Kaupunginhallitus, kokous 7.5.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 97 Sosiaali- ja terveyspalvelutuotannon siirtäminen ja sitä koskevat periaatteet Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä

JARDno-2017-1610

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Pekka Hippi, kaupunginsihteeri, pekka.hippi@jarvenpaa.fi

Perustelut

Taustaa

Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat vuosina 2015 - 2017 kehittäneet Keski-Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin. Ohjausmalli on hyväksytty Keski- Uudenmaan sotehankkeen poliittisessa ohjausryhmässä 8.12.2016. Ohjausmallin tavoitteena on alueellisen yhteistyön avulla saada aikaan niin toiminnallisia kuin taloudellisia hyötyjä ja palvelujen saatavuuden ja laadun parantamista.

Kunnat ovat Keski- Uudenmaan alueellisen sosiaali- ja terveyspalveluiden ohjausmallin täytäntöön panemiseksi perustaneet vapaaehtoisen Keski- Uudenmaan sote- kuntayhtymän. Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa puolesta alueensa väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, jotka eri lakien mukaan ovat jäsenkuntien järjestämisvastuulla. Perustetun kuntayhtymän tehtäviin eivät kuulu ympäristöterveydenhuolto mukaan lukien terveydensuojelu, eläinlääkin tähuolto ja työterveyshuolto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) vastuulle kuuluvat erikoissairaanhoidon palvelut ja Eteva kuntayhtymän vastuulle kuuluvat kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut.

Kuntayhtymä on perussopimuksensa mukaan perustettu ja sitä koskeva sopimus tullut voimaan 21.6.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kuntayhtymälle 1.1.2018.

Kuntayhtymän perustamiseen liittyvät myös vireillä oleva maakunta- ja sote-uudistus ja niiden myötä uudistettavat sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet, palvelut ja rahoitus. Maakunta- ja sote-uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Keski- Uudenmaan sote- malli edesauttaa valtakunnallisen rakennemuutoksen tavoitteiden toteuttamista so pimuskuntien alueella. Yhteisen valmistelun ja toteuttamisen avulla edistetään rakennemuutoksen sujuvaa toteuttamista, alueen erityispiirteet huomioiden. Tarkoituksena on myös, että Keski- Uudenmaan sote- kuntayhtymä voi toimia alueyksikön prototyyppihankkeena Uudenmaan maakunnan tulevan toimintamallin rakentamisessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus

Keski-Uudenmaan sote- kuntayhtymä ja Hyvinkään ja Järvenpään kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnat ovat edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi solmimassa sopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden  järjestämisestä ja tuottamisesta. 

Sopimuksen tarkoituksena on sopia siitä, miten kuntayhtymä hoitaa perussopimukse mukaiset tehtävät yhteistyössä jäsenkuntiensa kanssa. Järjestämisvastuuseen kuuluu, että kuntayhtymä voi tuottaa palvelut oman organisaationsa avulla tai hankkimalla palvelut muilta palvelujen tuottajilta. Sopimuksessa sovitaan kuntayhtymän roolista palveluiden järjestäjänä ja kuntien roolista niiden tuottajina.

Sopimuksen kohteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen 1.1.2018 alkaen sopimuskuntien asukkaille ja muille alueen lakisääteisen järjestämis vastuun piiriin kuuluville kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. 

Sopimuksen tarkoituksena on erityisesti sopia

  1. kuntayhtymän roolista palvelujen tuottamisen koordinoijana ja ohjaajana;
  2.  jäsenkuntien tehtävistä ja työnjaosta palvelujen tuottajina;
  3. kunkin sopijapuolen toiminnallisesta ja taloudellisesta vastuusta ja
  4. tehtävien ja vastuiden kehittymisestä Keski-Uudenmaan sote-mallin mukaisesti.

