Kaupunginhallitus, kokous 9.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 93 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaavavalituksen johdosta

JARDno-2017-39

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Aloite kaavoituksen käynnistämiseen on tullut Järvenpään kaupungilta. Taustalla on päätös (Kv 11.11.2013 § 82) Talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä myytävistä kiinteistöistä, joihin myös tila 1:295 (Tervanokantie 2A) lukeutuu. Kaavamuutos käynnistettiin alkuvalmisteluiden jälkeen elokuussa 2015. Kaavamuutoksessa muodostetaan myytävälle kiinteistölle oma tontti, tutkitaan laadukkaan täydentävän lisärakentamisen edellytyksiä myytävän kiinteistön yhteyteen, ulkoilureitin mahdollistamista Rantapuiston ja Tervanokanpuiston välille sekä tarkistetaan muita lähiympäristön kaavamerkintöjä.

Kaavasuunnittelualueen maanomistus on pääosin Järvenpään kaupungilla. Kaava-alueella yksityisomistuksessa ovat tilat 1:2157 (osittain kaava-alueella) ja 1:2158. Kaava-alueella on myös pieni osa Valtion kiinteistölaitoksen omistamasta tilasta 1:2627, jolle ei tehdä kaavassa muutoksia.

Suunnittelualueella on voimassa osittain Järvenpään Keskustan osayleiskaava (hyv. Kv 21.9.2015 § 50) ja osittain Järvenpään Yleiskaava 2020 (hyv. Kv 9.8.2004 § 64). Keskustan osayleiskaava on voimassa Keskuksen kaupunginosassa ja Yleiskaava 2020 Lepolan kaupunginosassa.

Keskustan osayleiskaavassa 2030 suunnittelualue on merkitty asuntoalueeksi (A) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Asuntoalue on varattu asumiselle ja sille saa sijoittaa ensisijassa pientaloasuntoja. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan vähintään e=0,4. Asuntoalueella on merkintä, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi. Lähivirkistysalue on varattu yleiseen virkistystoimintaan ja ulkoiluun. Asumisen alueen etelä- ja länsipuolella on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve. Alue kuuluu valtakunnalliseen kulttuuriympäristöalueeseen (kh/v), jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. Tervanokantien osa on osoitettu kävelykatualueeksi tai jalankululle ja pyöräilylle varatuksi katualueeksi.

Järvenpään yleiskaavassa 2020 (kv. 9.8.2004 § 64) suunnittelualue on osoitettu vesi-alueeksi (W) virkistysalueeksi (V), jonka alueella maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muita näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus MRL 43 § 2 mom, 128 §). Alueen lähiympäristöön on muina yleiskaavamerkintöinä osoitettu paikallinen kulttuuriympäristöä muodostava vanha tielinja, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä (kh/III) sekä etelä- ja länsipuolelle varaus ulkoilun pääreitille.

Voimassa olevassa asemakaavassa 22/5 (vahv. 2000) suunnittelualue on osoitettu puistoalueeksi (VP ja VL, Tervanokan puisto), vesialueeksi (W ja W-2), luonnonsuojelualueeksi (SL) ja katualueeksi. Asemakaavassa on osoitettu puistoalueella olevalle rakennukselle rakennusala, rakennusoikeutta 300 k-m2 ja kerroskorkeudeksi I 1/2. Rakennusoikeus on lähes kokonaan käytetty. Puistoalueen eteläosassa kulkee kaupunginosaraja ja kevyen liikenteen yhteys (yleiselle jalankululle varattu alueen osa) sekä länsireunassa viemärijohtorasite.

Vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 12.8.2015 kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Tuusulanjärven Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävänä Seutulantalon palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty yhteensä 6 lausuntoa ja mielipidettä.

Yhteenveto OASia koskevista lausunnoista ja mielipiteistä ja asemakaavoituksen vastineet ovat seuraavassa:

1. Fortum Power & Heat Oy, (12.8.2015)

Asemakaavan muutoksen alainen kortteli sijaitsee n. 300 m etäisyydellä kaukolämpöputkista. Kaukolämpöä tullaan tarjoamaan lämmitysmuodoksi uusille rakennettaville kiinteistöille edellyttäen, että alueen kaikki kiinteistöt valitsevat lämmitysmuodokseen kaukolämmön.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

2. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, (17.8.2015)

Keski-Uudenmaan maakuntamuseo korostaa, että suunnittelualueella on merkittävät maisemalliset ja rakennetun ympäristön arvot. Kulttuuriympäristönä se on erityisen herkkää ja alueen muutoksen sietokyky on pieni. Yrjölän rakennuksella on kulttuurihistoriallista arvoa osana maatalousnormaalikoulun toimintaa. Omaleimaisen rakennuksen säilyminen on turvattava tulevassa asemakaavan muutoksessa. Maakuntamuseo osallistuu rakennuksen suojelutason määrittelyyn.

Maakuntamuseo pitää tärkeänä, että alueen maisemalliset arvot ja niiden vaaliminen ovat suunnittelun lähtökohtina. Rakentamisen myötä avoin peltoalue Sibeliuksenväylän varressa supistuisi rakentamisen seurauksena. Suunnittelun kannalta paikka on erityisen haasteellinen onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Maakuntamuseon näkemyksen mukaan mahdollista tutkia vain pienimittakaavaista ja matalaa rakentamista. Uudisrakentamisen tavoitteiden pitää olla korkealla. Ympäristön- ja istutusten suunnittelu alueelle ominaisella tavalla on myös tärkeää.

Maisemallisia lähtökohtia ja näkymiä sekä alueen soveltuvuutta rakentamiselle tulee kaavatyön yhteydessä arvioida ja esittää havainnollisesti maisema-analyysin keinoin.

Vastine: Järvenpään kaupunki korostaa, että alueen maisemalliset arvot ovat tärkeitä lähtökohtia kaavasuunnittelussa ja ne pyritään huomioimaan myös kaavaratkaisuissa. Uudisrakentamisen vaikutuksia ja soveltumista ympäristöön arvioidaan kaavatyön aikana kaavaselostuksessa sekä erillisellä rakentamistapaohjeella, joka valmistellaan samanaikaisesti nähtäville kaavaehdotuksen kanssa. Rakentamisen soveltuvuutta havainnollistetaan myös 3D-massamallintamisella. Asuinrakennuksen (Vaalea Yrjölä) mahdollinen suojelutaso määritellään tarkemmin kaavahankkeen edetessä, jossa Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on mukana osallisena.

 Lausunto otetaan huomioon kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna ai-hetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

3. Museovirasto, (31.8.2015)

Kaavamuutosalueelta ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tiedot perustuvat vuonna 2001 tehtyyn muinaisjäänneinventointiin sekä vuonna 2014 tehtyyn Tervanokan alueen inventointiin, jossa kartoitettiin erityisesti historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Näin ollen Museovirastolla ei ole huomauttamista kaavamuutokseen.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

4. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, (1.9.2015)

Tuusulanjärven itärannalla on sekä vesi- että ranta-aluetta koskeva vanha SL-aluevaraus "linnuston sekä eheän, kauniin rantamaiseman turvaamiseksi". Yleiskaava 2020:n pohjaksi ja sen jälkeen tehdyissä luontoselvityksissä ei Tervanokan alueelta löytynyt mitään sellaisia arvokkaita kasveja tai eläimiä, että niistä olisi tullut kohdistettuja merkintöjä Järvenpään luontotietokantaan. Uudempien luontoselvitysten nojalla Järvenpää katsoi, ettei alueelle tarvitse muodostaa luonnonsuojelualuetta lain nojalla. Maa-alue merkittiin virkistysalueeksi (V) ja asemakaavan ranta-viivaa on siirretty ulommaksi ranta luhdan avoveden puolelle. Vesialueelle ei merkitty suojeluvarausta.

Järvenpään keskustan osayleiskaavassa ranta-alueelle on merkitty kevyen liikenteen yhteystarve. Suunnittelualueen länsipuolella ranta-alueella sijaitsee tervaleppäkorpi. Parhaillaan tekeillä olevassa luontotyyppikartoituksessa (Faunatica 2015) tervaleppä-korpi määriteltäneen luonnonsuojelulain mukaiseksi luontotyypiksi, joten tervaleppäkorpea vastaan tulee jättää riittävä suojavyöhyke.

Järvenpään kaupungin lepakkokartoituksessa (Siivonen 2001-2002) Tervanokan alue on määritelty hyväksi lepakkoalueeksi, josta on tavattu vesisiippaa ja pohjanlepakkoa. Vesisiipat saalistavat myös muualla Tuusulanjärven rannoilla. Rantalinja toimii myös lepakoiden siirtymäreittinä alueelta toiselle ja lepakot käyttävät puiden koloja päiväpiiloinaan, joten lepakoiden kannalta rantapuusto tulee säilyttää. Lepakkokartoituksessa (Siivonen 2001-2002) ei Tervanokasta löydetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, mutta ranta-alueelta Yrjölään johtaa kuusiaita. Lepakot valitsevat mielellään kesäiseksi piilopaikakseen (Iisääntymis- ja levähdyspaikka) sellaisen rakennuksen, johon johtaa lentoreitti esimerkiksi puurivistö, joten lepakot voivat käyttää rakennusta kesäisenä piilopaikkanaan. Toimenpiteitä rakennuksessa olisi tämän vuoksi hyvä tehdä loka- huhtikuussa, kun lepakot ovat siirtyneet talvehtimispaikoilleen.

Koko Tuusulanjärvi kuuluu maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin Uudellamaalla (Tringa 2011), joten aluetta vastaan tulee rannassa olla riittävä suojavyöhyke. Tuusulanjärven rannan läheisyys tulee ottaa huomioon alueen hulevesijärjestelyjä suunniteltaessa. Ainakin tonttikohtaiset viivytysmahdollisuudet on syytä selvittää.

Suunnittelualue kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä mai-sema ja kulttuuriarvot.

Vastine: Tervaleppäkorven sekä muun rantapuuston suojavyöhykkeet pyritään huomioimaan koko asemakaavan suunnittelussa ja ottaa mahdollisesti suojeluun valmistuvan luontotyyppikartoituksen loppuraportin mukaisesti. Rannassa olevan puuston säilyttämistä huomioidaan asemakaavoituksessa. Kevyen liikenteen yhteyden toteuttaminen rannan tuntumaan edellyttää asemakaavan lisäksi vielä tarkempaa ja ympäristölähtökohdat huomioivaa jatkosuunnittelua.

Kaavahankkeen vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön arvioidaan kaavaselostuksessa tarkemmin kaavahankkeen edetessä.

Lausunto otetaan huomioon kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

5. Tuula ja Tapani Ollari, (8.9.2015)

Olemme tutustuneet asuinaluettamme koskevaan kaavaluonnokseen ja niiltä tiimoilta kävimme myös keskustelemassa aiheesta paikanpäällä (Kaskitiellä). Nykyinenkin tilanne Tervanokan uimarannan alueella on häiriöllinen ja huonosti valvottu. Uimarannan palautuksen yhteydessä (v 2004) alue oli hetken aitaamaton, mutta tilanne kävi heti alkuunsa kestämättömäksi meille lähiasukkaille! Ihmisiä pomppi suruttomasti tonteilla kuka milläkin asialla. Sen lisäksi olemme saaneet uimarannasta pysyvän meluhaitan, josta silloinen katupäällikkö Juhani Koivusaari totesi; jos lupaatte kestää päivämelun nurisematta, niin kaupunki pitää huolen siitä että yömelu ja häiriöt eliminoidaan. Toistaiseksi emme ole valittaneet päivämelusta, vaikka kyseinen lupaus ei olekaan toteutunut.

Ihmettelemme kuinka suunnitellun rantatien ja uimarannan yhteensovittaminen käytännössä tapahtuisi (ilman että tonttimme rajaa vasten olevaan aitaan tehdään kulkureitti)? Myöskin ihmetyttää, onko suunniteltu tie mahdollista toteuttaa osin luonnonsuojelu-alueeksikin merkityn alueen halki? Tietojemme mukaan Jaakko Rantasen perikunnan tontin rajasta alkaa luonnonsuojelualue?!

Tervanokantien läpiajo (= kaahailu) on oma lukunsa! Asialle pitäisi tehdä pikaisesti jotain, ennen kuin mitään vakavampaa yliajoa tms. tapahtuu.

Vastine: Kaavaluonnosta ei ole vielä asetettu nähtäville, joten esitetty mielipide luetaan liittyväksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS).

 Kaupunkikehitys saa aika ajoin palautetta yksittäisiltä kuntalaisilta, että uimarannalla ja sen lähiympäristössä esiintyy ajoittain häiriökäyttäytymistä. Vaikutusmahdollisuudet asiaan ovat tämän kaavahankkeen osalta kuitenkin rajalliset. Tervanokantien uimarannan ja sen lähiympäristön suunnittelemattomuus ja toimintojen puute voivat luoda osaltaan vaikutelmaa taantuneesta alueesta, mikä taas ”mahdollistaa” alueelle epämääräistä toimintaa ja häiriökäyttäytymistä.  Häiriöiden lisääntyessä kaupungin on syytä ryhtyä toimenpiteisiin niiden vähentämiseksi. Alueelle ei tällä hetkellä kuitenkaan pystytä eikä ole tarpeen järjestää tehokkaampaa valvontaa kaupungin toimesta. Yleinen järjestyshäiriöiden valvonta on poliisin vastuulla.

Kaavahankkeen aikana tutkitaan edellytyksiä ja mahdollisuuksia jalankulkuyhteyden rakentamiselle ranta-alueen yhteyteen. Mahdollisessa toteuttamisessa huomioidaan ranta-alueen luonto- ja maisema-arvot sekä sen vaikutukset lähiympäristöön. Kulkuyhteyden rakentamisesta ei ole tehty päätöksiä, mutta sen mahdollinen rakentuminen voi luonnollisesti muuttaa nykyisiä, jo toteutuneita aitausjärjestelyjä.

Kulkuyhteyden mahdollisuudesta Tuusulanjärven rantaan on keskusteltu eri tasoilla jo vuosien ajan (esim. Tuusulanjärven kulttuuripolkuajatus). Sille on esitetty myös perusteet lainvoimaisessa Järvenpään yleiskaavassa 2020 (ulkoilun pääreitti) sekä Keskustan osayleiskaavassa 2030 (voimaan 11.11.2015), jossa alueelle on esitetty kevyen liikenteen yhteystarve. Viheralue ja kävelypolku vaativat asemakaavan lisäksi myös tarkempaa yleis- ja rakennesuunnittelua, joka käynnistynee asemakaavoituksen aikaansaamana.

 Nykyisen asemakaavan (vahv. 2000) mukaan osa ranta-alueesta on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Järvenpään yleiskaava 2020 laadintaprosessin (alkoi v. 2000, hyväksyttiin 9.8.2004) yhteydessä tehtyjen luontoselvitysten mukaan alueelta ei löydetty merkittäviä eläin- tai kasvihavaintoja, joten katsottiin ettei luonnonsuojelualuetta tarvitse lain nojalla perustaa. Tuoreimpien luontoselvitysten (Järvenpään luontotyyppiselvitys 2015) mukaan alueelta kuitenkin löytyy suojeltavia arvoja, joten kaavasuojelumerkinnät tullaan kaavassa tarkistamaan selvityksen mukaisesti. Tämä ei kuitenkaan poissulje ulkoiluyhteyden mahdollisuutta.

Tervanokantien katuyhteyden katkaisemista moottoriajoneuvoilta tutkitaan kaavahankkeessa. Yhtenä vaihtoehtona on osoittaa Tervanokantiestä päättyvä tonttikatu (ei läpiajoa, tonttiliikenne sallitaan), johon myös Keskustan osayleiskaava 2030 omalta osaltaan ohjaa. Kaupunki toivoo yhteistyötä kaavan jatkosuunnittelussa. Mielipide otetaan huomioon kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

6. Caruna Oy, (26.9.2015)

Kaava-alueella on Caruna Oy:n sähkönjakeluverkkoa esitetyn liitekartan mukaisesti. Asemakaavan muutoksella on vaikutusta sähkönjakeluverkkoon. Sähkön käyttö alueella kasvaa jonkin verran. Tämän hetkisten tietojen perusteella ei ole tarvetta varata aluetta puistomuuntamolle. Sähkönjakelu pystytään järjestämään nykyisen olemassa olevan verkon kautta. Mahdolliset tarvittavat johtosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti.

Ei muuta huomioitavaa. Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lausuntomahdollisuus järjestynee myös kaavahankkeen myöhemmissä suunnitteluvaiheissa.

Asemakaavan muutosluonnos

Kaupunkikehityksen Kaavoitus ja liikenneyksikkö on laatinut kaavaluonnoksen, joka muodostui alustavien rakennusmassoittelujen ja tehtyjen selvitysten pohjalta. Kaava-luonnos rakentuu asuinpientalojen korttelialueesta (AP-19) sekä viher-, luonnonsuoje-lu, vesi- ja katualueista.

Rakennusoikeutta AP-19 korttelialueelle osoitettiin tehokkuusluvun e=0,3 mukaisesti yhteensä 1841 k-m2 ja talousrakennusoikeutta te=0,05 mukaisesti yhteensä 307 k-m2. Rakennusoikeudesta on nykyisten rakennusten vuoksi käytetty jo 273 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku korttelialueella oli 1u2/3. Korttelialueelle osoitettiin hulevesimääräys, täydennysrakentamista ohjaava aluesuojelumerkintä sekä Yrjölän vaalealle asuinrakennukselle suojeltavan rakennuksen sr-merkintä. Täydennysrakentamista ohjattiin lisäksi erillisellä määräyksellä, joka osoitti alueelle vähintään rakennettavien rakennusten lukumääriä rakennusaloittain.

Luonnoksessa viheralueella pidettiin nykyiset, suunnitellut jalankulkureitit, osoitettiin luonnonsuojelualueen lävitse uusi ulkoilureitti Tervanokan uimarannan tuntumaan sekä lisättiin hulevesilaskuojan viereen uusi ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräillylle reitti rannasta Sibeliuksenväylälle tulevan alikulun tuntumaan. Tervanokanpuiston nimi muutettiin Tervanokanpelloksi.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä suunnitteluvaiheen vuorovaikutusta varten (MRL 62§ ja MRA 30§) 13.4.–12.5.2016 välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä.  Aineistoa on ollut myös Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Asiasta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Tuusulanjärven Viikkouutisissa ja kaupungin internetsivuilla. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Kunnallistekniikan suunnittelu, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus, Museovirasto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Järvenpää-Seura ry, Järvenpään ympäristöyhdistys ry, Rantapuiston asukasyhdistys, Caruna Oy, Fortum Po-wer and Heat Oy, Teliasonera Finland Oyj, Elisa Oyj, DNA Oy ja Johtotieto Oy.  Nähtävilläolon yhteydessä asemakaavasta on annettu 8 lausuntoa ja 2 kirjallista mielipidettä.

