Kaupunginhallitus, kokous 21.11.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 289 Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-26

JARDno-2022-968

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Vuosien 2023-2026 talousohjelma laadinnan pohjaksi on laadittu alustava, tekninen talousohjelmakehys hyödynnettäväksi viranhaltijavalmistelun lähtökohtana. Varsinainen kehys tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi syyskuussa. Tekninen "viranhaltijakehys" on tarpeen, jotta valmistelua voidaan edistää kesän aikana ja talousohjelma saadaan hyväksyttyä tavoitellussa aikataulussa valtuuston kokouksessa joulukuussa 2022. Talousohjelmakaudelle osuvien poikkeuksellisten tapahtumien laajuudesta ja määrästä ja nopeasti muuttuneesta taloustilanteesta johtuen varsinaisen kehyksen valmisteluun vaadittavat tiedot eivät tässä vaiheessa vuotta ole vielä riittävän luotettavia. Lopullinen kehys laaditaan kesän jälkeen, jolloin käytettävissä on mm. 

  • palkankorotuspäätökset kattavammin huomioivat uudet verotuloennusteet ja valtionosuuslaskelmat viimeisimpien kehitysennusteiden ja hallituksen valtionosuus- ja budjettipäätösten mukaisesti
  • tarkemmat laskelmat palkkaratkaisujen sitovuustasokohtaisista vaikutuksista
  • Keusoten päivitetty tilinpäätösarvio ja tarkentunut laskelmat vuoden 2024 valtionosuusvaikutuksista
  • mahdollisesti tarkempaa tietoa tehtävälaajennusten etenemisestä ja laskelmia uusien lakisääteisten tehtävien kustannusvaikutuksista

Kehysvalmistelun lähtökohdat
Vuosien 2023-26 talousohjelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu talousohjelma vuosille 2022-25 (KV 23.5.2022 § 39). Verotulot on huomioitu huhtukuussa julkaistun Kuntaliiton veroennustekehikon ja valtionosuudet toukokuussa valtiovarainministeriön julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti, jotka sisältävät päivitetyn sote-rahoituslaskelman mukaisen 12,63 %-yksikön kunnallisveroleikkauksen.

Teknisen viranhaltijakehyksen valmisteluissa on huomioitu toimintakatemuutoksina vuoden 2022 tilinpäätösennusteiden pohjalta pakottavat, pysyvät menolisäykset ja muut varmistuneet muutostarpeet. Koronalla ei ole arvioitu olevan vaikutusta enää vuoden 2023 toimintatuottoihin. Huomioidut muutokset:

  • Poikkeuksellisten hinnankorotusten vaikutus toimintakuluihin
  • Palkankorotusten vaikutus toimintakuluihin
  • Eläkemenoperusteisten maksujen muutos tasausmaksuksi
  • Microsoft-lisenssien tietoturvalaajennus
  • Lakimuutos, Kolmiportaisen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksessa
  • Lakimuutos, Oppivelvollisuuden laajentuminen (tarkistus vuodelle 2026)
  • Yläkoulujen oppilasmäärän kasvu
  • Palveluatarpeen kasvu - vaativimman erityisen tuen ratkaisut
  • Keskuskentän ylläpitokustannusten kasvu

Viranhaltijakehyksessä on huomioitu alustava investointiohjelmaesitys ja sen mukaiset poistot ja vaikutukset rahoituskuluihin. Korkojen on arvioitu nousevan suunnittelukaudella 1,8 %:iin vuonna 2026. Kaupungin lainamäärän ollessa korkea ja uudisrahoitustarpeen pysyessä merkittävänä taloussuunnitelmakaudella korkokulut yltävät lähes 6 miljoonaan euroon vuonna 2026.

Ohjeet viranhaltijavalmistelulle
Kaupungin tuloslaskelma alustavan kehyksen mukaisin lähtöoletuksin on selvästi ylijäämäinen vuonna 2023 soteuudistuksen verohännän ansiosta. Vuonna 2024 ylijäämä pienenee huomattavasti ja vuonna 2025 tulos painuu alijäämäiseksi, vaikka toimintaa sopeutetaan aiemman talousohjelmapäätöksen mukaisesti 3 miljoonalla eurolla pysyvästi vuodesta 2024 alkaen. Poistojen ja korkokulujen kasvun vaikutusten hillitsemiseksi investointiohjelmia tulee arvioida kriittisesti pyrkien tasoittamaan lähivuosien investointipainetta.  