Solmittavan sopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on palvelujen järjestäminen lakisääteisen järjestämisvastuun mukaisesti siten että perussopimuksen tarkoitus toteutuu. Palvelutuotannon ohjaus tapahtuu solmittavan sopimuksen mukaisesti kuntayhtymän ja kuntien yhteistyön, yhteisen suunnittelun, tavoitteiden asettamisen, kuntayhtymän vahvistamien ohjeiden, kuntayhtymän ohjauksen sekä kuntien raportoinnin kautta. Kuntayhtymä toteuttaa tehtäviään yhtymävaltuuston ja yhtymähallituksen poliittisen ohjauksen mukaisesti kaikkien kuntayhtymään kuuluvien kuntien osalta. 

Sosiaalihuoltolain (1982/710) 6 §:n mukaisena sosiaalihuollosta vastaavana ja kansanterveyslain (66/1972) 6 §:n mukaisena terveydenhuollosta vastaavana toimielimenä toimii kuntayhtymän yhtymähallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto. Kuntien tehtävänä on tuottaa kuntayhtymän järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut ja toteuttaa tehtävät voimassa olevan lainsäädännön, alemman tasoisten määräysten sekä kuntayhtymän ohjeiden ja ohjauksen mukaisesti, sopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla.

Kuntayhtymä siirtää solmittavalla sopimuksella sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset yksilöpäätökset, mukaan luettuna tahdonvastaiset päätökset, sekä sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan tehtävät jäsenkuntien viranhaltijoiden hoidettavaksi. Kunnassa on asiakaslain tarkoittama sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jonka tehtäviin kuuluu muun ohella sosiaalihuoltoa koskeviin muistutuksiin vastaaminen. Kunnassa toimii lastensuojelulain (417/2007) 3 luvun tarkoittama sosiaalihuollon johtava viranhaltija, joka tekee kyseisen lain tarkoittamat päätökset. Kukin kunta vastaa edellä mainituista tehtä-vistä omien asukkaidensa ja muiden palveluihin oikeutettujen osalta. 

Sopimuksen mukaan kunnan terveydenhuollon toimintayksiköissä on terveydenhuoltolain tarkoittama vastaava lääkäri. Vastaavan lääkärin tehtäviin kuuluu muun ohella potilaslain mukaisiin muistutuksiin vastaaminen. Kunnassa on oltava tarpeenmukainen virkasuhteessa oleva henkilöstö terveydenhuollon toimintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältäviä tehtäviä varten. 

Sopijapuolet tuottavat sopimuksen kohteena olevia palveluita muita kuin sopijapuolia varten enintään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankin- talaki, 1397/2016) 16 §:n mukaisesti. Toiminnalla ei ole voittoa tuottavaa tarkoitusta. So pimus ei sisällä rakennusten ja toimitilojen vuokrausta tai investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. 

Sopimuksen mukaan kuntayhtymän ensimmäisen toimintavuoden aikana kuntayhtymän järjestämisvastuuseen kuuluvat palvelut tuotetaan kunnissa asiakasryhmittäin ja tuotannoittain hajautetusti yli organisaatiorajojen. Sopijapuolten tarkoituksena on, että ensimmäisen toimintavuoden jälkeen (1.1.2019 lähtien), ennen maakuntaan siirtymistä, palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa siirrytään malliin, jossa kuntayhtymä tuottaa palvelut tai osan palveluista. Siirtymisestä päätetään yhteisen valmistelun perusteella erikseen. Valmistelu on käynnistynyt syksyn 2017 aikana ja jatkuu sopimuksen tultua voimaan.

Kunta vastaa palvelutuotannon kustannuksista omien asukkaidensa osalta siten, kuin kunnan kustannusvastuusta on säädetty. Kunnalle palveluista maksettava korvaus määräytyy kunnan käyttämien palveluiden mukaan. Kuntayhtymä ostaa kuntien tuottamat palvelut ja laskuttaa ne edelleen kunnilta.

Solmittava sopimus tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu. Sopimus on voimassa määräaikaisena 31.12.2019 saakka. Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassaolevana. Sopimuksen ollessa voimassa toistaiseksi sopijapuoli voi irtisanoa sen noudattamalla kahdentoista (12) kuukauden irtisanomisaikaa. Sopimuksen voimassaolo päättyy ilman erillistä irtisanomista lakisääteisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä maakunnan vastattavaksi.

Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymän yhtymähallitus esittää sopimusta jäsenkunnille hyväksyttäväksi. Järjestämisvastuun siirtämisen aikataulun takia jäsenkuntien valtuustoja pyydetään hyväksymään sopimus omalta osaltaan 30.11.2017 mennessä. Tarkoituksena on, että kuntayhtymän yhtymävaltuusto käsittelee asian 14.12.2017 kokouksessaan.

Ehdotus

Esittelijä

Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, erkki.kukkonen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymän ja Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien välisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamissopimuksen liitteenä olevan sopimuksen mukaisesti.

Käsittely

Seuraavat henkilöt poistuivatennen asian käsittelyä kokoustilasta esteellisinä (hallintolain 28.1 § 5-kohdan mukainen yhteisöjäävi), eivätkä osallistuneet asiasta käytävään keskusteluun:

Helinä Perttu

Eemeli Peltonen

Mikko Taavitsainen

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Pekka Hippi, kaupunginsihteeri, pekka.hippi@jarvenpaa.fi

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä Keski- Uudenmaan Sote- kuntayhtymän ja Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien välisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamissopimuksen liitteenä olevan sopimuksen mukaisesti.

Käsittely

Käsittelyn kuluessa Mimmi Asikainen (vas) esitti Heini Liimataisen (vas) kannattamana kaupunginhallitukselle osoitettavan toimenpidealoitteen (ent. toivomusponsi), joka kuului seuraavasti:

"Esitämmme että valtuusto esittää kaupunginhallitukselle että kaupunginhallitus esittää Keski-Uudenmaan Sotekuntayhtymälle, että  Sotekuntayhtymä vuoden 2018 talousarvion teossa selvittää kustannukset jotka aiheutuisivat terveyskeskusmaksujen poistamisesta kunnissa, sekä ohjaa kuntia perusterveydenhuollon maksujen poistoon viimeistään vuoden 2019 talousarviossa.

Perustelut:

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Vuonna 2014 asiakasmaksujen osuus terveydenhuoltomenoista olivat OECD:n tilastojen mukaan Suomessa 19,1 prosenttia, Ruotsissa 15,5 prosenttia, Norjassa 14,5 prosenttia ja Tanskassa 13,8 prosenttia.

Vuoden 2014 OECD-tilastojen jälkeen palvelujen asiakasmaksut ovat kasvaneet huomattavasti. Vuonna 2015 asiakasmaksuja korotettiin 9,4 prosenttia ja vuonna 2016 monissa kunnissa lähes 30 prosenttia.

Sosiaali- ja terveydenhuolto-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli kaventaa terveyseroja, korkeat asiakasmaksut osaltaan vaikuttavat siihen että ihmiset eivät hakeudu ajoissa hoitoon, joka lisää terveyserojen kasvua sekä tulee huomattavasti kalliimmaksi yhteiskunnalle kuin oikea-aikainen hoito.

Keski-Uudenmaan Sote- kuntayhtymän perustamissopimuksessa viitataan monissa kohdin tavoitteisiin kaventaa terveyseroja.

Sopimuksessa todetaan kuntayhtymän vahva ohjaava rooli, myös taloudessa.

”Kuntayhtymä laatii yhteistyössä kuntien kanssa palveluille, mukaan lukien asiakasyhteistyö, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ja mittarit”

Näin ollen, Järvenpään Vasemmiston valtuustoryhmä pitää tärkeänä että tulevassa Sotekuntayhtymässä luopuisimme perusterveydenhuollon osalta terveyskeskusmaksuista, ne eivät ole merkittävä tulonlähde kuntayhtymille, eikä yksittäisille kunnille."