Yhteenveto lausunnoista ja mielipiteistä sekä asemakaavoituksen vastineet niihin ovat seuraavassa:

1. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, (9.5.2016)

Keski-Uudenmaan maakuntamuseoIla ei ole asemakaavaluonnoksesta huomautettavaa.

Vastine: Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavakarttaa tai -selostusta. Asuinrakennuksen (Vaalea Yrjölän rakennuksen) suojelumerkintää ja asuinpientalojen kortteliratkaisua tarkistetaan kaavaehdotukseen muun palautteen johdosta.

2. Fortum Power and Heat Oy/Kaukolämpö, (9.5.2016)

Lausunnon kohteena oleva alue sijaitsee Sibeliuksenväylän länsipuolella Tuusulanjärven rannalla. Fortumin lähimmät kaukolämpöjohdot ovat Sipoontien ja Verstaspihankadun risteyksessä. Koska rakennettavalle alueelle ei ole tulossa merkittäviä isoja rakennuksia ja se sijaitsee nykyiseen kaukolämpöverkostoon nähden melko kaukana, emme tarjoa alueen kiinteistölle kaukolämpöä.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa. Kaavaselostukseen päivitetään maininnat kaukolämmön saatavuudesta.

3. Järvenpää-Seura ry, (12.5.2016)

Alueelle suunnitellussa asemakaavamuutoksessa on Tuusulanjärven ja Sibeliuksenväylän välimaastoon lähelle Tervanokan uimarantaa suunniteltu täydentävää asuntorakentamista. Kortteliin on suunnitteilla uusia erillispientalojen tontteja, joilla on tarkoitus täydentää jo olemassa olevaa vanhaa rakennusta. Tämä Yrjölän talo kuuluu kaupungin myytävien kiinteistöjen joukkoon. Kaava-alueelle olisi tulossa seitsemän uutta rakennusta vanhan rakennuksen lisäksi. Ehdotetussa kaavassa vanha Yrjölän opistorakennus on merkitty suojelumerkinnällä sr ja korttelialue /s-4. Asuinrakennuk-sille merkitty rakennusoikeus on 1841 k-m2 ja talousrakennuksille rakennusoikeutta on 307 k-m2. Lisäksi kaavassa on tarkoitus luoda edellytykset kävelyreittiyhteydelle Tervanokanpuistosta uimarannalle ja Rantapuistoon.

Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä ja tärkeä osa kaupungin kulttuurimaisemaa. Suunnittelualue on osa kaupungin viherverkostoa ja siitä on yhteydet Tervanokan uimarantaan ja Rantapuistoon. Sibeliuksenväylä on kaupungin tärkeä sisääntuloreitti ja myös maisemallisesti näkymät Tuusulanjärven suuntaan ja alas kaupunkiin ovat merkittävät. Loivasti järveen viettävät peltomaisemat ovat korvaamaton osa maisemaa ja luonnonmukaista kaupunkipuistoa. Ympäristö on niin arvokas, että se pitäisi jättää kokonaan kaupungin Keskustahankkeen kehittämisen ulkopuolelle.

Järvenpäässä on aina pidetty tärkeänä säilyttää suurin osa Tuusulanjärven rannoista rakentamattomina ja taata täten pääsy veden ääreen kaikille kaupunkilaisille. Tämän vuoksi rantojen rakentamista pitää välttää ja näkymät Tuusulanjärvelle pitää säilyttää. Tuusulanjärven ranta-alueet Tervanokan läheisyydessä ovat luonnonmukainen osa Rantapuistoa, joten asuntorakentamista kaavoitetulle puistoalueelle ei pidä sallia.

Vastine: Tervanokantien varteen suunnitellulle asumisen lisärakentamiselle on esitetty riittävät perusteet tuoreessa Keskustan Osayleiskaa-vassa 2030 ja ulkoilureitin osalta myös Järvenpään Yleiskaavassa 2020, joka on ollut alueella voimassa aiemmin. Perusteet on eritelty tarkemmin kaava-selostuksessa.

 Asumisen korttelialue hakee vielä muotoaan kaavasuunnittelun edetessä, joten muutokset ovat vielä mahdollisia. Kaava-alueelle luonnosvaiheessa esitelty rakennusmassoittelu on ollut suuntaa antava ja kuvannut yhtä mahdollista toteuttamistapaa alueelle. Olennaista on, että tuleva lisärakentaminen tulee tarkemman rakennussuunnittelun keinoin sovittaa arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Näkymiä Tuusulanjärvelle ei olla peittämässä eikä arvokasta peltomaisemaa olla olennaisesti kaventamassa nykyisestä. Kaavamuutoksella peltoala pienenee hieman säilytettävän asuinrakennuksen eteläpuolelta, mitä ei voida pitää mer-kittävänä muutoksena maisemaan.

 Järvenpään kaupunki korostaa, ettei asuinrakentamista osoiteta luonnonmukaiselle ranta-alueelle. Luonnonsuojelualueeksi osoitettu alue on tarkoitus säilyttää luonnontilaisena pois lukien tarpeelliset toimenpiteet maiseman hoidon kannalta. Ulkoilureitin mahdollistamisella pyritään parantamaan ulkoilumahdollisuuksia Tuusulanjärven ranta-alueella.

 Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa kaavakarttaa tai -selostusta.

4. Elisa Oyj, (12.5.2016)

Elisa Oyj ilmoittaa lausuntonaan, että asemakaavaluonnosalueella kulkee yhtiön omistamia kaapeleita, joiden suojaus ja niistä aiheutuvat kustannukset tulevat huomioida mahdollisia rakennustöitä suunniteltaessa. Kaapelit kulkevat Tervanokantien etelänpuoleisella reunalla ja palvelevat alueen nykyistä asutusta.

Vastine: Katualueella kulkevat kaapelit huomioidaan kunnallistekniikan rakennussuunnittelun yhteydessä, mikäli ne eivät ulotu korttelialueiden sisäpuolelle. Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa kaavaluonnoskarttaa tai -selostusta.

5. Uudenmaan liitto, (12.5.2016)

Suunnittelualue on vahvistetussa maakuntakaavassa kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta ja osittain myös valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Maakuntakaavassa alue on käyttötarkoitukseltaan taajamatoimintojen aluetta, jolla on tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä.

Suunnittelualue on kaupunkikuvan ja Tuusulanjärven järvimaiseman kannalta tärkeää rantavyöhykettä ja nykyinen Tervanokantie on osa Tuusulan vanhaa Rantatien tiemaisemaa. Peltoalueen kautta Tuusulanjärvelle avautuvat näkymälinjat ja kaukonäkymät ovat merkityksellisiä. Lisäksi Tuusulanjärven näkyminen kaupunkirakenteessa on Järvenpäälle vetovoimatekijä.

Tervanokantien eteläpuolella oleva pelto muuttaa kaupunkirakenteen kulttuurimaisemaksi. Kulttuurimaiseman reunoille sopii luonnonmukaisuuden tavoittelu. Puiden kehystysmerkitys avoimessa kulttuurimaisemassa on erityisen tärkeää. Nykyisin Tervanokan alueella on pihapiiriä suojaava puustoa, jolloin avoimen tilan ja rakennetun tilan reunavyöhyke rajautuu maisemallisesti hyvin. Tervanokantien asemakaavan muutoksen suunnittelussa on huomioitu maakuntakaavan tiivistämisen tavoitteet. Asemakaavan laatimisessa tulee kuitenkin vielä ottaa huomioon erityisesti Tervanokan alueella Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelman suositukset, jotta valtakunnallisen kulttuurimaiseman arvot säilyvät. Samoin jatkosuunnittelussa tulee huomioida osayleiskaavassa osoitetun asuntokorttelin muodon merkitys näkymäalueisiin.

Vastine: Kulttuurimaiseman rajapintaa peltomaiseman ja tulevan asutuksen kanssa pyritään korostamaan kaavan jatkosuunnittelussa. Lisärakentamisen sovittamista maisemaan pyritään ohjaamaan tarpeellisilla uusilla kaavamääräyksillä sekä rakentamistapaohjeen kautta.

Kulttuurimaiseman hoitosuunnitelmassa olevia näkymäalueita Tuusulanjärvelle (Sibeliuksenväylältä ja junaradalta asti) on pyritty huomioimaan korttelialueen muodossa jo Keskustan Osayleiskaavassa 2030 ja kaavaluonnoksessa. Kaavaratkaisua asuinpientalojen korttelialueen osalta tullaan kuitenkin vielä tarkentamaan kaavaehdotuksessa.

6. Järvenpään ympäristö-yhdistys ry, (12.5.2016)

Tervanokantien asemakaavan muutoksen selostus (13.4.2016) on hyvin toteutettu alueen virkistys ja luontoarvot huomioon ottaen. Luonnonsuojelualueen laajentaminen sisältämään tervaleppäkorven (Luonnonsuojelulaki 29 §, suojeltava luontotyyppi) sekä pensaikko- ja ruokoluhdan (Metsälaki) on kannatettavaa. Rannat ovat myös lepakoiden (vesisiippa ja pohjanlepakko) elinympäristöä, niin kuin selostuksessa on todettu.

