Kaupunginhallitus, kokous 28.10.2019

Perustelut

Vuoden 2018 tilinpäätös on merkittävästi alijäämäinen ja antaa aihetta tarkastella talousarvioprosessin toimivuutta. Vuoden 2020 talousarvio ja taloussuunnitelma 2021-2023 ehdotetaan laadittavaksi siten, että prosessi käynnistetään laatimalla useampivuotinen talouden kantokykylaskelma, johon tuleva nettomenojen kasvu sopeutetaan. 

Prosessia on kuvattu tarkemmin liitteessä, jossa on esitetty virkatyön aikataulutus sekä hallituksen ja valtuuston päätöspäivämäärät. Jaostossa on tarkoitus keskustella ja tarkentaa luottamushenkilökäsittelyn vaiheistusta.  

Perustelut

Talousjaosto käsitteli 11.4. vuoden 2020 talousarvion ja taloussuunnitelman 2021-2023 laadintaperiaatteiden uudistusta siten, että prosessi käynnistetään laatimalla useampivuotinen talouden kantokykylaskelma, johon tuleva nettomenojen kasvu sopeutetaan. 

Talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluprosessia on täsmennetty rytmityksen ja käsittelyaikataulun osalta.

Perustelut

Talousohjelma vuosille 2020-2023

Liite 1: Luonnos talousohjelmaksi vuosille 2020-2023

Liite 2: Talousarviokehykset

Liite 3: Luettelo toimenpiteistä, joilla voidaan säästää

Liite 4: Rakennusluettelo käyttökustannuksineen ja investointitarpeineen

Liite 5: Talonrakennusinvestoinnit, infrainvestoinnit ja muut kuin rakennusinvestoinnit

Oheismateriaalit: Taustasyyt talouden tilannekuvalle, talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessin kuvaus, toiminnallisten tavoitteiden luonnokset

Liitteet ja oheismateriaalit toimitetaan erikseen 23.8.2019.

Taustasyyt talousohjelman tarpeelle

Yleinen taloussuhdanne näyttää selkeästi heikentyvän. Tämä tulee lähivuosina vähentämään kaupungin maanmyyntituloja, joiden varaan budjetin tasapaino on menneinä vuosina rakennettu. Lisäksi kaupungin rakennuskannan heikko kunto ja siitä seuraava investointitarve yhdistettynä sisäilmaongelmiin johtaa lähivuosina poistotason merkittävään nousuun, joka täytyy kattaa vuosikatetta parantamalla. Vuosikatteen parantaminen puolestaan edellyttää joko nettomenojen pienentämistä tai verotulojen kasvattamista. Taustasyyt talouden tilanteelle ovat oheismateriaalina.

Nettomenojen hillitseminen

Tilanne vaatii pitkäjänteisiä ja pysyviä toimenpiteitä, joilla menokasvua saadaan hillittyä. Virkamiesvalmistelussa on listattu ja arvioitu toimenpiteitä, joiden avulla käyttötaloutta voidaan tasapainottaa. Vuosina 2020-2023 vaikuttavia toimenpiteitä on listattu yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Tämän hetken tiedon mukaan tästä noin puolet tarvitaan talouden tasapainoon saamiseksi, jollei veroratkaisuja tehdä. Tilanne edellyttää myös sen, että Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ja HUS:n laskutuksessa saavutetaan niiden suhteellista osuutta vastaava menokasvun hillintä. Jos tätä ei tapahdu, täytyy kaupungin muihin toimintoihin kohdistaa suurempia säästöjä.

On syytä erikseen painottaa ja korostaa, ettei tarkoitus ole toteuttaa kaikkia liitteessä olevia säästötoimenpiteitä. Valmistelussa on kuitenkin haluttu tuoda esiin kaikki tunnistetut vaihtoehdot.

Luettelo alustavasti selvitetyistä säästötoimenpiteistä on liitteenä.

Veroratkaisut

Talousohjelma lähtee valmistelun tässä vaiheessa siitä, että verotusta ei kiristetä pois lukien rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero, jota esitetään nostettavaksi lakisääteiseen maksimiin sen ohjausvaikutuksen takia.

Luottamushenkilöiden keskustelua varten oheismateriaaliin on koottu tiedot siitä, mikä eri veroasteiden vaikutus on kaupungin talouteen. Verotusta tarkasteltaessa on syytä erikseen painottaa, että verojen kiristäminen ei ratkaise kaupungin taloustilannetta, jos nettotoimintamenot jatkavat veropohjaa nopeampaa kasvuaan.

