Valmistelija
Mari Heinonen, laskentasihteeri, mari.heinonen@jarvenpaa.fi
Perustelut
Investointiohjelma 2024-33
Vuosien 2024-33 investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on rajallinen ja näkymät tulevaisuuteen ovat haastavat.
Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 24–52 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 349 miljoonaa euroa, mikä on 8,4 miljoonaa enemmän kuin edeltävässä 10-vuotisohjelmassa. Investointiohjelma on mittava painottuen ohjelman alkuvuosille. Taloussuunnitelmakaudelle 2024–27 investoinneista ajoittuu 172 miljoonaa eli 49 %.
Yleisesti investointiohjemaa laadittaessa on pyritty siihen, että
- ei rakenneta ylikapasiteettia, mikä tarkoittaa investointien ajoittamista palvelutarpeen kasvun mukaisesti
- olemassa oleva kapasiteetti hyödynnettään tehokkaasti, mikä vähentää investointitarvetta
- talonrakennuksen investoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin
- kaupungin toimintaedellytykset säilytetään hyvinä
- investoimatta jättäminen tai investointien siirtäminen ei aiheuta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tulevina vuosina
- korjausvelka pidetään kurissa
- ohjelmat synkronoidaan keskenään, jolloin menot toteutuvat mahdollisimman vähän ennen kertyviä tulovirtoja
- mahdollistetaan investoinnit, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta tai tehostetaan tilankäyttöä, ja jotka siten pienentävät toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa.
Maanostot ja myynnit
Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvitykseen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 50-80 % toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti, 800-1100te vuosittain. Loppuosa maanmyyntituloista kirjautuu maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen. Maan myynnit ovat kytköksissä kunnallistekniikan uusien alueiden investointien kanssa. Alueiden myyntitulot ylittävät pääsääntöisesti kohteiden investointikustannukset.
Maanostoihin on varattu vuosittain 1,2 - 4,3 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös rakennusten purkukustannuksia.
Kunnallistekniikan investoinnit
Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on jaettu infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointeihin sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien asunto- ja yritysalueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet kytkeytyvät maan myyntiin.
Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 6-16 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 89,5 miljoonaa euroa. Uusiin alueisiin investoidaan ohjelmassa 47,3 miljoonaa euroa ja infran ylläpitoinvestointeihin 42,2 miljoonaa euroa.
Talonrakennus
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 6-31 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 146 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret vuosina 2024-2026 ja 2033. Suurimmat uudis- ja korjaushankkeet tarkastelujakson alkupuolella ovat uuden Jykin laajennus ja Kansakoulunkadun perusparannus, Mankalan koulun korjaus, Vihtakadun yksikön peruskorjaus ja käyttötarkoituksen muutos, Kartanon koulun hanke sekä Järvenpäätalon korjausinvestoinnit. Suurimpia hankkeita ovat myös tarkastelujakson keskivaiheille ajoittuva Uimahalli-investointi ja loppupuolelle ajoittuvat Ainolan koulu ja päiväkoti, sekä ohjelmaan uutena lisätyt Piirosen hanke sekä keskustaan suunnitteilla oleva pysäköintirakennus.
Talonrakennuksen investointiohjelmasta osa hoidetaan ns. allianssi-investointeina, jotka kohdistuvat kaupungin omistaman rakennuskannan korjausvelan hallintaan ja tilamuutoksiin. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on palveluverkon kunnossapito nykyisten ja muuttuvien palvelutarpeiden mukaisena. Rakennuskannan uudistuessa ja kohteiden määrän vähentyessä peruskorjausmäärärahatarve on vähentynyt ja pudonnut vaiheittain. Allianssi-investointeihin on varattu ohjelmakaudella 41,8 miljoonaa euroa.
Talonrakennuksen investointiohjelma on linjassa opetuksen ja kasvatuksen että hyvinvoinnin palveluverkkosuunnitelmien kanssa.
Liikuntapaikkainvestoinnit
Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin, -kenttiin ja -alueisiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset.
Liikuntapaikkarakentamisen merkittävin hanke on Keskustan liikuntapuiston rakentaminen vuosina 2023–24. Liikuntapaikkojen ylläpitoon liittyvät muut investoinnit kohdistuvat kuntoratojen ja reittien sekä lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,03 - 5,3 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 9,7 miljoonaa euroa.
Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit
Irtaimistoinvestointeihin kuuluu investoinnit koneisiin, kalustoon ja laitteisiin sekä aineettomiin hyödykkeisiin kuten tietojärjestelmiin. Irtaimistoinvestointien painopiste on ICT-sidonnaisissa toiminnan kehitystehtävissä. Toiminnan kehittämisen yhteydessä kehitetään ja modernisoidaan ICT-ratkaisuja. Kehitystehtäviä edistetään kuuden hankekokonaisuuden alla, joita ovat arkkitehtuuri ja integraatiot, digitaalisten palvelujen kehittäminen, palvelujärjestelmien kehittäminen, perustietotekniikan kokonaisuuden vaihto, tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen ja tietovarannot. Vastuu ICT investoinneista on konsernipalveluilla. Muut irtaimistoinvestoinnit ovat vähäisiä ja pääasiassa kalustohankintoja.
ICT- ja Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien noin 1 - 1,7 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.
Kehitysinvestointeihin on vuosittain varattu taloussuunnitelmavuosille 500te ja vuodesta 2027 alkaen 950te määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.
