Kaupunginhallitus, kokous 25.9.2023

Perustelut

Uudistuksen tavoitteet

Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena oli työllisyyden vahvistaminen ja työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan, koska nykyinen palvelurakenne ei palvele työllisyyden kehittymistä. Uudistuksen tavoitteena on säästää julkisia kokonaiskustannuksia, purkaa valtion ja kuntien päällekkäisiä tehtäviä, kasvattaa työllisyyttä edistämällä kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa valtion ja kuntien välisellä yhteistyöllä ja vahvistaa alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä asiakaslähtöisillä palveluilla hyödyntämällä kuntaekosysteemin mahdollisuuksia. Valtiovarainministeriö (VM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat arvioineet uudistuksen pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksiksi 7 000 –10 000 työllistä.

Lainsäädännön valmistelu

Lainsäädännön valmistelu on edennyt TEM:n ja VM:n johdolla, Kuntaliiton ollessa valmistelussa mukana. Osana muutostukihanketta Kuntaliitto on julkaissut tiekartan, joka on suunnitelmapohja TE2024- uudistuksen strategisen valmistelun tueksi. Lainsäädäntöesitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä oli lausuntokierroksella 5-6/2022, josta myös kaupunki antoi oman lausuntonsa. Hallituksen esitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023.

Lainsäädännön oleellinen sisältö

Julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Kunnille siirtyvät myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät. Nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan. Siirtyviä tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin.

Kunta voi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Muutoin kuntien tulisi muodostaa palveluiden järjestämiseksi työllisyysalue, jonka työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Lisäksi alueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen ja työmarkkinoiden kannalta toimiva. Kysymys on kuntien lakisääteisestä yhteistoiminnasta. Työllisyysalueen kuntien tulee siirtää järjestämisvastuu joko vastuukunnalle tai kuntayhtymälle. Valtioneuvostolla on viimekätinen toimivalta päättää työllisyysalueista, jos kunnat itse eivät pääse sopimuksiin edellytykset täyttävistä alueista.

Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon kunnille osoitetaan täysimääräinen rahoitus. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen kunnille osoitetaan yleiskatteellisesta valtionosuudesta erillinen rahoitus. Työttömyysetuuksien rahoitusta koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että kunnan vastuu rahoituksesta laajenee. Laki astuu voimaan 1.1.2025 alkaen.

Lain mukaan työllisyysalueen kuntien tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle sopimus yhteisestä toimielimestä (vastuukuntamalli) tai kuntayhtymän perussopimus kahden viikon kuluessa sopimuksen hyväksymisestä ja kuitenkin viimeistään 31.10.2023. Kuntien tulee liittää sopimukseen palvelusuunnitelma, josta on käytävä ilmi:

a) tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen

b) palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut

c) toimipisteiden määrä ja sijoittuminen

d) yhteistyötahot ja –muodot

e) työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen

f) varautuminen rakennemuutostilanteisiin.

Muutoksen käsittely Järvenpään kaupungissa

Järvenpään kaupunkiin nimettiin muutosta käsittelevä ohjausryhmä, joka aloitti työskentelynsä 27.10.2021. Kaupungin operatiivinen projektiryhmä ja projektipäällikkö nimettiin 2.3.2022. Prosessin edetessä perustetut ryhmät on nimettävä uudelleen tehtävineen ja ryhmiin tulee ottaa mukaan tulevien yhteistyötahojen edustajat.  Valtuustolle asiasta on pidetty valtuustoinfo helmikuussa 2023 ja kaupunginhallitus on keskustellut useasti iltakouluissa ja seminaarissa syksystä 2022 alkaen. Muutosta ja sen henkilöstövaikutuksia käsiteltiin yt-toimikunnassa maaliskuussa 2023.