Selostuksen mukaan rannan laajennettu luonnonsuojelualue poistaa vastaavan suojeluvelvoitteen vesialueelta. Miten tämä vaikuttaa vesialueen luonnonarvoihin? Uusien rakennusten toteuttamisessa muistutamme huomioimaan alueen kulttuurimaiseman piirteet. Järvenpään ympäristöyhdistyksellä ei ole huomauttamista Tervanokantien asemakaavan muutokseen, jos asemakaavan muutos säilyy luonnosvaiheen asemakaavan selostuksen (13.4.2016) mukaisena.

Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä.

Vastine: Kaavamääräysten poistaminen vesialueelta (W-2->W) ei arvioida erityisemmin vaikuttavan vesialueen luonnonarvoihin. Vesialueelta poistuvat suojelumääräykset korvataan ja kohdistetaan laajemmalla luonnonsuojelualueen aluerajauksella (SL-2).  Tuoreiden luontoselvitysten mukaan suurimmat suojeluarvot omaavat kohteet sijaitsevat rantaviivan välittömässä läheisyydessä. Uudella aluerajauksella pyritään kohdentamaan tarkemmin luonnonsuojelualueen ja vesialueen välistä eroa. Kaavamääräyksen poistaminen ei siis oletettavasti vaaranna suojelun edellytyksiä. Esimerkiksi vesialueen ruoppaamisesta on aina tehtävä vähintään ilmoitus ELY-keskukselle; merkittävien ruoppaushankkeiden toteuttamisesta säädetään erikseen Vesilaissa.

 Kaavamääräykset edellyttävät kulttuurimaiseman arvojen huomioimista rakentamisessa.

Korttelialueiden rajoja ja aluerajauksia tarkennetaan kaavasuunnittelun edetessä, mutta perusratkaisu kaavan osalta pysynee hyvin pitkälti kaavaluonnoksen kaltaisena.

7. Uudenmaan ELY-keskus, (16.5.2016)

Suunnittelualue kuuluu osittain Tuusulan Rantatien valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niiden erityistavoitteiden mukaan mainituilla alueilla alueidenkäytön tulee sopeutua niiden historialliseen kehykseen. Suunnittelualue on myös maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Valtakunnallisesti merkittävän alueen osoittaminen VL-alueiksi, sitä ohjaavin /s-12-määräyksin huomioi mainitun kulttuuriympäristön.

Purkamisen tietyissä tapauksissa salliva s-4 -määräys on ristiriidassa säilyttävän sr-määräyksen kanssa. Maininta, että purkamiseen tarvitaan rakennuslupaviranomaisen hyväksymä perusteltu syy, tulee poistaa s-4-määräyksestä. Maankäyttö- ja rakennus laissa määritellään erikseen purkamisluvan myöntämisen edellytykset (MRL 139§). Sr-merkintää on hyvä täydentää maininnalla: "Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee säilyttää korjaus- ja muutostöissä. "

Asemakaavaluonnos mahdollistaa melko tehokasta rakentamista, mikä tulee muuttamaan avointa maisemaa sekä suojeltavan rakennuksen suhdetta siihen. ELY-keskus pitää hyvänä rakentamistapaohjeiden laatimista. Myös asemakaavamääräyksin pyritään ohjaamaan laadukasta ja ympäristönsä huomioivaa rakentamista.
Asemakaavan muutosluonnoksessa ei ole vielä selvitetty liikennemelutilannetta. Kaava-alue rajautuu Sibeliuksenväylään, joka kaavaselostuksen mukaan on yksi kaupun-gin merkittävimpiä sisääntuloväyliä. Kaavaselostuksen perusteella ei voida arvioida Sibeliuksenväylän aiheuttamaa mahdollista meluhaittaa. Liikennemelu ja sen vaikutukset kaavaratkaisuun on syytä selvittää ja kuvata kaavan ehdotusvaiheessa riittävän meluntorjunnan toteuttamiseksi. Rakennusten sijoittelulla on suuri merkitys piha-alueiden melutilanteeseen. Selvitysaineisto on syytä lisätä kaavaselostuksen liitteeksi.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa. Kaavaluonnoksen rakennussuojelua ohjaavat määräykset (S-4 ja sr-merkintä) tullaan tarkentamaan kaavaehdotukseen. Rakentamistapaohje laaditaan nähtäville kaavaehdotusvaiheeseen.

Alueelle on tehty melutarkastelu, jonka pohjana on ollut kaavaluonnoksessa esitetyn korttelirakenteen havainnekuvan mukainen rakennusmassoittelu. Meluselvitys lisätään kaavaselostuksen liitteisiin.

8. Museovirasto, (18.5.2016)

Museovirastolla käytettävissä olevan tiedon perusteella kaavamuutosalueelta ei tunneta muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä inventoitiin Tervanokantien alueella kesäkuussa 2014, mutta mitään kiinteisiin muinaisjäännöksiin viittaavaa ei alueelta löydetty.

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta asiasta lausuu Museoviraston ja Keski-Uudenmaan maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen perusteella maakuntamuseo.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa kaavakarttaa tai -selostusta.

9. Tuula ja Tapani Ollari, 10.5.2016

Suhtaudumme kielteisesti kaavasuunnitelmaan, jonka mukaan tonttimme alaosaan rakennettaisiin luontopolku. Kaavasuunnittelijan tiedossa on ollut jo pitkään käytännön seikat, jotka eivät puolla luontopolun rakentamista. Suunnittelijalle on toimitettu sekä suullista informaatiota että jäljempänä mainittu Juhani Koivusaaren muistio. Nyt näyttää kuitenkin siltä että mielipiteemme on ohitettu, kuten Järvenpäässä on ollut ja on tapana!

Meillä Valkamatie 2:n asukkailla on todellakin katupäällikön Juhani Koivusaaren kanssa tehty kirjallinen sopimus (11.6.2004), joka koskee kaupungin uimarannan mukanaan tuomien asumisviihtyvyyteen vaikuttavien häiriöiden minimoimista. Jokainenhan voi ymmärtää, että noin lähelle asutusta palautettu uimaranta tuo mukanaan ongelmia lähiasukkaille! Aluksi uimarantaa ei palautuksen yhteydessä v. 2004 edes aidattu ja uimarannan käyttäjät kokivat koko ranta-alueen omaksi reviirikseen - myös meidän tonttimme otettiin käyttöön! Kauhisteltuamme asiaa, uimaranta aidattiin. Aluksi aita oli liian lyhyt, joten tonttimme puoleinen reuna "vuosi". Lopuksi aitaa saatiin kaupungin toimesta sen verran että se kattaa tonttimme uimarannan puoleisen rajan ja uimarit pysyvät (pääosin) sen sisäpuolella. Tosin käyttö jatkuu myös sulkemisajan jälkeen ja uimarit kiipeävät joko aidan yli tai sitten aitaan tehdään reikiä. Metelöinti jatkuu usein aamun pikkutunneille… Esim. tänä vuonna kun säät ovat suosineet, metelöintikausi on alkanut jo varhaisesta toukokuusta. Kaljaseurueet ovat ottaneet rannan omakseen Ja aidanvierus toimii wc:nä. Eli kun katsoo olohuoneen ikkunasta ulos, niin usein on näköpiirissä pensaanpyllistelijöitä jne. Uimaranta on tietääksemme tarkoitettu uimareille, lapsille, perheille ja auringonottajille. Ei suinkaan meluaville kaljaseurueille. Heillekö (kaljoittelijoille) ei mikään riitä? Puistoalueelta ollaan näköjään pesiytymässä uima-rannan alueelle, jossa voikin vapaammin kaljoitella ja meluta - kukaan ei ole vahtimassa eikä kieltämässä!

Uimaranta on uimakaudella päiväsaikaan erittäin (!) meluinen ja kirkuminen ynnä muu meteli kuuluvat pihallemme tosi häiritsevästi! Koivusaari neuvotteli kanssamme asiasta v. 2004 ja sovittiin toimenpiteistä, joita kaupunki lupautuu tekemään ja ottamaan huomioon asukkaiden elämänlaadun pysymiseksi edes jollain tasolla - uimarannan kauheasta päivämelusta huolimatta. Sovittiin, että koska päivämeluIle ei kuulemma erityisesti voi mitään, niin kaupunki huolehtii toimenpiteistä, joiden ansiosta asukkailla on edes ilta- ja yörauha! Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut...

Koska tämä meteliasia nyt lisääntyy ja on lisääntynyt entisestään, täytynee meidän alkaa vaatimaan lakipykäliin vedoten kunnollista meluntorjuntaa! Meluntorjuntalaki (kaava-alueella) tuli voimaan vuonna 1988. Sitä täydensi meluntorjuntaasetus. Meluntorjuntaa koskevat asiat otettiin myöhemmin (2014) mukaan ympäristönsuojelulakiin sekä ympäristönsuojeluasetukseen eikä erillistä meluntorjuntalakia enää ole. Meluntorjunnan keskeiset tavoitteet ja välineet on esitetty syyskuussa 2014 voimaan tulleissa ympäristönsuojelulaissa ja – asetuksessa (Ympäristönsuojelulaki 527/2014; Ympäristönsuojeluasetus 713/2014).

