Kaupunginhallitus, kokous 9.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 222 Järvenpään kaupungin lausunto kuntien roolista sote-palvelutuottajina

JARDno-2019-2582

Valmistelija

  • Kirsi-Marja Karjalainen, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaja, kirsi-marja.karjalainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö kysyy kuntien näkemyksiä kuntien roolista toimia sote-palvelujen tuottajina joko itsenäisenä tai osana julkista / maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvaa sote-palvelujärjestelmää. Esiselvityksen jälkeen kuntia tullaan lisäksi kuulemaan selvitysprosessin aikana erikseen määriteltävällä tavalla.

Järvenpään kaupunki antaa sosiaali- ja terveysministeriön kyselystä koskien kuntien roolia sote-palvelujen tuottajina maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvassa palvelujärjestelmässä seuraavavan lausunnon:

Järvenpään kaupunki toteaa, että kysely liittyy hallitusohjelmassa 2019‒2022 mainittuun selvitykseen kuntien roolista sote-palvelujen tuottajana maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvassa palvelujärjestelmässä. Kyselyyn on erittäin haasteellista ottaa kantaa, koska kysymyksissä viitataan lakeihin, palveluihin, kriteereihin ja korvauksiin, joita ei ole vielä ole laadittu ja määritelty. Lisäksi ei ole tiedossa, millä tavalla nykyisen hallituksen kanta eroaa edellisen hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen mallista. Järvenpään kaupunki korostaa, että tulevan lain sisältö voi huomattavasti vaikuttaa kaupungin kantaan jatkossa.

Kysymys 1. (Vaihtoehto A.)

Tulisiko kunnilla olla oikeus tuottaa laissa tarkemmin määriteltyjä sosiaali- ja terveyspalveluja osana maakunnan palvelutuotantoa, jolloin kunnille maksettavista korvauksista säädettäisiin lailla? Tässä tapauksessa maakunnalla ei olisi oikeutta estää kuntaa tuottamasta palveluja. (Kyllä / Ei)

Vastaus: Ei

Järjestämisvastuu ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin menettäisi merkityksensä, jos kunnat voisivat maakunnan  tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itse palvelujen tuottamisesta. Tämä edellyttää, että kuntia kuullaan palveluiden järjestämisen ja tuottamisen tasosta ja huolehditaan palvelujen  tasavertaisesta ja tarpeenmukaisesta saatavuudesta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoittamista ja tuottamistapoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Tulevan Uudenmaan sote-erillisselvityksessä voidaan ottaa kantaa tähänkin asiaan.

Kysymys 1.

Mikäli kunnilla olisi lain perusteella oikeus tuottaa palveluja, kuinka todennäköisesti kuntanne käyttäisi tätä oikeutta? (Erittäin todennäköisesti 5 - 1 Hyvin epätodennäköisesti

Koska lain sisältö, erityisesti rahoituksen osalta, ei ole tiedossa, kysymykseen on mahdotonta ottaa kantaa.

Kysymys 2. (Vaihtoehto B)

Tulisiko kunnalla olla mahdollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja osana maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja? Tässä tapauksessa maakunta tekee päätöksen ja solmii sopimuksen kunnan kanssa. (Kyllä / Ei)

Vastaus: Kyllä

Perustelut:

Kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja tulisi sallia nimenomaan maakunnan tai muun järjestäjätahon ohjauksessa ja rahoittamana. Sopimuksiin perustuva palveluiden tuottaminen on suunnitelmallista ja mahdollistaa voimavarojen tehokkaan käyttämisen sote-palveluiden kokonaisuuden ja talouden kannalta. Edellytyksenä on, että sekä järjestäjä että kunta näin haluavat ja siitä yhdessä sopivat. Kuntien pitäisi voida tuottaa palveluja itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa esimerkiksi kuntayhtymä- tai vastuukuntamallilla. Malli saattaa asettaa eri kunnat ja kuntalaiset eriarvoiseen asemaan, koska kuntien kyky tuottaa sote-palveluja on jo talouden osalta erilainen.

Edelleen viitataan edellisessä kohdassa esitettyyn Uudenmaan sote- erillisselvitykseen, jossa eri kuntien näkemykset tulee huomioida.

Kysymys 2.

Mikäli kunnilla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja, kuinka todennäköisesti kuntanne käyttäisi tätä oikeutta? (Erittäin todennäköisesti 5-1 Hyvin epätodennäköisesti)

Koska lain sisältö, erityisesti rahoituksen osalta, ei ole tiedossa, kysymykseen on mahdotonta ottaa kantaa.

Kysymys 3. (Vaihtoehto C)

Tulisiko kunnalla olla laissa säädetty velvollisuus tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja osana maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja, jolloin kunnille maksettavista korvauksista säädettäisiin lailla? Tässä tapauksessa maakunnalla ei olisi oikeutta estää kuntaa tuottamasta palveluja, eikä kunnilla olisi oikeutta olla tuottamatta palveluja. (Kyllä / Ei)

Vastaus: Ei

Perustelut:

Kunnille ei tule jäädä velvoitetta palvelujen tuottamiseen, jos järjestämisvastuu otetaan niiltä pois. Kuntien edellytykset ja intressit palvelujen tuottamiseen vaihtelevat ja sen vuoksi paikalliseen sopimiseen tulee olla mahdollisuus, kuten kysymyksessä 2. todetaan.

Kysymys 4. (Vaihtoehto D)

Tulisiko kunnilla olla maakunnan palvelutuotantoon nähden oikeus (yleisen toimivallan perusteella) tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, ilman maakunnan maksamaa korvausta ja erillään maakunnan järjestämisvastuusta ja palveluntuotannosta? Tässä tapauksessa palvelut olisivat kunnan omille kuntalaisilleen tarjoamia laissa säädetyn julkisen järjestämisvastuun ulkopuolisia/ylimääräisiä palveluja. (Kyllä / Ei)

Vastaus: Ei

Perustelut:

Järjestämisvastuu ja sen kokoaminen suurempiin kokonaisuuksiin menettäisi merkityksensä, jos kunnat voisivat maakunnan tahtotilasta riippumatta edelleen päättää itsenäisesti palvelujen tuottamisesta maakunnan järjestämien palvelujen lisäksi.

Julkisen järjestämisvastuun ulkopuolisten/ylimääräisten sote- palvelujen tuottaminen kunnan omalla rahoituksella ei lisäisi kansalaisten yhdenvertaisuutta, vaan pikemminkin lisäisi eroja kuntien välillä. Vaihtoehto ei ole kannatettava myöskään kansantalouden tai kokonaisveroasteen kannalta.

Kunnat voivat luonnollisesti yleisen toimivaltansa perusteella tuottaa jatkossakin muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöjen mukaisia palveluja esimerkiksi asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Kysymys 4.

Mikäli kunnilla olisi oikeus tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan, kuinka todennäköisesti kuntanne käyttäisi tätä oikeutta? (Erittäin todennäköisesti 5 - 1 Hyvin epätodennäköisesti)

Koska lain sisältö, erityisesti rahoituksen osalta, ei ole tiedossa, kysymykseen on mahdotonta ottaa kantaa.

Kysymys 5.

Mikä on kuntanne ensisijainen näkemys kuntien roolista toimia sote-palvelujen tuottajana? Laittakaa järjestykseen ne vaihtoehdot, joihin edellä kysymysten 1 - 4 osalta vastasitte ”Kyllä”. Mikäli vastasitte kaikkiin edellä esitettyihin vaihtoehtoihin "Ei", niin teidän ei tarvitse vastata kysymykseen.

A. Kunnalla olisi oikeus tuottaa laissa määriteltyjen kriteerien perusteella tai tietyissä laissa määritellyissä tehtävissä palveluja ilman, että maakunnalla olisi harkintavaltaa kunnan roolista palvelun-tuottajana. Maakunta rahoittaisi palveluja laissa säädettyjen kriteerien perusteella. (Kysymys 1.)

B. Kunnalla olisi mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan harkinnan ja maakunnan kanssa tehtävän sopimuksen perusteella. Korvaus määräytyisi sopimuksen perusteella. (Kysymys 2.)

C. Kunnalla olisi laissa säädetty velvollisuus tuottaa määriteltyjä palveluja ja korvauksen perusteesta säädettäisiin lailla. (Kysymys 3.)

D. Kunnalla olisi oikeus (yleisen toimivallan perusteella) tuottaa palveluja omalla verorahoituksellaan ilman, että maakunta määrittelisi sen palvelutuotantoa tai maksaisi sille korvausta. (Kysymys 4.)

Vastaus: B

Kysymys 6.

Mikäli vastasitte johonkin edellä olevista kysymyksistä 1 - 4 ”Kyllä”, mitä palveluita katsotte tarkoituksenmukaiseksi kuntien tuottaa ja miksi?

Sosiaalihuolto – mitä palveluja ja tehtäviä (Kyllä / Ei) ja avovastaus perusteluihin

1. Sosiaalihuollon ohjaus ja neuvonta (Sosiaalihuoltolaki, SHL 6 §)

2. Rakenteellinen sosiaalityö (SHL 7 §)

3. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen (SHL 8 §)

4. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (SHL 9 §)

5. Palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi (SHL 10 §) 6. Sosiaalityötä (SHL 15 §)

7. Sosiaaliohjausta (SHL 16 §)

8. Sosiaalista kuntoutusta (SHL 17 §)

9. Perhetyötä (SHL 18 §)

10. Kotipalvelua (SHL 19 §)

11. Kotihoitoa (SHL 20 §)

12. Asumispalveluja (SHL 21 §)

13. Liikkumista tukevia palveluja (SHL 23 §)

14. Päihdetyötä (SHL 24 §)

15. Mielenterveystyötä (SHL 25 §)

16. Kasvatus- ja perheneuvontaa (SHL 26 §)

17. Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa (SHL 27 §)

18. Vammaispalveluja (Kehitysvammalain ja vammaispalvelulain perusteella annettavat palvelut)

Jatkokysymys: mitä tarkemmin?

19. Kuntouttavaa työtoimintaa (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta)

20. Oppilas- ja opiskeluhuollon kuraattoritoimintaa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki)

21. Kaikkea edellä olevaa

22. Jotain muuta, mitä?

Terveydenhuolto – tehtävä (Kyllä / Ei) ja avovastaus perusteluihin

1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa (Terveydenhuoltolaki, TervHL 12 §)

2. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset (TervHL 13 §)

3. Seulonnat (TervHL 14 §)

4. Neuvolapalvelut (TervHL 15 §)

5. Kouluterveydenhuolto (TervHL 16 §)

6. Opiskeluterveydenhuolto (TervHL 17 §)

7. Työterveyshuolto (TervHL 18 §)

8. Ympäristöterveydenhuolto (TervHL 21 §)

9.  Avosairaanhoito: yleislääketieteen alaan kuuluva (TervHL 24 §)

9.a. Yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito sekä näihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut ja kuntoutustarpeen arviointi

10. Avosairaanhoito: muu kuin yleislääketieteen alaan kuuluva, (TervHL 24 §)

10.a. Muu kuin yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, sairauksien tutkimus, toteaminen ja hoito sekä näihin kuuluvat laboratorio- ja kuvantamispalvelut ja kuntoutustarpeen arviointi

11. Sairaanhoito yleislääkärijohtoisella vuodeosastolla, (TervHL 24 §)

12. Kotisairaanhoito (TervHL 25 §)

13. Suun terveydenhuolto (TervHL 26 §) 14. Mielenterveystyö (TervHL 27 §)

15. Päihdetyö (TervHL 28 §)

16. Lääkinnällinen kuntoutus (TervHL 29 §) 17. Ensihoito, (TervHL 39 §)

18. Kaikkea edellä olevaa

19. Jotain muuta, mitä?

Palveluiden tuottamiseen liittyvät vaihtoehdot tulee käsitellä osana Uudenmaan sote-palveluista tehtävää erillisselvitystä. Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymää muodostettaessa on Järvenpäässä jo toteutettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää tehtävänjakoa ja se voi toimia pohjana jatkosuunnittelussa.

Kysymys 7.

Vapaa sana aiheesta ja terveiset ministeriölle:

Yleisellä tasolla voidaan todeta, että vaikuttavilla, oikea-aikaisilla, riittävillä ja taloudellisesti kestävästi järjestetyillä ja tuotetuilla sosiaali- ja terveyspalveluilla voidaan vaikuttaa myönteisesti kaiken ikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa elävien kansalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Lisäksi tulee varmistaa kunnan ja maakunnan yhteisten asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sujuvilla yhteistyörakenteilla.

Kuntien rooliin sote-palvelujen tuottajina voidaan ottaa kantaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuden ja lainsäädännön valmistelu etenee ja tiedetään, millaista mallia  nykyinen hallitus  tulee esittämään.

Palveluiden rahoittamiseen liittyvässä lainsäädännössä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kunnalla ja maakunnalla on yhteiset ja aidosti taloudellisestakin näkökulmasta merkitykselliset kannustimet terveyden edistämiseen. Lisäksi omaisuuden siirtoihin liittyvät mahdolliset järjestelyt tulee tehdä aidossa yhteistyössä kuntien kanssa.

 

ON

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa selosteen mukaisen lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön kyselystä koskien kuntien roolia sote-palvelujen tuottajina maakuntien järjestämisvastuulle kuuluvassa palvelujärjestelmässä.

Päätös

Hyväksyttiin.