 

Koska asiaan liittyen tehtiin kannatettu toimenpidealoite, puheenjohtaja totesi, että toimenpidealoitteesta on äänestettävä. Äänestystavaksi valittiin sähköinen äänestys.

Päätös

Hyväksyttiin pohjaehdotuksen mukaisesti.

Lisäksi äänestyksen jälkeen äänin 18 JAA-ääntä, 26 EI-ääntä, 6 TYHJÄÄ kaupunginhallitukselle osoitettava toimenpidealoite hylättiin.

Äänestystulokset

  • Jaa 18 kpl 36%

    Mikko Vesterinen, Kaija Tuuri, Heini Liimatainen, Pirjo Komulainen, Mikko Laakkonen, Emmi Mäkinen, Mimmi Asikainen, Jarno Hautamäki, Ossi Kaminen, Hanna Graeffe, Katri Kuusikallio, Ossi Vähäsarja, Satu Haaparanta, Eemeli Peltonen, Katja Repo, Kaisa Saarikorpi, Lassi Markkanen, Henry Berg

  • Ei 26 kpl 52%

    Marko Larjanne, Laura Virkkunen, Arto Luukkanen, Tuija Kuusisto, Petri Graeffe, Kaarina Wilskman, Pekka A. Heikkinen, Mikko Taavitsainen, Peter Osipow, Tero Rantanen, Tuomas Raejärvi, Markku Tenhunen, Jenni Marttinen, Tarja Edry, Antti Heikkilä, Heli Anttila, Pekka Luuk, Pepe Makkonen, Peter Hagman, Tomi Passi, Sanna-Maria Riikonen, Petri Ovaska, Rita Kostama, Mika Gilan, Satu Tuominen, Helinä Perttu

  • Tyhjä 6 kpl 12%

    Viljo Smed, Mikko Päivinen, Liisa Majanen, Olli Kamunen, Tiia Lintula, Liina-Lyydia Jämsä

Valmistelija

  • Kristiina Kariniemi-Örmälä, terveyden edistämisen johtaja, kristiina.kariniemi-ormala@jarvenpaa.fi

Perustelut

Sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tehtävänä on ollut 1.1.2018 lähtien järjestää jäsenkuntiensa Järvenpään ja Hyvinkään kaupunkien sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kuntien puolesta alueen väestölle yhdenvertaisilla periaatteilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti. Kuntayhtymän järjestämisvastuu sisältää vuonna 2018 palvelujen johdon ja ohjauksen, palvelujen tuotannon jäädessä edelleen kuntien toteutettavaksi kuntien ja kuntayhtymän välille yhtymävaltuustossa 14.12.2017, § 33 päätetyn sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimuksen mukaisesti. 

Kuntayhtymän toiminnan käynnistyttyä jäsenkunnat ja kuntayhtymä ovat jatkaneet Keski-Uudenmaan sote-mallin edelleen kehittämistä työsuunnitelman mukaisesti valmisteluryhmissä sekä yhtymähallituksessa että -valtuustossa. Järjestämis- ja tuottamissopimuksen mukaisesti on valmisteltu mallia, jossa palvelujen tuotanto siirtyy ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kuntayhtymään. 

Tuotannon siirron toteutus ja aikataulu

Edellä olevan mukaisesti tarkoituksena on, että kuntayhtymä tuottaa 1.1.2019 alkaen järjestämisvastuullaan olevat palvelut oman, jäsenkunnista siirtyvän tuotanto- organisaationsa avulla niiden jäsenkuntien asukkaille, jotka tekevät tuotannon siirtämisestä hyväk-
syvän päätöksen.  Kuntayhtymä voi myös hankkia palvelut muilta palvelujen tuottajilta pääosin voimassa olevien hankintasopimusten tai solmimiensa uusien sopimusten perusteella. 

Jäsenkuntien ja kuntayhtymän välillä solmittu palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus päättyy ilman eri irtisanomista palvelutuotantonsa kuntayhtymään siirtävien jäsenkuntien osalta 31.12.2018, jolloin kuntayhtymä ottaa vastatakseen kaikki sen mukaiset tehtävät. Muiden kuntien osalta sopimuksen voimassaolo jatkuu sen ehtojen mukaisesti. Palvelutuotanto jatkuu kuntayhtymässä kaikkien jäsenkuntien osalta edelleen järjestämis- ja tuottamissopimuksen liitteen 2 Palveluiden yleiset periaatteet periaatteiden mukaisesti. Kuntayhtymän ja äsenkuntien vuorovaikutteinen yhteistyö jatkuu. 

Tuotannon siirtoon liittyviä toimenpiteitä on valmisteltu yhtymähallituksen ohjauksessa loppusyksystä 2017 lähtien yhtymähallituksen 7.12.2017, § 68 päätöksen mukaisessa palvelujen kehittämis- ja kuntayhteistyöorganisaatiossa. Henkilöstön edustajille on pidetty säännöllisesti ylikunnallisia tiedotustilaisuuksia, ja henkilöstöä on mukana kaikissa valmisteluryhmissä. Valmistelussa huomioidaan tulevan Uudenmaan maakunnan kunnilta edellyttämät erilaiset mm. henkilöstöä, tiloja, ja sopimuksia koskevat selvitykset niin, että niitä voidaan hyödyntää sekä omassa että maakunnan valmistelussa tämänhetkisen maakuntavalmistelun aikataulutiedon perusteella. 

Henkilöstön siirtyminen kuntayhtymän palvelukseen 

Tarkoituksena on, että jäsenkuntien kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palveluiden toteuttamiseen osallistuva sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön sekä osa muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavasta henkilöstöstä siirtyy kuntayhtymän 
palvelukseen liikkeen luovutuksella 1.1.2019 lukien. Kuntayhtymään siirtyvä henkilöstömäärä tulisi sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön osalta olemaan noin 3500 henkilöä sekä lisäksi myöhemmin tarkentuva määrä muita kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavia henkilöitä. Henkilöstömäärät ovat vuodelta 2016 ja ne tarkentuvat valmistelun edetessä. 

Henkilöstö siirtyy kuntayhtymän palvelukseen liikkeen luovutuksella. Määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteet päättyvät työsopimuksen ehtojen mukaisesti. Luovutuksen jälkeen siirtyvään henkilöstöön sovelletaan kuntayhtymän henkilöstöpoliittisia periaattei-
ta ja kunnallisia yleisiä virka- ja työehtosopimuksia. 

Kunta vastaa työsuhteeseen perustuvasta maksamattomasta palkkasaatavasta, joka on erääntynyt ennen siirtopäivää. Palkkasaatavasta, joka erääntyy siirtopäivän jälkeen, vastaa kuntayhtymä. Kunta korvaa kuntayhtymälle laskennallisen korvauksen niistä vuosilomapäivistä ja säästövapaista, jotka on ansaittu luovuttavan kunnan palveluksessa ja ovat edelleen siirtopäivänä pitämättä. Kyseiset vuosilomat ja säästövapaat siirtyvät pidettäväksi kuntayhtymän palveluksessa. Korvaus määritellään siirtopäivänä voimassa olevan KVTES:n lomakorvauksen määrittelyä palvelussuhteen päättyessä koskevan sääntelyn lomakorvauksen laskentaperusteita käyttäen. Luovuttava kunta korvaa kuntayhtymälle myös edellä mainittuihin vuosilomiin liittyvät maksamatta olevat lomarahat. Korvaus maksettavista lomarahoista määritellään siirtopäivänä voimassa olevan KVTES:n lomarahan laskentaperusteita käyttäen sekä huomioiden työehtosopimuksen muut määräykset lomarahan vähentämisestä. 