Tervanokkaa koskeva kaavasuunnitelma rikkoo tosiaankin Koivusaaren kanssa tehdyn sopimuksen. Miten ikinä voisi olla mahdollista, että tonttimme alareunaan tulisi jonkinlainen luontopolku (= valtakirja kaikenlaiselle lisähäiriköinnillerannan ja Tervanokan alueella). Uimarannan aitaa ei voi missään tapauksessa avata meidän tonttimme puolelta eikä pääsyä tonttimme alaosaan voi sallia.

Mielipideilmasto Tervanokan alueen asioihin kaupungin puolelta on erikoista. Lupauksia asioiden parantamiseksi on annettu vuosien mittaan, niitä ei ole juurikaan edes yritetty lunastaa.

Mm. kaavaluonnostilaisuudessa 28.4.2016 saimme ymmärtää, että entisillä sopimuksilla ei olisi muka mitään painoarvoa, kun esim. allekirjoittajat ovat eläköityneet jne jne. Suhtautumisessa lupauksiin ja niiden painoarvon mitätöintiin (tapaus / parannusehdotus kerrallaan) kaupungin toimijoiden toiminnassa voi löytää jopa petoksen tunnusmerkit (= kun joku on tehnyt sopimuksen, niin muut mitätöivät sen aikanaan kaikessa hiljaisuudessa).
Miten on laita nykyisten toimijoiden suhteen; jos vanhat lupaukset eivät päde, niin mitä virkaa nykyisten toimijoiden lupauksillakaan on jatkossa. Keinoja asioiden parantamiseksi kyllä löytyisi - löytyykö tahtoa kaupungin puolelta??

Tonttimme alaosassa on talomme salaojaputket (laskeutuvat rantaan) sekä vesikaivo. Jos salaojaputket jäävät suunnitellun polun alle, kuka vastaa niiden toiminnasta? Salaojaputkien mennessä tukkoon, on kellarimme veden valtaama. Aikoinaan Järvenpää teki viemäröinnin ko. alueelle, Paikalle saavuttiin kaivurein ja konein asukkaille mitään ilmoittamatta!? Asioista tiedusteltaessa saatiin vastaukseksi, että tämän työn kun teemme niin ranta saa vastaisuudessa olla rauhassa. Niinpä niin.

Summa summarum: Kaikenlaiset suunnitelmat häiriötekijöiden lisäämiseen tällä alueella, ovat hyvin vastenmielisiä. Emme hyväksy suunniteltua luontopolkua! Toivomme samalla myös, että Tervanokantien läpiajolle tehtäisiin mahdollisimman pian jotain, joka estäisi vaarallisen kaahailun! Asian edistämiseksi tieasian voisi erottaa Tervanokan muusta kaavakierroksesta omaksi kokonaisuudekseen.

Lakipykäliin vedoten voimme todeta lisäksi seuraavat seikat: Elinympäristö tulee suunnitella terveellisiksi ja viihtyisiksi (MRL 39 §, 54 §). Meluisa kohde ei täytä näitä vaatimuksia. Haitallisuuden arvioinnissa nojataan valtioneuvoston päätöksellä annettuihin melutasojen enimmäisohjearvoihin [3,4]. Ohjearvot määrittelevät tason, johon määritettyjä (kaavoissa pääsääntöisesti melun leviämismalleilla laskettuja) tuloksia meluselvityksessä verrataan. Ne ohjaavat viranomaisen toimintaa ja niihin meluhaitasta kärsivä voi tukeutua.

Vastine: Tervanokan uimarannan alue itsessään ei sisälly kaavasuunnittelualueeseen, joten muutoksia uimarannan alueelle ei voida vireillä olevan kaavamuutoksen puitteissa tehdä. Uimarannan aluekokonaisuutta lienee tarkoituksenmukaisempaa tutkia tulevina vuosina toisen kaava-aloitteen yhteydessä, joka on suunnitteilla Tervanokantien kortteliin 103 (vanhan vedenpuhdistamon alue). Hanke on esitelty kaavoituskatsauksessa 2016 tulevissa kaavahankkeissa.

Vireillä olevassa kaavahankkeessa on mahdollistettu ulkoilureitin toteuttaminen uimaranta-alueen ja Tervanokanpuiston väliselle ranta-alueelle. Tarvittavat ratkaisut ulkoiluyhteyden rakentamiseksi ja mahdollisten häiriötekijöiden minimoimiseksi edellyttävät kuitenkin kaavamuutoksen jälkeen tarkempaa yleis- ja rakennussuunnittelua, jota ei ole kaupungin puolesta vielä käynnistetty. Näin ollen niihin suunnitteluratkaisuihin ei voida tämän kaavahankkeen osalta ottaa kantaa.

Kaavasuunnittelijalle on toimitettu muistio kaavamielipiteen antajien ja entisen katupäällikön välisestä neuvottelusta, jossa on käsitelty uima-rannan rakennuslupaan vuonna 2004 jätettyä muistutusta. Neuvottelun tuloksena sovittiin erinäisistä järjestelyistä (mm. wc-rakennuksen siirto, verkkoaitaaminen, ajokielto Valkamatielle), jotka on sovitusti alueelle toteutettu. Vastavuoroisesti muistuttajat vetivät muistutuksensa pois ja uimaranta-alue voitiin rakentaa.

Mitä ilmeisimmin uimaranta-alueen valvonnassa ja toimenpiteissä alueen rauhoittamiseksi on edelleen parantamisen varaa. Uimaranta-alueen häiriökäyttäytymisestä on tiedotettu useita kaupungin tahoja vuosien ajan, kuten on mielipiteessä todettukin. Alueelle ei tällä hetkellä kuitenkaan pystytä eikä ole tarpeen järjestää tehokkaampaa valvontaa kaupungin toimesta; yleinen järjestyshäiriöiden valvonta on poliisin vastuulla. Mielipide on annettu tiedoksi myös kaupungin liikuntapalveluille.

Viemäröinti jäte- ja vesijohtoveden osalta on saneerattu Tervanokan alueella vuonna 2006. Jos ulkoilureitin rakennussuunnittelu edellyttää muutoksia nykyisiin putkitusjärjestelyihin (sis. mahdolliset salaojaputket ulkoilureitin alla), ne ratkaistaan luonnollisesti sen yhteydessä. Valkamatie 2:n mainittu vesikaivo sijaitsee ainakin kaava-alueen ulkopuolella, joten kaavamuutoksella ei oletettavasti ole siihen vaikutusta. Kiinteistökohtaiset putket ovat kuitenkin aina kiinteistön omistajan vastuulla.

Kaavamuutoksessa esitetään jo aluevarauksia, joiden mukaan Tervanokantien moottoriajoneuvojen läpiajoliikenne loppuu. Katualueen irrottaminen omaksi kaavahankkeekseen ei ole tarkoituksenmukaista eikä aikataulullisesti edistä asian käsittelyä. Läpiajoliikenteen kieltäminen olisi mahdollista erillisellä liikennemerkkipäätöksellä, mikäli se nähdään liikennesuunnittelussa perustelluksi. Läpiajoliikenne Tervanokantiellä katkeaa viimeistään silloin, kun Sipoontien ja Sibeliuksenväylän kiertoliittymä rakentuu.

Kaavamuutoksen ei uskota aiheuttavan meluhaittaa mielipiteen antajien kiinteistöllä, joka ylittäisi valtioneuvoston päätöksen mukaiset enimmäisohjearvot. Uimarannan alueelta ei ole tarkoituksenmukaista laadituttaa erillistä meluselvitystä vireillä olevan kaavan osalta.

Mielipide huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta muuttaa kaavakarttaa tai -selostusta.

10. Tarja ja Lahja Kyynäräinen, (12.5.2016)

Asemakaavan muutosluonnoksessa on merkitty kevyen liikenteen reitti kiinteistöjen Tervanokantie 2A, 2B ja Valkamatie 2 eteläpuolelle. Uimaranta ja sen ympäristö – siis koko Tervanokan alue – on häiriökäyttäytymisen kannalta todellinen ongelma-alue. Juopottelu kaikkine lieveilmiöineen (metelöinti, tarpeiden tekeminen näkyvästi yleisellä paikalla), hallitsematon ja mielivaltainen moottoriliikenne (ajellaan missä sattuu, musiikin kovaääninen soittaminen, tarpeiden tekeminen yleisellä paikalla), yksityisalueiden loukkaaminen kulkemalla aitojen ylitse sekä uimarannan yökäyttäjien kirkuminen ja metelöinti jne jne!

Mikäli edellä mainittu reitti kaavoitetaan ja rakennetaan ”uimarannan jatkeeksi” suojaiselle ja valvomattomalle alueelle asuinkiinteistöjen ja järven väliin, ollaan tietoisesti tekemässä jälleen yksi ongelmapesäke lisää! Edellä mainittu reitti ei ole tarpeellinen myöskään siksi, että osa Tervanokantiestä muuttuu kevyen liikenteen reitiksi. Ulkoilija voi liikkua järven rantaa pitkin rantapuiston pohjoisosasta Tervanokkaan asti, sen jälkeen muutaman sadan metrin matkan pitkin Tervanokantietä ja purkuojan luona voidaan siirtyä jälleen järven läheisyyteen.

Järvenpään kaupunkia on informoitu Tervanokan alueen liikenneongelmista jo 2000-luvun alusta lähtien. Tilanteeseen ei ole saatu mitään oleellista parannusta. Sekin vähä, mitä asiassa on lähdetty tekemään, on jätetty keskeneräiseksi (puomin ympäristö). Tervanokan katualuetta koskeva asemakaavanmuutos tulisi käsitellä omana prosessinaan pikaisessa aikataulussa! Tarpeettoman läpiajon ja holtittoman kaahaamisen lisäk-si tietä käytetään järjestelmällisesti virtsaamispaikkana!

