Kaupunginhallitus, kokous 30.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 115 Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019-2022 taloussuunnitelma

JARDno-2017-1183

Valmistelija

  • Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja, antti.peltola@jarvenpaa.fi

Perustelut

Konsernipalvelut

Talousarvion valmistelua on jatkettu suunnitelman mukaisesti ja kaupunginjohtajan talousarvioesitys vuodelle 2018 on valmistumassa ja yhteenveto alustavasta talousarvioesityksestä on liitteenä. Varsinainen talousarviokirjan valmistelu on menossa ja se viimeistellään viikon 43 aikana. Kaupunginhallitus käsittelee alustavaa talousarvioesitystä iltakoulussaan 23.10. ja päättää talousarvioesityksestään kaupunginvaltuustolle kokouksessaan 30.10.2017. Talousarvioesityksen pääkohdat ovat seuraavat:

  • Varaudutaan sote- ja maakuntauudistukseen siten, että palvelut siirtyvät maakuntaan vuodesta 2020 alkaen. Laskennallinen tasapainottamistarve talousarvioesityksen mukaisella uralla on noin 9,6 Me (2019 n. 3,5 Me, 2021 n. 1,8 Me ja 2022 n. 4,3 Me).
  • Veroperusteita ei esitetä muutettavaksi suunnitelmakaudella. Vuodesta 2020 alkaen kunnallisveroprosentti on 7,28 %-yksikköä (tämä saattaa vielä valtakunnallisesti muuttua suunnitelman edetessä). Veroperusteista päätetään erikseen vuosittain marraskuussa.
  • Käyttötaloudessa henkilöstömenoissa on varauduttu 0,7 % sopimuskorotuksiin ja tarpeellisiin henkilöstölisäyksiin, joita on käyty palvelualueiden kanssa läpi kevään aikana. Yhteenveto henkilöstömuutoksista on liitteenä.
  • Palvelualueiden keskeiset muutostekijät on talousarvioesityksessä huomioitu. 
  • Jatsin osalta alustava ulkoinen menovaraus on konsernipalveluissa. Yhtiön budjetin valmistelu jatkuu ja siihen liittyvät mahdolliset talousarviomuutokset tehdään kevään 2018 aikana. Tavoitteena on, että kyseisillä muutoksilla ei ole toimintakatevaikutusta. Jatsin alustava varaus konsernipalveluissa on muutettu palveluostoksi yhtiön toiminnan aloittaminen huomioiden.

Käyttötalous

Vuonna 2018 toimintakatteen alijäämän muutos on 6,3 % muutetusta talousarviosta ja 6,2 % vuoden 2017 tilinpäätösennusteesta. Ilman omaisuuden myyntivoittoja toimintakatteen alijäämän kasvu on 3,48 %. Vuonna 2019 toimintakatteen alijäämän kasvu on 2,74 % (2,28 %), v. 2020 n. -61 % (-58,8 %), v. 2021 n. -0,15 % (1,4 %) ja 2022 n. 5 % (3,35 %). Sulkeissa on suunnitelmavuosien osalta kasvut ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaiset tulos- ja rahoituslaskelma on esitetty liitteessä.

Investoinnit

Nettoinvestointitaso vuonna 2018 on noin 55,3 Me, (josta Kinnarin koulu 18,9 Me). Investointiesityksellä turvataan kaupunkikehityksen kannalta keskeisten kärkihankkeiden toteutuminen. Investointien osalta suunnitelmakauden suurin yksittäinen kohde on Kinnarin koulu, mutta myös muihin kaupungin rakennuksiin kohdistuviin tarpeisiin joudutaan varautumaan suunnitelmakaudella. Näiden tarpeiden osalta talousarviovaraukset on käyttötalouspuolella. Syksyn aikana on käynnistetty selvitystyö, jonka seurauksena selvitetään kaupungin rakennuksiin kohdistuvien peruskorjaus- ja uudisrakennustarpeiden osalta erilaiset rahoitus-, toteutus- ja ylläpitomallit. 

Suunnitelmavuosien investoinnit (netto) ovat seuraavat:

  • v. 2019: 37,9 Me, josta Kinnari 12,6 Me ja kärkihankkeet 10,4 Me
  • v. 2020: 23,7 Me, josta Kinnari 0,4 Me ja kärkihankkeet 7,8 Me
  • v. 2021: 24,6 Me, josta Kinnari 0,2Me ja kärkihankkeet 8,6 Me
  • v. 2022: 24,3 Me, josta kärkihankkeet 9,9 Me

Verotulot

Verotuloarviot perustuvat nykyisiin käytössä oleviin veroperusteisiin, eikä niihin esitetä muutoksia. Maan hallitus tulee vuodelle 2018 nostamaan kiinteistöveroprosenttien alarajoja, mutta Järvenpäähän niillä ei ole vaikutusta. Verotuloja arvioidaan vuodelle 2018 kertyvän 189,9 Me (muutos 6 % 2017 tasosta). Verotuloarvioissa on huomioitu viimeisimmät ennusteet ja käytettävissä olevat tiedot valtakunnallisista linjauksista. Verotulojen lopulliseen kehitykseen tulevat vaikuttamaan oleellisesti yleinen talouden kehitys, palkkasumman kehitys ja yritysten tuloskunto. Veroperusteista päätetään erikseen vuosittain marraskuussa. Suunnitelmakauden arviot eivät sisällä oletusta veroperusteiden muuttamisesta. Vuonna 2020 verotuloihin tulee vaikuttamaan merkittävästi valtakunnallinen sote- ja maakuntauudistus.

