Kaupunginvaltuusto, kokous 18.6.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 66 Hyvinvointikertomus v. 2017

JARDno-2018-1762

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kristiina Kariniemi-Örmälä, terveyden edistämisen johtaja, kristiina.kariniemi-ormala@jarvenpaa.fi

Perustelut

Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Tämä vuoden 2017 hyvinvointikertomus pohjautuu Järvenpään kaupungin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan 2014 - 2025 (Hyväksytty 11.11.2013 valtuustossa) "Elinvoimaa ja kulttuuria parhaalla paikalla". Strategian mukaisesti Järvenpään kaupunki turvaa perusedellytyksiä asukkaiden hyvälle elämälle, edistää yritysten ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia ja kantaa oman vastuunsa ympäristön hyvinvoinnista yhdessä kumppaneidensa kanssa.


Hyvinvointikertomus kertoo järvenpääläisten terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutetuista toimenpiteistä, joilla on vastattu hyvinvoinnin tarpeisiin. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua, toteutusta ja arviointia.


 Hyvinvoinnin johtaminen on Järvenpäässä varmistettu toimivilla poikkihallinnollisilla rakenteilla ja kutsumalla mukaan työhön muita toimijoita kuten esim. yhdistyksiä, yrityksiä, ja kuntalaisia. Kertomuksen laatijoina ovat hyvinvoinnin johtoryhmä, joka Järvenpäässä on kaupungin johtoryhmä sekä poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä.


Tulokset (ATH) kertoivat kaupunkilaisten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta suhteessa muuhun maahan ja Keski- Uudenmaan verrokkikuntiin, merkittäviä pahoinvoinnin kokemuksia ei  noussut esiin. Kunnan terveyden edistämisen aktiivisuus (TEAviisari/Kuntajohto) on erinomaisella tasolla.


Vuosi 2017 oli Järvenpäälle voimakkaan kasvun ja kehityksen aikaa. Kaupungin asukasluku oli vuoden lopulla 42 583 asukasta ja sen kasvu (2,5%) oli Manner-Suomen suurin. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu taittui ja keskimäärinen työttömyysaste vuonna 2017 oli 9,4% (2016; 10,7%). Väestönkasvun myötä kasvoi myös asuntotuotanto monipuolisesti ja kaupunki saavutti sille asetetut MAL-tavoitteet asuntotuotannon osalta.   Elinkeinoelämän kehitys niin ikään oli kuluneena vuonna myönteistä, ja vuoden aikana kuultiin uusista yrityssijoituspäätöksistä Järvenpäähän. Useat suunnittelun alla olevat kaunpunkikehityksen hankkeet (Perhelä, Tupala, Boogien yritysalue)  etenivät hyvällä tavalla. Erityisesti Lasten ja nuorten palvelualueella paneuduttiin vuoden aikana useissa kohteissa ja erityisesti kouluilla ilmenneisiin sisäilmaongelmiin, ja niistä johtuviin tila- jahenkilöstöjärjestelyihin. Hyviä ratkaisuja haettiin aktiivisesti ja monipuolisesti yhteistyössä oman henkilöstön, kaupungin muiden toimijoiden ja myös perheiden kanssa. Tiloja on korjattu, osa on poistettu käytöstä, uusia tiloja rakennetaan ja lisäksi käytössä on väliaikaisia vuokratiloja sekä väistötiloja. Väestösuunnite ja kouluverkkosuunnitelmat vaativat uutta päivitystä tuleville vuosille väestönkasvun ja tilakehityksen vuoksi. Palvelutuotannossa tehtiin isoja päätöksiä ennakoiden tulevaa sote- ja maakuntauudistusta. Kesällä 2017 perustettiin Keski-Uudenmaan soten järjestämiskuntayhtymä, jolle sosiaali ja terveydehuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2018. Tuotannon siirtämisen päätöksen Keski-Uudenmaan sote kuntayhtymälle Järvenpään kaupunginvaltuusto teki 21.5.2018.


Kaupunki on osallistunut aktiivisesti myös koko Uudenmaan maakunta- ja sotevalmisteluihin. Samanaikaisesti on kuitenkin keskitetty myös Uuden kunnan suunnitteluun, tavoitteena hyvinvoiva ja elinvoimainen kunta jatkossakin. Muuttuvassa kuntakentässä on erityinen huomio kiinnitettävä entistä vahvemmin ja monipuolisemmin tekijöihin, jotka vahvistavat kaupungin strategisia menestystekijöitä, lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja onnellisuutta sekä kunnan elinvoimaa. Hyvinvoinnin johtaminen ja kuntalaisten terveyden edistäminen perustuvat asiantuntemukseen, riittäviin resursseihin ja selkeisiin vastuihin eri toimijoiden välillä.

Keskeiseksi teemaksi Järvenpäässä on nostettu osallisuus ja aktiivinen kuntalainen. Vuonna 2017 toteutettiin yhteistyössä Jampan asukkaiden kanssa ”Asukaslähtöinen asumisalueen kehittämishanke", jossa kehitettiin uusia yhteistyömuotoja yhdessä alueen asukkaiden kanssa. Tälle konseptille on luvassa jatkoa tulevina vuosina. Järvenpää on kaupunki, jonka tavoitteena on paitsi hyvinvoivat ja onnelliset, myös osallistuvat, vastuulliset ja aktiiviset kuntalaiset. Monenlaiselle toiminnalle on tilaa eteenpäin katsovassa kaupungissa.  


Luottamushenkilöt pääsevät lukemaan nyt hyväksyttävänä olevaa Hyvinvointikertomusta asiakohdan oheismateriaalina olevan ohjeen mukaisesti. Hyvinvointikertomus löytyy osoitteesta www.hyvinvointikertomus.fi, ja se julkaistaan vasta valtuustokäsittelyn jälkeen.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hyvinvointikertomuksen 2017.

Päätös

Jätettiin pöydälle.

Valmistelija

Kristiina Kariniemi-Örmälä, terveyden edistämisen johtaja, kristiina.kariniemi-ormala@jarvenpaa.fi

Perustelut

Linkki hyvinvointikertomukseen (päivitetty 6.6.2018):

https://www.hyvinvointikertomus.fi/index.html#/document/share/2c9180826395bee70163d3e670bf0025

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hyvinvointikertomuksen 2017.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Kristiina Kariniemi-Örmälä, terveyden edistämisen johtaja, kristiina.kariniemi-ormala@jarvenpaa.fi

Perustelut

Linkki hyvinvointikertomukseen (päivitetty 11.6.2018):

https://www.hyvinvointikertomus.fi/index.html#/document/share/2c9180836395be110163df85aa440032

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Hyvinvointikertomuksen 2017.

Päätös

Hyväksyttiin.


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus ja valituksen perusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun muutettu päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen

Päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusviranomaisen yhteystiedot
Helsingin hallinto-oikeus
Radanrakentajantie 5
00520 Helsinki
Puhelin 029 56 42000
Faksi 029 56 42079
sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi


Valitusaika 

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.


Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. 

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä
- päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, milloin päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä jo aikaisemmin ole toimitettu viranomaiselle

Valitusasiakirjojen toimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaisille ennen valitusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. 

Asiakirjat toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.


Lisätietoja


Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, joka on hallinto-oikeudessa 250 euroa. Saman lain 5 §:ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua. Maksua ei myöskään peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi.