Sosiaali- ja terveyslautakunta, kokous 23.8.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 6 Keski-Uudenmaan henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen perustaminen

JARDno-2017-792

Valmistelija

  • Jari Savola, aikuisten sosiaalipalvelujen johtaja, jari.savola@jarvenpaa.fi

Perustelut

Valmistelun taustaa

Hyvinkään ja Järvenpään kaupunkien, Mustijoen perusturvan (Mäntsälän ja Pornaisten kunnat) sekä Nurmijärven ja Tuusulan kuntien edustajat ovat valmistelleet yhteisen henkilökohtaisen avun avustajakeskuksen perustamista. Valmistelutyöhön on osallistunut vammaispalvelujen ja henkilöstöhallinnon johtavia viranhaltijoita, esimiehiä ja työntekijöitä. Järvenpäästä valmisteluun ovat osallistuneet palvelupäällikkö Saku Tihveräinen, aikuissosiaalityön päällikkö Tanja Bergman, erityisryhmien sosiaalityön palvelupäällikkö Petra Katilainen ja aikuisten sosiaalipalvelujen johtaja Jari Savola.

Avustajakeskus tarjoaa henkilökohtaisten avustajien työnantajille avustajien palkanmaksuun ja muhin työnantajavelvoitteisiin sekä rekrytointiin liittyviä palveluja. Neuvontaa ja ohjausta annetaan myös henkilökohtaisille avustajille.

Avustajakeskuksen perustamisen tarve liittyy kuntien velvoitteisiin tarjota henkilökohtaisten avustajien työnantajille ohjausta ja neuvontaa työantajuudesta suoriutumiseksi sekä järjestää tarvittavat sijaispalkanmaksajapalvelut. Tällä hetkellä kunnat ovat järjestäneet sijaismaksajapalveluja joko omana toimintana tai ostopalveluna tilitoimistoilta tai näiden yhdistelmänä.

Omana palveluna järjestettävä palvelu on kunnissa pääosin yhden asiaan kouluttautuneen työntekijän varassa ja sen vuoksi haavoittuva. Ostopalveluna hankittu sijaismaksajapalvelu puolestaan on toiminut huonosti, koska henkilökohtaisen avun palkanlaskenta, neuvonta ja ohjaus vaativat erityisosaamista, jota tilitoimistoilla ei ole. Palveluntuottajien vaihtumiset ja palveluntuottajan henkilökunnan vaihtuminen ei ole mahdollistanut palvelun sujuvaa toteutumista. Neuvontaa ja ohjausta työnantajavelvoitteista antavat myös vammaispalvelun sosiaalityöntekijät ja muu vammaispalvelun henkilökunta, samoin he ovat rajallisten resurssien puitteissa avustaneet avustajien rekrytoinnissa ja sijaisten hankinnassa.

Henkilökohtaisen avun käyttäjien määrän jatkuvasti kasvaessa tarve sijaismaksajapalveluihin, neuvontaan, ohjaukseen ja rekrytointiapuun on lisääntynyt. Näiden palvelujen toteuttamiseen tarvitaan uusia toimivampia ratkaisuja.

Järvenpään kaupungissa henkilökohtaisen avun piirissä on ollut 145 asiakasta vuonna 2016. Heistä 86:n palvelu toteutetaan kokonaan tai osittain työnantajamallilla. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärän arvioidaan kasvavan noin kymmenellä asiakkaalla vuosittain.

Henkilökohtaisen avun kokonaiskustannukset ilman kunnan järjestämien sijaismaksajapalveluiden kuluja olivat 2.270.278 euroa vuonna 2016. Tästä työnantajamallilla järjestettyjen palvelujen kustannukset olivat 1.738.193 euroa (77%) ja ostopalveluna hankitun henkilökohtaisen avun kustannukset 532.085 euroa (23%).

Järvenpään kaupungissa sijaismaksajapalveluja hoitaa yksi toimistosihteeri osan työajastaan (noin 0,4 htv). Avustajien palkanmaksu ostetaan tilitoimistolta jonka kustannukset vuonna 2016 olivat 56.349 euroa. Ohjausta ja neuvontaa antavat lisäksi kaksi sosiaalityöntekijää. Henkilöstö- ja muut kustannukset sijaismaksajapalvelun hoitamisesta ovat vuodessa 13.631 euroa.

Nykyinen lainsäädäntö

Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen palvelu, johon vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua kolmella tavalla:

Työnantajamalli

Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut.

Palveluseteli

Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin, jonka arvo on kohtuullinen.

Oma tai ostopalvelu

Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa.

