Kuvaus
Väylävirasto on pyytänyt Järvenpään kaupungilta lausuntoa heidän toimivallassaan olevasta Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026-2034. Lausunto pyydetään annettavan 31.8.2026 mennessä kansallisen julkishallinnon lausuntopalvelun kautta.
Väylävirasto laatii ohjelmakokonaisuuden vuosittain, ja se sisältää suunnitteluohjelman, osittain sitä seuraavan investointiohjelman, sekä raportin ohjelmakokonaisuudesta osana Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (VLJS, ”Liikenne 12”) toteuttamista.
Suunnitteluohjelman pääasiallinen tavoite on edistää investointiohjelman myöhempää toimeenpanoa, mm. mistä johtuen ohjelmakokonaisuus käsittelee näitä koskien eri aikaväliä. Kokonaisuutena ohjelmakokonaisuus edistää Liikenne 12 -suunnitelman liikennejärjestelmälle asettamia tavoitteita.
Väyläviraston lausuntopyyntö on avoin, mutta se on jäsennelty kuuteen erilliskysymykseen, joihin erityisesti toivotaan kannanottoja. Kysymykset ja Järvenpään kaupungin lausunnon osat ovat seuraavat:
1. Toteuttaako ohjelmakokonaisuus mielestänne parhaalla mahdollisella tavalla Liikenne 12 -suunnitelmassa sille asetettuja tavoitteita ja linjauksia?
Järvenpään kaupunki kiinnittää yhteisen, KUUMA-seudun lausunnon tavoin huomiota ohjelmakokonaisuuden resursoinnin niukkuuteen suhteessa sillä asetettuihin tavoitteisiin. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päätavoitteet liikenteen turvallisuutta, toimivuutta ja kestävyyttä koskien edellyttävät Järvenpään kaupungin näkökulmasta toteutuakseen esitettyä laajempaa resursointia. Käytännössä resursoinnin tulisi painottaa ratkaisuja, joilla elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa. Näistä toimenpiteistä on odotettavissa yhdyskuntataloudellisia johdannaishyötyjä, jotka osaltaan helpottavat kansantalouden tilannetta, ja liikenneturvallisuuden parantamisen osalta vähentävät myös inhimillistä kärsimystä. Käytännössä ohjelmakokonaisuuden rahoitustason tulisi olla näiltä osin korkeampi.
Lisäksi Järvenpään kaupunki haluaa nostaa esiin tarpeen kaupunkiseutujen sisäisen liikennejärjestelmän kestävyyden ja turvallisuuden parantamisesta. Vaikka ko. alueilla kyse ei usein ole valtion omistamista/hallinnoimista tiealueista, on myös valtion intresseissä se, että ihmiset tekisivät suuremman osan arkisista matkoistaan kestävillä liikennemuodoilla sekä näin osaltaan vähentäisivät valtion verkon kuormitusta.
2. Perusväylänpidon suunnitelma: onko perusväylänpitoon osoitettu rahoitus kohdennettu perustellusti ja vaikutukset kuvattu ymmärrettävästi?
Perusväylänpidon rahoitus vaikutuksineen on perusteltu selkeästi, käytännössä rahoitustaso on kuitenkin turhan alhainen liikenneverkon ylläpitämiseksi. Järvenpään kaupungin näkökulmasta niin perusväylänpidon, suunnittelun, kuin investointien painopisteen tulisi olla elinkeinoelämän toimintaedellytysten, logististen yhteyksien, sekä liikenneturvallisuuden edistämisessä. Helsingin seutu edustaa leijonanosaa koko valtion elinvoimaisuudesta sekä kilpailukyvystä, mistä johtuen rahoituksen painotus alueelle on perusteltua. Perusväylänpidon parannukset eivät ole omiaan aiheuttamaan merkittäviä uusien työpaikka-alueiden toteutumista, joten joissain tapauksissa voi olla myös perusteltua tinkiä perusväylänpidosta lyhyellä aikavälillä esimerkiksi uusien, maankäytön alueita avaavien logististen yhteyksien toteuttamisen rahoittamiseksi.
3. Suunnitteluohjelma: mitä suunnittelukohteita tulisi edistää lähivuosina? Mitä perusteluja näiden edistämiselle on?
Keski-Uudenmaan pohjoisen logistiikkayhteyden edistäminen on ensisijaisen tärkeää Helsingin seudun sekä mm. satamaliikenteen logistiikan näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun eteläisten poikittaisten yhteyksien/kehäteiden kuormittuessa on elinkeinoelämän kuljetusten ennustettavuuden sekä tehokkuuden näkökulmasta hyvin tärkeää järjestää vaihtoehtoisia raskaan logistiikan reittejä. Myös huoltovarmuuden perusteella seudun itä-länsisuuntaisia yhteyksiä tulisi parantaa merkittävästi.
Järvenpään kaupunki toistaa KUUMA-seudun yhteislausunnossa todetun näkemyksen Liikenne 12 -suunnitelman mukaisen yhteisrahoitusmallin kohtuuttomuudesta. Periaate, jonka mukaan valtion kustannusosuus olisi maksimissaan 50 % valtion verkolla toteutettavissa kaupunkiseudun liikennejärjestelmää parantavissa tie-, raide- ja muissa mahdollisissa hankkeissa, ei useimmissa tapauksissa ole perusteltu, ja lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat vuorostaan katuverkosta.
4. Investointiohjelma: miten muuttaisitte ohjelmaa seuraavan päivityksen yhteydessä sille määritetyn talouskehyksen puitteissa? Millaisia positiivisia vaikutuksia muutoksella saavutettaisiin?
Järvenpään kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että Väyläverkon suunnitteluohjelmassa, sekä investointiohjelmassa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeän, MAL 2023 -suunnitelmaan sisältyvän valtateiden 3 ja 4 välisen logistiikan poikittaisyhteyden (Järvenpää - Nurmijärvi) edistäminen. Hankkeen edistämisen perustelut ja hyödyt ovat ilmeiset mm. Helsingin seudun /kansallisen logistiikan kannalta, ja se avaa uusia maankäytön kehittämisalueita. Lisäksi Järvenpään kaupunki pitää valtion osallistumista MAL-sopimuksen mukaisiin pienten liikenneinfrastruktuurin kehittämishankkeisiin (entinen ns. ”KUHA” -lista) erittäin tärkeänä, ja korostaa valtion/elinvoimakeskuksen roolia mahdollisten kuntien yhteishankkeiden koordinoinnissa.
5. Ohjelmakokonaisuus: miten koette sen, että Väyläviraston ohjelmat esitetään nyt yhtenä kokonaisuutena?
Väyläviraston ohjelmien esittäminen yksittäisenä kokonaisuutena on positiivista asioiden keskinäisten suhteiden hahmottamisen, sekä toisaalta myös lausuntoihin käytetyn työmäärän kannalta. Ohjelmakokonaisuus on selkeä ja antaa kokonaiskuvan valtion liikenneverkon ylläpidosta ja kehittämisestä. Kuntien näkökulmasta olisi kuitenkin tärkeää, että kokonaisuudessa otettaisiin vahvemmin huomioon/vuoropuheluun kuntien näkemykset siitä, miten liikennejärjestelmän niukkaa rahoituspohjaa tulisi allokoida. Iso osa Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta on riippuvainen kuntien tekemästä työstä asioiden eteen, mistä johtuen tiiviimpi keskusteluyhteys valtion ja kuntien välillä ei tunnu kohtuuttomalta pyynnöltä.
6. Miten muuten haluatte kommentoida ohjelmakokonaisuutta?
Järvenpään kaupunki haluaa erikseen kiittää Väylävirastoa saamastaan lausuntopyynnöstä ja mahdollisuudesta lausua ohjelmakokonaisuudesta.