Lokakuusta 2022 asti kaupunki on ollut muiden Keski-Uudenmaan kuntien kanssa valmistelemassa järjestämisvaihtoehtojen vertailua. Vento&Pernu Työllisyys Oy on ollut facilitoimassa työskentelyä. Tilastotietoja on kerätty päätöksenteon pohjaksi laajasti pitäen sisällään lukuja alueen työllisyystilanteesta, alueen pendelöinnistä, nykyisten TE-palvelujen laajuudesta valtiolla, nykyisten työllisyyspalvelujen tasosta eri kunnista, elinkeinopalvelujen laajuudesta jne. 

Mahdollisten hallintomallien tarkastelussa on käytetty useita muuttujia:
1. Ohjaus - Luottamuselimet, viranhaltijaohjaus, direktio-oikeus
2. Tasapuolisuus järjestämisvastuussa
3. Sopimukset suhteessa kuntiin palvelutuotannossa
4. Kustannusten jako ja talous
5. Ristiriitojen ratkaisu
6. Kokemukset mallista
6. Organisaatio tukipalveluissa sekä hankinnat
7. Järjestelyn perustaminen ja purkaminen
8. Suhde koulutuskuntayhtymiin
9. Henkilöstöpolitiikka
10. Valmisteluvaihe
11. Vaiheistamisen mahdollisuus tai tarkastuspiste

Liitteenä olevassa selvityksessä on kuvattu eri vaihtoehtojen mahdollisuuksia.

Hallintosäännön mukaan työllisyysalueen järjestämismuodosta (kuntayhtymä vai vastuukuntamalli) päättää kaupungin valtuusto. Kaupunginhallituksen on tarpeen antaa tavoiteltavaa ratkaisuvaihtoehtoa koskeva valmistelu- ja neuvotteluohje. Liitteenä on kuntajohtajien esittämä pyyntö. 

Perustelut

Valmistelijat: kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen, vt. hallintojohtaja Laura Rainetoja ja osaamis- ja työllisyyspalvelujen päällikkö Sirkka Riikonen

Hallituksen esitys julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi hyväksyttiin eduskunnassa 1.3.2023, jonka mukaan julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Kunnille siirtyvät myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät hankintatehtävät ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen julkisiin työvoimapalveluihin liittyvät maksatustehtävät. Siirtyviä tehtäviä valtiolla hoitava henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin. Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu työ- ja elinkeinotoimistoilta siirtyy kunnille 1.1.2025.

Lain mukaan työllisyysalueen kuntien tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle sopimus yhteisestä toimielimestä (vastuukuntamalli) tai kuntayhtymän perussopimus kahden viikon kuluessa sopimuksen hyväksymisestä ja kuitenkin viimeistään 31.10.2023. Kuntien tulee liittää sopimukseen palvelusuunnitelma, josta on käytävä ilmi:

a) tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen

b) palvelujen tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut

c) toimipisteiden määrä ja sijoittuminen

d) yhteistyötahot ja –muodot

e) työperäisen maahanmuuton, työvoiman ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen

f) varautuminen rakennemuutostilanteisiin.

Hallintosäännön mukaan työllisyysalueen järjestämismuodosta (kuntayhtymä vai vastuukuntamalli) päättää kaupungin valtuusto. Kaupunginhallituksen on tarpeen antaa tavoiteltavaa ratkaisuvaihtoehtoa koskevia valmistelu- ja neuvotteluohjeita. Kaupunginhallitus päätti 8.5.2023 kokouksessaan esittää organisaatiomalliksi vastuukuntamallia ja ensisijaiseksi vastuukunnaksi Järvenpään kaupunkia.