Tällä hetkellä voimassa oleva laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista edellyttää, että vaikeavammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa, jos palvelu toteutetaan työnantajamallilla. Palvelun toteuttaminen työnantajamallilla tarkoittaa, että vammainen henkilö toimii avustajansa työnantajana ja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkaamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä muihin kohtuullisiin avustajasta aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin.

Työnantajamallilla toteutetussa henkilökohtaisessa avussa tulee työsuhteessa noudatettavaksi yleinen työlainsäädäntö, mm. työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, vuorotteluvapaalaki, opintovapaalaki, laki nuorista työntekijöistä ja yhdenvertaisuuslaki. Henkilökohtaisten avustajien työehtosopimusta noudatetaan, mikäli työnantaja on Henkilökohtaisten avustajien työantajaliiton (Heta-liitto ry) jäsen. Työsuhdetta koskevat myös työeläkelainsäädäntö, lakisääteinen tapaturmavakuutus, vapaaehtoinen ryhmähenkivakuutus sekä laki työterveyshuollosta.

Vireillä olevat lainsäädäntöön ja järjestämistapaan liittyvät muutokset 

Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän (VALAS) teki ehdotuksensa lainsäädännön uudistamisesta edellisellä hallituskaudella. Työryhmän työtä on jatkettu tällä hallituskaudella edellisen ehdotuksen pohjalta. Ehdotus on parhaillaan lausuntokierrokselle ja uuden vammaispalvelulain pitäisi tulla voimaan 1.1.2019 alkaen. Henkilökohtainen apu tulee palvelujen toteuttamistapana entisestään korostumaan ja laajentamaan palvelujen käyttäjien määrää.

Sipilän hallituksen ohjelman mukaan vammaislainsäädännön uudistamisen tulee tapahtua niin, että uudistukset eivät saa lisätä julkisen talouden menoja. VALAS-työryhmän ehdotukset olisivat kokonaisuudessaan lisänneet vammaispalvelujen kustannuksia 22 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriö antoi tehtäväksi selvitysmies Kalle Könkkölälle esittää vaihtoehtoisia malleja, miten hallitusohjelman tavoitteet kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimiseksi voidaan saavuttaa vammaispalveluja koskevan lainsäädännön osalta niin, että samalla turvataan vammaisten henkilöiden oikeus riittäviin ja tarpeenmukaisiin palveluihin. Könkkölän raportti sisältää mm. maakunnallisten henkilökohtaisten avun keskusten perustamisen tukemaan työantajuutta, avustamaan palkanmaksussa ja rekrytoinnissa sekä hoitamaan avustajavälitystä.

Järjestämiskuntayhtymään ja maakuntahallintoon siirtyminen

Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula ovat päättäneet yhteisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskuntayhtymän perustamisesta 1.1.2018 alkaen. Lisäksi on valmisteilla siirtyminen maakuntahallintoon hallituksen 5.7.2017 päätöksen mukaisesti 1.1.2020 alkaen. Keski-Uudenmaan Avustajakeskuksen toiminta on liitettävissä näihin uusiin järjestämis- ja tuotantomalleihin.

Avustajakeskuksia Suomessa

Suomessa toimii tällä hetkellä vähintään kymmenen erityyppistä henkilökohtaisen avun avustajakeskusta, jotka tarjoavat palveluja henkilökohtaisen avun päätöksen saaneille henkilöille. Keskuksia toimii mm. Lahdessa, Kouvolassa, Kuopiossa ja Varsinais-Suomen alueella. 

Keskusten ydintehtäviä ovat palkanlaskenta, ohjaus ja neuvonta sekä rekrytointiapu. Osa keskuksista järjestää myös koulutusta vammaisuudesta tai henkilökohtaisena avustajana toimimisesta. Osa keskuksista tarjoaa työnohjausta sekä avustajille että työnantajille. Keskukset toimivat kunnallisina tai kuntien sekä järjestöjen rahoittamina. Osassa kunnista on palkattu työntekijöitä, jotka antavat perehdytystä ja ohjausta työnantajana tai palvelunkäyttäjänä toimimiseen.