Osakkeet
Osakkeiden investointiohjelma sisältää Ainolan pysäköintiyhtiön pääomittamisen ja Saunakallion Ostoskeskus Oy:n osakkeiden oston. Lisäksi Terveystalon vuosittain rahastoitavat rahoitusvastikkeet näkyvät menona osakkeissa.
Järvenpään veden investoinnit
Järvenpään Veden investointeihin kuuluvat vesihuoltoon liittyvien vesihuoltojärjestelmien, vesijohtojen, viemärien yms. toteutus. Järvenpään Veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan investointeihin. Ohjelmakauden merkittävimmät investointihankkeet ovat Ainolan aluekeskuksen jatkorakentaminen, johon hyvin läheisesti liittyy Pasila-Riihimäki radan 2. vaiheen lisäraide, Mikonkorven teollisuusalue ja Haarajoen asemanseutu. Järvenpään Veden omana hankkeena jatkuu Kaakkolan alueella tapahtuva vesihuollon uusiminen.
Järvenpään veden investoinnit kasvavat kaudella 5,5 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euron vuositasoon johtuen mm. Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta. Tähän liittyy siirtopaineviemärin rakentaminen Pellonkulmasta Ristinummelle. Veden investoinnit rahoitetaan veden asiakas- ja liittymismaksuilla.
Investointiohjelma ja kaupungin talous
Kaupungin tulorahoitus ei riitä rahoittamaan investointeja, mistä johtuen kaupungin nopea velkaantuminen jatkuu vuoteen 2027 asti. Velkamäärä on vuonna 2027 noin 325 miljoonaan euroa ja laskee 278 miljoonaan ohjelmakauden lopussa. Lainamäärän kasvaessa ja kaupungin rahoituspohjan kavennuttua hyvinvointalueuudistuksen seurauksena lainanhoitokulujen merkitys kaupungin talouden tasapainolle on kasvanut oleellisesti, erityisesti, koska korkotasot ovat nousseet merkittävästi aiemmasta.
Investointiohjelman päivittäminen ja seuranta
Investointiohjelma päivitetään vuosittain kaupungin kaikkien palvelualueiden ja Mestaritoiminta Oy:n yhteistyönä. Päivitys on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ennakoitujen ja toteutuneiden toimintaympäristömuutosten ja suunnitelmien yhdenmukaisuus.
Investointien ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä investointivuosi on nykyhetkeä. Ohjelma on päivitystä silmällä pitäen jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen (vuodet 2024-26), kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2027-29) ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen (vuodet 2030-33). Investointiohjelmaan tehtävät muutokset keskittyvät vuosittaisissa päivityksissä pääosin toteutusvaiheen jälkeisiin vuosiin ts. hankkeisiin, joista ei vielä ole päätöstä. Palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista investointiohjelmaa päivitettäessä.
Alustava investointiohjelma laaditaan muuttuneiden tietojen ja tarpeiden mukaisesti ja lähetetään ennen lopullista päätöksentekoa lautakunnille kommentoitavaksi.
Investointiohjelman toteutumista seurataan osana talouden kuukausi- ja osavuosiraportointia talousarviovuodelle ajoittuvien hankkeiden osalta. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan vain investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta.
Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmille. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota täsmennetään edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on jatkossakin lähtökohtaisesti 4-10 vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta. Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke poikkeuksellisesti palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin.
Lautakuntien lausunnot
Lauta- ja johtokunnat ovat antaneet lausuntonsa alustavaan investointiohjelmaan kaupunginhallituksen 19.6.2023 § 163 pyynnön mukaisesti syyskuun aikana. Lauta- ja johtokuntia pyydettiin osaltaan etsimään erityisesti investointiohjelman lähivuosille kohdistuvia merkittäviä karsintakohteita, joilla on mahdollista lisätä liikkumavaraa tulevien vuosien käyttötalouteen. Kaikki lautakuntien tekemät muutosesitykset on sisällytetty investointiohjelmaan.
Kooste voimassa olevaan investointiohjelmaan tehdyistä muutoksista on pykälän oheismateriaalina.
KR
Ehdotus
Esittelijä
Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2024-33 investointiohjelman.
Käsittely
Kokoustauko pykälän käsittelyn aikana klo 18.08-18.29
Tuija Kuusisto teki Laura Virkkusen, Tomi Passin ja Tiia Östbergin kannattamana seuraavan muutosehdotuksen:
“Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että investointiohjelmasta karsitaan vuosilta 2024 – 2027 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Tätä koskeva muutos investointiohjelmaan tuodaan päätöksentekoon erikseen. Uusia sitoumuksia investointihankkeisiin ei tehdä ennen muutoksen käsittelyä kaupunginvaltuustossa.”
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin äänestystavaksi sähköinen äänestys, jota täydennetään tarvittaessa nimenhuutoäänestyksellä, sekä äänestysjärjestykseksi seuraava:
JAA: esittelijän pohjaehdotus
EI: Kuusiston muutosehdotus
Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 4 (JAA) - 7 (EI) - 0 (TYHJÄ) hyväksyneen Kuusiston muutosehdotuksen.
Päätös
Hyväksyttiin äänestyksen jälkeen Kuusiston muutosehdotuksen mukaisesti.
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle
- että se hyväksyy liitteenä olevan vuosien 2024-33 investointiohjelman
- että investointiohjelmasta karsitaan vuosilta 2024 – 2027 yhteensä 40 miljoonaa euroa. Tätä koskeva muutos investointiohjelmaan tuodaan päätöksentekoon erikseen. Uusia sitoumuksia investointihankkeisiin ei tehdä ennen muutoksen käsittelyä kaupunginvaltuustossa.