Valmistelija
Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja, merja.soosalu@jarvenpaa.fi
Perustelut
Valmistelija: henkilöstöjohtaja Merja Soosalu
Opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelualueiden palvelualuejohtajalle on hakemuksesta myönnetty ero 1.6.2020 alkaen.
Hallintosäännön 49§:n mukaan kaupunginvaltuusto tekee periaatepäätöksen palvelualuejohtajan viran auki julistamisesta. Asiaa on käsitelty laajennetussa henkilöstöasiainjaoston kokouksessa 28.1.2020 §7 ja kaupunginhallituksen kokouksessa 3.2.2020 §23 ja näiden jälkeen kaupunginvaltuuston kokouksessa 24.2.2020 §5, jossa kaupunginvaltuusto on palauttanut asian valmisteluun ilman saatetta. Asian valmistelu on viivästynyt koronaepidemian ja yhteistoimintamenettelyyn liittyvän valmistelutyön vuoksi.
Valmistelutyö on käynnistynyt uudelleen laajennetun henkilöstöasiainjaoston lähetekeskustelulla kokouksessa 26.6.2020 §21, jossa tarkennettiin jatkovalmistelua tarvitsevia kohtia. Jatkovalmistelua tarvitseviksi kohdiksi päätettiin tuolloin:
a) Yhden tai kahden palvelualuejohtajan mallin osalta talousvaikutusten vertailu yhden tai kahden palvelualuejohtajan ratkaisuissa ja virkojen tehtävien vertailu ja suhteessa aiempaan yhden palvelualuejohtajan tehtäviin,
b) Palvelualueiden välisten tehtäväsiirtojen osalta viedään lautakuntien valmisteluun vain, jos vaikutusta lautakuntien väliseen tehtävien- ja vastuiden jakoon ja varmistetaan kahden palvelualuejohtajan mallissa, että lautakuntien tehtäväalueiden ja palvelualuejohtajien tehtävänjako on yhteneväinen,
c) Kelpoisuusvaatimusten osalta henkilöstöasiainjaosto pitää tärkeänä, että virkojen täytössä noudatetaan kaupungin vakiintunutta käytäntöä ja jos tästä poiketaan, tulee tämä perustella tarkasti. Kaupungin vakiintuneena käytäntönä on käyttää johtajan virkojen kelpoisuusvaatimuksena soveltuvaa korkeakoulututkintoa, ellei lainsäädännön perusteella ole muita vaateita kelpoisuudelle,
Laajennettu henkilöstöasiainjaosto on käsitellyt jatkovalmisteltua aineistoa kokouksessan 11.8.2020 §24 siten, että kesäkuun kokouksessa lisätarkasteltaviksi kirjatut asiat ja niiden perustelut on kuvattu kohdittain a), b), ja c).
a) Yhden palvelualuejohtajan mallissa kaupungin kahta kolmesta palvelualueesta johdetaan yhdellä palvelualuejohtajalla. Tämä noudattaa nykytilannetta ja siten sillä ei sellaisenaan olen johtajan palkkaukseen liittyviä taloudellisia vaikutuksia. Tässä mallissa palvelualueiden johtaminen menestyksekkäästi edellyttää johtamisjärjestelmän rakenteelta kerroksellisuutta ja siten strategisten tavoitteiden toteutuminen itseohjautuvuudesta ja valmentavasta johtamisesta on arvioitavissa olevan haastavampaa.
Kahden palvelualuejohtajan mallissa johtaminen menestyksekkäästi ja kustannustehokkaasti on arvioitavissa olevan mahdollisempaa, kun palvelualueen johtajalla on mahdollisuus paneutua ja syventyä johtamansa palvelualueen tehtäväkenttään syvällisemmin ja siten edellytykset ymmärtää ja ohjata toimintaa tavoitteellisesti ja strategisesti on vahvemmat kuin yhden palvelualuejohtajan mallissa.
