Kaupunginhallitus, kokous 30.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 113 Veroprosenttien määrääminen vuodelle 2018

JARDno-2017-1703

Perustelut

Konsernipalvelut

Taustaa

Kuntalain 66 §:n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Tuloveroprosentti ilmoitetaan ja vahvistetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella.

Verotulojen kehitys Järvenpään kaupungissa

Järvenpään kaupungin verotulojen kasvu on ollut vuosina 2006–2010 varsin voimakasta. Vuonna 2010 verotulot kasvoivat n. 4,2 %. Kasvun taustalla oli mm. kiinteistöverojen korotus sekä ennätyksellisen suureksi muodostunut ansio- ja pääomatuloverotuksen kuntien jako-osuus, mikä johti siihen, että kunnille tilitettiin enemmän veroja kuin niitä oli maksuunpantu. Vuonna 2009 verotulojen kasvu oli noin 6,4 %. Kasvun taustalla oli mm. kunnallisveron 0,75 prosenttiyksikön korotus. Ilman mainittua korotusta kasvu olisi ollut noin 2,2 %. Vuoden 2011 kasvu jäi 2,1 % tasoon ja vuonna 2012 kasvu oli 2,3 %. Vuoden 2013 verotulojen kasvu oli poikkeuksellisen kova. Siihen vaikutti merkittävästi mm. kuntaryhmän jako-osuuden muutos sekä verotulojen tilitysjärjestelmän muutos, jonka seurauksena jäännösverojen tilityksiä siirtyi tammikuulta 2014 joulukuulle 2013. Vuonna 2014 verotulot kasvoivat n. 4,0 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2015 verotulojen kasvuvauhti hiipui 1,2 % tasoon. Vuonna 2016 verotulot kasvoivat x,x %. Vuonna 2017 verotuloja arvioidaan kertyvän xxx,x Me mikä on x,x Me arviota enemmän. Prosentuaalinen muutos vuodesta 2016 on kuitenkin pieni kilpailukykysopimuksesta johtuen.

Vuonna 2017 Kuuma-kunnissa käytössä olevat veroprosentit on liitteenä.

Verotulot vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2019–2022 taloussuunnitelman laadinnassa

Suunnitelmakauden 2018–2022 verotuloarviot eivät sisällä oletusta taikka esitystä veroperusteiden muuttamisesta. Maan hallituksen esityksen 133/2017 mukaisesti kiinteistöveron ylärajoja tullaan korottamaan, mutta tällä ei ole vaikutusta Järvenpään nykyisiin kiinteistöveroprosentteihin. Vuoden 2018 talousarvion laadinnassa verotulojen on ennakoitu kasvavan noin 4,6 % vuoden 2017 tilinpäätösennusteesta. Tähän vaikuttaa yleinen talouden tilanteen paraneminen, Järvenpään asukasluvun myönteinen kehitys ja myönteiset näkymät kaupungin yhteisö- ja kiinteistöveropuolella. Verotulokehitykseen tulee suunnitelmakaudellakin vaikuttamaan yleinen talouden kehitys, valtakunnalliset verotukseen liittyvät ratkaisut mm. verovähennysten osalta, yritysten tuloskunto sekä ansio- ja pääomatulojen välinen valtakunnallinen suhde. 

 

  Verotulot Muutos-%
TP 2008 134 431 8,2%
TP 2009 142 983 6,4%
TP 2010 148 990 4,2%
TP 2011 152 079 2,1%
TP 2012 155 532 2,3%
TP 2013 166 876 7,3%
TP 2014 173 505 4,0%
TP 2015 175 502 1,2%
TP 2016 181 486 3,4%
TPE 2017 181 567 0,0%
TA 2008 189 911 4,6%

 

Verolainsäädännön muutokset vuodelle 2018

Kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit muuttuvat vuodelle 2018 mutta tällä ei ole vaikutusta Järvenpään veroperusteisiin. Valtiovarainvaliokunta esitti kiinteistöveroprosenttien alarajojen korotuksista luopumista (VaVM 9/2017vp) ja eduskunta on sen pohjalta hyväksynyt lakiesityksen sisällön muutettuna (alarajojen nostosta luovuttiin) sen ensimmäisessä käsittelyssä 18.10. Päätöksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,93—2,00 prosenttia ja vakituisten asuinrakennusten vaihteluväli 0,41—0,90 prosenttia. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta vaihteluväli on 3,00-6,00 prosenttia. Muiden asuinrakennusten osalta vaihteluväli on 0,93-2,00 prosenttia. Yleishyödyllisen yhteisön osalta vaihteluväli on 0,00-2,00 prosenttia.