Talouskehys, strategia ja toiminnalliset tavoitteet

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille nelivuotinen kehys, jota tarkastetaan verotuloissa tapahtuvien muutosten perusteella. Lisäksi kuntavaalien jälkeen on syytä tarkastaa uuden valtuuston tahtotila talouskehyksen osalta. Ohjelmaan liittyy keskeisimpänä osana se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Tarkoituksena on, että nelivuotisen talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2020-2023. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita. Oheismateriaalina on luonnokset siitä, mitä tavoitteita päämääriin pääsemiseksi on suunniteltu. Toiminnalliset tavoitteet täsmennetään ja lisätään talousohjelmaluonnokseen valmistelun edetessä. 

Talouskehykset on tässä vaiheessa asetettu sillä periaatteella, että tämän hetkinen vaje on jaettu sitovuustasoittain käyttömenokehyksiin niiden nykyisessä suhteessa. Kehysten määrittelyssä on huomioitu uuden Tilaomistus-sitovuustason vaikutus palvelualueiden lähtötietoihin. Tiloihin liittyvä tehostusvaade on osoitettu tilaomistuksen sitovuustasolle. Hallinnon yhteiseksi menosäästötavoitteeksi on päädytty esittämään suurempia 10%:n menosäästöjä vuoden 2022 alkuun mennessä, mikä tulee vähentämään palveluihin kohdentuvaa säästöpainetta. Hallinnon säästöjen saavuttaminen vaatii tuottavuusinvestoinneissa onnistumista ja toimintojen tarkkaa tarkastelua. Varsinainen esitys kehysten välisestä painotuksesta julkaistaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksen yhteydessä.

Rakennuskanta

Osana talousarviovalmistelua on käyty läpi kaupungin rakennusomaisuus. Tarkoituksena on, että valtuusto päättäisi lokakuun kokouksessaan, mitkä rakennukset pidetään kaupungin omaisuutena ja mitkä voidaan myydä ja purkaa. Luettelo jalostettavista kohteista, niihin liittyvistä investointitarpeista ja niiden aiheuttamista käyttömenoista on liitteenä.

Investoinnit

Talonrakennukseen ja infrainvestointeihin liittyvät alustavat investointiohjelmat ovat liitteenä. Talonrakennusinvestoinneissa vuosien 2024-2029 investoinnit perustuvat peruskorjaustarpeisiin ja palvelualueilta nousseisiin esityksiin. Ohjelma tarkentuu talousohjelmaprosessin edetessä ja ensi vuoden käsittelyssä hyvinvoinipalvelujen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkoihin, tuottavuustoimiin sekä veto- ja pitovoimaan esitetään erillisiä investointimäärärahaa, jonka tarkempi kohdentaminen tapahtuu vuosittain. Ajatuksena on tehdä periaatepäätös tasosta, jolla kaupunki investoi. Tuottavuusinvestointien tekemisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma.

Vaikutukset henkilöstöön

Kaupunki on viime vuosina siirtänyt hyvin merkittävän osan palvelutuotannostaan alihankkijoille ja Keusotelle. Tämä, eläköitymisvauhti ja muu vaihtuvuus huomioiden on hyvin todennäköistä, ettei säästöohjelman toteuttaminen vaadi lomautuksia tai irtisanomisia. Toimenkuviin ja palveluiden järjestämistapoihin kohdistuu merkittävä muutospaine, jota on syytä käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa normaalissa yhteistoimintamenettelyssä.

Rakenteelliset muutokset

Käyttötalouteen on lisätty kaksi uutta sitovuustasoa: Tilaomistus ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot ja maankäyttökorvaukset. Tilaomistus on erotettu omaksi kokonaisuudekseen konsernipalveluiden määrärahasta ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot palvelualueille kohdistamattomista eristä seurannan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kulujen hallinnan parantamiseksi. Tilaomistukseen on keskitetty kaikki tiloihin liittyvät ulkoiset kulut, jotka laskutetaan tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. 

Investointiosaan esitetään erillistä investointimäärärahaa liikuntapaikkarakentamiseen. Samoin tuottavuus- sekä veto- ja pitovoimainvestointeihin varatulle Kehitysinvestointimäärärahalle esitetään jatkoa. 