Yhden tai kahden palvelualuejohtajan mallien välistä taloudellista kustannusvaikutusta tulee tarkastella syvemmin ja leveämmin kuin vain vertaamalla johtajien palkkaukseen liittyviä taloudellisia vaikutuksia. Mahdollisuudet kustannustehokkuuteen ja taloudellisuuteen ovat erilaiset yhden tai kahden palvelualuejohtajan malleissa. Tämä liittyy sekä palvelualuejohtajan mahdollisuuksiin paneutua palvelualueensa sisältöön, rakenteisiin ja prosesseihin eri tavalla riippuen onko palvelualueita johdettavana yksi tai kaksi. Täten on arvioitavissa, että kahden palvelualuejohtajan mallissa paneutuminen on syvempää ja leveämpää ja siten toiminnan tavoitteellistaminen, strategisuus ja tuloksellisuus mahdollistuvat vahvemmin.
Kahden palvelualuejohtajan mallin muutos edellyttää yhden palvelualuejohtajan viran tehtävien jakamista kahden palvelualuejohtajan viran tehtäviin. Kun kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.8.2020 §257 päättänyt, että 24.2.2020 §6 osalta kaupunginvaltuuston kokouksessaan tekemää palautusta ei ole tarkoituksenmukaista jatkovalmistella, tarkoittaa tämä sitä, että palvelualuejohtajien virkojen tehtävien jakaminen on mahdollista tehdä jakamalla nykyisten opetus- ja kasvatuslautakunnalle ja hyvinvointilautakunnalle kuuluvat tehtävät perustettavien kahden palvelualuejohtajan viran välillä. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualuejohtajalle tulisi siten kuulumaan opetus- ja kasvatuslautakunnan toimialueeseen kuuluvat palvelualuejohtajan viran tehtävät ja hyvinvoinnin palvelualuejohtajalle hyvinvointilautakunnan toimialueeseen kuuluvat palvelualuejohtajan tehtävät.
Palvelualuejohtajan tehtävät on Järvenpään kaupungissa määritetty hallintosäännössä §42. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen tehtävät on määritetty hallintosäännössä §41. Lisäksi opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella ja hyvinvoinnin palvelualueella on lautakuntien hyväksymät ohjeet toimivallan delegoimisesta ko. palvelualueilla. Ohjeet ovat nimeltään Hyvinvoinnin palvelualueen organisaatiorakenne ja viranhaltijoiden päätösvalta (hyväksytty Sivistyksen ja vapaa-ajan lautakunnassa 20.12.2018 §62) ja Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen organisaatiorakenne ja viranhaltijoiden päätösvalta (hyväksytty viimeksi Opetus- ja kasvatuslautakunnassa 25.2.2020 §10). Lisäksi kaupungilla on laadittu osaamisprofiilit ylimmälle virkamiesjohdolle, joita ovat palvelualuejohtajat, avainalueiden asiakkuusjohtajat ja konsernipalveluiden voimavarajohtajat. Näiden perusteella on määritettävissä palvelualuejohtajien viran tehtävät ja tehtävänvaativuudet.
b) Hallintosääntöön ei ole tarpeen tehdä muutoksia, kun kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.8.2020 §257 ratkaissut, että palvelualuejohtajien virkojen täytön yhteydessä ei ole tarpeen tehdä muutoksia lautakuntien väliseen työnjakoon erityisesti opiskeluhuollon osalta. Näin ollen ei lautakuntien kuulemisia ole tarpeen tehdä palvelualuejohtajien virantäytön yhteydessä.
Hallintosäännön, palvelualueiden toimivaltasääntöjen ja palvelualuejohtajan viran osaamisprofiilin perusteella on määritettävissä palvelualuejohtajien viran tehtävät ja tehtävänvaativuudet siten, että ne noudattavat lautakuntien välistä työnjakoa.
c) Laissa kunnallisesta viranhaltijasta §6 edellyttää, että virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus sen lisäksi, mitä virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista määritetään perustuslain 125§:ssä, jonka mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Kelpoisuusvaatimusten osalta on kaupungin vallitseva käytäntö ylimmän virkamiesjohdon osalta ollut "ylempi korkeakoulututkinto tai korkeakoulututkinto yhdistettynä ko. toimialan johtamiskokemukseen". Johtamiskokemus kelpoisuuden edellytyksenä on ongelmallinen, koska se voi perustua ainoastaan subjektiiviseen arviointiin. Kelpoisuuden tulisikin perustua virantäytöissä ainoastaan tutkintoon. Johtamisen kokemus on merkittävä ja sen tulee sisältyä ansiovertailuun, mutta sitä ei tule käyttää kelpoisuusehtona. Järvenpään kaupungin vakiintuneena käytännön on siten arvioitavissa olevan soveltuva korkeakoulututkinto, joista ylempää korkeakoulututkinto on toteutunut ensisijaisena.
