Kaupunginhallitus, kokous 30.10.2017

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 114 Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma 2018-2025

JARDno-2017-1240

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Marju Taurula, palvelualuejohtaja, marju.taurula@jarvenpaa.fi

Perustelut

Lasten ja nuorten palvelualua ja konsernipalvelut

Järvenpään kaupungilla on edessään mittavat investoinpaineet koulu- ja päiväkotiverkkoon. Kaupunginhallitus käsittelee seminaarissaan 1.-2.9.2017 koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen laadintatilannetta lähivuosien osalta. 

Palvelualuejohtaja Marju Taurula ja Matti Sivunen Boost Brothers Oy esittelevät valmistelutilannetta kokouksessa.

Ehdotus

Esittelijä

Antti Peltola, talous- ja hallintojohtaja, antti.peltola@jarvenpaa.fi

Talousjaosto merkitsee tiedoksi valmistelutilanteen.

 

Käsittely:

Palvelualujohtaja Marju Taurula antoi liitteen mukaisen tilannekatsauksen.

Päätös

 

Päätös:

Talousjaosto merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi ja ohjeisti jatkovalmistelua.

Valmistelija

  • Antti Nikkanen, hankekehityspäällikkö, antti.nikkanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Järvenpään kaupungin palveluverkkosuunnitelma 2018-2025

Palveluverkkosuunnitelma sisältää tilannekatsauksen kaupungin nykyisiin palveluihin ja palveluiden sijoittumiseen sekä linjaukset niiden kehittämiseksi vuoteen 2025. Palveluverkkosuunnitelmassa osoitetaan tarpeita erillisselvityksille. Erillisselvityksissä tunnistetaan ja vertaillaan erilaisia vaihtoehtoja ratkaista palveluverkkosuunnitelman linjauksen mukaisesti palveluiden sijoittumiseen liittyvät kysymykset. Palvelu-verkkosuunnitelman ja erillisselvitysten perusteella luodaan kaupungin investointiohjelma palveluiden sijoittumiseen liittyen. Investointiohjelma kattaa palveluverkkosuunnitelman mukaisten investointien ajoittumisen, laajuuden ja kustannustason vuoteen 2025 asti. Kustakin investoinnista tehdään palveluverkkosuunnitelmaan, erillisselvityksiin ja investointiohjelman lähtökohtiin perustuva investointipäätös ennen varsinaista investoinnin toteuttamista. Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on parhaimmillaan käynnissä ja palveluverkkosuunnittelun lähtökohtana on se, että uusi maakuntahallinto aloittaa toimintansa vuonna 2020. Uudistuksen alaisten kaupungin toimintojen osalta ei palveluverkkosuunnitelmassa esitetä pitkän tähtäimen suunnitelmaa, vaan oletuksen on, että nämä toiminnot tullaan tulevaisuudessa järjestämään maakuntahallinnon alaisena.

Palveluverkkosuunnitelma toimii vuosittaisen talousarvion ja sen investointiohjelman valmistelun pohjana. Suunnitelmaa päivitetään vuosittain kaupungin strategiatavoitteiden, palvelutarpeen kehityksen ja taloudellisen liikkumavaran näkökulmista. Palveluverkkosuunnitelma yhteen sovittaa palvelualuekohtaiset investointiesitykset. Palveluverkon kehitystarpeet koostuvat kolmesta osasta: uudisinvestoinneista, korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista sekä kiinteistöjen jalostamisesta.

Palveluverkkosuunnitelma pohjautuu kaupungin omaan tahtotilaan ja kaupungin väestösuunnitteeseen. Väestönkasvutavoitteen mukaisesti kaupunki pyrkii kasvamaan nopeasti, keskimäärin noin 1,5 % vuosivauhtia. Kaupungin palveluverkko suunnitellaan tämän kasvuennusteen mukaisesti vastaamaan tulevien vuosien palvelutarpeeseen.

Väestösuunnite ja kaupungin kasvu

Väestösuunnitetta ei ole vielä päivitetty viime vuodesta. Väestösuunnite päivitetään syksyn 2017 aikana ja liitetään osaksi palveluverkkosuunnitelmaa. Kaupungin tulevassa väestönkasvussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuodesta. Kaupunki kasvaa edelleen nopeasti ja nopea kasvu jatkuu arviolta aina vuoteen 2025 asti. Tämän jälkeen kaupungin kasvun vauhtia ja nopeutta määrittelevät yleiskaavan tavoitteet. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaupungin pitkän tähtäimen väestösuunnite (2040 asti). Myös toteutuneen väestönkasvun laadulliseen arvioimiseen kiinnitetään huomiota väestösuunnitetta päivitettäessä, ja kasvun ohjaamiseen yhdyskuntasuunnittelun keinoin panostetaan tulevaisuudessa.

