Perustelut
Valmistelija: Jouni Vastamäki, johtava rakennustarkastaja, jouni.vastamaki@jarvenpaa.fi
Järvenpään kaupungin hallintosäännön 18 §:n mukaan palvelualuelautakunnat päättävät alaisestaan toiminnasta perittävistä maksuista valtuuston päättämiä perusteita noudattaen.
Perusteluja taksan uudistamiseen:
Kaupunkikehityslautakunta päätti 22.8.2024 § 46 rakennusvalvonnan maksuista osana kaupunkikehityksen taksakokonaisuutta. Voimassa oleva taksa tuli voimaan 1.9.2024. Vuoden 2025 alussa voimaan tulevan rakentamislain vuoksi rakennusvalvonnan maksuista tulee tehdä uusi päätös esittelytekstissä mainituin perustein.
Rakentamislaki muuttaa rakentamisen lupajärjestelmää. Rakentamiselle on säädetty yksi lupatyyppi, rakentamislupa. Rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta. Lupakynnystä on nostettu, joten pienemmät hankkeet eivät enää edellytä lupaa, eikä näin ollen niistä saada myöskään lupamaksuja. Lupamaksuilla tulee kattaa rakennusvalvonnan viranomaistoimintaan kuuluva neuvonta ja ohjaus (maksutonta), lupakäsittely, rakentamisenaikainen valvonta sekä muu rakennetun ympäristön valvonta.
Kuntaliiton suosituksen mukaan kuntien talouden kannalta rakennusvalvonnan menot tulee kattaa kokonaan rakentajilta perittävillä viranomaismaksuilla. Kyse on aiheuttamisperusteisesta maksuperusteesta. Kunnan maksut tulisi myös vuosittain päivittää yleistä kustannuskehitystä vastaaviksi. Kunnat tarvitsevat maksutuloja rakennusvalvontatehtävän toimintaedellytysten turvaamiseksi ja sen asiakaspalvelun sähköisen asioinnin investointeihin.
Kuntaliiton ohjeen mukaan maksuja määrittäessä tulee huomioida lakiin tai viranomaismääräykseen perustuvan hinnoittelun kustannuslaskenta. Lakisääteisessä maksussa kokonaiskustannuksiin otetaan mukaan palvelun tai tavaran tuotantokustannukset (mukaan lukien poistot), hallinnon kustannukset ja korko tuotantovälineisiin sitoutuneelle pääomalle. Kustannusvastaavuus lasketaan tavallisesti budjetoitujen menojen perusteella. Lakiin tai viranomaismääräykseen perustuva hinnoitteluperuste on tavallisesti omakustannusarvoa vastaava tai sitä alempi. Omakustannusarvoon lasketaan kaikki tuotteen valmistamisesta, markkinoinnista ja hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Valmistusarvoon lasketaan valmistuksen muuttuvat ja kiinteät kustannukset, kuten henkilöstökustannukset, aineet ja tarvikkeet ja palvelujen ostot sekä tuotantovälineiden poistot, korvaus sitoutuneelle pääomalle ja vakuutukset.
Perusperiaatteena on siis toiminnan kulujen kattaminen saaduilla lupamaksuilla. Rakennusvalvonnan toiminnassa nämä menot koostuvat pääsääntöisesti henkilöstökuluista sekä sähköisen palvelun ja lain edellyttämien järjestelmätarpeiden kustannuksista. Taksan mukaisten maksuperusteiden tulisi olla kohtuullisia, vaikka lupa- ja valvontamaksut voidaan mitoittaa niin, että niistä kertyvillä tuloilla katetaan rakennusvalvonnan toiminta. Tätä on ennakkoon hankalaa arvioida, koska neuvonnan ja jälkivalvonnan tarve tulee rakentamislain myötä kasvamaan, eikä uuden lain soveltamisesta ja sen vaikutuksista ole vielä kokemusta.
Muuttuva toimintaympäristö ja sen vaikutus lupamaksuihin:
Sähköisen asioinnin kehittymisen myötä rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun käyttömenot ovat kasvaneet. Jatkossakin käyttömenot tulevat kasvamaan, kun rakentamislain muutosesityksen mukainen rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan 1. tammikuuta 2026 alkaen. Kaikki nämä edellyttävät sähköisen asiointialustan (Lupapiste) kehittämistä eikä niiden kokonaiskustannusvaikutusta ole vielä pystytty taksassa arvioimaan.