Verotulojen osalta suunnitelmakauden arviot ovat seuraavat:

  • 2018: 189,9 Me (+ 6,0 %)
  • 2019: 198,6 Me (+ 4,6 %)
  • 2020: 98,96 Me (- 50,2 %)
  • 2021: 93,6 Me (- 5,4 %)
  • 2022: 100,7 Me (+ 7,6 %)

Verotulojen kehitystä kuvaava graafi löytyy liitteenä olevasta yhteenvetoesityksestä.

Valtionosuudet

Valtionosuuksien arvioissa on käytetty viimeisintä tietoa, joka on saatavilla. Valtionosuuksien kehitykseen on vaikuttanut tehdyt valtionosuusleikkaukset, kilpailukykysopimus verotulomenetysten kompensaatioineen sekä perustoimeentulotuen siirto Kelalle. Todennäköistä on että valtionosuuksiin tulee kohdistumaan leikkauksia myös tulevina vuosina. maksettavan valtionosuuden määrään vaikuttavat laskennalliset kustannukset, mahdolliset muutokset kuntien omarahoitusosuudessa (e/asukas) sekä verotulojen tasaus.

  • 2018: 26,8 Me
  • 2019: 27,3 Me
  • 2020: 7,2 Me
  • 2021: 7,4 Me
  • 2022: 7,5 Me

Lainamäärä ja tulorahoituksen riittävyys

Vuonna 2018 kaupungin lainamäärä kasvaa n. 35,8 Me (Kinnarin osuus 18,9 Me). Lainamäärä on vuonna 2018 n. 127,8 Me ja investointien tulorahoitusasteeksi muodostuu 27,8 %. Suunnitelmakauden lopulla vuonna 2022 investointien tulorahoitusasteessa saavutetaan 94,2 %:n taso, jolloin emo-kaupungin lainamäärän arvioidaan olevan noin 132,6 Me. Lainarahoituksella turvataan kaupungin kärkihankkeiden toteuttaminen ja kaupungin elinvoimainen kehittyminen, ns. syömävelkaa ei siis oteta eli vuosikate pysyy positiivisena koko suunnitelmakauden ajan.

Vuosikate vuonna 2018 on 15,85 Me ja tilikauden alijäämä 2,15 Me euroa. Vuosina 2017 - 2022 tilikauden yli/alijäämä arvioidaan olevan yhteensä 6,1 Me eli talous on uuden kuntalain edellyttämässä tasapainossa.

Vuonna 2018 konsernivelan arvioidaan olevan noin 333,7 Me ja suunnitelmakauden lopulla vähintään 354,7 Me. Konsernivelkaan on vaikuttanut merkittävästi uusi sosiaali- ja terveyskeskus, jonka kustannusarvio pysäköintilaitoksineen on 62 Me sekä JMA-konsernin vuokra-asuntotuotanto.

Yhteistoimintamenettely

Lain työantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely on käyty 10.10.2017. Kokouksessa todettiin yksimieliesti, että yhteistoimintamenettely koskien vuoden 2018 talousarviota ja talouden sopeuttamistoimenpiteitä on loppuun käyty lain työantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 4 §:n mukaisesti.

Talousjaosto käsitteli kokouksessaan 26.10 § 11 vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019-2022 taloussuunnitelmaa ja linjasi että asia voidaan tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Ehdotus

Esittelijä

  • Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, erkki.kukkonen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019-2022 taloussuunnitelman liitteen mukaisesti.

Kaupunginhallitus päättää antaa konsernipalveluille valtuudet tehdä tarvittaessa talousarvioon teknisluoteiset korjaukset.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaan seuraavin muutoksin:

  • Päätettiin yksimielisesti muuttaa sivulta 87 kohtaa "VpL kuljetuspalvelujen omavastuuosuuksien muutos" siten, että vähennetään tuloja 40 000.
  • Päätettiin yksimielisesti, että kappaleisiin 2.2 lisätään sivuille 158 ja 160 maininta: terveysriskejä "ja niiden seurannaisvaikutuksia".

Tiedoksi

KV, vs. taloussuunnittelupäällikkö Kirsi Rinne, kaupungin johtoryhmä, palvelualueiden talouspäälliköt, Ari Kaunisto, Marketta Niemi

Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee valmistelua/täytäntöönpanoa (Kuntalain 136 §)

Käsitellyt asiat