Korjaus-, sisäilmaparannus- ja tilamuutosinvestoinneista

Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen. Peruskorjauksia toteuttamalla hallintaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään. Tämä tarkoittaa suunniteltua korkeampia korjauskustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointeihin on budjetoitu 6,0 milj. euroa vuositasolla. Investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin piirissä. Investointeja hallitaan Järvenpään kaupungin jatkuvasti päivittyvällä kiinteistöjen investointiohjelmalla. Kiinteistöjen investointiohjelma ei sisällä merkittäviä uudis- ja peruskorjaushankkeita. Merkittävät hankkeet toteutetaan omalla erillisrahoituksella ja ne vaativat erillisen investointipäätöksen.

Jalostettavat kiinteistöt

Jalostettavat kiinteistöt ovat kaupungin omistamia kiinteistöjä tai osakehuoneistoja joita ei enää tarvita kaupungin palvelutuotannossa tai sellaisia, että niiden omistaminen ei suoraan kuulu kaupungin ydintoimintaan. Jalostamisen lähtökohta on, että kohteet myydään markkinahinnalla käytön päätyttyä. Osa kohteista vaatii kaavamuutoksen tai muita kehittämistoimenpiteitä.  Näiden kohteiden osalta jalostaminen on prosessina hitaampi kuin suoraan myytävien kohteiden osalta. Kiinteistöjen jalostaminen on edennyt siihen pisteeseen, että suuri osa kohteista odottaa kaavamuutosta tai muita kehittämistoimenpiteitä – nopeasti myytävissä olevat kohteen on hyvin pitkälti jo realisoitu. Osa jalostettavista kiinteistöistä jää toistaiseksi kaupungin omistukseen. Tällaisia kohteita ovat mm. suojellut rakennukset joilla on kulttuurihistoriallista arvoa sekä kohteet joissa on kaupungille merkittävää kolmannen sektorin toimintaa.

Vuoden 2017 erillisselvitykset

Vuoden 2017 on laadittu seuraavat erillisselvitykset:

Järvenpään toimitilahanke 2023

Selvityksen tuloksena esitetään kaupungin hallinto- ja toimitilojen, Mestariyhtiöiden toimitilojen sekä muiden kaupungin keskusta-alueella sijaitsevien tilojen keskittämistä uusiin toimitiloihin vuonna 2023. Uudet toimitilat toteutetaan kumppanuushankkeena ja kaupungin tiloja esitetään toteutettavaksi lähtökohtaiseksi oman taseen ulkopuolisella ratkaisulla. Hanke mahdollistaa kaupungintalon ja Seutulantalon jalostamisen.

Urheilualueiden kehittäminen

Selvityksen perusteella esitetään nykyisen Kinnarin pallokentän, Ainolan pallokentän ja Järvenpään yhteiskoulun Kansakoulunkadun alueen liikuntapaikkojen keskittämistä Keskuskentälle ja Lepolassa sijaitsevalle urheilukentälle. Investoinnit toteutetaan jaksoittain vuodesta 2018 alkaen. Hanke mahdollistaa Kinnarin koulun liikunta- ja piha-alueiden paremman toteuttamisen, Ainolan asemakeskuksen länsiosan kehittämisen ja Järvenpään yhteiskoulun uuden yhtenäiskoulun sijoittamisen uuteen sijaintiin. 

Järvenpään perusopetuksen palveluverkko

Selvityksen pohjalta esitetään merkittäviä kouluverkon kehittämisinvestointeja 2025 asti. Investoinnit on kuvattu tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Työ jatkuu pitkän tähtäimen suunnitelman laatimisella vuoden 2018 aikana.

Yleiskaavan palveluverkkoselvitys

Järvenpään yleiskaavan valmistelun yhteydessä tarkastellaan koko kaupungin palveluverkon tarpeita vuoteen 2040 asti. Palveluverkkoa tarkastellaan yhdessä muiden yleiskaavan teemojen ja kaupungin kasvusuuntien kanssa vuoden 2017 aikana. Työ on kesken ja jatkuu vuonna 2018.

