Perustelut
Tausta
Kuntien yhteinen jätelautakunta, jätelautakunta Kolmenkierto, on valmistellut ehdotuksen jätelain 91 §:n mukaisten jätehuoltomääräysten päivittämiseksi. Ehdotus
koskee Hattulaa, Hausjärveä, Hyvinkäätä, Hämeenlinnaa, Janakkalaa, Järvenpäätä, Keravaa, Loppea, Mäntsälää, Nurmijärveä, Riihimäkeä, Tuusulaa ja Valkeakoskea.
Jätelautakunta päätti kokouksessaan 23.10.2019 § 43 pyytää ehdotuksesta lausunnot Hämeen, Uudenmaan ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, toimialueen kunnilta, kuntien ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisilta, toimialueen vesihuoltolaitoksilta, Kiertokapula Oy:ltä, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:ltä sekä Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy:ltä ja varata hallintolain 41§:n mukaisen vaikuttamismahdollisuuden mielipiteiden lausumiseen asiasta. Ehdotus jätehuoltomääräysten päivittämiseksi on nähtävillä edellä mainittujen kuntien verkkosivuilla sekä jätelautakunta Kolmenkierron verkkosivuilla www.kolmenkierto.fi
Kirjalliset lausunnot tulee toimittaa jätelautakunnalle 31.12.2019 mennessä.
Jätehuoltomääräysten tavoitteena on edistää jätelain (646/2011) toimeenpanoa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvia haittoja tai vaaroja terveydelle tai ympäristölle sekä edistää etusijajärjestyksen noudattamista. Jätehuoltomääräykset antaa kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, jätelautakunta Kolmenkierto.
Jätehuoltomääräyksillä on tärkeä asema jätehuollon käytännön toimeenpanossa kunnassa.
Määräykset koskevat esimerkiksi jätteiden lajittelua, keräämistä, kuljettamista sekä roskaantumisen ehkäisemistä.
Jätehuoltomääräykset ovat lainsäädäntöä, kuten jätelakia ja jäteasetusta, tarkentavia määräyksiä. Ne ovat nimensä mukaan velvoittavia, eivät suosituksia. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvia kiinteistöjä, kuten asuinkiinteistöjä sekä palvelulaitoksia. Siten kaikkien kuntalaisten, asumiseen ja julkiseen kunnan hallinto- ja palvelutoimintaan tarkoitettujen kiinteistöjen omistajien ja haltijoiden sekä soveltuvilta osin myös muiden toimijoiden on noudatettava jätehuoltomääräyksiä.
Jätehuoltomääräykset koostuvat yleisestä osasta sekä jätehuoltomääräyksistä. Yleisessä osassa on määritelty yleiset jätehuoltomääräyksiin liittyvät asiat ja jätehuoltomääräykset tarkentavat yleistä osaa. Jätehuoltomääräyksissä on huomioitu muutokset lainsäädännössä:
Kuntavastuu on muuttunut 1.1.2019 alkaen lakimuutoksen 445/2018 johdosta siten, että kunnan vastuulle ei enää kuulu valtion ja seurakuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte.
Muun kuin kunnan vastuulle jätelain 32 §:n nojalla kuuluvan jätteen, eli esimerkiksi elinkeinotoiminnan jätteen osalta jätehuoltomääräyksiä sovelletaan silloin, kun jätteet kerätään ja käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä. Tämä tapahtuu jätteen haltijan pyynnöstä tietyin edellytyksin kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden nojalla. Muilta osin määräyksiä sovelletaan näihin jätteisiin vain rajoitetusti. Riippumatta siitä, koskevatko jätehuoltomääräykset jätteen haltijaa, jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä aina asianmukaisesti sekä kuljetettava ja käsiteltävä jätteet hallitusti. Lisäksi jätteitä tulee lajitella ja kerätä erikseen tarvittavissa määrin. (Jätelaki 13 ja 15 §:t)
Jätelaki velvoittaa noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Sen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntynyt jäte on puolestaan ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä.