Vastine: Tervanokan uimarannan alue ei sisälly kaavasuunnittelualueeseen, joten muutoksia uimarannan alueelle ei voida vireillä olevan kaavamuutoksen puitteissa tehdä. Vaikutusmahdollisuudet häiriökäyttäytymiseen uimarannan alueella vireillä olevan kaavahankkeen puitteissa ovatkin hyvin rajalliset. Kaavaluonnoksessa esitellylle ulkoilureitille ranta-alueen tuntumassa on esitetty riittävät perusteet Keskustan Osayleiskaavassa 2030 ja Järvenpään yleiskaavassa 2020. Kaavamuutoksessa ollaan maankäytön näkökulmasta mahdollistamassa ulkoiluyhteyden toteuttaminen Rantapuiston ja Tervanokan uimarannan sekä Tervanokanpuiston välille. Ulkoilureitin toteuttaminen rannan tuntumaan edellyttää kuitenkin asemakaavan lisäksi vielä tarkempaa ja ympäristölähtökohdat huomioivaa jatkosuunnittelua, jota ei ole vielä käynnistetty.

Vireillä olevalla kaavamuutoksella pyritään muuttamaan Tervanokantien loppuosa tonttikaduksi, mikä katkaisee Tervanokantien läpiajoliikenteen ja oletettavasti rauhoittaa alueen liikennettä moottoriajoneuvojen osalta. Tarkempiin katualueen suunnitteluratkaisuihin ei voida asemakaavalla ottaa kantaa. Tarkempaa katualueen kunnallisteknistä suunnittelua ei ole vielä aloitettu. Katualueen irrottaminen omaksi kaavahankkeekseen ei ole tarkoituksenmukaista eikä aikataulullisesti edistä asian käsittelyä. Läpiajoliikenteen kieltäminen olisi mahdollista erillisellä liikennemerkkipäätöksellä, mikäli se nähdään liikennesuunnittelussa perustelluksi.

 Mielipide huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta ei anna aihetta muuttaa kaavakarttaa tai -selostusta.

Asemakaavan muutosehdotus

Luonnoksen nähtävänäolon jälkeen asemakaavakarttaan on tehty teknisluonteisten tarkistusten lisäksi seuraavat tarkistukset:

• AP-19-korttelialueen ratkaisua on muutettu. Muutoksia näkyy mm. korttelialueen muodossa, rakennusaloissa ja istutettavissa alueen osissa. Korttelialueelta poistettiin joustavamman suunnittelun mahdollistamiseksi kaavamääräys, jossa erikseen määrättiin asuinrakennusten lukumäärästä rakennusaloittain

• VL-3-korttelialueen rajoja on hieman tarkennettu ja lisätty istutettava puurivi pohjoiseen osaan maisemoimaan asuinrakentamista. VL-3-alueelle on lisätty alueen osa merkintä (sl) kohtaan, jossa on suojeltavia luontoarvoja

• SL-2-korttelialueen eli luonnonsuojelualueen rajausta on laajennettu ja muodoltaan yksinkertaistettu. Mahdollisen ulkoilureitin ranta-alue on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL-3)

• Vaalean Yrjölän rakennuksen sr-määräys on vaihdettu sr-5-kaavamääräykseen. AP-19-korttelialueen suojelumääräys /s-4 on vaihdettu määräykseen /s-5

•  Katualueelta on poistettu tilavaraus kääntöpaikalta. Kääntöpaikka on tarkoi-tuksenmukaisempaa suunnitella myöhemmin Tervanokantien itäpuolisen korttelialueen (ko 103) kaavoituksen yhteydessä

• Lisätty korttelialueelle 102 erillinen melumääräys johtuen Sibeliuksenväylältä kantautuvan liikennemelun johdosta

Kaavamuutos hankkeen vaikutukset ovat arvioituna kaavaselostuksessa. Kaavakartan ja – selostuksen tueksi on valmisteltu lisäksi erillinen rakentamistapaohje, joka on liitettynä kaavaselostukseen.

Liitteet

Liite A Ajantasa-asemakaava, ote
Liite B Lausunnot ja mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta alkuperäisinä
Liite C Asemakaavaluonnos
Liite D Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta alkuperäisinä
Liite E Asemakaavan muutosehdotus
Liite F Asemakaavan selostus liitteineen

Lisätietoja:
Kaavoitusjohtaja
Sampo Perttula, puh.040 315 2005
Kaavasuunnittelija
Juho Mattila, puh. 040 315 2224
etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta 2.2.2017 § 8

Ehdotus: Kaupunkikehityslautakunta päättää

  • hyväksyä edellä selosteessa olevat vastineet OAS:sta ja kaavaluonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin
  • hyväksyä 1. eli Keskuksen ja 22. eli Lepolan. kaupunginosissa sijaitsevia tiloja 1:195 ja 1:2158 sekä tilojen 1:245, 1:292, 1:293, 1:294, 1:2157, 1:2222 ja 1:2627 osia sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (päivätty 24.1.2017; Lii-te E ja Liite F) ja päättää asettaa ne julkisesti nähtäväksi MRL 65§:n ja MRA 27§:n mukaisesti
  • pyytää asemakaavaehdotuksesta lausunnot Uu-denmaan liitolta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymältä, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, Järvenpään ympäristöyhdistys ry:ltä, Järvenpää-Seura ry:ltä, Rantapuiston asukasyhdistykseltä, Caruna Oy:ltä ja Elisa Oyj:ltä.

Päätös: Hyväksyttiin.

 

___________


 

Kaupunkikehitys

Asemakaavaehdotus on ollut MRL 65§:n ja MRA 27§:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 1.-30.3.2017 välisenä aikana Seutulantalon palvelupisteessä. Aineistoa on ollut myös Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläolosta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla, Keski-Uusimaan viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje asianosaisille ja naapurikiinteistöjen omistajille. Asemakaavan muutoksesta on pyydetty lausunnot Uudenmaan liitolta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymältä, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, Järvenpään ympäristöyhdistys ry:ltä, Järvenpää-Seura ry:ltä, Rantapuiston asukasyhdistykseltä, Caruna Oy:ltä ja Elisa Oyj:ltä. Nähtävilläoloaikana on saatu 7 lausuntoa ja 1 muistutus.

Lausunnot ja muistutukset asemakaavaehdotuksesta ovat alkuperäisinä liitteessä G.

Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä asemakaavoituksen vastineet niihin ovat seuraavassa:

1. Lausunto: Caruna Oy, 1.3.2017

Uuden kaavan myötä sähkön käyttö alueella kasvaa. Tämä ei kuitenkaan vaadi uutta puistomuuntamoa. Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. ehdotuksesta. Toivomme saada tiedoksi, kun kaava on hyväksytty.

Vastine: Lausunto ei anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa tai -selostusta. Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan sähköisellä päätösotteella.

2. Lausunto: Keski-Uudenmaan Maakuntamuseo, 15.3.2017

Keski-Uudenmaan maakuntamuseo arvioi hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja on päättänyt antaa seuraavan lausunnon.

Suunnittelualue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY-2009, Tuusulanjärven kulttuurimaisema). Se sijaitsee Tuusulanjärven rannalla ja sillä on erityinen merkitys osana Järvenpään kulttuuriympäristöä ja kaupunkikuvaa. Nykyinen Tervanokantie on osa Tuusulan vanhaa Rantatien tiemaisemaa ja Tervanokantien mäen päällä on sijainnut historiallinen Järvenpään kylätontti, joka on ollut vanhimpia kyliä Järvenpäässä.

Kaava-alue koostuu asuinpientalojen korttelialueesta (AP-19/s-5), lähivirkistysalueesta (VL/s-12 ja VL-3/s-12), luonnonsuojelualueesta (SL-2) sekä erilaisista katualueista. Asumisen korttelialue sijoittuu Tervanokantien varteen ja rajoittuu etelässä Tervanokanpellon lähivirkistysalueeseen. Rantavyöhykealueet on osoitettu luonnonsuojelu- tai lähivirkistysalueiksi.

AP-19/s-5 korttelin suojelumääräys on seuraava: Uudisrakentaminen tulee sovittaa alueen vanhaan säilytettävään rakennuskantaan. Lähivirkistysalueiden (VL/s-12 ja VL-3/s-12) suojelumääräys on: Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön osa. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Alue tulee pitää yhtenäisenä kokonaisuutena sen historiallisen luonteen mukaisesti. Yleisen alueen suunnitelmaa laadittaessa on toimittava yhteistyössä museoviranomaisten kanssa.
Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu seuraavasti: Alueen kaupunkikuva muuttuu rakennetummaksi. Uudet asuintontit rakentuvat suuremmalla tehokkuudella kuin lähialueen muut asuintontit ovat rakentuneet. Uudet rakennukset sijoittuvat olemassa olevien rakennusten yhteyteen.

Maakuntamuseo pitää suojelumääräyksiä asianmukaisina. Rakentamistapaohjeen avulla voidaan korttelin lisärakentamista ohjata siten, että kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan ympäristön arvot on mahdollista säilyttää. Lähivirkistysalueet säilyttävät etelänpuoleisen peltomaiseman avoimena.

Keski-Uudenmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta.