Työnantajien ja avustajien määrät, palkkojen ja ostopalvelujen kustannukset

Henkilökohtaisen avun piirissä oleva asiakkaat, joilla oli voimassaoleva päätös (2013–2016):

Kunta

2013

2014

2015

2016

Hyvinkää

59

66

80

85

Järvenpää

121

129

137

145

Mustijoen perusturva

17

18

23

32

Nurmijärvi

48

54

73

78

Tuusula

55

79

109

125

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin palkkakustannukset sekä ostopalvelukustannukset vuonna 2016:

Kunta

Työnantaja-mallin kustannukset € (sis. vakuutukset, vähennetty alv)

Ostopalvelun kustannukset

Kustannukset yhteensä

Hyvinkää

1 182 185

44 933

1 227 118

Järvenpää

1 738 193

532 085

2 270 278

Mustijoen perusturva

331 00

20 100

351 100

Nurmijärvi

577 687

140 306

717 993

Tuusula

811 276

361 442

1 172 418

Henkilökohtaisen avun asiakasmäärät koko vuoden aikana vuonna 2016 ja ennuste 2017

Kunta

Asiakkaat, joilla  hk-avun päätös

2016

Työnantaja-

asiakkaat 2016

Avustajat 2016, joille maksettu palkkaa

Ennuste

hk-avun

asiakkaat 2017

Hyvinkää

85

72

155

95

Järvenpää

145

86

229

160

Mustijoen pt

32

17

36

34

Nurmijärvi

79

49

50

85

Tuusula

126

80

133

135

Yhteensä

467

304

603

509

Henkilökohtaisen avun asiakasmäärät joulukuussa 2016:

Kunta

Asiakkaat, joilla hk-avun päätös

12/2016

Työnantaja-

asiakkaat 12/2016

Avustajat 12/2016, joille

maksettu palkkaa

Avustajat 12/2016, joilla työ-

sopimus

(arvio)

Hyvinkää

75

64

84

100

Järvenpää

138

85

115

200

Mustijoen pt

29

16

19

27

Nurmijärvi

72

49

50

50

Tuusula

114

61

69

72

Yhteensä

428

275

337

449

Toimintamallien kustannusten vertailua:

Sijaismaksajapalvelujen ja työnantajuuteen liittyvien ohjaus- ja neuvontapalvelujen arvioidut kustannukset nykyisillä toimintamalleilla vuonna 2017:

Kunta

Ulkoiset kustannukset

ALV 0 %

Hallinnolliset kustannukset, tilat yms.

Kunnan henkilötyövuodet

Kunnan henkilötyövuosien kustannukset

Yhteensä

Hyvinkää

5 000

4 000

1

36 665

45 665

Järvenpää

56 350

 

0,4

13 631

69 981

Mustijoen perusturva

tiedot puuttuvat

Nurmijärvi

10 278

3 828

0,5

18 300

32 406

Tuusula

33 503

3 823

0,8

30 351

67 677

Ulkoiset kustannukset sisältävät mm. tilitoimistokustannuksia ja ohjelmistokustannuksia.

Kunnan henkilötyövuodet eivät sisällä sosiaalityöntekijöiden työpanosta ohjaus- ja neuvontapalveluihin nykytilanteessa. Sosiaalityöntekijöiden käyttämä työmäärä ohjaus- ja neuvontapalveluihin eroavat kunnittain.

Avustajakeskuksen arvioidut kustannukset

Avustajakeskuksen toimintakustannukset vuonna 2018 ovat:

Ulkoiset kustannukset (palkanmaksuohjelmistokulut, muut ohjelmistokulut)

Tilat, hallinto

Avustajakeskuksen henkilötyövuodet

Henkilöstökustannukset

Yhteensä

35 000

9 000

3

113 350

157 350

Vertailu kustannuksista työnantajamallilla – ostopalvelumallilla

Kustannusten vertailun perusteella henkilökohtaisen avun järjestäminen työnantajamallilla arvioidaan olevan vähintään noin 25 % edullisempaa kuin palvelun hankkiminen ostopalveluna, kun kustannuksiin on laskettu mukaan myös avustajakeskuksesta aiheutuvat kustannukset.

Osa henkilökohtaisen avun käyttäjistä tarvitsee palvelun jatkossakin ostopalveluna, koska työnantajavelvoitteiden hoitaminen ei ole mahdollista avusta ja ohjauksesta huolimatta.

Arvio eri kunnille tulevasta maksuosuudesta vuonna 2018

Avustajakeskuksesta aiheutuvien kustannusten arvioitiin alkuperäisen laskelman mukaan vuonna 2018 olevan Järvenpään kaupungin osalta 51.165 euroa. Laskelman teon jälkeen Mustijoen peruturva on päättänyt olla osallistumatta avustajakeskushankkeeseen. Tämän johdosta arvioidaan kustannusten olevan Järvenpään kaupungin osalta 54.274 euroa. Lopulliset kustannukset riippuvat työantajien ja maksettujen palkkojen määrästä yhteistoimintasopimuksen määrittämällä tavalla.

