Perustelut
Näkymä taloussuunnittelukauteen
Kaupungin taseessa oli vuoden 2024 lopussa 21,5 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi ja muutetussa talousarviossa alijäämä on 3,4 miljoonaa euroa.
Kaupungin tulos on tämänhetkisen ennusteen mukaan kuluvana vuonna 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria olisi näin ollen vuoden lopussa jäljellä 20,9 Me. Tilinpäätösennusteen toteutuessa kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa 6,8 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 260,9 miljoonaa euroa. Mikäli tilinpäätös toteutuisi muutetun talousarvion (KV 26.5.2024 § 42) mukaisesti kaupungin tulos olisi 3,4 Me alijäämäinen ja ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 18,1 Me. Muutetun talousarvion mukaisesti lainaa otettaisiin 14,2 miljoonaa euroa, jolloin velkaa olisi vuoden lopussa 268,3 miljoonaa.
Talouden toipuminen taantumasta ei ole käynnistynyt odotetusti ja talouskasvu takkuaa, mikä heijastuu kaupungin kaikkiin verotuloihin. Tilitykset ovat odotettua heikompia, koska työttömyys pysyy korkealla, yritysten toimintaedellytykset ovat heikentyneet ja rakentaminen on vähäistä. Työttömyyden kasvun seurauksena kuntien kustannukset työttömyyden hoidosta ja etuusvastuista ovat kasvaneet merkittävästi enemmän kuin valtion kompensaatio vuoden 2025 alussa kuntien vastuulle siirtyneistä TE-palvelujen järjestämisestä on. Verorahoitusta heikentää edelleen myös hyvinvointialueuudistuksen seurauksena toteutuneet valtionosuusleikkaukset. Vuonna 2026 sote-leikkaus Järvenpään valtionosuuksiin on 9,9 miljoonaa euroa. Valtakunnallisesti on pitkään valmisteltu myös uusia merkittäviä rahoitusuudistuksia. Sekä valtionosuusjärjestelmää että kiinteistöverotusta ollaan uudistamassa vuodesta 2027 alkaen, mutta muutosten kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä mitään euromääräisiä tietoja. Kokonaisuudessan taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon kohdistuu siis merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös merkittäviä epävarmuuksia tulevista muutoksista.
Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoitus on taloussuunnitelmakaudella vuosittain 2,5-4,5 Me heikompi aiempiin ennusteisiin nähden. Investointimäärärahoissa on uusia korotuspaineita, ja tehtävien ja palvelujen lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa myös toiminnan menopaineet ovat huomattavia. Korkotasot ovat laskeneet, mikä hiukan helpottaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot.
Kehyksen laadintaperiaatteet
Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2026-29. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026, voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy, tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-29 määrärahoista.
Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on aiemmasta poiketen tarkastelu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Kehystä ei ole laadittu toimintakatetasolla, vaan liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa asiakasmaksutulot eli rahoitus sekä toimintakulut ja investoinnit toisiinsa.
Keski-Uudenmaan työllisyysalueen osalta toiminnan rahoitus tulee yhteistoimintakunnilta ja tulos tasataan vuoden vaihteessa laskutuksella nollaan. Siirtomääräraha-ajattelu ei näin ollen sovellu noudatettavaksi työllisyysalueen toiminnassa. Kaupunginhallitus antaa työllisyysalueelle bruttomenokehyksen, johon työllisyysalueen tulee valmistella talousarvioesityksensä.
Talousarvioseuranta
Aikaisempien vuosien tapaan valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta esitetään tehtävän kansallisen taloustietojen raportoinnin aikataulussa, jolloin osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talous- ja konsernijaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain ja lautakunnille vähintään kvartaaleittain.
Rakenteelliset muutokset
Käyttötalouden sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia.
Kunnallistekniikan aiemmat sitovuudet uudet alueet ja infran peruskorjaus esitetään yhdistetävän yhdeksi sitovuustasoksi. Investointihankkeiden erittelyssä on muutettu hankkeiden ryhmittelyä, tavoitelleen selkeämpää luettavuutta, kun samat väliotsikot eivät toistu esityksissä.
Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot
Kaupungin strategiassa asetetut taloustavoitteet vuosina 2026 ja 2030 ovat ohjanneet kehyksen valmistelua. Strategian mukaisesti tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2026 vähintään 17 miljoonaa euroa ja lainamäärä on korkeintaan 320 miljoonaa ja vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 25 miljoonaa euroa (470 euroa/asukas) ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa (5640 euroa/asukas).
Muuttuneista rahoitus- ja menonäkymistä johtuen ainoastaan vuoden 2026 lainamäärätavoite on saavutettavissa ilman uusia taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. Yleisesti taloustavoitteisiin pääsemiseksi voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Toimintaan aiempina vuosina kohdistuneet pysyvät sopeutusvaatimukset ja niiden mukaisesti tehdyt toimet ovat olleet mittavia. Osa sopeutusvaateista on edelleen saavuttamatta. Toimitilaverkon tiivistämisen lisäksi sellaisia sopeutustoimia, joilla voitaisiin saavuttaa vielä suurempia taloudellisia hyötyjä ilman, että päätetään vähentää tarjottavien palvelujen määrää tai kavennetaan tarjottavien palvelujen valikoimaa, ei ole helposti tunnistettavissa. Mikäli halutaan edetä toiminnan lisäsopeutuksen kautta, tulee löytyä yhteisymmärrys lakkautettavista palveluista.
Kehyslaskelmien perusteella verotulo- ja valtionosuusnäkymien heikentyminen yhdessä kasvavien etuusvastuumenojen ja muiden pakottavien menolisäysten kanssa johtaa tilanteeseen, jossa taloustavoitteet eivät em. toiminnan sopeutuspotentiaali huomioiden ole realistisesti saavutettavissa ilman veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Sopeutustarve strategian mukaisten taloustavoitteiden täyttämiseksi on noin 3,6 miljoonaa euroa vuosittain, mikä vastaa noin 0,3 %-yksikön korotusta kunnallisverotasoon (7,6 --> 7,9), minkä lisäksi vaaditaan edelleen täydentäviä toimintakate ja/tai investointikarsintoja yhteensä vähintään 1,9 Me vuosina 2027-30.
Heikkoon tulevaisuuskuvaan merkittävästi vaikuttava samanaikainen verotulojen heikentyminen ja työttömyysetuusmenojen kasvu on pitkälti suhdanneriippuvaista. Jotta suhdannevaihtelut eivät johtaisi kohtuuttomiin, vuosittain vaihteleviin, olevien palvelujen sopeutusvaatimuksiin, tulisi jatkossa arvioida myös veroperusteiden väliaikaisten muutosten mahdollisuutta tasapainon ylläpitämisessä.
Talousarviokehys 2026-29
Kehyksen laadinnassa on huomioitu kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä, muut pakottaviksi arvioidut toiminnan muutostekijät sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitetty alustava 10-vuotinen investointiohjelma. Kehys on laskelmissa tasapainotettu korottamalla kunnallisveroa 0,3 %-yksikköä, mutta lopullinen päätös tulostavoitteiden saavuttamiseksi toimeenpantavien veronkorotusten ja toiminnan sopeutusten välillä tehdään syksyllä. Tulostavoitteisiin ei ole mahdollista päästä karsimalla investointeja.
Taloussuunnitelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu taloussuunnitelma vuosille 2025-28 (KV 26.5.2024 § 42) ja vuoden 2025 viimeisin tilinpäätösennuste.
Taloussuunnitelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 2,3 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2026 tulos on 3,9 Me alijäämäinen. Taseen kertynyt ylijäämä laskee vuonna 2026, mutta on vuoden lopussa noin 17 miljoonaa euroa, jos vuosi 2025 toteutuu ennusteen mukaisesti. Taloussuunnitelmakauden lopussa 2029 taseen kertynyt ylijäämä on 18,6 miljoonaa.