Prosessin eteneminen

Talousohjelman käsittely on tarkoitus aloittaa valtuuston lähetekeskustelulla, jonka jälkeen ensimmäinen luonnos etenee eri toimielimiin. Toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, missä järjestyksessä säästöt kannattaa niiden mielestä toteuttaa, jotta säästöistä olisi kuntalaisten saamien palveluiden näkökulmasta mahdollisimman vähän haittaa. Rakennusten osalta toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, mistä rakennuksista voidaan palvelutuotannon näkökulmasta luopua. Toimielimillä on myös mahdollisuus esittää muita säästöjä halutessaan. Säästöjen olennaisuusrajaksi valmistelussa on määritelty 100.000 euroa vuositasolla. Pienempienkin säästöjen tekeminen on tärkeää, mutta palvelualueet tulevat tarvitsemaan ne vuotuisten taloudessa tapahtuvien muutosten kattamiseksi.

Priorisointijärjestys auttaa myös siihen, että säästötoimia voidaan perua, jos veropohja kasvaa ennustettua nopeammin.

Talousjaoston roolina on arvioida, ovatko säästökeinot ja niihin arvioidut säästöt saavutettavissa. Mestaritoiminnalta pyydetään lausuntoa siitä, että rakennuskantaan liittyvät tekniset seikat on oikein arvioitu.

Talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessi on kuvattu oheismateriaalissa.

Perustelut

Kaupunginhallitus lähetti talousohjelmaluonnoksen kaupunginvaltuustoon lähetekeskusteluun 26.8. §211 ja pyysi samassa yhdeydessä lautakunnilta ja jaostoilta kannanottoja talousohjelmaluonnokseen ja valmistelumateriaaliin. 

Talousjaostoa/-jaostolta pyydettiin 11.10. mennessä

1. vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan säästötoimenpiteiden euroarvioita
2. näkemystä jalostuslistalle nostettujen rakennusten omistuksesta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
3. realistinen arvio siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
4. lausuntoa alustavista investointiohjelmista 

Talousohjelmamateriaali on jaoston listan liitteenä. Liite 3 lisätään materiaaliin kaupunginhallituksen pöytäkirjan julkaisun jälkeen.

Perustelut

Kaupunginhallitus 26.8.2019 § 211

Valmistelija Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousohjelma vuosille 2020-2023

Liite 1: Luonnos talousohjelmaksi vuosille 2020-2023

Liite 2: Talousarviokehykset

Liite 3: Luettelo toimenpiteistä, joilla voidaan säästää

Liite 4: Rakennusluettelo käyttökustannuksineen ja investointitarpeineen

Liite 5: Talonrakennusinvestoinnit, infrainvestoinnit ja muut kuin rakennusinvestoinnit

Oheismateriaalit: Taustasyyt talouden tilannekuvalle, talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessin kuvaus, toiminnallisten tavoitteiden luonnokset

Liitteet ja oheismateriaalit toimitetaan erikseen 23.8.2019.

Taustasyyt talousohjelman tarpeelle

Yleinen taloussuhdanne näyttää selkeästi heikentyvän. Tämä tulee lähivuosina vähentämään kaupungin maanmyyntituloja, joiden varaan budjetin tasapaino on menneinä vuosina rakennettu. Lisäksi kaupungin rakennuskannan heikko kunto ja siitä seuraava investointitarve yhdistettynä sisäilmaongelmiin johtaa lähivuosina poistotason merkittävään nousuun, joka täytyy kattaa vuosikatetta parantamalla. Vuosikatteen parantaminen puolestaan edellyttää joko nettomenojen pienentämistä tai verotulojen kasvattamista. Taustasyyt talouden tilanteelle ovat oheismateriaalina.

Nettomenojen hillitseminen

Tilanne vaatii pitkäjänteisiä ja pysyviä toimenpiteitä, joilla menokasvua saadaan hillittyä. Virkamiesvalmistelussa on listattu ja arvioitu toimenpiteitä, joiden avulla käyttötaloutta voidaan tasapainottaa. Vuosina 2020-2023 vaikuttavia toimenpiteitä on listattu yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Tämän hetken tiedon mukaan tästä noin puolet tarvitaan talouden tasapainoon saamiseksi, jollei veroratkaisuja tehdä. Tilanne edellyttää myös sen, että Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ja HUS:n laskutuksessa saavutetaan niiden suhteellista osuutta vastaava menokasvun hillintä. Jos tätä ei tapahdu, täytyy kaupungin muihin toimintoihin kohdistaa suurempia säästöjä.

