Kaupunginhallitus, kokous 6.11.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 132 Lausuntopyyntö 25.9.17 Uudenmaan liitto/Uusimaa-ohjelma 2.0 ja ympäristöselostuksen luonnos

JARDno-2017-1501

Valmistelija

  • Antti Nikkanen, hankekehityspäällikkö, antti.nikkanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Perustelut

Maakuntahallitus on kokouksessaan 25.9.2017 § 136 hyväksynyt Uusimaa-ohjelman 2.0 nähtäville. Lausuntoaika on 27.9.–2.11.2017. Yleisölle varataan mahdollisuus saada tietoja ja esittää mielipiteensä ohjelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Maakuntaohjelma 2018 - 2021 hyväksytään maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017.

Uudenmaan liitto on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 7.11.2017 saakka. Lausunnon antaa Järvenpään kaupunginhallitus kokouksessaan 6.11.2017.

Taustaa

Maakunnan suunnittelujärjestelmä käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan. Vuosittain päivitettävä toimeenpanosuunnitelma konkretisoi maakuntaohjelman toteuttamista. Valtuustokausittain laadittavassa maakuntaohjelmassa asetetaan tavoitteet, joilla ohjataan aluekehitystehtävien toteuttamista. Ohjelmassa etsitään aluekehittämisen uusia linjauksia ja pyritään kohti koko maakunnan kattavaa strategiaa, joka ohjaa aluekehittämistä lähivuosina ja luo pohjaa maakuntauudistuksen myötä tuleville muutoksille.

Maakuntaohjelman tarkoituksena on myös parantaa valtion toimenpiteiden kohdentamista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisiin kehittämiskokonaisuuksiin ja hankkeisiin sekä tehostaa valtion ja kuntien määrärahojen käyttöä. Ohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten ja alueelliseen kehittämiseen osallistuvien järjestöjen, yhteisöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Maakuntaohjelman rooli vahvistuu aluehallinnon uudistuksen myötä. Valmisteilla olevien lakiluonnosten mukaan maakunta vastaa alueellisista kehittämistehtävistä, elinkeinojen edistämisestä ja alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta.

SOVA-laki (200/2005) asettaa velvoitteet arvioida ohjelman ympäristövaikutukset. Maakuntaohjelmasta vastaava viranomainen selvittää ja arvioi ohjelman sekä sen vaihtoehtojen toteuttamisesta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset ja laatii ohjelman ympäristöselostuksen. Selvitettäviä asioita ovat mm. vaikutus ihmisiin, luontoon, rakennettuun ympäristöön ja luonnonvarojen hyödyntämiseen. Arvioinnin avulla pyritään varmistamaan yhteensopivuus ohjelman ympäristötavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden kanssa.

Uusimaa-ohjelma 2.0:n sisältö

Uusimaa-ohjelma 2.0 on maakuntaohjelma vuosille 2018–2021 sisältäen maakunnan vision vuodelle 2050 sekä ohjelmakauden strategiset painopisteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman visio on: Euroopan virkein ja viilein maakunta.

Maakuntaohjelman valmistelussa hyödynnetään vuonna 2016 tehtyä kolmen maakunnan ohjelmien vertaisarviointia ja sen suosituksia. Perustana toimii vuonna 2016 toteutettu tulevaisuustarkastelu, jossa rakennettiin viisi skenaariota vuoden 2050 toimintaympäristön kuvaamista varten. Uudenmaan maakunnan tulevaisuuden valottamiseksi laadittiin lisäksi jokaista skenaariota varten varautumissuunnitelmat, joissa erityisen huomion kohteena oli Uudenmaan tilanne kunkin skenaarion toteutuessa.

Skenaarioiden kasvumallit ovat

  1. Vahva keskittyvä kasvu: kasvu ohjautuu maakunnan ytimeen pääkaupunkiseudulle
  2. Vahva kasvu kaikkiin keskuksiin: kasvu jakautuu tasaisemmin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, KUUMA-keskuksiin ja muihin seutukeskuksiin
  3. Kohtalainen keskittyvä kasvu: kasvu on edellisiä vaihtoehtoja hitaampaa ja kasvu painottuu pääkaupunkiseudulle
  4. Kohtalainen hajautuva kasvu: kasvu on edellisiä vaihtoehtoja hitaampaa ja kasvu painottuu kasvun pullonkauloista kärsivän pääkaupunkiseudun ulkopuolelle
  5. Ei kasvua: kaikki alueet kasvavat hitaasti tai taantuvat

Ohjelmaan on listattu kolme strategista painopistettä ja jokaisella painopisteellä on neljä tavoitetta. Painopisteittäin on määritetty mitattavat ilmiöt ja käytettävät mittarit.  