Kaupunkitekniikan korjaamon ja varikon kehittämisen selvitys

Selvityksen perusteella kaupunki on päättänyt lakkauttaa kunnossapitopalvelut omana työnä. Palvelutuotannon ulkoistamisen hankintakilpailu käynnistetään liikkeenluovutuksen periaatteella siten, että uuden palveluntuottajan toiminta käynnistyy 1.5.2019. Hanke mahdollistaa Seutulantalon alueen kehittämisen.

Taidemuseon tilojen sijoittuminen Järvenpää-taloon ja taidemuseon nykyisten tilojen uudelleen käyttö

Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue tutkii Järvenpään taidemuseon toimintojen siirtämistä Järvenpää-taloon ja kirjaston kiinteistön käytön kehittämistä. Selvityksen laatiminen on vielä kesken.

Kaupungin toimitilojen omistusmallin ja sekä investointiohjelman toteutus- ja rahoitustavan suunnittelu 2018-2030

Selvityksessä etsitään oman taseen ulkopuolisia vaihtoehtoisia rahoitus- ja toteutusmalleja palveluverkon investointiohjelman suunnitteluun. Selvitys on vielä kesken. Selvitys valmistuu vuoden 2017 aikana.

Vuoden 2018 erillisselvitykset

Palveluverkon pitkän tähtäimen investointisuunnitelma

Palveluverkon pitkän tähtäimen investointisuunnitelmassa keskitytään erityisesti lasten- ja nuorten palvelualueen palvelukiinteistöjen (koulu- ja päiväkotikiinteistöt) pitkän tähtäimen investointitarpeiden selvittämiseen ja esittämiseen yleiskaavan tavoitevuoteen 2040 asti. Selvitys laaditaan vuoden 2018 aikana

Merkittävät investoinnit 2018-2022 sekä suunnitelmakaudelle päätettäväksi tulevat investoinnit

Hyvinvointikampuksen päiväkoti

  • Hyvinvointikampuksen yhteyteen on tarkoitus rakentaa uusi ympärivuorokautinen päiväkoti. Päiväkoti otetaan käyttöön vuoden 2022 alussa. Investoinnin arvo on n. 6,7 milj. €. Investoinnin toteuttamista oman taseen ulkopuolelle tutkitaan. Investointi ajoittuu vuosille 2020-21. Investoinnista on päätettävä viimeistään vuonna 2020.

Loutin päiväkoti

  • Loutin päiväkodin korvaava päiväkoti on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 2023. Päiväkoti on myös mahdollista toteuttaa yksityisen palveluntuottajan kanssa, jolloin kaupunki ostaisi palvelun palvelusetelillä. Omaan taseeseen toteutettuna uusi päiväkoti olisi n. 4 milj. euron arvoinen investointi. Päiväkoti on tarkoitus toteuttaa Harjulan koulun tontille. Nykyinen Loutin päiväkodin tontti voidaan jalostaa. 