Kuntayhtymä on Kevan jäsen ja siirtyvän henkilöstön eläketurva määräytyy julkisten alojen eläkelain (81/2016) mukaisesti. Kunnallisiin eläkevakuutusmaksuihin kohdistuvista kustannuksista sovitaan kuntien ja kuntayhtymän välillä valmistelun edetessä. 

Kunnat ja kuntayhtymä vastaavat itsenäisesti siirtyvien työntekijöiden henkilöstöjärjestelyihin liittyvistä, työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.  

Sopimusten siirtäminen  

Jäsenkunnat kartoittavat siirtyvään palvelutuotantoon liittyvät sopimukset ja vastuut. Sopimukset siirretään kuntayhtymän palvelutuotannon toteuttamisen edellyttämässä laajuudessa kuntayhtymän vastattavaksi tai irtisanotaan sopimusehtojen mukaisesti.  

Toimitilat ja irtain omaisuus 

Siirtyvään tuotantoon liittyvä irtain tai kiinteä omaisuus ei pääsääntöisesti siirry kuntayhtymälle.  

Kuntayhtymä vuokraa jäsenkunnilta tarvitsemansa tilat, pääsääntöisesti sisältäen varustuksen ja kalustuksen sekä kiinteistönhoidon ja muut tiloihin kohdistuvat tukipalvelut. Solmittavat vuokrasopimukset ovat määräaikaisina voimassa vuoden 2019 loppuun ja 
sen jälkeen voimassa toistaiseksi, kuuden kuukauden irtisanomisajalla. 

Vuokratason määräytymisen perusteena on kunnan tulevalle Uudenmaan maakunnalle ilmoittama vuokrataso tai sisäisesti noudatettu vuokrataso, jos tällaista ilmoitusta ei ole tehty. Vuokran määrään lisätään kiinteistönhoidon ja muiden tiloihin kohdistuvien tukipalveluiden kustannukset omakustannusperiaatteen mukaisesti. 

Kuntayhtymän toimintaorganisaation periaatteet 

Kuntayhtymän toimielimet ja johtamisjärjestelmä on määritetty kuntayhtymän hallintosäännössä. Kuntayhtymän toimintaorganisaatio on matala. Toiminta jakautuu alueellisen sote-mallin mukaisesti asiakasryhmäkohtaisiin palvelualueisiin sekä edelleen vastuualu-
eisiin ja vastuuyksiköihin joita strategiset tukipalvelut tukevat.    

Päätöksentekojärjestys 

Kuntayhtymä esittää muutetun järjestelyn kunnille hyväksyttäväksi. Tuotannon siirtämisen aikataulun ja talousarviovalmistelun takia jäsenkuntien valtuustoja pyydetään tekemään päätös omalta osaltaan 31.5.2018 mennessä. Tarkoituksena on, että yhtymävaltuusto päättää asiasta 19.6.2018 siihen mennessä päätöksensä tehneiden kuntien osalta ja muiden kuntien osalta tarvittaessa myöhemmin. 

Yhtymähallitus esittää jäsenkunnille, että jäsenkunnat 
- päättävät hyväksyä, että kuntayhtymä tuottaa 1.1.2019 alkaen kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla,  
- päättävät jäsenkuntien kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palvelujen toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön sekä osan muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2019 lukien tämän päätöksen periaatteiden mukaisesti, 
- päättävät sopia, että kuntayhtymän ja jäsenkuntien välinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus (yhtymävaltuusto 14.12.2017, § 33) päätetään palvelutuotantonsa kuntayhtymään siirtävien kuntien osalta ilman eri irtisanomista 31.12.2018 
- toteavat, että palvelutuotanto jatkuu kuntayhtymässä kaikkien jäsenkuntien osalta edelleen järjestämis- ja tuottamissopimuksen liitteen 2 Palveluiden yleiset periaatteet periaatteiden mukaisesti ja - valtuuttavat kunnan/kaupunginhallituksen tekemään järjestelyn vaatimat tar-kemmat päätökset ja sopimukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet. 

Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että yhtymävaltuusto 
- toteaa ne jäsenkunnat, jotka ovat tehneet hyväksyvän päätöksen tuotannon siirrosta kuntayhtymälle, 

- päättää, että kuntayhtymä tuottaa 1.1.2019 alkaen kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla niiden jäsenkuntien asukkaille, jotka ovat tehneet tuotannon siirtämisestä hyväksyvän päätöksen, 
- päättää vastaanottaa jäsenkunnista siirtyvän, kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palveluiden toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön sekä osa muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavasta henkilöstä kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2019 lukien tämän päätöksen periaatteiden mukaisesti, 
- päättää sopia, että kuntayhtymän ja jäsenkuntien välinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus (yhtymävaltuusto 14.12.2017, § 33) päätetään palvelutuotantonsa kuntayhtymään siirtävien kuntien osalta ilman eri irtisanomista 1.12.2018, 
- toteaa, että palvelutuotanto jatkuu kuntayhtymässä kaikkien jäsenkuntien osalta edelleen järjestämis- ja tuottamissopimuksen liitteen 2 Palveluiden yleiset periaatteet periaatteiden mukaisesti ja 
- valtuuttaa kuntayhtymän johtajan tekemään järjestelyn vaatimat tarkemmat päätökset ja sopimukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet 
- päättää, että tämä päätös voidaan panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.  


Kuntayhtymän yhtymähallitus on 20.3.2018 hyväksynyt edellä esitetyn päätösesityksen ja lähettänyt asian kuntiin käsiteltäväksi. 

Yhteistoimintamenettely

Järvenpään kaupungilla asia on käsitelty yhteistoimintamenettelyn mukaisesti yhteistyötoimikunnassa 19.4.2018. Yhteistyötoimikunta merkitsi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon siirtämisen ja sitä koskevat periaatteet tiedoksi. Henkilöstöasiainjaosto totesi asian 24.4.2018.

Järvenpään kaupungilla tuotannon siirtäminen vaikuttaa yhteensä n. 700 työntekijään, joista n. 650 sijoittuu sosiaali- jaterveyspalveluihin ja n. 50 lasten ja nuorten palveluihin.

 

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto 

  • päättää hyväksyä, että kuntayhtymä tuottaa 1.1.2019 alkaen kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut kunnan asukkaille jäsenkunnista siirtyvän tuotanto-organisaation avulla,  
  • päättää jäsenkuntien kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevien palveluiden toteuttamiseen osallistuvan sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön sekä osan muusta kunnan hallinto- ja tukitehtäviä toteuttavan henkilöstön siirtymisestä kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2019 lukien tämän päätöksen periaatteiden mukaisesti, 
  • päättää sopia, että kuntayhtymän ja jäsenkuntien välinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamissopimus (yhtymävaltuusto 14.12.2017, § 33) päätetään palvelutuotantonsa kuntayhtymään siirtävien kuntien osalta ilman eri irtisanomista 31.12.2018 
  • toteaa, että palvelutuotanto jatkuu kuntayhtymässä kaikkien jäsenkuntien osalta edelleen järjestämis- ja tuottamissopimuksen liitteen 2 Palveluiden yleiset periaatteet periaatteiden mukaisesti ja  
  • valtuuttaa kaupunginhallituksen tekemään järjestelyn vaatimat tarkemmat päätökset ja sopimukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet 

Käsittely:

Eemeli Peltonen, Helinä Perttu, Mikko Taavitsainen ja Tarja Edry poistuivat kokoustilasta ennen asian käsittelyä esteellisinä (HallintoL 5 luku 28 § 5 kohta "yhteisöjäävi").

Ulla-Mari Karhu toimi asian käsittelyn ajan puheenjohtajana.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Keski-Uudenmaan soten kuntayhtymä, talouspalvelut, HR, sosiaali- ja terveyspalvelut

Käsitellyt asiat