Suomalaisten tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien antamat tiedot, taidot ja pätevyydet perustuvat kansalliseen viitekehykseen, joka noudattaa Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston suositusta eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä. Suomessa sisällöistä päättää kansallisella tasolla Opetushallitus.
Palvelualuejohtajan viran tehtävien menestykselliseen hoitamiseen vaaditaan oman palvelualueen tuntemuksen lisäksi vankkaa johtamiskokemusta ja toimialan tuntemusta, laaja-alaista ja strategista ymmärrystä ja kykyä työskennellä kaupunkikonsernin kokonaisedun hyväksi. Vertailtaessa palvelualuejohtajan virkatehtäviä, osaamisprofiilia ja suomalaista tutkintojen viitekehystä, asettuvat palvelualuejohtajan tehtävän vaatima osaaminen kansallisessa viitekehyksessä ensisijaisesti tasolle 7. Siten voidaan päätellä, että palvelualuejohtajien viran tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää viran kelpoisuudelta ylempää korkeakoulututkintoa, siis ammattikorkeakouluissa suoritettavaa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai yliopistoissa suoritettavaa maisterin tutkintoa. Viran tehtävien hoitaminen soveltuvalla alemmalla korkeakoulututkinnolla, siis ammattikorkeakouluissa suoritettavaa ammattikorkeakoulututkintoa tai yliopistoissa suoritettavaa kandidaatin tutkintoa, on mahdollinen, mutta edellyttää vankkaa työkokemusta kyseisen palvelualueen substanssista yhdistettynä johtamistehtävien kautta hankittuun vankkaan kokemukseen johtamisesta.
Laajennettu henkilöstöasiain jaosto esitti kokouksessaan 11.8.2020 tarkennuksia lisätarkennuksiin ja ne esiteltiin laajennetun henkilöstöasiain kokouksessa 18.8.2020 §27.
Laajennettu henkilöstöasiainjaosto päätti 18.8.2020 §27, että esitetyt lisäselvitykset antavat tarvittavan lisäselvityksen asian käsittelylle ja esittää kaupunginhallitukselle, että tämä esittää kaupunginvaltuustolle, että tämä hyväksyy palvelualuejohtajan virantäyttöjen periaatteeksi sen, että sekä opetuksen ja kasvatuksen että hyvinvoinnin palvelualueille tulee kummallekin oma palvelualuejohtaja ja että molempien palvelualuejohtajien virkojen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto.
Toimintaympäristön muutokset ovat viimeisten vuosien aikana vaikuttaneet lautakuntien, palvelualueiden rakenteisiin ja tehtäviin ja siten myös palvelualuejohtajan viran tehtäviin ja vastuisiin. Muutoksia on todennäköisesti tapahtumassa myös tulevina vuosina. Aiemmin tapahtuneet muutokset liittyvät Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän perustamisen yhteydessä tapahtuneisiin muutoksiin, joissa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät Keusoteen ja kaupungin jäljelle jäävät palvelut järjestettiin kahden uuden lautakunnan, opetuksen ja kasvatuksen lautakunnan ja hyvinvointilautakunnan ja näiden alaisten palvelualueiden välille. Tulevia mahdollisia muutoksia vielä valtakunnalliseen sote-uudistukseen liittyen on opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella sijaitsevien opiskeluhuollon palveluiden siirtyminen maakuntaan, kuten tällä hetkellä lausunnolla olevissa sote-laeissa esitetään. Tämän lisäksi osana valtion työllistämistoimia on yhtenä potentiaalisena toimenpiteenä listattu työllisyys- ja yrityspalveluiden organisoiminen kunnan toteutettavaksi.
Lisäselvitykset, jotka on toimitettu ja käsitelty laajennetun henkilöstösasiainjaoston kokouksissa 11.8.2020 §24 ja 18.8.2020 §27, käyvät ilmi oheismateriaalista.
MS
Päätös
Asian käsittely päätettiin siirtää jatkokokoukseen 28.8.2020 klo 7.30.