Kyrölän koulu

  • Konsultin (FCG 2017) laatiman kosteus- ja sisäilmateknisen kuntotutkimuksen mukaan Kyrölän kouluun tulee tehdä 2,5 milj. euron rakennekorjaukset, jotta rakennus saadaan teknisesti toimivaksi. Rakennekorjauksiin liittyy merkittävä riski siitä, että rakennusta ei saada toimivaksi. Tällä korjauksella saavutettaisiin parhaimmillaan n. 10-15 vuoden elinkaari. Rakennekorjausten jälkeen rakennuksen taloteknisiin järjestelmiin ja toiminnallisiin osiin (tilaratkaisut, kalustus, ICT) jää merkittävä korjaustarve ja koulu tulisi joka tapauksessa peruskorjata tai – parantaa, mikäli rakennukselle tavoitellaan pitkää, yli 15 vuoden elinkaarta. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli 8 milj. euroa (Kiinteistöallianssi 2017). Kohteeseen jäisi peruskorjauksen jälkeenkin kohonnut sisäilmariski.
  • Riippumaton asiantuntija (Sweco 2017) on antanut FCG:n kuntotutkimuksen pohjalta lausunnon - Rakennusta ei ole asiantuntijan mukaan taloudellisesti järkevää korjata vaan se tulisi korvata uudisrakennuksella. Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen terveystarkastaja on antanut lausunnon, että tarvittavat korjaustoimenpiteet terveyshaitan poistamiseksi tulee tehdä mahdollisimman pian.
  • Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että Kyrölän nykyisestä koulurakennuksesta luovutaan.
  • Kyrölän koulu on tarkoitus korvata moduulikoululla tai hybridiratkaisulla, missä osa Kyrölän koulun tiloista pysyisi koulukäytössä.
  • Kyrölän koulu voidaan korvata kokonaan n. 200 oppilaan ja 20 esiopetuksen oppilaan moduulikoululla. Tässä vaihtoehdossa koululla ei ole käytössä liikuntasalia. Keittiön ja teknisen työn tilan toteuttamista arvioidaan yhdessä moduulitoimittajien kanssa. Moduulikouluratkaisun hinta on tämän hetken arvion mukaan 4,7 milj. € omaan taseeseen ostettuna. Moduulikoulu voidaan toteuttaa myös leasing- tai vuokrausmallilla. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään, että Kyrölän koulu korvataan kokonaan moduulikoululla.
  • Hybridiratkaisussa nykyisen koulun tiloista hyödynnettäisiin liikuntasali, keittiö ja tiettyjä muita tiloja, kuten teknisen työn tilat. Hybridimallissa vanhan Kyrölän koulun korjaamiseen tulisi varata kuitenkin n. 1,4 milj. €, jotta voidaan varmistaa rakennuksen sisäilmatekninen toimivuus. Hybridiratkaisussa moduulikoulun investointitarve on n. 3,5 milj €, joka voidaan rahoittaa oman taseen ulkopuolisen mekanismein. Kyrölän koulun korjauksen osuutta ei voida toteuttaa leasing- tai vuokrausmallilla. Hybridikouluratkaisua ei esitetä toteutettavaksi.
  • Moduulikoulu tilataan uutena jolloin voidaan varmistua siitä, että se on sisäilmateknisesti toimiva. Rakennuksen tavoiteltu elinkaari on 20-30 vuotta. Rakennus voidaan toteuttaa ulkonäöllisesti lähes pysyvän ratkaisun laatuisesti. Myös toiminnalliset ratkaisut voidaan räätälöidä hyvin pitkälti tarpeiden mukaan.
  • Moduulikoulu otettaisiin käyttöön 8/2018. Nyt esitetty kustannusarvio päivitetään päätöksentekoa varten perustuen käyttäjän tarpeisiin. Investointipäätös moduulikoulun osalta tulee tehdä välittömästi.   
  • Kyrölän moduulikoulu on koko nykyisen Kyrölän koulun oppilasmäärän käytössä uuden JYK yhtenäiskoulun valmistumiseen saakka. Tämän jälkeen Kyrölään esitetään jääväksi pienten lasten koulu (esiopetus ja 1-2 luokat) kunnes mahdollinen Ainolan yhtenäiskoulu valmistuu. Pienten lasten koulun pitäminen Kyrölässä pitäminen perustuu lasten ja nuorten -lautakunnassa tehtyyn päätökseen, eikä sillä välttämättä ole taloudellisia perusteluita. Pienten lasten koulun pitäminen saattaa myös vaikuttaa koulutontin jatkojalostamiseen.
  • Moduulikoulua voi JYK:n valmistumisen jälkeen hyödyntää Kyrölän päiväkoti, rakennus voidaan siirtää toiseen sijaintiin esim. toisen kouluhankkeen väistötilaksi. Mikäli moduulikoulu on hankittu vuokramallilla, voidaan siitä luopua kun käyttötarvetta ei enää ole huomioiden hankinnassa asetetut reunaehdot. Hankintaa päätettäessä on kiinnitettävä huomiota elinkaarikustannuksiin, jäännösarvoon ja käytettävyyteen.  