Toisaalta tietomallipohjainen rakentamislupamenettely tulee sujuvoittamaan ja yhdenmukaistamaan rakennusvalvontaprosesseja. Lupapisteeseen on kehitetty automaattista tarkastusohjelmaa, joka tarkastaa sinne tallennettavan tietomallin säädöstenmukaisuuden. Alkuvaiheessa tarkastus kohdistuu lupavaiheessa tallennettavaan arkkitehtimalliin, mutta tulevien vuosien aikana tarkastusohjelma on tarkoitus laajentaa myös erityissuunnitelmamallien (rakenne-, iv- ja kvv-suunnitelmat) tarkastamiseen. Automaattitarkastuksen etuna on sen nopeuden lisäksi säädöstulkintojen yhdenmukaistuminen eri puolella Suomea. Hyvin laadittu tietomalli helpottaa rakentamislupakäsittelyä. Tämän vuoksi taksaan on esitetty 8 % alennus hakemuksille, joihin on liitetty Järvenpään ja Hyvinkään ohjeen mukaiset tietomallit. Kehitystyöhön pyritään saamaan valtion avustusta, mutta väistämättä osa kustannuksista jää kuntien maksettavaksi.
Lupatulokertymän kannalta keskeisin on uudisrakennuksille määritetty kokonaispinta-alakohtainen maksu. Voimassa olevaan taksaan nähden siihen esitetään n. 11 % - 21 % nousua. Useassa taksakohdassa perusmaksun korotus on huomattavasti suurempi ja se perustuu asian hallinnollisten kulujen suuruuteen. Todettakoon myös, että osa taksan hinnoista pysyy samana tai on aiempaa alempi. Peruslähtökohtana on, että maksuissa on otettu huomioon naapurikuntien taksataso. Järvenpään taksaesitys on yhdenmukainen Hyvinkään ja pääosiltaan yhdenmukainen Tuusulan taksaesityksen kanssa. Keravan taksaluonnos on hieman kalliimpi.
Rakentamislupamaksuun katsotaan sisältyvän vuoden 2025 alusta alkaen:
- rakentamishankkeen neuvonta (yleensä 1 ennakkoneuvottelu)
- rakennuslupahakemuksen (RakL 61 §) vastaanotto
- vastaava työnjohtajahakemuksen/-ilmoituksen vastaanotto ja käsittely
- edellä mainittujen hakemusten sekä asiakirjojen alustava tarkastus
- rakennus- ja huoneistorekisteritietojen tarkastus, lausuntojen hankkiminen
- mahdollinen kuntakuvallinen arviointi
- lupahakemusten käsittely (sijoittamisen ja toteuttamisen edellytysten tarkastelu), päätösehdotukset sekä lupamääräysten määrittely ja päätöksenteko sekä rakentamisen viranomaisvalvonta sekä erityissuunnitelmien vastaanotto ja arkistointi
- päätetyn asian tiedottaminen, päätöksen toimitus hakijalle, valitusajan valvominen, arkistointi ja laskutus
- rakennus- ja huoneistorekisteritietojen siirto Digi- ja väestötietovirastolle (DVV:lle), tulevaisuudessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhtiin)
- katselmustilausten vastaanotto ja luvassa päätettyjen katselmusten suorittaminen ja valvonta, pöytäkirjojen laadinta sekä katselmuspöytäkirjojen arkistointi
Lupamaksun periminen:
Rakentamislain hallituksen esityksessä (HE 139/2022 vp) on 79 §:n osalta todettu, että pykälä pohjautuisi MRL 145 §:ään. MRL 145 §:ssä oli kirjattuna lause ” Maksu voidaan määrätä perittäväksi jo ennalta.” Tämä lause on rakentamislain 79 §:stä kuitenkin tiputettu pois. Rakentamislain tällä hetkellä ainoassa kommentaariteoksessa on 79 §:ssä todettu, että lupa- ja valvontamaksua ei voida enää periä ennalta. Näin ollen tätä lauseen puuttumista pykälästä ei voi jättää huomiotta, eikä lupa- ja valvontamaksua voisi näin ollen lain tulkinnan mukaan enää periä ennalta. Tällä on olennainen vaikutus hallinnolliseen lisätyöhön, sillä kokonaismaksu tulisi jakaa useampaan laskutuserään esimerkiksi lupavaiheen laskutus, aloitusvaiheen laskutus, katselmusten laskutus. Asiakkaalle lähetettäisiin näin ollen rakentamisen edetessä useita laskuja, nykyisen yhden laskun sijaan.