Strategiset painopisteet 2018 – 2021, tavoitteet ja mitattavat ilmiöt ovat:

Hyvinvoiva ja osaava ihminen

Tavoitteet:

  • Tulevaisuuden osaavat ihmiset
  • Kansainvälisyydestä vahvuutta
  • Parhaat palvelut, aktiiviset asukkaat
  • Turvallisuutta solidaarisuudesta

Mitattavat ilmiöt:

  • Korkeakoulutuksen saatavuus ja elinikäinen oppiminen
  • Toisen asteen koulutuksen suorittaminen
  • Valinnan mahdollisuudet
  • Suvaitsevuus ja osallistuminen
  • Terveys ja hyvinvointi

Menestyvä ja vastuullinen bisnes

  • Uusilla teknologioilla kasvua ja vientiä
  • Liiketoimintaa kiertotaloudesta
  • Kansainvälistä osaamista ja investointeja
  • Elinvoimaa startupeista ja pk-yrityksistä

Mitattavat ilmiöt

  • Teknologinen valmius
  • Liike-elämän kehittyneisyys
  • Innovaatiokyky
  • Työmarkkinoiden toimivuus
  • Alueellinen kilpailukyky

Ilmastoviisas ja monimuotoinen maakunta

  • Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta
  • Kestävä ja turvallinen Uusimaa
  • Elämyksiä ja huolenpitoa luonnosta
  • Helposti liikkeelle, varmasti perille

Mitattavat ilmiöt

  • Kasvihuonekaasupäästöt
  • Joukkoliikenteen mahdollistava asukastiheys
  • Luonnon ydinalueet
  • Pinta- ja pohjavesien tila

Järvenpään kaupungin lausunto

Uusimaa 2.0. –ohjelmassa on nostettu esiin kattavasti tärkeitä tavoitteita maakunnan kehittämisen, asukkaiden hyvinvoinnin ja maakunnan kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Järvenpään kaupunki on tunnistanut omassa strategiatyössään samat tarpeet sekä globaalit ja paikalliset ilmiöt, jotka merkittävällä tavalla vaikuttavat tulevaisuuden elinvoimaan ja menestymiseen. Nämä trendit, kuten älykkään teknologian lisääntyminen, ilmastonmuutos, väestöllinen ja alueellinen erilaistuminen sekä monikulttuuristuminen haastavat maakuntien ja kaupunkien toimintaa ja toimintatapoja. Lisäksi vielä kesken oleva maakuntauudistus vaikuttaa kuntien tehtäviin monella eri tavalla.

Uusimaa 2.0 –ohjelma perustuu viidelle eri kasvumalli skenaariolle. Järvenpään kaupunki katsoo, että Uudenmaan tasolla kasvun tulisi suuntautua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai sen välittömään yhteyteen hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Järvenpään kaupunki on kasvanut kestävästi ja tulee kasvamaan resurssiviisaasti myös tulevaisuudessa. Kasvun yhtenä edellytyksenä on valtion panostukset maakuntatason infran parantamiseen. Uudenmaan liiton tulisikin kaikissa yhteyksissä nostaa pääradan lisäraideinvestoinnit ja Keski-Uudenmaan poikittaisen logistiikkayhteyden investoinnit maakuntatason kärki-investoinneiksi, joiden toteutumista tulee kaikissa tilanteissa edistää. 

Hyvinvoiva ja osaava ihminen painopiste painottaa alueen kykyä selvitä nopeasti muuttavassa toimintaympäristössä. Olennaista on varmistaa laadukkaan koulutuksen saaminen ja itsensä kehittämisen mahdollisuudet kaikilla alueilla ja eri elämäntilanteissa. Yksi suurimpia haasteita laadukkaan koulutuspolun varmistamiseen on huoli koulutilojen turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Uudenmaan kunnilla on merkittävä julkisten rakennusten korjausvelka. joka pahimmillaan voi johtaa alueiden eriarvoistumiseen ja segregaatioon. Korjausvelan hallintaa olisi syytä painottaa vahvemmin.

Menestyvän ja vastuullinen bisneksen edellytyksenä on yhteistyö ja verkostot. Järvenpään kasvava ja vetovoimainen kaupunki, joka on ensiluokkainen sijoittautumispaikka niin kasvavalle pk-yrityssektorille, kuin merkittäville kansainvälisille yrityksille. Uudenmaan liiton tulisi olla aktiivisesti osana kuntien sijoittautumis- ja markkinointitoimintaa ja kaikissa tilanteissa pyrkiä houkuttelemaan alueelle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Järvenpään kaupunki haluaa näkyä kaikilla merkittävillä maakunnallisilla foorumeilla erinomaisena paikkana yrittää ja onnistua.   

Kestävä ja resurssiviisas toiminta on Järvenpään tapa toimia. Järvenpää on jo yksi Uudenmaan vähähiilisimmistä kunnista. Järvenpäässä on panostettu kestäviin energiaratkaisuihin ja julkisen rakentamisen energiatehokkuudessa Järvenpää ja edelläkävijä maanlaajuisesti. Julkinen liikenne on yksi tehokkaimmista tavoista pienenää liikenteen ympäristövaikutuksia ja edellytys ilmastoviisaalle ja monimuotoiselle maakunnalle. Järvenpäälle olennaisen tärkeää on, että Uudenmaan liitto kaikissa tilanteissa edistää pääradan lähiliikenteen kehittämistä. Lähijunaliikenteen toimintavarmuuden parantaminen ja joukkoliikennepalvelun laadun parantaminen mm. lisäämällä junavuoroja on koko maakunnan etu, ja se tulisi näkyä vahvasti Uusimaa-ohjelmassa. Joukkoliikenteen lisäksi tulisi painottaa alueen polkupyöräverkostojen kehittämistä ja parantaa Uudenmaan aluekeskusten keskinäistä saavutettavuutta polkupyörällä.