Kartanon koulukeskus

  • Ala-Kartanon rakennuksesta löydettiin kuntotutkimuksissa (FCG 2017) monia erilaisia vaurioita ja riskirakenteita.  Mikrobivaurioita ja haitta-aineita löydettiin suuresta osasta rakenteita. Ala-Kartanon Alapohjan riskirakenteiden purkaminen ja uusiminen on hyvin hankalaa, koska kyseessä on kantava rakenne. Korjaustapaehdotuksen mukaan (FCG 2017) kouluun tulee tehdä 3,9 milj. euron rakennekorjaukset. Kohteeseen jäisi korjausten jälkeenkin kohonnut sisäilmariski. Lisäksi Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen terveystarkastaja suosittelee Ala-Kartanon toiminnan siirtämistä väistötiloihin vuoden 2018 syksystä alkaen.
  • Tämän perusteella esitetään, että Ala-Kartanon koulusta luovutaan.
  • Kartanon yläkoulu on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa ja tulee peruskorjata tai –parantaa mm. teknisen työn, kotitalouden sekä 80-luvulla valmistuneiden luokkaosien osalta 2020-luvun aikana. Kohteen kokonaisvaltainen peruskorjaus maksaa tämän hetken arvion mukaan 12,5 milj. € (Kiinteistöallianssi 2017). Peruskorjauksella ei voida kuitenkaan saattaa kohdetta toiminnallisesti nykytavoitteiden mukaiseksi. 
  • Ala-Kartano esitetään korvattavaksi moduulikoululla, joka otetaan käyttöön 8/2018. Investoinnin arvo on tämän hetken arvion mukaan 5,3 milj. € omaan taseeseen toteutettuna. Moduulikoulu voidaan toteuttaa myös leasing- tai vuokrausvaihtoehdolla. Alakartanon tapauksessa voidaan hyödyntää Yläkartanon koulun tuki- ja aineopetustiloja. Kun Kartanon uusi yhtenäiskoulu valmistuu, voidaan moduulikoulun rakennuksia hyödyntää muissa kohteissa tai moduulikoulusta voidaan luopua. Nyt esitetty kustannusarvio päivitetään päätöksentekoa varten perustuen käyttäjän tarpeisiin. Investointipäätös moduulikoulun osalta tulee tehdä välittömästi. 
  • Koko Kartanon koulukeskus on tarkoitus korvata uudella yhtenäiskoululla 2020-luvun puolessa välissä. Uuden kouluinvestoinnin arvo on n. 38 milj. € jos koulu toteutetaan viisisarjaisena (Kiinteistöallianssi 2017). Koulun yhteyteen tulee esiopetustiloja. Investointipäätös tulee tehdä viimeistään 4 vuotta ennen aiottua käyttöönottoa, eli arviolta 2020-2021.
  • Kartanon koulun investoinnin koko vaikuttaa suoraan tulevaisuudessa tehtävään Mankalan koulun investoinnin ajoitukseen ja kokoon.

Järvenpään Yhteiskoulu

  • JYK Urheilukadun peruskorjaus tai –parannus ei ole tehtyjen kuntotutkimusten mukaan taloudellisesti perusteltua. Kohteen saattaminen käyttökuntoon vaatisi 15-22 milj. € investointeja. Tässä tilanteessa kohteeseen jäisi kuitenkin kohonnut sisäilmariski ja kohde on toiminnallisesti erittäin epäkäytännöllinen. Tämä arvio koskee myös JYK Urheilukadun vanhinta 30-luvulla rakennettua osaa, josta luopumista esitetään koulukeskuksesta luopumisen yhteydessä. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen terveystarkastaja on antanut Järvenpään kaupungille kehotuksen saattaa kohde käyttökuntoon 3 vuoden kuluessa. JYK Urheilukadun korvaavat tilat tulee ottaa käyttöön vuonna 2021. Lähtökohtaisesti JYK Urheilukadun toimintaa ei kannata sijoittaa väliaikaisiin siirtotiloihin ellei se ole aivan välttämätöntä. Ottaen huomioon JYK Urheilukadun nykykunnon, on mahdollista, että koulun toimintaa joudutaan siirtämään väistötiloihin ennen vuotta 2021.
  • JYK Urheilukatu korvataan 4-5- sarjaisella yhtenäiskoululla joka toteutetaan uudisinvestointina. Koulun yhteyteen tulee esiopetustiloja. Uudisinvestoinnin arvo on n. 38 milj. € (Kiinteistöallianssi 2017). Investointi voidaan toteuttaa oman taseen ulkopuolella leasing- tai vuokrausmallilla. Uusi koulu esitetään otettavaksi käyttöön 8/2021. Mikäli uusi koulu tehdään 5-sarjaisena, voidaan JYK Kansakoulunkatu vapauttaa pääosin Järvenpään opiston käyttöön. Päätös JYK kouluinvestoinnista tulee tehdä pikaisesti eli investointihanke tuodaan päätöksentekoon arviolta alkuvuodesta 2018.
  • Kyrölän 3-5 luokat siirtyvät uuteen JYK yhtenäiskouluun sen valmistuttua.
  • JYK Kansakoulunkadun osalta kuntotutkimus on käynnissä ja kohteen pitkän tähtäimen suunnitelma esitetään sen valmistuttua.
  • Uusi JYK yhtenäiskoulu on tarkoitus toteuttaa JYK Kansakoulunkadun tontille. Urheilukadulta vapautuva kaupungin maanomistus jalostetaan asuntokäyttöön.
  • Uuden JYK yhtenäiskoulun toteuttaminen edellyttää keskusurheilukentän ja Juholan urheilukentän investointien toteuttamista. Koulu käyttää tulevaisuudessa keskusurheilukenttää ja Juholankenttää liikuntakenttinä.
  • JYK yhtenäiskoulun investointi vaikuttaa pitkällä aikavälillä Kyrölän koulun ja Ainolan koulun investointeihin. Uusi JYK korvaa pääosin Kyrölän koulun ja mikäli investointi tehdään riittävän suurena, voidaan Ainolan koulun investointia lykätä eteenpäin.