Avustajakeskuksen palvelut

Avustajakeskuksen palveluja ovat:

  • lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitaminen ja/tai niissä avustaminen:

    • palkkahallinto, sijaispalkanmaksajuus

    • vakuutukset

    • työterveyshuolto

  • neuvonta- ja ohjauspalvelut työsuhteeseen liittyvissä asioissa
  • työnantajille tarkoitetut työnantajavelvoitteisiin ja –oikeuksiin liittyvät koulutukset

  • tuki avustajien rekrytointiin

  • avustajien sijaisvälitys.

Avustajakeskuksen toiminta laajenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa palveluihin tulevat kuulumaan lakisääteisten työnantajavelvoitteiden hoitaminen ja niissä avustaminen sekä työsuhteeseen liittyvä ohjaus ja neuvonta. Seuraavissa vaiheissa tulevat mukaan työnantajien koulutus, tuki avustajien rekrytointiin ja sijaisvälitys.

Palvelut ovat vammaispalvelulain tarkoittamaa työnantajuuteen liittyvää ohjausta ja apua, joka on vammaisille henkilöille maksutonta.

Avustajakeskuksen hallinto

Avustajakeskuksen hallinnosta ja sitä koskevasta päätöksenteosta vastaa Hyvinkään kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta. Yhteistoiminnan järjestämistä varten perustetaan sopimuskuntien nimeämistä johtavista sosiaalitoimen viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on keskuksen talousarvioesityksen valmistelu ja esitysten tekeminen keskuksen toiminnan kehittämis- ja muutostarpeista, sekä sopimusosapuolten välisen yhteistyön järjestäminen. Ohjausryhmä voi tehdä harkintansa mukaan sopimuskunnille esityksiä sopimuksen tai perustamissuunnitelman muutoksista.

Valmisteluryhmä päätösehdotus

Valmistelijaryhmä esittää, että kuntien yhteinen Keski-Uudenmaan avustajakeskus perustetaan 1.1.2018 alkaen. Avustajakeskuksen jäsenkuntina ovat Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä ja Pornainen (Mustijoen perusturva), Nurmijärvi sekä Tuusula.

Hyvinkään sosiaali- ja terveyslautakunta (29.6.2017 / § 108) päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle ja Nurmijärven (26.06.2017 / § 222) ja Tuusulan (21.6.2017 / § 337) kunnanhallitukset ovat päättäneet liittymisestä Keski-Uudenmaan avustajakeskukseen. Mustijoen (14.6.20178 / § 5) osalta sosiaali- ja terveyslautakunta päätti olla liittymättä avustajakeskukseen.

Vastuukuntana toimii Hyvinkään kaupunki.

Ehdotus

Esittelijä

  • Tiina Salminen, palvelualuejohtaja, tiina.salminen@jarvenpaa.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää esittää, että kaupunginhallitus päättää, että

  • Järvenpään kaupunki liittyy Keski-Uudenmaan Avustajakeskukseen 1.1.2018 alkaen liitteenä olevan perustamissuunnitelman ja yhteistoimintasopimuksen mukaisesti
  • avustajakeskuksen perustamista varten vuoden 2018 sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon varataan tarvittavat määrärahat
  • yhteistoimintasopimus tulee kuntaa sitovaksi, vaikka osa kunnista jättäisi liittymättä avustajakeskukseen ja valtuuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan muokkaamaan perussopimusta niin, että se kattaa vain mukaan liittyneet kunnat
  • palvelualuejohtaja valtuutetaan tekemään perustamissuunnitelmaan ja yhteistoimintasopimukseen mahdollisesti tarvittavat vähäiset muutokset

Päätös voidaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Hyväksyttiin

Tiedoksi

Tiina Salminen, Jari Savola, Petra Katilainen, Hyvinkään kaupunki, Mustijoen perusturva, Nurmijärven kunta, Tuusulan kunta

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa tai kaupungin kirjaamossa.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa.

Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, kirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. 

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava Järvenpään kaupungille virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä postitse, sähköpostilla tai telefaxilla, käyttäen alla olevia yhteystietoja:

Järvenpään kaupunki / kirjaamo
Osoite: Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää
Kirjaamo on avoinna:
ma-ke klo 9.00-15.00
to klo 9.00-16.00
pe klo 8.00-13.00
Sähköposti: kirjaamo@jarvenpaa.fi
Puh. vaihde (09) 27 191

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös kaupungin asiakaspalvelupisteeseen os. Seutulantie 12. Avoinna ma-ke 9-15, to 9-18 ja pe 8-13.