On syytä erikseen painottaa ja korostaa, ettei tarkoitus ole toteuttaa kaikkia liitteessä olevia säästötoimenpiteitä. Valmistelussa on kuitenkin haluttu tuoda esiin kaikki tunnistetut vaihtoehdot.

Luettelo alustavasti selvitetyistä säästötoimenpiteistä on liitteenä.

Veroratkaisut

Talousohjelma lähtee valmistelun tässä vaiheessa siitä, että verotusta ei kiristetä pois lukien rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero, jota esitetään nostettavaksi lakisääteiseen maksimiin sen ohjausvaikutuksen takia.

Luottamushenkilöiden keskustelua varten oheismateriaaliin on koottu tiedot siitä, mikä eri veroasteiden vaikutus on kaupungin talouteen. Verotusta tarkasteltaessa on syytä erikseen painottaa, että verojen kiristäminen ei ratkaise kaupungin taloustilannetta, jos nettotoimintamenot jatkavat veropohjaa nopeampaa kasvuaan.

Talouskehys, strategia ja toiminnalliset tavoitteet

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille nelivuotinen kehys, jota tarkastetaan verotuloissa tapahtuvien muutosten perusteella. Lisäksi kuntavaalien jälkeen on syytä tarkastaa uuden valtuuston tahtotila talouskehyksen osalta. Ohjelmaan liittyy keskeisimpänä osana se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Tarkoituksena on, että nelivuotisen talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2020-2023. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita. Oheismateriaalina on luonnokset siitä, mitä tavoitteita päämääriin pääsemiseksi on suunniteltu. Toiminnalliset tavoitteet täsmennetään ja lisätään talousohjelmaluonnokseen valmistelun edetessä. 

Talouskehykset on tässä vaiheessa asetettu sillä periaatteella, että tämän hetkinen vaje on jaettu sitovuustasoittain käyttömenokehyksiin niiden nykyisessä suhteessa. Kehysten määrittelyssä on huomioitu uuden Tilaomistus-sitovuustason vaikutus palvelualueiden lähtötietoihin. Tiloihin liittyvä tehostusvaade on osoitettu tilaomistuksen sitovuustasolle. Hallinnon yhteiseksi menosäästötavoitteeksi on päädytty esittämään suurempia 10%:n menosäästöjä vuoden 2022 alkuun mennessä, mikä tulee vähentämään palveluihin kohdentuvaa säästöpainetta. Hallinnon säästöjen saavuttaminen vaatii tuottavuusinvestoinneissa onnistumista ja toimintojen tarkkaa tarkastelua. Varsinainen esitys kehysten välisestä painotuksesta julkaistaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksen yhteydessä.

Rakennuskanta

Osana talousarviovalmistelua on käyty läpi kaupungin rakennusomaisuus. Tarkoituksena on, että valtuusto päättäisi lokakuun kokouksessaan, mitkä rakennukset pidetään kaupungin omaisuutena ja mitkä voidaan myydä ja purkaa. Luettelo jalostettavista kohteista, niihin liittyvistä investointitarpeista ja niiden aiheuttamista käyttömenoista on liitteenä.

Investoinnit

Talonrakennukseen ja infrainvestointeihin liittyvät alustavat investointiohjelmat ovat liitteenä. Talonrakennusinvestoinneissa vuosien 2024-2029 investoinnit perustuvat peruskorjaustarpeisiin ja palvelualueilta nousseisiin esityksiin. Ohjelma tarkentuu talousohjelmaprosessin edetessä ja ensi vuoden käsittelyssä hyvinvoinipalvelujen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkoihin, tuottavuustoimiin sekä veto- ja pitovoimaan esitetään erillisiä investointimäärärahaa, jonka tarkempi kohdentaminen tapahtuu vuosittain. Ajatuksena on tehdä periaatepäätös tasosta, jolla kaupunki investoi. Tuottavuusinvestointien tekemisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma.

Vaikutukset henkilöstöön

Kaupunki on viime vuosina siirtänyt hyvin merkittävän osan palvelutuotannostaan alihankkijoille ja Keusotelle. Tämä, eläköitymisvauhti ja muu vaihtuvuus huomioiden on hyvin todennäköistä, ettei säästöohjelman toteuttaminen vaadi lomautuksia tai irtisanomisia. Toimenkuviin ja palveluiden järjestämistapoihin kohdistuu merkittävä muutospaine, jota on syytä käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa normaalissa yhteistoimintamenettelyssä.