Wärttina II

  • Wärttinä II toteutetaan yksityisen palvelutuottajan hankkeena. Wärttinä II otetaan käyttöön 2019 loppuun mennessä. Hankintasopimuksen arvo on vuositasolla 0,86 milj. €. Wärttinä II:n käyttöönotto mahdollistaa vanhan paloaseman tontin jalostamisen.

Kaupungin uudet toimitilat

  • Kaupunki on vuoden 2017 aikana päättänyt siirtää osan Kaupungintalon henkilöstöstä Eteralta vuokrattuun toimistotilaan 2018 alusta, ja loput kaupungintalon henkilöstöstä ja Seutulan alueen henkilöstön tulevasta Perhelän korttelista vuokrattavaan tilaan 2020 vuoden aikana. Molemmat tilaratkaisut ovat väliaikaisia.
  • Kaupunki valmistelee tällä hetkelle uusien toimitilojen hankintaa. Tavoitetila uusiin toimitiloihin siirtymiselle on 2023. Investointipäätös tulee kuitenkin tehdä viimeistään 4 vuotta ennen aiottua käyttöönottoa, eli arviolta 2018-2019. Tämän hetken tavoitteena on hankkia kaupungin uudet toimitilat oman taseen ulkopuolisena ratkaisuna. Arvioidut vuosikustannukset (pääoma ja ylläpito) ovat n. 1-1,5 milj. € ja sopimuskauden pituus 20 vuotta.

Keskustan pysäköintitalo

  • Osana keskustan kehittämistä ja kaupungin toimitilaratkaisuja tutkitaan ydinkeskustaan sijoittuvan yleisen keskustatoimintoja ja hankekehitystä palvelevan pysäköintitalon rakentamista. Tämän hetken arvioissa investoinnin koko olisi n. 5-10 milj. €. Päätöksentekoon pysäköintitalo tulee samaan aikaan kaupungin toimitilaratkaisujen kanssa, eli 2018-2019. Pysäköintiratkaisun rahoittamiseksi tutkitaan myös oman taseen ulkopuolisia vaihtoehtoja.

Keskusurheilukentän ja Juholankentän kehittäminen

  • Urheilukenttien kehittämiseen on varattu kunnallistekniikan investointiohjelmaan suunnitelmakaudelle 5,6 milj. €. Urheilukenttäinvestoinnit toteutetaan kaupungin omaan taseeseen. Investointipäätös urheilukenttien toteuttamisesta on tehtävä vuoden 2017 aikana.

Kartanon alueen monitoimiliikuntahalli

  • Kartanon koulukeskuksen ja liikuntapuiston yhteyteen valmistellaan yksityisellä rahoituksella uutta liikuntahallia. Käyttöönotto tapahtuu vuonna 2019.

Talousjaosto, 26.10.2017, § 10

Talousjaosto käsitteli palveluverkkosuunnitelmaa kokouksessaan 26.10.2017 §:ssä 10 ja linjasi, että asian voi tuoda kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Ehdotus

Esittelijä

  • Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja, erkki.kukkonen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää hyväksyä palveluverkkosuunnitelman vuosille 2018-2025 liitteen mukaisesti.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaan seuraavalla muutoksella:

Sivulta 15 neljättä (4) kappaletta muutetaan yksimielisesti siten, että 4-5 tilalle vaihdetaan 3-5.

Muutettu kohta kuului:

"Kouluverkkoselvitys ja uusinvestoinnit perustuvat pääosin 3-5-sarjaisiin yhtenäiskouluihin ja 25 oppilaan perusopetusryhmiin ja myös iltapäivätoiminnalle ja esiopetusryhmille varataan toimitilat kouluilta."

Tiedoksi

KV

Muutoksenhaku

Päätökseen ei saa hakea muutosta, koska se koskee valmistelua/täytäntöönpanoa (Kuntalain 136 §)

Käsitellyt asiat