Kaupunginvaltuusto, kokous 18.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 65 Järvenpään yleiskaava 2040

JARDno-2017-1022

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavoittaja, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa tarkastellaan maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa.

Kaikki neljä vaihtoehtoista rakennemallia ovat tarkoituksella kärjistäviä ja tulevaisuuteen eri tavalla suuntaavia. Rakennemallit ovat:

  • keskustaa painottava ”Tiivistyvä timantti”
  • kaupungin maanomistusta Ristinummella hyödyntävä ”Eteläinen kulttuurikehto”
  • Vähänummentien varteen rakentuva ”Vahvistuva pohjoinen nauha”
  • tasaisesti rakentamista kaikkialle sijoittava ”Pientalojen comeback”

 

Yhteistä niille on kaupungin seuraavien vuosien voimakas väestönkasvu, joka tulee olemaan seurausta useista asuinrakentamisen hankkeista. Kaupungin vetovoiman kasvu vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja Järvenpään tavoitteena on olla elinvoimainen kaupunki myös 2030-luvulla.

Valmistelu


Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Nähtävillä olon yhteydessä saatiin palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Saatujen mielipiteiden ja prosessin edetessä tulleiden muutosten myötä suunnitelmaa on päivitetty. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä yleiskaava vuonna 2020. Päivitetyssä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan tarkemmin suunnittelun lähtökohdista, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä, osallisista sekä vaikutusten arvioinnista.

Hankkeet ja kehitettävät asuinalueet, jotka ovat suunnittelussa ohjelmoituna ja sovittu rakennettavaksi vuosien 2018 - 2025 aikana, ovat lähtökohtana yleiskaavan valmistelussa. Viime vuosien väestönkasvu ja hyvä rakentamisen vauhti on lisännyt yleiskaavan väestöarviota. Yleiskaavan tavoitevuonna Järvenpäässä arvioidaan asuvan noin 55 000 - 59 000 asukasta. Tätä lukua tarkastellaan väestösuunniteen kanssa rinnakkain.

Rakennemallien tarkastelu


Rakennemallien tarkastelussa, prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti- vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Rakennemallivaihtoehtojen väestöennusteet osoittavat kuitenkin, että pelkällä keskustan kehittämisellä ei pystytä turvaamaan enää 2030-luvulla vakaata väestönkasvua. Kaupungin kasvun mahdollistamiseksi tulisikin keskustan lisäksi hyödyntää alakeskusten potentiaalia viimeistään 2020- luvun lopulla. Realistinen kehityskulku on muissa vaihtoehdoissa todettujen kasvusuuntien avaaminen kohde kerrallaan.

Rakennemalliraportissa ”Minne kaupunki kasvaa?” kerrotaan tarkemmin Järvenpään kaupungin vaihtoehtoisista kasvusuunnista ja niiden vaikutusten arvioinnista.

 

Ehdotus

Esittelijä

Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

 

Kaupunkikehityslautakunta päättää

  • asettaa rakennemallivaihtoehdot ja niistä tehdyn vaikutusten arvioinnin liiteaineistoineen nähtäville
  • pyytää rakennemalleista lausunnot
  • merkitä tiedoksi päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman

 

Käsittely

Asiantuntijana asiassa oli kuultavana yleiskaavoittaja Hannele Selin.

 

Päätös

 

Hyväksyttiin

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavoittaja, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä.

Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa.

Valitut kasvusuunnat-rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle.

 

Valmistelu ja saatu palaute

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK 15.2.2018) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes 60 000 asukasta.

Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä 21.2.-23.3.2018. Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu 7.3.2018 ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta.

Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia.  

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta 2040. Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa. 

Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus

Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu

Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin

Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä

Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan

Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki

Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa

Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan

Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti

 

Valitut kasvusuunnat –rakennemalli: ”Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen”

Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat -rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen.

Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy Pasila-Riihimäki –lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin 2020-luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin.  

Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan.

Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut 17 000 työpaikkaa (nyt noin 12 000). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla.

Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1,5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

Valitut kasvusuunnat -rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet.

Vaikutusten arviointi

Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan.

Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Keto-Tokoi, kaupunkikehitysjohtaja, olli.keto-tokoi@jarvenpaa.fi

 

Kaupunkikehityslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet   
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

 

Päätös

 

Hyväksyttiin

 

 

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavoittaja, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Järvenpään yleiskaavan 2040 tavoitteena on muodostaa kaupungin yhteinen tahtotila tulevaisuuden maankäytön ja yleiskaavassa ratkaistavien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Rakennemallivaiheessa on tarkasteltu maankäytön vaihtoehtoisia tulevaisuuden suuntia neljän eri tavalla kaupungin kasvua suuntaavan mallin avulla. Vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on lähtökohdaksi otettu keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto täydennettynä Ainolan, Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittämisellä. Pääpaino on uuden asuinrakentamisen ja työpaikkojen sijoittumisessa tulevina vuosikymmeninä. Rakennemallikartalla esitetään myös maankäytön edellyttämät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Muut yleiskaavan teemat ovat mukana ohjaavina tavoitteina ja vaikutusten arvioinnissa. Valitut kasvusuunnat-rakennemalli ja yleiskaavan tavoitteisiin sitoutuminen mahdollistaa kaupungin seuraavien vuosien voimakaan väestönkasvun. Tämä päätös antaa lähtökohdat varsinaisen oikeusvaikutteisen Järvenpään yleiskaava 2040 valmistelulle.

Valmistelu ja saatu palaute

Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelu kuulutettiin vireille syyskuussa 2016 (KAUKELTK 15.9.2016, KH 25.9.2016 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen yhteydessä (KAUKELTK 15.2.2018) tarkistettiin yleiskaavan lähtökohtana olevaa väestösuunnitteita. Kaupungin viime vuosien nopean väestönkasvun ja hyvän rakentamisen vauhdin vuoksi vuonna 2040 Järvenpäässä arvioidaan asuvan lähes 60 000 asukasta.

Aihealueittaisten selvitysten kautta on edetty rakennemallivaiheeseen, jossa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista kasvustrategiaa (Tiivistyvä timantti, Eteläinen kulttuurikehto, Vahvistuva pohjoinen nauha ja Pientalojen comeback). Vaihtoehtoiset rakennemallit olivat nähtävillä 21.2.-23.3.2018. Kirjallisia lausuntoja ja mielipiteitä saatiin 18 kpl. Lisäksi karttapalautteen kautta mielipiteensä jätti 87 vastaajaa. Nähtävilläolon aikana pidettiin myös viranomaisneuvottelu 7.3.2018 ja yleisötilaisuuksia, joista saatiin suullista palautetta.

Prosessin aikaisessa vuorovaikutuksessa, saadussa palautteessa ja vaikutusten arvioinnissa on todettu, että keskustan kehittämistä painottava Tiivistyvä timantti-vaihtoehto on hyvä lähtökohta lopullisen rakennemallin valmistelulle. Palautetta saatiin paljon myös liikenteen ja ympäristön liittyvien suunnittelukysymysten osalta. Yleiskaavan tavoitteisiin palaute kohdistui epäsuorasti eikä niihin ehdotettu muutoksia.

Yleiskaavan tavoitteet

Yleiskaavan tavoitteet kuvaavat kaupungin tahtotilaa kohti vuotta 2040. Tavoitteet näkyvät yleiskaavaan liittyvien selvitysten kautta, vaikutusten arvioinnin kriteereissä ja varsinaisen kaavan valmistelussa.

Seutu: Järvenpää on seudun vetovoimaisin kaupunkikeskus

Kaupunkirakenne: Yhdyskuntarakenne kehittyy eheänä ja keskustan vetovoima vahvistuu

Asuminen ja väestö: Asumisen tarjonta on monimuotoista ja vastaa kasvavaan kysyntään sekä muuttuviin tarpeisiin

Liikkuminen: Kestävää liikkumista palveleva tarpeiden mukainen älykäs liikennejärjestelmä

Elinkeinot: Elinkeinot ovat monipuolisia ja palvelualojen kasvava merkitys huomioidaan

Palvelut: Laadukkailla ja hyvin saavutettavilla peruspalveluilla mahdollistetaan asukkaiden hyvä arki

Viherrakenne: Viherverkon jatkuvuus sekä luontoarvot varmistetaan ja laadukas kaupunkiluonto on ihmisiä lähellä

Kulttuuriympäristö: Kulttuuriympäristön vetovoimatekijöitä arvostetaan ja kaupunkikuvan monipuolinen toiminnallisuus huomioidaan suunnittelussa

Maapolitiikka: Maankäytön suunnittelu ja maapolitiikka tukevat toisiaan

Kunnallistekniikka: Mahdollistetaan kaupungin kehittyminen toimivalla infralla kokonaistaloudellisesti

Valitut kasvusuunnat –rakennemalli: ”Timantti kärkenä kohti etelää asemanseutuja tiivistäen”

Saadun palautteen ja vaikutusten arvioinnin perusteella on muodostettu Valitut kasvusuunnat -rakennemalli. Ratkaisu sisältää huomattavan määrän jo asemakaavoitettuja ja rakentamiseen seuraavien vuosien aikana tulevia asuntohankkeita erityisesti keskustan alueella. Järvenpään tulevaisuuden tavoite olla seudullinen kaupunkikeskus varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen kehittäminen.