Jos kierrättäminen ei ole mahdollista jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, kuten energiantuotannossa. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli esimerkiksi sijoittaminen kaatopaikalle.
Kunnallisen jätehuollon piiriin kuuluvat jätelain 32 §:n nojalla seuraavat jätteet:
1. asumisessa (vakituisessa ja vapaa-ajan asumisessa) syntyvät jätteet,
2. kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet,
3. liikehuoneistossa syntyvät yhdyskuntajätteet, jotka kerätään kiinteistöllä yhdessä em.
jätteiden kanssa sekä
4. muu yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä em. jätteiden kanssa alueellisessa putkikeräys- tai muussa vastaavassa keräysjärjestelmässä.
Kunnan vastuulle kuuluu kaikki asumisessa syntyvä jäte ja osin siihen ominaisuudeltaan,koostumukseltaan ja määrältään rinnastettava, kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä jäte. Asumiseksi katsotaan muun muassa asuntolat, yksittäiset vuokrattavat lomamökit sekä yksityisen tai julkisen sektorin tuottamat laitos- ja asumispalvelut.
Esimerkiksi kuntien virastoissa, sairaaloissa ja terveyskeskuksissa sekä kouluissa ja päiväkodeissa syntyvät yhdyskuntajätteet kuuluvat kunnalliseen jätehuoltojärjestelmään siltä osin, kuin ne soveltuvat kerättäväksi ja käsiteltäväksi samassa jätehuoltojärjestelmässä asumisessa syntyvän jätteen kanssa. Jos näissä toiminnoissa syntyy muuta kuin yhdyskuntajätettä (esim. terveyskeskuksien ja sairaaloiden erityisjätettä), kuuluu jätehuollon järjestämisvastuu tämän jätteen osalta jätteen haltijalle.
Vaarallisen jätteen osalta kunnan jätehuollon järjestämisvastuu koskee vain asumista.
Maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely kuuluu lisäksi kunnan vastuulle, jollei kysymys ole kohtuuttomasta määrästä jätettä.
Kunnalla on velvollisuus ja näin ollen myös oikeus järjestää kunnan vastuulle kuuluvien jätteiden jätehuolto. Kunta järjestää tällaisten jätteiden keräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn.
Muiden jätteiden, kuten elinkeinotoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollon järjestämisestä vastaa jätteen haltija jätelain 28 §:n mukaisesti.
Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa kunnan jätehuoltoviranomainen, joka jätehuoltomääräysten soveltamisalueella on kuntien yhteinen jätelautakunta, jätelautakunta Kolmenkierto. Jätehuoltoviranomaisen tehtäviä ovat:
· yleisten jätehuoltomääräysten antaminen
· jätehuoltomääräyksistä poikkeamispäätökset
· jätetaksan hyväksyminen
· jätemaksupäätökset ja maksujen perintä
· jätteenkuljetusjärjestelmäpäätökset
· jätteenkuljetuksen seuranta
· jätteenkuljetusrekisterin pitäminen
· yhdyskuntajätehuollosta poikkeamispäätökset (Jätelaki 42 §).
Jätehuollon käytännön toteuttamiseen liittyvät tehtävät on annettu Kiertokapula Oy:lle. Jätelaitoksen tehtävinä ovat:
· jätteiden käsittelyn, kierrätyksen ja hyötykäytön järjestäminen
· hyötyjätteiden ja sekalaisen yhdyskuntajätteen kiinteistöittäinen ja alueellinen keräys erillisten sopimusten mukaisesti
· jätteenkuljetusten kilpailuttaminen kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa erillisten sopimusten mukaisesti
· vaarallisten jätteiden vastaanotto
· käsittelyn järjestäminen: käsittelypaikkojen rakentaminen ja ylläpito sekä käsittelypalveluiden hankkiminen
· jäteneuvonta ja tiedotus.
