Kaupunginhallitus, kokous 6.11.2017

Perustelut

Konsernipalvelut
Hallintosäännön 10 §:n mukaan kaupunginhallitus johtaa ja valvoo kaupunkikonsernin toimintoja sekä vastaa mm. omistajaohjauksesta. Omistajaohjaukseen liittyen kaupunginhallituksen tehtävänä on mm.

• päättää omistajapolitiikan soveltamisesta ja kaupungin edunvalvonnasta
• päättää edustajien ja ehdokkaiden nimeämisestä yhteisöjen hallintoelimiin silloin, kun kaupungilla on siihen oikeus, sekä edustajien nimeämisestä toimituksiin, tilaisuuksiin ja kokouksiin joissa kaupungin etua on valvottava
• antaa ohjeita yhteisöjen hallintoelimissä toimiville kaupungin edustajille merkittävistä taloudellisista ja toiminnallisista linjaratkaisuista, jollei ohjeita voida antaa kaupunginjohtajan toimesta
• seurata ja valvoa tytäryhteisöjen toimintaa yhteisön vuotuisen tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen liitetietojen kautta, sekä pidättää itsellään oikeuden saada tarvittavia lisäselvityksiä tytäryhteisönsä tilinpäätöksistä niin harkitessaan.

Kaupunginvaltuuston 15.11.2010 § 87 hyväksymän omistajaohjeen mukaan kaupungin edunvalvonnan lähtökohtana on, että kaupungin edustajat kaikissa yhteisöissä noudattavat kaupunginvaltuuston hyväksymiä strategisia, toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä kaupunginhallituksen ja muiden toimivaltaisten kaupungin toimielinten ja viranhaltijoiden antamia menettelyohjeita. Konsernia kehitetään siten, että valtuuston asettamat tavoitteet saavutetaan taloudellisesti ja tehokkaasti. Tämä tapahtuu kaupungin konsernijohdon, konserniyhteisöjen ja sekä kaupungin eri yhteisöihin nimeämien edustajien yhteistyön ja sitouttamisen sekä onnistuneen omistajapolitiikan avulla.
Yhteisön tavoitteiden tulee olla kirjattuina, ja kaupungin edustajilla ja vastuuhenkilöillä on velvollisuus tuoda yhteisön tavoitteet kaupungin käsiteltäviksi kaupungin linjauksia varten. Jokaisen tytäryhteisön hallintoelimissä toimivan kaupungin edustajan tulee tuntea ja sisäistää asetetut tavoitteet ja sitoutua toimimaan niiden saavuttamiseksi.

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 23.3.2015 § 82 konserniyhteisöjen edustajat sekä vuosikokousedustajat vuodelle 2015. Nyt on tullut ajankohtaiseksi tehdä valinnat vuodelle 2016. Oheismateriaalina A on yhteenveto, josta näkyy nykyiset yhteisökohtaiset edustajat sekä punaisella ne hallintoelimet, joiden osalta valinnat tulevat vuoden 2016 osalta päätöksentekoon. Muiden yhteisöjen osalta voimassaolevat päätökset vuodelle 2016 on jo olemassa.

Edustajan rooli, tehtävät ja vastuu
Kaikissa yhteisöissä toimivien kaupungin edustajien tulee noudattaa kaupungin toimivaltaisen viranomaisen antamia ohjeita. Ohjeet voidaan tarvittaessa yksilöidä valtakirjalla tai pöytäkirjanotteella.

Lähtökohtana on, että ottaessaan vastaan luottamustehtävän yhteisössä edustaja sitoutuu noudattamaan saamiaan ohjeita. Yksittäiset ohjeet eivät saa olla ristiriidassa yhteisöä koskevien säännösten kanssa. Konserniyhteisössä noudatetaan aina, myös mahdollisissa ristiriitatilanteissa, voimassa olevaa lainsäädäntöä. Kaupungin kokonaan omistamissa yhteisöissä kaupungin ja tytäryhteisön välillä ei omistajaohjauksen toimiessa saisi olla ristiriitaa. Silloin kun yhteisössä on myös muita omistajia, yksinomaan kaupungin edun huomioon ottaminen ei aina ole mahdollista. Edustajan tulee noudattaa osakassopimusta ja kaupungin antamia menettelyohjeita. Ristiriitatilanteet ratkaistaan ensisijaisesti yhteisössä ja mikäli se ei onnistu, omistajan välisissä neuvotteluissa, joihin kaupunginhallitus antaa toimintaohjeet ja nimeää neuvottelijat. Kiireellisissä tapauksissa menettelyohjeet antaa ja edustajan nimeää kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä muu konsernipalveluiden virkamies.

Omistajaohjeen mukaan yhteisön hallintoelimiin valittavan tulee olla hyvämaineinen ja sopiva tehtävään. Hallintoelimen jäseneksi ei voida valita vajaavaltaista, liiketoimintakiellossa tai konkurssissa olevaa henkilöä. Lisäksi yhteisökohtaisesti on harkittava, estävätkö eturistiriidat yhteisön kanssa kilpailutilanteessa toimivan tai asiakkaan edustajan valitsemisen yhteisön hallintoon.

Yhteisön hallintoelimen jäsenellä tulee olla omistajaohjeessa yhteisötyypeittäin kuvattu kelpoisuus sekä yhteisön toiminnan luonteen ja laajuuden edellyttämä riittävä asiantuntemus. Ainakin osalla nimettävistä jäsenistä tulee olla liiketaloudellista ja/tai yhteisön toimialan tuntemusta. Lisäksi jäseniä nimettäessä on varmistuttava, että yhteisön muiden omistajien ja, jos yhteisön toimiala sitä edellyttää eikä eturistiriitoja ole, myös keskeisten yhteistyökumppanien intressit ja asiantuntemus otetaan huomioon.

Hallintoelimen jäsen on kaupungin päätöksenteossa esteellinen käsittelemään yhtiön asioita tilanteissa, joissa yhteisön edut ovat ristiriidassa kaupungin edun kanssa tai asian tasapuolinen käsittely edellyttää, ettei henkilö osallistu asian käsittelyyn.

Kaupunginhallitus käsitteli edellisen kerran edustajavalintoja kokouksessaan 10.4.2017 § 86. Tällöin valmistelun yhteydessä sovittiin, että valinnat tuodaan uudelleen päätöksentekoon syksyllä 2017 kuntavaalien jälkeen.

Uuden kuntalain vaikutukset
”73 §
Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen
Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:
1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö;
2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa;
3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta;
4) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa.

Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta.

Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen.” (Kuntalaki 410/2015)

Liitteenä on yhteenveto, johon on alustavasti koottu tiedot konserniyhteisöjen edustajista päätöksentekoa varten. Lopulliset päätökset tehdään kokouksessa.