Monen eri alueen ottaminen mukaan on nostanut erityisen tärkeäksi näkökulmaksi alueiden rakentamisen vaiheistuksen ja ajoituskysymykset. Ensisijaisena kehittämisen kohteena keskustaa kehitetään koko suunnittelujakson ajan. Ainolan ja Ristinummen kehittäminen kytkeytyy PasilaRiihimäki –lisäradan 2. vaiheeseen ja alue kehittyy voimakkaimmin 2020-luvulla. Alueen rakentaminen edellyttää uutta kouluinvestointia alueelle viimeistään 2030-luvun vaihteessa. Haarajoen asemanseudun kehittäminen on kytköksissä alueen maanhankintaan. Aseman kehittämisen palveluineen tulee olla ensisijaista suhteessa kauempana sijaitseviin asuntoalueisiin. 

Kaupungin tulevaisuuden kasvuun varaudutaan lisäksi asuinrakentamisen reservialueilla, joiden arvioidaan tulevan rakennettaviksi vasta 2040 vuoden jälkeen. Näitä alueita tutkitaan ja ajoitusta määritellään tarkemmin yleiskaavan luonnoksessa. Alueiden keskinäiset ajoituskysymykset ovat kytköksissä myös kaupungin maapolitiikkaan.

Tavoitteena on, että työpaikkojen määrä suhteessa asukasmäärään olisi sama vuonna 2040 kuin nyt. Laskennallisesti tavoitteena olisi tällöin 5000 työpaikkaa lisää. Tämä tarkoittasi siis, että Järvenpäässä olisi reilut 17 000 työpaikkaa (nyt noin 12 000). Suuri osa Järvenpään tulevaisuuden työpaikoista sijaitsee keskustassa tai hyvien liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta Järvenpäässä tulee vuonna 2040 olemaan edelleen huomattava määrä tuotannon ja tuotekehityksen työpaikkoja mm. Wärtsilässä, Vähänummen ja Jampan teollisuusalueilla.

Kaikista raideliikenteen asemapaikkoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Rakennemallikartalla esitetään maankäytön edellyttämät merkittävimmät kehitettävät yhteydet sekä tulevaisuuden uudet yhteystarpeet. Asemien ympärille on esitetty 1 km ja keskustan kohdalla 1,5 km asemavyöhyke. Vyöhykkeen alueella maankäytön on mahdollista tukeutua pääosin kestäviin liikkumismuotoihin.

Valitut kasvusuunnat -rakennemalli mahdollistaa viheralueverkostolle asetettujen jatkuvuuden, saavutettavuuden ja laadukkaan kaupunkiluonnon tavoitteiden toteutumisen. Rakennemallissa kuvattu viher- ja virkistysalueiden pääverkosto pitää sisällään Järvenpään nykyiset Natura-alueet ja muut suojelualueet sekä tunnistaa maakunnalliset viheryhteystarpeet.

Vaikutusten arviointi

Valitut kasvusuunnat on arvioitu yleiskaavan tavoitteista johdetuilla arviointikriteereillä, jotka ovat samoja kuin rakennemallivaihtoehtojen tarkastelussa. Valitut kasvusuunnat on kokonaisuutena joustavampi kuin yksikään rakennemallivaihtoehdoista. Usean arviointikriteerein mukaan kaupunki kehittyy positiiviseen suuntaan.

Arvioinnin mukaan minkään kriteerin näkökulmasta malli ei tuota selkeitä negatiivisia vaikutuksia (punainen). Huonona vaikutuksena nähdään rakentaminen sijoittuminen valtakunnalliseen kulttuuriympäristöön Ristinummella sekä kunnallistekniikan investointitarpeen kasvu.

Yleiskaavaan liittyvä väestösuunnite ja siihen liittyvistä tekijöistä päätetään erikseen syksyn 2018 aikana. Näiden osalta tehdään myös talousvaikutustarkastelut. (Edellä mainittu täydennetään pykälän liitteisiin.)

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

Päätös

Jätettiin pöydälle.

Valmistelija

Hannele Selin, yleiskaavoittaja, hannele.selin@jarvenpaa.fi
Sampo Perttula, kaavoitusjohtaja, sampo.perttula@jarvenpaa.fi

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Hannele Selin, yleiskaavoittaja, hannele.selin@jarvenpaa.fi

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää

  • hyväksyä yleiskaavan tavoitteet
  • valita "Valitut kasvusuunnat" –rakennemallin Järvenpään yleiskaavan 2040 valmistelun pohjaksi

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi


Valitusaika 

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.


Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä
- päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.


Lisätietoja


Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 250 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.