Kuvaus
Opetusjohtaja on hyväksynyt 29.9.2023 § 23 koulujen lukuvuoden 2023-2024 vuosisuunnitelmat. Koulujen vuosisuunnitelmissa määrätään perusopetusasetuksen 9 §:n mukaisesti opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta.
Koulut ovat lukuvuoden päättyessä laatineet toimintakertomuksen tilasto-osan sekä arvioineet lukuvuoden kehittämiskohteiden tavoitteiden toteutumista. Koulujen toimintakertomukset hyväksyy opetusjohtaja. Yhteenveto on erillisenä liitteenä.
Oppilasmäärät
Vuosisuunnitelmassa oppilasmäärät ilmoitetaan valtakunnallisen tilastointipäivän, syyskuun 20. päivän tilanteen mukaisesti. Oppilasmäärä 20.9.2023 oli 4658 oppilasta (4552 edellisenä tilastopäivänä) ja lukuvuoden päättyessä 3.6.2024 kokonaisoppilasmäärä oli 4661 (4585) eli 3 oppilasta enemmän kuin syyskuun tilastointipäivänä.
Suurin koulukohtainen perusopetuksen oppilasmäärän muutos syyskuun tilastointipäivän ja lukuvuoden päättymispäivän välillä oli Järvenpään Yhteiskoulussa, jossa vähennystä 13 oppilasta. Seuraavaksi eniten muutosta on tapahtunut Kinnarin koulussa, jossa lisäystä 8 oppilasta sekä Kinnarin koulussa, jossa lisäystä 6 oppilasta. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä väheni viidellä oppilaalla.
Oppilaiden kotikunnat
Järvenpään perusopetuksen kouluissa opiskeli perusopetuksessa lukukauden 2023 lopussa 96 ulkopaikkakuntalaisista oppilasta eli 2,1 % kaikista oppilaista (ed. vuonna 84 opp. 1,8 %). Eniten ulkopaikkakuntalaisia lapsia oli Tuusulasta (14) Sipoosta (12) sekä Helsingistä (9).
Kolmiportaisen tuen toteutuminen
Tehostettua oppimisen tukea sai koulujen ilmoituksen mukaan 20.9.2023 791 (688) ja lukuvuoden päättyessä 821 (763) oppilasta, mikä on 58 oppilasta edellisvuoden kesäkuun tilastotietoa suurempi.
Erityistä oppimisen tukea saavia oppilaita oli tilastointipäivänä 20.9.2023 kouluissa yhteensä 423 (411). Lukuvuoden päättyessä erityistä tukea saaneita oppilaita oli 459 (410) eli 10 % perusopetuksen oppilaista. Edellisen lukuvuoden 2022–2023 lopussa erityistä tukea saavia oli 410, 9,2 % oppilaista. Erityistä tukea saaneiden oppilaiden määrä on lisääntynyt edellisvuodesta 49 oppilaalla.
Opetustuntimäärät
Tuntimäärien toteutuma on esitetty vuosiviikkotunteina (vvh), joka on saatu jakamalla tuntien kokonaismäärä lukuvuoden työviikkojen (38) määrällä. Lukuvuoden aikana kouluissa on toteutunut yhteensä 22 vuosiviikkotuntia enemmän kuin vuosisuunnitelmissa on vahvistettu; erotus on +0,27% tuntimäärästä. Edellisenä lukuvuotena toteutumat ovat olleet -0,31% ja -24,3 vuosiviikkotuntia. Tuntien lisäys suunnitelmaan syntyi mm. Kinnarin erityisopetuksen ryhmän työsuojelullisesta jakamisesta kahdeksi ryhmäksi.
Lukuvuonna 2023-2024 eniten poikkeamaa oli tukiopetuksessa – 15,09 vvh. Tukiopetuksesta on toteutunut 84,7% (edellisenä lukuvuotena 76,9%) vuosisuunnitelmissa vahvistetuista tuntimääristä. Tukiopetukseen varataan joka vuosi enemmän tuntiresurssia kuin sitä pystytään käytännössä toteuttamaan lukuvuoden aikana. Tukiopetuksen vähempään toteutumiseen vaikuttivat mm. tilajärjestelyt ja erilainen tarve eri vuosina. Osa tukiopetuksen resurssista on käytetty yhteisopettajuuden tai samanaikaisopettajuuden järjestämiseen. Tämä on koettu usein tehokkaampana tapana tukea oppilaan oppimista kuin ylimääräinen tukiopetus.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetustuntien määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 22,8 vvh. Valmistavan opetuksen oppilasmäärä väheni tilastopäivän 71 (98) oppilaasta 66 (125) oppilaaseen lukuvuoden päättyessä. Valmistavaa opetusta annettiin Kartanon ja Saunakallion koulun ryhmien lisäksi muilla kouluilla integroituna yleisopetukseen.
Koululaisten iltapäivätoiminta
Koululaisten iltapäivätoimintaan osallistui 648 (589) lasta tilastointipäivänä 20.9 2023 lisäys edelliseen vuoteen on 59 lasta. Toimintaa järjestivät kaupunki 20 (16), seurakunta 3 ja Kristillinen koulu 2 ryhmässä. Edelliseen lukuvuoteen verrattuna on lisäystä 4 kaupungin ryhmää. Kunta saa valtionosuutta toiminnan järjestämiseen toteutuneiden ohjaustuntien perusteella. Toiminta on perheille maksullista.
Koululaisten kerhotoiminta
Lukuvuoden aikana kerhotunteja toteutui yhteensä 762 (716,5) ja toiminta tavoitti 359 (381) oppilasta. Kerhotunteja toteutui 44,5 h enemmän ja toiminta tavoitti 22 oppilasta vähemmän kuin edellisellä lukukaudella. Kerhotoiminta toteutetaan Opetushallituksen myöntämän hankerahoituksen turvin. Hankerahoitusta oli käytössä kerhotoiminnan kehittämiseen ajalle 1.8.2023 -30.6.2024 20 000€. Ohjaushenkilöstöä on saatu entistä paremmin, etenkin Jäke harrastaa hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön tuloksena. Hankerahoitusta on käytettävissä seuraavalle kaudelle 23.000€, mutta hankerahoituksen jatkuvuus tulevaisuudessa on edelleen epävarmaa.
OPH:n rahoittaman koululaisten kerhotoiminnan lisäksi Järvenpäässä toteutettiin lukuisia ilmaisia harrastamisen Suomen mallin eli Jäke harrastaa -mallin mukaisia kerhoja.
Perusopetuksen yhteiset painopistealueet ja kehittämiskohteet lukuvuodelle 2023– 2024 olivat:
- Hyvinvointitaidot
- Perustaitojen vahvistaminen
Lisäksi hankkeiden kautta vahvistettiin mm. tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta opetuksessa (Tassu), joustavaa esi- ja alkuopetusta, sitouttavaa kouluyhteisötyötä sekä puheeksi ottava kunta mallia. Kouluilla on voinut olla yhteisten kehittämiskohteiden lisäksi omia koulukohtaisia kehittämiskohteita.
Muuta huomioitavaa lukuvuonna 2023-2024
Lukuvuoden aikana kohdattiin haasteita yhä lisääntyneen lasten ja nuorten pahoinvoinnin vuoksi. Pahoinvointi näkyi kouluissa ahdistuneisuutena, poissaoloina, ilkivaltana ja häiriökäyttäytymisenä. Myös väkivalta ja ennakoimaton käytös lisääntyi ja lukuvuoden aikana jouduttiin kurinpidollisena keinona käyttämään oppilaan määräaikaisen erottamisen toimenpidettä. Lukuvuoden aikana panostettiin moniin hyvinvointitaitoihin, esimerkiksi kaveritaitoihin, ryhmässä toimimiseen sekä liikkumisen ja harrastamisen lisäämiseen. Opetusryhmien koko suureni sekä kaupunkiin muuttaneiden oppilaiden johdosta, mutta erityisesti edellisvuoden valmistavasta opetuksesta siirtyneiden oppilaiden vuoksi. Osalla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli haasteena sitoutuminen suomalaiseen koulujärjestelmään, sillä odotettiin kovasti omaan kotimaahan pääsyä.