Vastine: Lausunto ei anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa tai -selostusta.

3. Lausunto: Elisa Oyj, 27.3.2017

Elisa Oyj:lla sijaitsee asemakaavan muutosalueen sisällä aluetta palvelevia kaapeleita. Kaapelit tulee tunnistaa ja niiden mahdollinen siirtotarve arvioida riittävän ajoissa ennen mahdollisten rakennustöiden alkamista. Tarkempia tietoja kaapeleiden nykyisestä sijainnista antaa tarvittaessa Johtotieto Oy.

Vastine: Kaapelitilanne Tervanokantie 2A:n osalta on tarkistettu, eikä se anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa. Kaavaselostukseen lisätään maininta kaa-peleiden siirtotarpeesta AP-korttelialueen reunalla.

Kaupungin maanomistuksen ja maankäytön luonteen muuttuessa tuleva kiinteistön tai kiinteistöjen omistajataho pyytää siirtämään kaapelit pois tontilta ennen rakentamisen aloittamista. Elisa Oyj ja kaupunki siirtävät kustannuksillaan omat johtonsa katualueen puolelle uuden sijoitussopimuksen myötä.

4. Lausunto: Uudenmaan ELY-keskus, 28.3.2017

Asemakaavan muutosehdotus huomioi kulttuuriympäristön ja rakennussuojelun asettamat tavoitteet. Rakentamistapaohjeet edistävät osaltaan hyvän ja laadukkaan ympäristön muotoutumista.

Asuinhuoneistojen, joiden julkisivuilla ylittyvät valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden melunohjearvot, olisi auettava myös rakennuksen hiljaisemmalle puolelle. Näissä huoneistoissa makuuhuoneet olisi sijoitettava rakennuksen hiljaisemmalle puolelle. Kaavassa julkisivuille määrätty ääneneristysvaatimus on riittävä. Meluselvityksen mukaan rakennuksen julkisivun ääneneristysvaatimus on 26 dB, joka saavutetaan nykyrakentamisen lämmöneristysvaatimuksilla eikä erillistä ääneneristysvaatimusta välttämättä tarvittaisi lainkaan.

Leikki- ja oleskelualueet on asuinkorttelin alueella sijoitettava siten, että niillä saavutetaan valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden melunohjearvot. Mikäli asuinrakennuksiin rakennetaan parvekkeita, on parvekkeilla saavutettava valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ulkoalueiden melunohjearvot.

Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa.
 
Kaupunki katsoo, että asemakaavakartalla esitetyt melumääräykset ovat riittävät. Kaupungin rakennusjärjestyksessä on huomioitu meluohjearvot leikki- ja oleskelualueiden osalta, joten erillistä kaavamääräystä ei niiden osalta nähty enää tarpeellisena. Asuinhuoneistojen, makuuhuoneiden ja parvekkeiden osalta kuitenkin lisätään ohjeistusta rakentamistapaohjeeseen.  Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia tarkennetaan melun osalta.

5. Lausunto: Uudenmaan liitto, 28.3.2017

Uudenmaan liitto antoi asemakaavan muutoksen luonnoksesta lausunnon 12.5.2016. Lausunnossa esitettiin kiinnitettävän jatkosuunnittelussa erityistä huomiota Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelman suosituksiin, että valtakunnallisen kulttuurimaiseman arvot säilyvät. Lisäksi jatkosuunnittelussa tuli huomioida Tuusulanjärven näkemäalueet sekä kulttuurimaiseman ja rakennetun tilan rajapinnan käsittely.

Uudenmaan liiton lausunto on otettu huomioon asemakaavan muutoksen ehdotuksessa.

Vastine: Lausunto ei anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa tai -selostusta.

6. Lausunto: Rantapuiston asukasyhdistys, 29.3.2017

Rantapuiston asukasyhdistys ry:n hallitus esittää näkemyksenään Tervanokantien asemakaavan muutosehdotukseen seuraavaa:

Suunniteltu pientalovaltainen asuinalue sopii hyvin Tervanokantien varteen täydentämään jo olemassa olevaa pientaloaluetta.

Kaavailtu 40 - 50 asukkaan kokonaisuus on maltillinen lisä alueelle.

Luontopolku jättää mahdollisuuden kaupunkilaisille nauttia rantamaisemasta.

Asuntokokonaisuuden ja Keuda-kompleksin väliin jää hyvä, avoin ja avoimena säilytettävä tila järvimaiseman katseluun ja avaruutta luomaan.

Tervanokantien katkaisu moottoriliikenteeltä tulee rauhoittamaan sekä jo olemassa olevaa että nyt suunnitteilla olevaa asuinaluetta, kun läpiajoliikenne estetään.

Tärkeää on, että kaavamuutoksia ei laajenneta ko. alueen muihin osiin.

Vastine: Lausunto ei anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa tai -selostusta.

7. Lausunto: Järvenpään ympäristöyhdistys ry, 30.3.2017

Tervanokantien asemakaavan muutoksen selostus (13.4.2016) on hyvin toteutettu alueen virkistys ja luontoarvot huomioon ottaen. Luonnonsuojelualueen laajentaminen sisältämään tervaleppäkorven (Luonnonsuojelulaki 29 §, suojeltava luontotyyppi) sekä pensaikko- ja ruokoluhdan (Metsälaki) on kannatettavaa. Rannat ovat myös lepakoiden (vesisiippa ja pohjanlepakko) elinympäristöä, niin kuin selostuksessa on todettu. Selostuksen mukaan rannan laajennettu luonnonsuojelualue poistaa vastaavan suojeluvelvoitteen vesialueelta, mikä on tarpeetonta.

Uusien rakennusten toteuttamisessa muistutamme huomioimaan alueen kulttuurimaiseman piirteet.

Asemakaavaehdotuksen AP-19 asuinpientalojen korttelialueen ja Tervanokantien väliin on lisättävä puiden istutusvelvoite rakennusten seinälinjan ja ajoradan väliselle alueelle. Samoin rannanpuoleisille tonttien reuna-alueilla pitää olla puuistutuksia rakennusten maisemoimiseksi ympäristöön ja järvimaisemaan sopivaksi. Myös VL-3 Tervanokanpellon tontin puoleiselle laidalle tulee tehdä puu- ja pensasistutuksia. Kaupunkikuvallisesti nämä ovat tärkeät katselusuunnat, joissa tarvitaan kasvillisuutta ja nimenomaan puita sitomaan uusi pientalokortteli ympäristöönsä.

Pyydämme ilmoittamaan kirjallisesti asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymisestä.

Vastine: Kaupunki katsoo, että kaavaehdotuksessa esitetyt kaavamääräykset ovat riittävät vesialueen (W) ja luonnonsuojelualueen (SL-2) osalta, koska tarkkaa luonnonsuojelualueen rajauspäätöstä (ELY-keskus) ei tehdä asemakaavalla.  Kaavamuutostyön aikana on tiedostettu ja huomioitu Tuusulanjärven vesialueen merkittävät linnustolliset arvot sekä lepakkohavainnot alueelta, mutta tarkempaa vesialueen asemakaavallista suojeluvelvoitetta ei kuitenkaan nähdä tarpeellisena.

 AP-19 korttelialueen reunat on merkitty istutettaviksi alueen osiksi. Rakentamistapaohjeessa, joka tulee sitovaksi kaavan hyväksymisen yhteydessä, ohjeistetaan tarkemmin puu- ja pensasistutuksista sekä täydennysrakentamisen sijoittamisesta kulttuuriympäristöön. Erillistä kaavamääräystä puurivistä ei ole enää tarpeen osoittaa Tervanokantien varteen. VL-3 viheralueen puolella on istutettavan puurivin kaavamerkintä, joka tulevaisuudessa rajaa asutusta ja kulttuurimaisemaa.

 Kaavan hyväksymisestä tiedotetaan kuulutuksella ja sähköisellä päätösotteella.

8. Muistutus: Tuula ja Tapani Ollari, 28.3.2017

Rantaan suunniteltu polku/ulkoilureitti on mielestämme erittäin ikävä asia, kun huomioidaan tähänastiset lupaukset, joita rannan asukkaiden ja asioiden tiimoilta on sovittu.

Kun Tervanokan uimarantaa kaavoitettiin, keskustelimme katupäällikkö Juhani Koivusaaren kanssa päivämelusta ja häiriötekijöistä. Koivusaari sanoi, että hänellä on oikeudet virkansa puolesta tehdä meille suojaavia asioita ja toimenpiteitä, mutta uimarannan päivämelulle hänkään ei mahda mitään. Jos hyväksymme päivämelun, niin yömelu ja häiriöt laitetaan kuriin aidalla (tonttimme reunasta aina järveen asti), porteilla sekä liikennemerkeillä. Vartija käy sulkemisaikaan (klo 22) tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Näillä vakuuksilla sovittiin asia ja Koivusaari lupasi kirjata asiat yksityiskohtaisesti muistioon, josta ne löytyvät muidenkin käyttöön. Koivusaari korosti, että edellä mainitut asiat hän voi kaupungin edustajana luvata. Aita myös näin ollen toteutui. Muistioiden arkistoinnista on erilaisia käsityksiä ja niiden olemassaolosta olemme joutuneet usein huomauttamaan kaupungin toimijoita. Juhani Koivusaarelta on sittemmin tiedusteltu muistioista ja häneltä on saatu sähköpostitse vahvistus, että asiat ovat niin kuten yllä olemme kertoneet.