Rakenteelliset muutokset

Käyttötalouteen on lisätty kaksi uutta sitovuustasoa: Tilaomistus ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot ja maankäyttökorvaukset. Tilaomistus on erotettu omaksi kokonaisuudekseen konsernipalveluiden määrärahasta ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot palvelualueille kohdistamattomista eristä seurannan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kulujen hallinnan parantamiseksi. Tilaomistukseen on keskitetty kaikki tiloihin liittyvät ulkoiset kulut, jotka laskutetaan tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. 

Investointiosaan esitetään erillistä investointimäärärahaa liikuntapaikkarakentamiseen. Samoin tuottavuus- sekä veto- ja pitovoimainvestointeihin varatulle Kehitysinvestointimäärärahalle esitetään jatkoa. 

Prosessin eteneminen

Talousohjelman käsittely on tarkoitus aloittaa valtuuston lähetekeskustelulla, jonka jälkeen ensimmäinen luonnos etenee eri toimielimiin. Toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, missä järjestyksessä säästöt kannattaa niiden mielestä toteuttaa, jotta säästöistä olisi kuntalaisten saamien palveluiden näkökulmasta mahdollisimman vähän haittaa. Rakennusten osalta toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, mistä rakennuksista voidaan palvelutuotannon näkökulmasta luopua. Toimielimillä on myös mahdollisuus esittää muita säästöjä halutessaan. Säästöjen olennaisuusrajaksi valmistelussa on määritelty 100.000 euroa vuositasolla. Pienempienkin säästöjen tekeminen on tärkeää, mutta palvelualueet tulevat tarvitsemaan ne vuotuisten taloudessa tapahtuvien muutosten kattamiseksi.

Priorisointijärjestys auttaa myös siihen, että säästötoimia voidaan perua, jos veropohja kasvaa ennustettua nopeammin.

Talousjaoston roolina on arvioida, ovatko säästökeinot ja niihin arvioidut säästöt saavutettavissa. Mestaritoiminnalta pyydetään lausuntoa siitä, että rakennuskantaan liittyvät tekniset seikat on oikein arvioitu.

Talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessi on kuvattu oheismateriaalissa.

Ehdotus

Esittelijä Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää

1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
2. esittää kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 
3. pyytää lautakunnilta lausuntoa ja tarvittavat muutosesitykset palvelualuetta koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksessa (liite 1)
4. pyytää lautakuntia asettamaan liitteessä 3 olevat säästötoimenpiteet järjestykseen sen mukaan, mistä toimenpiteistä on vähiten haittaa sekä tarvittaessa täydentämään toimenpiteisiin liittyvät vaikutusarviot
5. pyytää talousjaostoa vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan liitteen 3 euroarvioita
6. pyytää opetus- ja kasvatuslautakunnalta sekä hyvinvointilautakunnalta näkemystä liitteenä 4 olevien rakennusten omistuksesta oman toimintansa kannalta, Mestaritoiminta Oy:ltä rakennusten teknisen kunnon näkökulmasta ja talousjaostolta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
7. pyytää talousjaostolta realistisen arvion siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
8. pyytää lautakunnilta ja talousjaostolta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskevilta osin ja lautakunnilta esityksen irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta (liite 5)
9. pyytää YT-toimikunnalta ja henkilöasiainjaostolta näkemystä siitä, millaisia henkilöstövaikutuksia säästötoimenpiteillä on
10. antaa edellä mainittujen lausuntojen määräajaksi 11.10. ja valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkentavia ohjeita prosessiin liittyen

Käsittely

Keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. Ottaa tämän asian käsiteltäväkseen kiireellisenä

2. Mikäli valtuusto päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, kaupunginhallitus

1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
2. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 

