen turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Turvallisuuskulttuuria on vahvistettu yhteisissä keskustelussa, koulutuksissa ja käytännön toimilla.
Esiopetuksen osalta tavoitteiden toteutuminen on yhteneväistä varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen kanssa. Esiopetusryhmissä tuen toteutus on linjassa varhaiskasvatuksen toteutuneiden käytäntöjen kanssa. Taidot esiin -materiaali on ollut esiopetuksessa aktiivisessa käytössä, ja lasten tuen tarpeita on arvioitu yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Moniammatillista yhteistyötä kuraattorin ja psykologin kanssa on tarvittaessa tehty lapsen tuen järjestämiseksi. Esiopetuksessa on laadittu yhteisölliset opiskeluhuoltosuunnitelmat ja tehty suunnitelmallisesti yhteistyötä alkuopetuksen kanssa.