Yllämainittujen lupausten ja sopimusten vuoksi ei ole sopivaa kaavoittaa mitään polkua kyseiselle ranta-alueelle. Meillä on myöskin tällä omistamallamme alueella vesikaivo ja sadevesiputket, jotka jäisivät heitteille. Jos kaava tulee voimaan tälle kohdalle, huomaamme että polku ja kesärähinät ovat totta 100 %:sti.

Kuusikymmentäluvun puolivälissä tapahtui niinkin, että tontille tulivat kaupungin kaivurit ja tekivät viemärin. Jo silloin samassa yhteydessä todettiin, että tonttimme ja silloisen uimarannan välille on syytä rakentaa aita. Aita-asiasta tehtiin sopimus (14.4.1967). Allekirjoittajina kaupungin puolesta kaupungininsinööri T. Salonen ja työpäällikkö K.A. Salminen.

Tonttimme ranta-alue - ennen nykyisen uimarannan aidon rakentamista - oli usein erilaisten häiriöiden kohteena. Tontilla hypittiin surutta ja tehtiin mitä erilaisimpia asioita; rakastelusta lähtien!

Alueen sijainti on otollinen, kun on hieman sivussa ja rannan suojiin on helppo piiloutua. Kaavan myötä häiriköinnistä tulisi taas luvallista toimintaa. Ilman, että kukaan vastaa yhtään mistään ja minkäänlaisesta menosta tai meiningistä! Kyseinen alue on luonnon ympäristöä, jota tulee vaalia ja jättää tulevillekin sukupolville.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Suunniteltu luontopolku tulisi tarkoittamaan uimarannan aidan "puhkaisua"! Nykymenoon viitaten voimme todeta, että on todellakin otettava huomioon myös se, mitä jo millaista on aidan toisella puolella! Reitti/polku johtaa alueelle, jossa ei ole saatu kuriin olemassa olevia häiriötekijöitä (kaahailu, musiikin soittaminen äänekkäästi, alkoholia tarjoileva kioski lieveilmiöineen, parkkialueen kapasiteetin ylittäminen, yölliset mopokaahailijat pitkin nurmikoita, sorsien häirintä, sekalaiset harrasteet kuten värikuulasota jne jne).

Rantapolku vetäisi puoleensa ainakin osan näistä ilmiöistä jo kuten sanottu, ilman että kukaan erityisesti valvoisi tilannetta. Poliisiakaan eivät rantahäiriöt erityisesti kiinnosta. Esimerkkejä on mm. viime kesältä, jolloin eräissä tapauksissa otimme heihin yhteyttä. Tervanokan parkkialueen häiriöihin liittyen on Järvenpään kaupunginhallitus vastineessaan lähinaapurille 14.2.2005 lupautunut "kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että alueella nykyisin tapahtuva ympärivuorokautinen kaahailu saadaan loppumaan ja että paikoitusalueesta tulee häiriötön ja turvallinen."

Edellä mainittuun voimme todeta, että puomi on sentään saatu. Ikäväksemme voimme sen sijaan todeta puomin "vuotavan" sivusta, josta asiasta on kaupungin toimijoille ilmoitettu.

Mielestämme olemme jo oman osuutemme joustaneet ottaen huomioon mitä meidän kannaltamme on viime vuosina rannan suunnalla tapahtunut. On tullut meluisa uimaranta, viimeisimpänä vielä kioski A-oikeuksin ihan naapuriin! Aikoinaan (Tapani Ollarin) "esiäiti" lisa Ollari on ollut suopea myydessään ranta-alueen Järvenpään silloiselle kauppalalle virkistys- jo kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Mutta mikään ei tunnu riittävän nykyisille toimijoille…

Vastine: Ulkoilureitille on osoitettu riittävät perusteet Järvenpään Yleiskaavassa 2020 sekä vielä tuoreemmassa Keskustan osayleiskaavassa 2030. Edelly-tykset rannanmukaisen kävely-yhteyden luomiselle Rantapuiston ja Tervanokan viheralueiden välille ovat olleet kaavamuutostyön tavoit-teissa alusta alkaen. Asemakaavan muutos mahdollistaa ylempien kaavatasojen tavoitteen virkistyskäytön kehittämisen alueella. Edelleen korostetaan, että ulkoilureitti itsessään vaatii tarkempaa rakennesuunnittelua, jonka yhteydessä voidaan suunnitella tarkempia rakenteita ja toimenpiteitä mahdollisten melu- ja haittavaikutusten vähentämiseksi asuinkiinteistöille. Ulkoilureitti tulee myös suunnitella alueen luontoarvot huomioiden. Näin ollen asemakaavan muutoksen ja lisätyn ulkoilureitin mahdollistamisen ei voida katsoa aiheuttavan perusteetonta tai merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä tai kohtuuttomia haittavaikutuksia lähiympäristön asuinkiinteistöille.

Uimaranta-alueen häiriökäyttäytymiselle tai uimarannan alueen muutoksille ei voida vaikuttaa enempää tämän asemakaavatyön yhteydessä, kuten aiemmissa vastineissa on myös todettu.
Muistutus ei anna aihetta tarkistaa kaavakarttaa. Kaavaselostukseen tarkennetaan asemakaavan vaikutusten arviointia tarvittavilta osin.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on tehty kaavakarttaan vähäisiä teknisiä muutoksia kiinteistöteknisistä syistä ja pohjakartan tarkistuksesta johtuen; kaupunginosan rajaa on tarkistettu kaava-alueen keskiosassa ja VL-3-korttelialueella on yk-sinkertaistettu sl-aluerajaa.

Asemakaavaselostukseen on tehty tarkennuksia vaikutusten arvioinnin osuuksiin sekä lisätty rakentamistapaohjeeseen meluohjeistusta. Asemakaavakartta (päivätty 24.1.2017, tark. 25.4.2017) on esillä kokouksessa.

Liitteet

Liite A Ajantasa-asemakaava, ote
Liite B Lausunnot ja mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta alkuperäisinä
Liite C Asemakaavaluonnos
Liite D Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta alkuperäisinä
Liite E Asemakaavan muutosehdotus
Liite F Asemakaavan selostus liitteineen
Liite G Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta alkuperäisinä
Liite H Asemakaavakartta ja määräykset
Liite I Asemakaavan selostus liitteineen


Lisätietoja:
kaavoitusjohtaja Sampo Perttula, puh. 040 315 2005
kaavasuunnittelija Juho Mattila., puh. 040 315 2224
etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta 4.5.2017 § 33

Ehdotus: Kaupunkikehityslautakunta päättää

•  hyväksyä edellä selosteessa annetut vastineet asemakaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutukseen

•  esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 1. eli Keskuksen ja 22. eli Lepolan. kaupunginosissa sijaitsevia tiloja 1:195 ja 1:2158 sekä tilojen 1:245, 1:292, 1:293, 1:294, 1:2157, 1:2222 ja 1:2627 osia sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (päivätty 24.1.2017, tark. 25.4.2017; liitteet H ja I) sekä kaavaselostukseen liitetyn rakentamistapaohjeen

Päätös: Hyväksyttiin.


_________

 


Liitteet

Liite A Ajantasa-asemakaava, ote
Liite B Lausunnot ja mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta alkuperäisinä
Liite C Asemakaavaluonnos
Liite D Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksesta alkuperäisinä
Liite E Asemakaavan muutosehdotus
Liite F Asemakaavan selostus liitteineen
Liite G Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta alkuperäisinä
Liite H Asemakaavakartta ja määräykset
Liite I Asemakaavan selostus liitteineen

Kaupunginhallitus 15.5.2017 § 128

Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 1. eli Keskuksen ja 22. eli Lepolan. kau-punginosissa sijaitsevia tiloja 1:195 ja 1:2158 sekä tilojen 1:245, 1:292, 1:293, 1:294, 1:2157, 1:2222 ja 1:2627 osia sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (päivätty 24.1.2017, tark. 25.4.2017; liitteet H ja I) sekä kaavaselostukseen liitetyn rakentamistapaohjeen.

Käsittely: Asiantuntijana paikalla oli kuultavana kaavoitusjohtaja Sampo Perttula.

Päätös: Hyväksyttiin.

_________________________________________________________

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 1. eli Keskuksen ja 22. eli Lepolan. kaupunginosissa sijaitsevia tiloja 1:195 ja 1:2158 sekä tilojen 1:245, 1:292, 1:293, 1:294, 1:2157, 1:2222 ja 1:2627 osia sekä katualuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen (päivätty 24.1.2017, tark. 25.4.2017; (liitteet 2 ja 3) sekä kaavaselostukseen liitetyn rakentamistapaohjeen.

Päätös

Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Juho Mattila, kaavasuunnittelija, juho.mattila@jarvenpaa.fi

Perustelut

Salassapidettävät tiedot poistettu.

Ehdotus

Esittelijä

  • Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, erkki.kukkonen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa Helsingin hallinto-oikeudelle edellä perusteluosassa olevan mukaisen lausunnon Tuula ja Tapani Ollarin ja valtuutettujen lisävalittajien valituksesta Järvenpään kaupunginvaltuuston päätökseen 12.6.2017 § 27, joka koskee Tervanokantien asemakaavan muutoksen hyväksymistä.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Helsingin hallinto-oikeus, Sampo Perttula, Juho Mattila, Kaarina Laine

Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee valmistelua/täytäntöönpanoa (Kuntalain 136 §)