Kaupunginhallitus päättää

3. pyytää lautakunnilta lausuntoa ja tarvittavat muutosesitykset palvelualuetta koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksessa (liite 1)
4. pyytää lautakuntia asettamaan liitteessä 3 olevat säästötoimenpiteet järjestykseen sen mukaan, mistä toimenpiteistä on vähiten haittaa sekä tarvittaessa täydentämään toimenpiteisiin liittyvät vaikutusarviot
5. pyytää talousjaostoa vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan liitteen 3 euroarvioita
6. pyytää opetus- ja kasvatuslautakunnalta sekä hyvinvointilautakunnalta näkemystä liitteenä 4 olevien rakennusten omistuksesta oman toimintansa kannalta, Mestaritoiminta Oy:ltä rakennusten teknisen kunnon näkökulmasta ja talousjaostolta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
7. pyytää talousjaostolta realistisen arvion siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
8. pyytää lautakunnilta ja talousjaostolta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskevilta osin ja lautakunnilta esityksen irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta (liite 5)
9. pyytää YT-toimikunnalta ja henkilöasiainjaostolta näkemystä siitä, millaisia henkilöstövaikutuksia säästötoimenpiteillä on
10. antaa edellä mainittujen lausuntojen määräajaksi 11.10. ja valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkentavia ohjeita prosessiin liittyen

Päätös

Hyväksyttiin muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

Perustelut

Kaupunginhallitus lähetti talousohjelmaluonnoksen kaupunginvaltuustoon lähetekeskusteluun 26.8.2019 §211 ja pyysi samassa yhdeydessä lautakunnilta ja jaostoilta kannanottoja talousohjelmaluonnokseen ja valmistelumateriaaliin.

Talousohjelman liitteet on kaupunginhallituksen 26.8.2019 § 211 liitteenä.

Perustelut

Taustasyyt talousohjelman tarpeelle

Yleinen taloussuhdanne näyttää selkeästi heikentyvän. Tämä tulee lähivuosina vähentämään kaupungin maanmyyntituloja, joiden varaan budjetin tasapaino on menneinä vuosina rakennettu. Lisäksi kaupungin rakennuskannan heikko kunto ja siitä seuraava investointitarve yhdistettynä sisäilmaongelmiin johtaa lähivuosina poistotason merkittävään nousuun, joka täytyy kattaa vuosikatetta parantamalla. Vuosikatteen parantaminen puolestaan edellyttää joko nettomenojen pienentämistä tai verotulojen kasvattamista. Taustasyyt talouden tilanteelle ovat oheismateriaalina.

Nettomenojen hillitseminen

Tilanne vaatii pitkäjänteisiä ja pysyviä toimenpiteitä, joilla menokasvua saadaan hillittyä. Virkamiesvalmistelussa on listattu ja arvioitu toimenpiteitä, joiden avulla käyttötaloutta voidaan tasapainottaa. Vuosina 2020-2023 vaikuttavia toimenpiteitä on listattu yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Tämän hetken tiedon mukaan tästä noin puolet tarvitaan talouden tasapainoon saamiseksi, jollei veroratkaisuja tehdä. Tilanne edellyttää myös sen, että Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ja HUS:n laskutuksessa saavutetaan niiden suhteellista osuutta vastaava menokasvun hillintä. Jos tätä ei tapahdu, täytyy kaupungin muihin toimintoihin kohdistaa suurempia säästöjä.

On syytä erikseen painottaa ja korostaa, ettei tarkoitus ole toteuttaa kaikkia liitteessä olevia säästötoimenpiteitä. Valmistelussa on kuitenkin haluttu tuoda esiin kaikki tunnistetut vaihtoehdot.

Luettelo alustavasti selvitetyistä säästötoimenpiteistä on kaupunginhallituksen kokouksen 26.8.2019 § 211 liitteenä.

Vaikutukset henkilöstöön

Kaupunki on viime vuosina siirtänyt hyvin merkittävän osan palvelutuotannostaan alihankkijoille ja Keusotelle. Tämä, eläköitymisvauhti ja muu vaihtuvuus huomioiden on hyvin todennäköistä, ettei säästöohjelman toteuttaminen vaadi lomautuksia tai irtisanomisia. Toimenkuviin ja palveluiden järjestämistapoihin kohdistuu merkittävä muutospaine, jota on syytä käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa normaalissa yhteistoimintamenettelyssä.

Kaupunginhallitus lähetti talousohjelmaluonnoksen kaupunginvaltuustoon lähetekeskusteluun 26.8.2019 §211 ja pyysi samassa yhdeydessä lautakunnilta ja jaostoilta kannanottoja talousohjelmaluonnokseen ja valmistelumateriaaliin.

Perustelut

Tarkentuneet esitykset säästötoimenpiteiden euromääräisistä arvioista, jalostettavien kiinteistöjen jalostuspotentiaalista, ja talousohjelmakauden maanmyyntivoitoista on esitetty listan liitteenä. 

Investointiohjelmaluonnoksen päivitetty versio on lisätty listan liitteeksi.