Käsittely:

Ulla-Mari Karhu poistui kokoustilasta ennen asiasta päättämistä.

Käsittelyn kuluessa Tiia Lintula teki Riikka Reinan kannattamana muutosehdotuksen Järvenpään kaupungin lausuntoon. Muutosehdotuksen mukaan lausunnon loppupuolelle ennen viimeistä kappaletta lisätään seuraava teksti:

"Uudenmaan kunnista Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteen 2035 tai aiemmin.

Huomioiden, että väestöllisesti suurin osa Uudenmaan kunnista on asettanut hiilineutraaliudelle aiemman tavoitteen, Uusimaa-ohjelma 2.0:n jatkovalmistelussa olisi syytä harkita, syntyisikö kuntien tavoitteiden pohjalta Uudellemaalle tiukempi hiilineutraaliustavoite kuin 2050."

 

Katja Repo esitti muutosehdotuksen, jonka mukaan lausuntoon, sen kolmanneksi viimeiseen kappaleseen lisätään seuraava lause:

"Lisäksi pidämme tärkeänä, että tulevan maakunnan palveluiden ja toiminnan toteuttamisessa huomioidaan niiden saavutettavuus, jotta kaikki asukkaat pystyvät toimimaan aktiivisina asukkaina"

 

Käsittelyn jäljkeen puheenjohtajan totesi,

  • että kaupunginhallitus yksimielisesti hyväksyi Katja Revon esityksen
  • koska kaupunginhallitus ei ollut yksimielinen Tiia Lintulan kannatetusta ehdotuksesta niin asiasta on äänestettävä

 

 Äänestystavaksi hyväksyttiin sähköinen äänestys.

Ehdotus

Esittelijä

  • Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, erkki.kukkonen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa Uusimaa-ohjelma 2.0:sta perusteluosassa esitetyn lausunnon.

 

Päätös

 

Kaupunginhallitus päätti Järvenpään kaupungin lausuntona Uusimaa- ohjelma 2.0.sta hyväksyä edellä selosteessa esitetyn Järvenpään kaupungin lausunnon seuraavilla lisäyksillä

  • äänestyksen jälkeen äänin 6 (kuusi) Ei- ääntä, 3 (kolme) Jaa- ääntä, tyhjä 1 (yksi), täydentää lausuntoa seuraavasti:

"Uudenmaan kunnista Helsinki, Espoo, Vantaa, Porvoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteen 2035 tai aiemmin.

Huomioiden, että väestöllisesti suurin osa Uudenmaan kunnista on asettanut hiilineutraaliudelle aiemman tavoitteen, Uusimaa-ohjelma 2.0:n jatkovalmistelussa olisi syytä harkita, syntyisikö kuntien tavoitteiden pohjalta Uudellemaalle tiukempi hiilineutraaliustavoite kuin 2050."

  • ​yksimielisesti lisätä lausunnon viimeiseen kappaleeseen seuraavan lauseen

"Lisäksi pidämme tärkeänä, että tulevan maakunnan palveluiden ja toiminnan toteuttamisessa huomioidaan niiden saavutettavuus, jotta kaikki asukkaat pystyvät toimimaan aktiivisina asukkaina"

Äänestystulokset

  • Jaa 3 kpl 30%

    Mikko Taavitsainen, Petri Graeffe, Suvi Pohjonen

  • Ei 6 kpl 60%

    Katja Repo, Helinä Perttu, Tiia Lintula, Jarno Hautamäki, Riikka Reina, Mikko Päivinen

  • Tyhjä 1 kpl 10%

    Henry Berg


Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Tiedoksisaanti

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa tai kaupungin kirjaamossa.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon, ei lueta määräaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa.

Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, kirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, ellei tämä ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. 

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava oikaisuvaatimuskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

Oikaisuvaatimus on toimitettava Järvenpään kaupungille virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä postitse, sähköpostilla tai telefaxilla, käyttäen alla olevia yhteystietoja:

Järvenpään kaupunki / kirjaamo
Osoite: Hallintokatu 2, PL 41, 04401 Järvenpää
Kirjaamo on avoinna:
ma-ke klo 9.00-15.00
to klo 9.00-16.00
pe klo 8.00-13.00
Sähköposti: kirjaamo@jarvenpaa.fi
Puh. vaihde (09) 27 191

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös kaupungin asiakaspalvelupisteeseen os. Seutulantie 12. Avoinna ma-ke 9-15, to 9-18 ja pe 8-13.