Perustelut
Valmistelijat
hallintojohtaja Iiris Laukkanen, kaupunginlakimies Laura Kattelmäki
Helsingin hallinto-oikeus on tuomiollaan 16.11.2020 kumonnut Järvenpään kaupunginvaltuuston päätöksen 19.3.2018 § 26, jolla kaupunginvaltuusto on päättänyt, että elinkeinojohtaja Olli Keto-Tokoi sijoitetaan kaupunkikehitysjohtajan virkaan 3.5.2018 lukien kunnallisen viranhaltijalain 37 §:n ja Järvenpään kaupungin hallintosäännön 4 luvun 46 §:n 2 momentin perusteella, koska merkittävä osa elinkeinojohtajan tehtävistä on siirtymässä palvelualuejohtajan virkatehtäviin.
Tuomion jälkeen on kaupunginjohtajan toimeksiannosta pyydetty kaksi riippumatonta lausuntoa mahdollisen jatkovalituksen menestysmismahdollisuuksista, mikäli korkein hallinto-oikeus myöntäisi kaupungille asiassa valitusluvan.
Castrén & Snellman on lausunnossaan katsonut, että asiaan liittyy tulkinnallisia oikeuskysymyksiä, mikä sinänsä puoltaisi valituksen laatimista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on kuitenkin Castrén & Snellmannin mukaan oikeuskysymyksiltään ja luonteeltaan sellainen, että ratkaisun lopputulosta on hyvin vaikea arvioida. Kokonaisuutena Castrén & Snellman on arvioinut, että tapauksen mahdollisuudet saada valituslupa ja menestyä ovat kuitenkin suhteellisen vähäiset. Castrén & Snellman on perustanut näkemyksensä asiassa osittain myös tilastotietoon korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöstä.
KPMG on puolestaan pitänyt Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua yleispiirteisenä ja todennut, että asiaan liittyy sekä hallinto-oikeuden ratkaisun puolesta että sitä vastaan puhuvia seikkoja. KPMG:n käsityksen mukaan suhteellisen vakiintuneesti on esimerkiksi katsottu, että virkaan liittyvät tehtävät voivat vähentyä sen johdosta, että viran tehtävät uudelleenjärjestelyssä jaetaan muille viranhaltijoille / virkoihin tai muulle henkilöstölle. KPMG:n mukaan tällaisessa tilanteessa tosiasiallisesti jaon kohteena olevan viran tehtävät vähenevät pysyvästi. Hallinto-oikeuden ratkaisussa tämä seikka on sivuutettu sillä perusteella, että tehtävien tosiasiallinen määrä tai henkilöstömäärä ei ole vähentynyt. Tältä osin KPMG ei ole pitänyt hallinto-oikeuden ratkaisua kovin selkeästi perusteltuna.
Lausunnot kokonaisuudessaan ovat pykälän liitteenä.
Yhteenveto
Helsingin hallinto-oikeus on perustanut ratkaisunsa hyvin pitkälti näkökulmaan, jonka mukaan kaupunkikehityksen organisaatiomuutos ei ole merkinnyt tarvittavan henkilöstömäärän tai tarjolla olevan työn vähentymistä tai ratkaisevasti muuttanut tarjolla olevien tehtävien laatua. Hallinto-oikeus on lisäksi todennut, että uudelleenjärjestelyn myötä kaupungin henkilöstömäärä on tältä osin tosiasiassa lisääntynyt yhdellä, eli kyse ei hallinto-oikeuden mukaan ole ollut taloudellisen tilanteen vuoksi toteutetusta säästötoimenpiteestä. Kaupungilla ei siten hallinto-oikeuden mukaan olisi näissä oloissa ollut viranhaltijalain 37 §:n mukaista taloudellista tai tuotannollista perustetta viranhaltijan irtisanomiseen.
Kaupunki ei ole tavoitellut kaupunkikehitystä koskevilla uudelleenjärjestelyillä säästöjä vaan alkuperäinen lähtökohta, jossa yksi viranhaltija on toiminut sekä avainalueen johtajana että johtanut koko kaupunkikehitys -yksikköä ja myöhemmin kaupunkikehityksen palvelueluetta, ei ole ollut kestävä. Elinkeinojohtajan virkaan kuuluvat tehtävät ovat suurimmilta osin siirtyneet uuteen palvelualuejohtajan eli kaupunkikehitysjohtajan virkaan. Koska elinkeinojohtajan virka on tämän jälkeen jäänyt lähes tyhjäksi, on se tullut kaupungin näkemyksen mukaan lakkauttaa. Riidatonta on, että elinkeinojohtajan virka on lakkautettu vasta sen jälkeen, kun päätös kaupunkikehitysjohtajan viran täyttämisestä on päätetty valtuustossa.