Työllisyysaluevalmistelun edistämiseksi tulee kuntien tehdä päätös yhteisen aiesopimuksen solmimisesta. Aiesopimuksella sopijapuolet sitoutuvat työllisyysalueen muodostamista koskevaan yhteiseen valmisteluun. Valmistelussa sitoudutaan mm. seuraaviin periaatteisiin:

1. sopijapuolet muodostavat yhden työllisyysalueen

2. työllisyysalue muodostetaan vastuukuntamallilla

3. vastuukuntana toimii Järvenpään kaupunki

Aiesopimuksella sovitaan myös valmistelun organisoitumisesta, resursseista ja kustannustenjaosta. Aiesopimus tulee voimaan, kun sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet ja on voimassa, kunnes työllisyysaluetta koskeva järjestämisvastuusopimus on allekirjoitettu. Aiesopimus tuodaan valtuustolle päätöksentekoon siten, että sopimus voidaan allekirjoittaa vailla lainvoimaa olevana kesäkuun 2023 aikana.

Perustelut

Kaupunginhallitus 22.5.2023 § 131

Perustelut

Valmistelijat: palvelualuejohtaja Kristiina Soots, kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen 

Keski-Uudenmaan kunnat, Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula valmistelevat työllisyys- ja elinkeinopalveluiden siirtämistä valtiolta kunnille. Kuntien käsiteltävänä on paraikaa valmistelua koskeva aiesopimus, jonka tavoitteena on muodostaa sopijakuntien yhteinen työllisyysalue vastuukuntamallilla. Valmistelun ensimmäisenä sitovana välitavoitteena on tuottaa järjestämisvastuusopimus ja palvelusuunnitelma siten, että kuntien valtuustot voivat tehdä järjestämisvastuusopimuksesta ja palvelusuunnitelmasta päätöksen ennen 31.10.2023, jolloin työllisyysalueesta on ilmoittettava työ- ja elinkeinoministeriölle.

Onnistunut valmistelu edellyttää sidosryhmien aitoa mahdollisuutta osallistua valmisteluun. Niukka valmisteluaika edellyttää valmisteluun osallistumiselle struktuuria, vahvaa sitoutumista ja tämän työn asettamista etusijalle. Tämä toteutetaan seuraavasti:

• kuntien valtuustoille ja hallituksille järjestetään valmistelun edetessä yksi tai useampia yhteisiä tiedotustilaisuuksia sähköisinä kokouksina
• kunnanjohtajat ja/tai kunnanjohtajan nimeämä henkilö huolehtivat tahoillaan vuorovaikutuksesta oman kuntansa hallituksen kanssa
• kunnanjohtajat muodostavat ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea projektiryhmän työskentelyä, toimialajohtajilla tai palvelualuejohtajilla on ohjausryhmässä läsnäolo- ja puheoikeus, ohjausryhmän puheenjohtajuus on Järvenpään kaupungilla 
• poliittinen ohjaus toteutuu asemavaltuutusten perusteella poliittisessa ohjausryhmässä, jonka muodostavat ensisijaisesti kunkin kunnan kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat (12 henkilöä), kunnanjohtajilla on poliittisessa ohjausryhmässä läsnäolo- ja puheoikeus
  • kunta voi toissijaisesti nimetä poliittiseen ohjausryhmään kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajan asemesta myös muut kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt
  • ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
  • Järvenpään kaupunki nimeää ryhmälle sihteerin. 

Edustajat eri ryhmissä sitoutuvat työskentelyyn siten, ettei valmistelun eteneminen esty tai hidastu heistä johtuvasta syystä. Esteen sattuessa kukin edustaja nimeää ryhmään itselleen puhevaltaisen sijaisen. Poliittisessa ohjausryhmässä sijaisena kuitenkin on  ensisijaisuusjärjestyksessä kaupunginhallituksen puheenjohtajan osalta kaupunginhallituksen I tai II varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan osalta kaupunginvaltuuston I tai II varapuheenjohtaja.

Edellä todetut ryhmät työskentelevät 31.12.2024 saakka. Ryhmien tavoitteena on tukea ja valmistella järjestämisvastuusopimus sekä palvelusuunnitelma sekä valmistella työllisyysalueen yhteistyön rakenteet. 

IL