Muutoksia on kuvattu liitteinä olevissa jätehuoltomääräysten perustelut -liitteessä sekä jätehuoltomääräysten yleinen osa -luonnoksessa.
Lausunto
Kokonaisuutena ehdotus jätehuoltomääräyksistä toteuttaa hyvin Jätelakia, joka velvoittaa noudattamaan etusijajärjestystä kaikessa toiminnassa. Sen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Syntynyt jäte on puolestaan ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Tämä on otettu jätehuoltomääräyksissä hyvin huomioon.
Erityisesti hyvänä pidetään Jätehuoltomääräysten 3. luvun 16 § Asumisessa syntyvien hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet -kohdassa mainittua palvelutason parannusta Muovijätteen erilliskeräysvelvoitteesta, joka koskee taaja-asutusalueella sijaitsevia vähintään viiden (5) huoneiston asuinkiinteistöjä koko toimialueella. Siirtymäaika velvoitteen järjestelyihin on neljä (4) kuukautta. Muovijätteen erilliskeräysvelvoite on lisätty määräyksiin kuntalaisten aktiivisen muovinlajittelun mahdollistamiseksi. Jätehuoltoviranomainen on saanut paljon yhteydenottoja muovinkeräyspisteiden lisäämiseksi. Erilliskeräysvelvoitteella parannetaan palvelutasoa rivi ja kerrostalojen osalta.
Muovijätteen käsittelyyn kiinteistöllä tulisi myös kiinnittää huomiota kehittämällä jäteastioita siten, että kierrätettävää muovijätettä voidaan painaa kasaan tai esikäsitellä siten, että astia riittää tyhjennysvälin ajaksi. Muovijätteelle Luvussa 5 Jäteastiat 26§:ssä Ehdotettu 16 viikon maksimityhjennysaika voi osoittautua liian pitkäksi ja tässä tulisikin käyttää harkintaa tyhjennysvälin pienentämiseksi esimerkiksi sekajätetyhjennyksen mukaiseksi 4 viikkoon ja erityishakemuksesta maksimissaan 16 viikoksi (syntyvän jätteen määrä on pieni).
Samassa luvussa sekajätteelle ehdotettu pidempi maksimityhjennysaika 4 viikkoa on sekajätteen vähentyessä riittävä. Pidennys koskee myös kesäaikaa, jolloin tulisi korostaa sitä, että roska-astian haltijan tulee huolehtia riittävästä hygieniasta ja esimerkiksi velvoittaa astioiden dokumentoituun pesuun kerran vuodessa esimerkiksi liittyä pesurinkiin riittävän hygieniatason saavuttamiseksi.
11 Luku Muut määräykset
47§: n osalta kiinteistöt siirtyvät 1.1.2021 jälkeen vaiheittain muovin erilliskeräysvelvoitteen piiriin, sitä mukaa, kun urakka-alueet saadaan kilpailutettua. Velvoitteen alkamisesta alueella tiedotetaan kiinteistöjä hyvissä ajoin.
Siirtymäaika muovijätteen erilliskeräyksen alkamiseen ja vaiheittain aluekohtaisesti eteneminen on tarpeen muovijätteen kuljetusten kilpailutusten suunnittelun ja toimeenpanon vaatiman ajan takia. Tämän osalta on huomioitava erityisesti kaupunkitilat ja kiinteistöt, joissa ei ole varauduttu muovinkeräykseen sekä neuvonnan organisointi mahdollisimman pikaisesti Jätehuoltomääräysten voimaantullessa.
Sekajätteen määrän vähentyessä kiinteistöille tulee antaa neuvontaa, miten jätteen varastoinnille varattu tila riittää ja mitä muutoksia muutos aiheuttaa kiinteistön jätetilaan. Osa muutoksista on myös toimenpide/rakennusluvan alaisia toimia, mikäli tilaa joudutaan muuttamaan.