Perustelut
JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VUODEN 2019 TILINPÄÄTÖS
Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava 4 kk:n kuluessa tilivuoden päättymisestä eli pääsääntöisesti huhtikuun loppuun mennessä. Kuntalain 113 § 1 mom. mukaan kunnan tilinpäätös on kuitenkin laadittava 3 kk:n kuluessa tilivuoden päättymisestä eli maaliskuun loppuun mennessä.
Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2019 on valmis luovutettavaksi tilintarkastajille tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnalle arvioitavaksi. Kaupunginvaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan 25.5.2020.
Kuntalain 114 §:n mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.
Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet sekä kaupunginjohtaja.
TOIMINTAKERTOMUS
Kuntalain 115 §:n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelmien riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä.
TULOSLASKELMA
Käyttötalous
Toimintakatteen alijäämä on -232,6 miljoonaa euroa, mikä on 9,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompi. Palvelualueiden yhteenlasketut toimintakatteet toteutuivat talousarviota parempina. Alitusta syntyi Konsernipalveluissa ja Kaupunkikehityksessä. Hyvinvoinnin palvelualueen talous toteutui budjetoidun mukaisesti ja Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueella ja Järvenpään Vesi -liikelaitoksessa määräraha ylittyi. Sosiaali- ja terveyspalveluihin varattu määräraha ylittyi 9,1 miljoonalla eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna.
Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot jäivät merkittävästi aikaisempien vuosien ennätystasoista. Nettomyyntivoittoa kertyi 4,5 miljoonaa euroa, kun vuonna 2018 käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot olivat yli 10,1 miljoonaa euroa. Nettomyyntivoitot jäivät alkuperäisestä talousarviosta 9,9 miljoonaa euroa, mikä johtui Alhotien kaavavalituksesta ja yritystonttikaupan hidastumisesta sekä Perhelän kauppojen siirtymisestä tuleville vuosille.
Verotuloja kertyi vuoden aikana 193,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 3,2 % edellisvuotisesta. Verotulot jäivät kuitenkin selvästi (6,7 miljoonaa euroa) alkuperäisestä talousarviosta, mutta joulukuun tilityksistä johtuen toteuma ylitti muutetun talousarvion 1,85 Me. Tuloveroprosentti oli vuonna 2019 19,75%.
Valtionosuuksia kertyi 29,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 6,4 % edellisvuotisesta. Valtionosuudet toteutuivat muutetun talousarvion mukaisina.
Rahoitustuottoja ja kuluja kertyi 0,74 Me ja toteutuivat noin 110 te muutettua talousarviota parempina. Kaupungin lyhytaikaiset kuntatodistuslainat konvertoitiin vuoden aikana pitkäaikaisiksi lainoiksi, minkä seurauksena rahoitustuotot lyhyen rahan negatiivisista koroista pienenivät ja vastaavasti korkokulut lainoista kasvoivat.
Vuosikate vuodelta 2019 painui negatiiviseksi ollen noin -8,8 Me eli -202 euroa/asukas. Edellisenä vuonna vuosikate oli 10,2 Me eli 236 euroa/asukas.
Poistoja ja arvonalennuksia kirjattiin vuoden aikana noin 23,7 Me, mikä on 1,9 Me muutettua talousarviota vähemmän. Summa sisältää 4,7 miljoonaa euroa alaskirjauksia puretuista rakennuksista ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (Kuves) peruspääoman alentamisesta. Talousarviosta poiketen tilinpäätösennuste ei sisällä kaupungintalon alaskirjausta, minkä lisäksi Kuvesin arvonalennuksesta 877te pystyttiin kattamaan purkamalla 2010-luvun alussa tehty arvonkorotusrahasto.
Tilikauden alijäämä on -32,2 Me, mikä on 5,2 Me muutettua talousarviota heikompi. Alkuperäinen talousarvio oli 26 000 euroa ylijäämäinen.
Kuntalain 115 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Toimintakertomukseen on kirjattu, että kaupunginhallitus esittää tilikauden alijäämän -32 244 320,62 euroa vähentämistä edellisten tilikausien ylijäämästä.
RAHOITUSLASKELMA
Kaupungin investointimenot olivat 53,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 nettoinvestoinnit 47,1 Me toteutuivat edellisvuotista matalampina ja alittivat myös talousarvion 8,5 miljoonalla eurolla. Investoinnit rahoitettiin kokonaisuudessaan lainalla. Lainaa otettiin myös toimintamenojen kattamiseksi.
TASE
Kaupungin taseen loppusumma 31.12.2019 oli 358,4 Me. Taseen loppusumma on kasvoi 18,0 Me edellisen vuoden taseeseen (340,4 Me) verrattuna.
Taseen kertynyt ylijäämä on tilikauden alijäämäkirjauksen jälkeen 9,7 Me eli 221 euroa/asukas. Vuonna 2018 ylijäämää oli 41,9 miljoonaa ja 966 euroa asukasta kohden.
Lainamäärä vuoden lopussa oli noin 191,9 Me, mikä asukaskohtaisesti tarkoittaa 4.389 euroa. Edellisen vuoden lopussa asukaskohtainen lainamäärä oli 3.125 euroa. Uutta lainaa otettiin vuoden aikana 56,2 Me.
KONSERNI
Konsernilaskelmissa on otettu huomioon tytäryhtiöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiöt. Olennaisimmat huomioidut tytäryhtiöt ovat Järvenpään Mestariasunnot Oy, Mestaritoiminta Oy, Koy Järvenpään Terveystalo ja Järvenpään ateria- ja siivouspalvelut Jatsi Oy.
Koko kaupunkikonsernin tilikauden alijäämä oli -31,0 Me.
Koko konsernin tasearvo 31.12.2019 oli 584,2 Me. Tasearvo kasvoi edellisvuotisesta 33,4 Me.
Konsernin lainakanta oli yhteensä 400,8 Me ja asukasta kohden 9.170 euroa. Konsernin lainakanta kasvoi 58,0 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 kaupungin lainanotosta johtuen. Asukaskohtainen lainamäärä vuotta aiemmin oli 7.898 euroa.
Konsernitaseen kertynyt ylijäämä kääntyi vuoden aikana alijäämäiseksi ollen vuoden loppua -6,1 Me eli -140 euroa/asukas. Kriisikuntakriteerien mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa.
Kaupungin asukasluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 301 asukkaalla.
RISKIKARTOITUS
Riskienhallintatoimenpiteet on dokumentoitiin osana vuoden 2019 talousarviota, ja niiden toteutumisesta on sovittu raportoitavan osavuosikatsausten ja toimintakertomuksen yhteydessä. Raportointi sisältää kokonaisarvion vuoden 2019 merkittäviksi arvioiduista riskeistä ja niiden hallinnan toimenpiteistä sekä toimenpiteiden tuloksellisuudesta.
Vuoden 2019 toimintakertomusten yhteydessä tehdyt, lautakuntien käsittelemät riskienhallintatoimenpiteiden arvioinnit on koostettu pykälän liitteeksi.
KR