Kuntaliitto on keskustellut ympäristöministeriön kanssa tämän olennaisen lauseen poistamisesta ja sen aiheuttamasta hallinnollisen taakan lisääntymisestä. Hallinnollista taakka ei hallitusohjelman mukaisesti voida lisätä, joten maksun periminen rakentamisen viranomaisvalvonnan osalta kerralla lupamaksun yhteydessä on perusteltua. Tähän viittaa myös hallituksen esityksen kirjaus siitä, että RakL 79 § pohjautuisi MRL:n 145 §:ään. Tämä kuitenkin edellyttää, että taksassa on selvästi ilmoitettu, mitä lupamaksu sisältää, eli maksun sisältämät ennakkoon lupamaksussa laskutetut viranomaiskatselmukset tulee olla erikseen mainittu. Ympäristöministeriö on myös todennut, että mikäli taksassa on selvästi kerrottu mitä toimenpiteitä maksu sisältää, voisi maksun periä ennakkoon myös rakentamisen aikana tulevien viranomaistehtävien osalta. Tämä malli vastaa siis MRL:n mukaista mallia.
Taksarakenne:
Taksa noudattaa vanhaa rakennetta eli on neliö- ja aiheuttamisperusteinen. Neliöperusteena on kokonaisala. Rakennuksen taksanmukaiseen kokonaisalaan lasketaan kuuluvaksi kerrosten ja kellarikerrosten pinta-ala ulkoseinien ulkopinnan mukaan sekä katosten pinta-ala laskien pilarilinjojen mukaan. Kokonaisalaan ei kuitenkaan lasketa alle 1,6 metriä matalampia tiloja, parvekkeita eikä alle 50 m2 terasseja. Rakennuksen tai rakennuksen osan korjaus- ja muutosalueiden pinta-ala lasketaan soveltuvin osin kokonaisalan laskemista koskevien periaatteiden mukaan. Tätä määritelmää soveltaen lasketaan myös säiliön, katoksen tai vastaavan kokonaisala.
Määritelty rakentamishankkeen maksu on sitä korkeampi, mitä enemmän viranomaisohjausta tai -valvontaa hanke edellyttää. Mikäli hanke vaatii runsaasti selvittelyjä, lausuntoja ja muita neuvotteluja, kuten usein isoissa hankkeissa on tapana, on perusmaksu (käsittelymaksu) korkeampi neliömaksun pysyessä samana kaikissa saman tyyppisissä hankkeissa. Hankkeissa, joissa ei ole tarvetta sijoittamisen edellytysten tarkasteluun, on maksu määritelty pienemmäksi kuin hankkeisissa, joissa tämä tarkastelu tehdään.
Lopullinen rakentamisluvan maksu muodostuu eri toimenpiteiden maksuista. Rakentamisluvan maksun lisäksi lopulliseen maksuun hankkeesta riippuen voi siis myös kuulua esimerkiksi aloituskokousmaksu, rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemismaksu sekä rakennusluvan yhteydessä käsitelty vähäisen poikkeamisen maksu.
Muutokset taksaan esitetään oheismateriaalina olevassa luonnoksessa. Luonnoksessa on esitetty punaisella aikaisemman taksan hinnat siten kuin ne jossain määrin ovat ehdotettuun taksaan vertailukelpoisia. Lisäksi liitteenä on taksaehdotus.
Ehdotus
Esittelijä
-
Mikko Autere, vt. kaupunkikehitysjohtaja, mikko.autere@jarvenpaa.fi
Kaupunkikehityslautakunta päättää
- hyväksyä liitteen mukaiset rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavat maksut
- että maksut astuvat voimaan 1.1.2025 alkaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta
- valtuuttaa vastuuhenkilöt tekemään teknisluontoiset muutokset hinnastoon.
Käsittely
Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki selosti asiaa.