Taloussuunnitelmakauden nettoinvestoinnit ovat alustavan investointiohjelman mukaisesti 150,2 miljoonaa euroa. Koko 10-vuotiskauden nettoinvestointitaso on investointiohjelmassa yhteensä 325,5 miljoonaa euroa.
Lainaa nostetaan taloussuunnitelmakaudella yhteensä 46,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 4 miljoonaa. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 307 miljoonaa euroa eli 6 296 euroa/asukas.
Käyttötalous
Kehykseen sisältyy aikaisempien taloussuunnitelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutusvaatimukset ml. aiemmilta vuosilta siirtyneet sopeutusvelvoitteet, joiden toteuttaminen on osa sitovaa talousarviota.
Toiminnan kustannuksiin kohdistuu merkittäviä kasvupaineita. Kehyksen valmistelussa on huomioitu tunnistetut, välttämättömät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin ja hinnankorotuksiin perustuvat muutokset. Euromääräisesti merkittävimmät muutokset aiheutuvat työttömyysetuusvastuista, palkankorotuksista ja sivukuluprosenttien muutoksista sekä maankäyttösopimuskorvausten laskusta. Sitovuustasoiset kehykset on esitetty liitteessä1 ja kehyksessä toistaiseksi huomioidut muutostekijät perusteluineen on esitetty liitteessä 2.
Muutamista muutostekijöistä ei tällä hetkellä ole käytettävissä kustannusarviota tai muutostekijöinä huomioidut eurot perustuvat alustaviin tietoihin ja laskelmiin. Summia tarkennetaan valmistelun edetessä ja muutosten täsmentyessä ja tarkentuneet tiedot huomioidaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Kehyksen mukainen toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja vuonna 2026 on 5,6%.
Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvioidaan kertyvän vuosina 2026-29 14,7 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulu, hankkeet ja eurot on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaisiksi osana investointiohjelmavalmistelua. Suhdannetilanteesta ja maanlunastusten epävarmuudesta johtuen maanmyyntien määrää on vähennetty aikaisemmasta. Tulosvaikutteisten myyntivoittojen määrä vaihtelee taloussuunnitelmakaudella 2,8-4 miljoonassa eurossa vuosittain.
Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tarkennetaan kaupunginjohtajan taloussuunnitelmaesitykseen.
Verorahoitus
Verorahoitus perustuu Kuntaliiton huhtikuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja Valtionvarainministeriön ja Kuntaliiton ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion ja -suunnitelman käsittelyvaiheissa.
Kehyslaskelmat sisältävät 0,3 %-yksikön korotusesityksen kunnallisveroon. Veronkorotus lisää kunnallisverotuloja vuonna 2026 arviolta 3,7 miljoonaa euroa. Vaikutus kasvaa vuosittain ansiotulokehityksen ja väestön kasvun ansiosta, jolloin vuonna 2029 veronkorotuksen arvioidaan parantavan kunnallisverotuloja 4,5 miljoonaa euroa.
Rahoituskulut ja investoinnit
Kehyksessä on huomioitu alustavan investointiohjelman mukaiset taloussuunnitelmakaudelle ajoittuvat investoinnit ja näistä aiheutuvat poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut.
Taloussuunnitelmakauden investointimenot ovat korkeat vaihdellen 28-45 miljoonassa eurossa vuosina 2026-29. Tulorahoitus ei riitä kattamaan investointien rahoitustarvetta, joten lainaa otetaan kaudella lisää yhteensä 46,1 Me. Investointien seurauksena poistot kasvavat vuoden 2025 tasosta 2,3 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lainaa suunnitelmakauden päättyessä on yhteensä noin 307 Me eli 6 296 euroa/asukas.
Investointiohjelmien kasvaminen edellisenä vuonna hyväksytystä karsitusta investointiohjelmasta johtuu vuoden aikana tehdyistä lisämäärärahapäätöksistä, tarkentuneista kustannusarvioista, sekä esitetystä pyrkimyksistä panostaa entistä vahvemmin yritysalueiden ja pientaloalueiden rakentamiseen. Samoin Taidemuseon uudistuksen lisääminen ohjelmaan nostaa investointikustannuksia. Lisäksi voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon keskeytyminen on johtanut tilanteeseen, jossa investointi- ja ylläpitotarpeita kohdistuu suunniteltua laajempaan toimitilakantaan.