Voimassa olevan lain mukaan kiinteistöveroprosentit määrätään rajoissa, jotka ovat seuraavat (vanha vaihteluväli):

Lain sallima vaihteluväli:

Yleinen kiinteistövero                              0,93 – 2,00 (0,93 - 1,80)

Vakituinen asuinrakennus                        0,41 - 0,90 (0,41 - 0,90)

Muu asuinrakennus                                  0,93 - 2,00 (0,93 - 1,80 erikseen päätettävä)

Rakentamaton rakennuspaikka                 2,00 - 6.00 (2,00 - 6,00)

Yleishyödyllinen yhteisö                          0,00-2,00 (0,00 - 1,55)

Yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan kaikkeen maapohjaan ja vesialueisiin sekä sellaiseen rakennukseen ja rakennelmaan, joita varten ei ole määrätty erikseen muuta veroprosenttia. Vakituisten asuinrakennusten veroprosenttia sovelletaan silloin, kun rakennusta katsotaan käytettävän pääasiassa vakituiseen asumiseen eli jos sen huoneistojen pinta-alasta vähintään puolta käytetään tähän tarkoitukseen. Muiden asuinrakennusten veroprosenttia sovelletaan rakennuksiin, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käytetään pääasiassa muuhun kuin vakituiseen asumiseen.

Tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan kiinteistöverolain 13 a §:n mukaan määrätä yleisen veroprosentin alarajaa alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiassa yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tällöin veroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00 %.

Kiinteistöverolain 12 a §:n mukaan valtuusto voi määrätä erikseen koko kunnan aluetta koskevan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 2,00 % ja enintään 6,00 %. Valtuusto on voinut määrätä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin ensimmäisen kerran vuodelle 2001. Korotettu kiinteistövero rakentamatta oleville rakennuskelpoisille tonteille on ollut voimassa vuodesta 2006 alkaen Helsingin seudulla. Korotettu kiinteistövero koskee Helsinkiä, Espoota, Vantaata, Kauniaista, Kirkkonummea, Nurmijärveä, Vihtiä, Mäntsälää, Pornaista, Tuusulaa, Järvenpäätä, Keravaa, Hyvinkäätä ja Sipoota. Korotetulla kiinteistöverolla tarkoitetaan vähintään yleistä kiinteistöveroa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Vero voi kuitenkin olla enintään 6,00 %.

Kiinteistövero suoritetaan kiinteistöveroprosentin mukaisena osuutena kiinteistön arvosta. Vuoden 2018 kiinteistövero pannaan maksuun kyseisen vuoden loppuun mennessä. Kunnille tilitetään kiinteistöveron maksuunpanosuhteiden mukainen osuus koko maassa kertyneestä kiinteistöverosta.

 

Kunnallisveron veroperusteet vuodelle 2018

Kunnallisveroprosentiksi vuodelle 2018 esitetään 19,75 %. (19,75 % vuonna 2017)

 

Kiinteistöveron veroperusteet vuodelle 2018

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan valtuuston on määrättävä kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruus vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Veroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. 

Yleiseksi kiinteistöveroksi vuodelle 2018 esitetään 1,35 %

(1,35 % vuonna 2017)

Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroksi vuodelle 2018 esitetään 0,55 %

(0,55 % vuonna 2017)

Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroksi vuodelle 2018 esitetään 1,15 %

(1,15 % vuonna 2017)

Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroksi vuodelle 2018 esitetään 4,35 %

(4,35 % vuonna 2017)

Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroksi vuodelle 2018 esitetään 0,50 %

(0,50 % vuonna 2017)

 Liitteenä on yhteenveto veroperusteiden muutoksien vaikutuksista.

Ehdotus

Esittelijä

  • Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, erkki.kukkonen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä kunnan veroperusteet vuodelle 2018 seuraavasti:

 

  • tuloveroprosentti                                              19,75 %
  • kiinteistöveroprosentit
    • yleinen kiinteistövero                              1,35 %
    • vakituinen asuinrakennus                        0,55 %
    • muu asuinrakennus                                1,15 %
    • rakentamaton rakennuspaikka                 4,35 %
    • yleishyödyllinen yhteisö                          0,50 %

                      

                      

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

KV, Verohallinto, vs. taloussuunnittelupäällikkö Kirsi Rinne

Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee valmistelua/täytäntöönpanoa (Kuntalain 136 §)

Käsitellyt asiat