Kaupungin näkökulmasta on ollut selvää, ettei kyseeseen ole voinut tapauksessa tulla taloudellinen vaan tuotannollinen, kaupunkikehityksen palvelualueen uudelleenorganisointiin liittyvä, irtisanomisperuste. Kaupungin näkemyksen mukaan elinkeinojohtajan tehtävät ovat viranhaltijalain 37.1 §:n mukaan olennaisesti ja pysyvästi vähentyneet tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi.
Sekä Castrén & Snellman että KT Kuntatyönantaja ovat ennen järjestelyn toteuttamista antamissaan kannanotoissaan katsoneet, että asiassa on ratkaisevaa, onko kysymyksessä virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen vai niin laaja muutos, että kyseeseen tulee viranhaltijalain 24 §:n perustelujen mukaisesti viran lakkauttaminen ja uuden viran perustaminen ja sitä kautta tilanteen arviointi viranhaltijalain 37 §:n mukaisesti. Kaupungin näkemyksen mukaan virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen ei ole ollut tilanteessa mahdollista vaan tapauksessa kyse on ollut niin laajasta muutoksesta, että kyseeseen on voinut tulla ainoastaan vanhan viran lakkauttaminen ja uuden viran perustaminen.
KT Kuntatyönantaja on kannanotossaan painottanut, että viranhaltijalain 37 §:n perustelujen mukaan viranhaltijalle tulee tarjota ensisijaisesti sellaista virkaa, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan ja vasta tämän jälkeen sellaista virkasuhdetta, johon hän on ammattitaitonsa ja kykyjensä puolesta sopiva. Sekä Castrén & Snellman, että KT Kuntatyönantaja ovat kannanotoissaan katsoneet, ettei uuden viran täyttäminen julkisella hakumenettelyllä ole ollut tapauksessa mahdollista tai ainakaan tähän liittyvien riskien näkökulmasta suositeltavaa.
Vaikka Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua voidaan pitää KPMG:n lausunnossa kuvaamalla tavalla yleispiirteisenä, jossa ei ole otettu selkeästi kantaa muun muassa viran tehtävien vähentymiseen uudelleenjärjestelyn seurauksena tilanteessa, jossa uudelleenjärjestelyssä viran tehtävät on jaettu muille viranhaltijoille / virkoihin tai muulle henkilöstölle, on mahdollisen valituksen menestyminen asiassa varsin epävarmaa.
Edellä mainitusta johtuen ehdotetaan, ettei kaupunginhallitus lähde hakemaan asiassa valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Asianosaisella ja kunnan jäsenellä on kaupungin ratkaisusta riippumatta itsenäinen oikeus hakea asiassa valituslupaa.
Salassapidon peruste
Asia liitteineen on kaupunginhallituksen esityslistalla salassa pidettävä julkisuuslain (621/1999) 24.1 §:n 19-kohdan perusteella, sillä tiedon luovuttaminen pykälän ja sen liitteiden sisällöstä olisi tällä hetkellä vastoin kaupungin etua mahdollisessa tulevassa oikeudenkäynnissä. Salassapidon peruste päättyy, kun asia on muutoksenhakuasteessa käsitelty tai kaupunki on vaihtoehtoisesti päättänyt, ettei asiassa haeta muutoksenhakulupaa.
Toimivalta
Kuntalaki (410/2015) 39.1 § 3-k
IL
Ehdotus
Esittelijä
-
Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi
Kaupunginhallitus päättää, ettei asiassa haeta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Viran täyttäminen tuodaan päätöksentekoon erikseen.
Päätös
Kaupunginhallitus päätti, ettei asiassa haeta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Viran täyttäminen tuodaan päätöksentekoon erikseen.
Kaupunginhallitus totesi lisäksi, että päätöksen liitteet tulevat julkisiksi kun pöytäkirja on tarkastettu.