Erityisesti talonrakennuksen investointiohjelmaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Lukuisten kohteiden tulevaisuus on auki, eikä lopullisia investointiratkaisuja voida tehdä ennen kuin opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmat on päivitetty. Näillä näkymin päivitykset saadaan valmiiksi ja päätöksentekoon aikaisintaan keväällä 2026. Ohjelmaan on realistisuuden vuoksi sisällytetty arvioita tulevista investointitarpeista ottamatta välittömästi kantaa siihen, mihin kohteeseen investoinnit lopulta kohdistuvat. Tehdyt ja tehtävät palveluverkko- ja investointipäätökset vaikuttavat merkittävästi myös käyttötalouden kuluihin, minkä havainnollistamiseksi oheismateriaalissa 3 on esitetty lista tunnistetuista palveluverkkosuunnitelmapäivityksissä ratkaistavista kohteista kuluineen/sopeutuspotentiaaleineen.
Uusien nostettavien lainojen korkotasoa on laskettu aiemmasta 2,5 prosenttiin. Kaupungin korkea lainamäärä ja sen kasvaminen edelleen kasvattaa korkokuluja vuoden 2025 ennusteesta 1,5 miljoonalla vuoteen 2029, jolloin korkokulut ovat noin 8,8 Me vuodessa.
Yhteenveto
Kehyslaskelman mukainen kaupungin tulos on 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen vuonna 2026 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2026 lopussa noin 17 miljoonaa euroa vuoden 2025 toteutuessa ennusteen mukaisesti. Suunnitelmavuosina ylijäämä kasvaa 1,5 Me ollen 18,6 Me vuoden 2029 lopussa.
Lainamäärä lisääntyy taloussuunnitelmakaudella yhteensä 46,1 Me. Lainaa on suunnitelmakauden päättyessä yhteensä noin 307 Me eli 6 296 euroa/asukas.
Prosessin eteneminen
Kaupunginhallitus antaa 16.6.2025 taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet. Samassa kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Lautakunnat tekevät omat, kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan.
Koska lopullinen päätös veronkorotuksista ja toiminnan sopeutusvaateista tehdään vasta syksyllä, lautakuntien tulee osana talousarvioesityksen valmistelua laatia listat toimenpiteistä toimintakatteiden parantamiseksi. Aikaisemmat sopeutustoimet huomioiden on tarpeen tunnistaa myös palvelut, joiden laatutasoa voidaan heikentää, tarjottavia volyymejä voidaan karsia tai joiden tarjoamisesta voidaan niin päätettäessä kokonaan luopua. Listoille tulee kirjata kaikki toteutettavissa olevista toimenpiteet riippumatta siitä, ovatko ne lautakunnan arvion mukaan toivottavia vai ei. Päätökset toimenpiteiden toimeenpanovelvoitteen laajuudesta tehdään myöhemmin, kun päätetään sopeutuksen toteutustavasta verojen ja/tai palvelujen kautta. Uuden, ratkaisematta olevan tasapainotustarpeen mukainen laskennallinen, euromääräinen, sitovuustasokohtainen sopeutussumma toimintakatteeseen ja toimintakuluihin suhteutettuna on esitetty oheismateriaalissa 3.
Toimenpiteiden listauksen yhteydessä lautakuntien tulee tarkentaa myös toimenpiteet, joilla ne aikovat kompensoida aikaisemmilta vuosina toteuttamatta jääneet sopeutustoimet ja joilla lautakunta varmistaa sitovien taloustavoitteiden saavuttamisen.
Kehyslaskelmat täsmennetään viimeisimpien investointi-, verorahoitus- ja muutostekijätietojen ja hyödynnettävien sopeutusratkaisujen mukaisesti syys-lokakuussa.
Investointiohjelma, talousarvio ja -suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 10.11.2025.
KR