Talouden tasapainon varmistamiseksi tulee ennakoiden hakea mahdollisia lisäsopeutustoimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi. Menojen kasvua tulee hillitä etsimällä menopaineisiin rahoitus kehyksen sisältä. Ainoastaan välttämättömät lakimuutoksiin tms. perustuvat lisäykset voidaan toteuttaa kehystä kasvattaen. Pääsääntöisesti lakisääteisille tehtävälaajennuksille on odotettavissa myös rahoitusta, jotka sisällytetään yleensä laskennallisesti valtionosuuksiin.

KR

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää 

  1. merkitä alustavan viranhaltijakehyksen 2023-2026 tiedoksi 
  2. antaa palvelualueille valmisteluohjeeksi 
    • kattaa menopaineet ensisijaisesti olevista kehyksistä toimintaa sopeuttamalla 
    • tarkastella investointiohjelmia kriittisesti pyrkien keventämään lähivuosien investointipainetta

Käsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiakohtia § 177 - 178.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Järvenpään kaupungin talous 2021

Kaupungin taseessa oli vuoden 2021 lopussa 14,2 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää. Kuluvan vuoden alkuperäinen talousarvio laadittiin 0,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Osavuosikatsauksen tilinpäätösennuste on selvästi negatiivinen, mikä tarkoittaa, että taloudellisen liikkumavaran turvaavan ylijäämäpuskuri kerryttämisvaade kohdistuu tuleviin vuosiin. Kaupungin taloustilanne ei edelleenkään mahdollista menolisäyksiä ilman vastaavia tulovirtoja. Vähänkin suurempi yllättävä menoylitys tai tulomenetys pudottaa kaupungin taseeseen kertyneen ylijäämän lähelle kriisikuntakriteerin täyttymistä. Puskurin tulisi olla tasolla, jolla toimintaa voitaisiin suunnitella ja toteuttaa ilman tarvetta hätäratkaisujen tekemiseen kriisikuntakriteerien välttämiseksi.

Kesäkuun ennusteen mukaan kaupungin tulos on kuluvana vuonna 6,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Ylijäämäpuskuria on näin ollen vuoden lopussa jäljellä vain 7,4 Me. 

Kuluvan vuoden verotulot ovat toteutuneet odotettua parempina, mutta palvelualueet ovat ylittämässä määrärahansa yhteensä lähes miljoonalla eurolla. Sotemäärärahan menoylitysarvio on tällä hetkellä lähes 8 miljoonaa euroa kaupungin budjettiin nähden, mikä tulee heikentämää kaupungin rahoitustilannetta vuodesta 2024 alkaen, kun valtionosuudet tasataan kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.

Kesäkuun tilinpäätösennusteen mukaan kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan yli 47 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 264 miljoonaa euroa. 

Kehyksen laadintaperiaatteet

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.11.2020 § 113 sitovan talousohjelman nelivuotiskaudelle 2022-​25. Nyt käsiteltävä kehys laaditaan vuosiksi 2023-26. Kehyskausi sisältää kuntahistoria suurimman rakenteellisen muutoksen, kun eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali-​ ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueiden vastuulle.

Kehyksessä on huomioitu hyvinvointialueelle siirtyvät tulot viimeisimpien käyttävissä olevien laskelmien mukaisesti. Tiedot uudistuksen vaikutuksista kuntien verorahoitukseen vuodesta 2024 alkaen varmistuvat vasta syksyllä 2023, joten kehyslaskelmiin sisältyy suunnitelmavuosien osalta edelleen merkittävää epävarmuutta. 

Edellisten talousohjelmien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko talousohjelmakauden osalta. Mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2023,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2023 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä vuosille 2024-​26. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan vuosien 2024-​26 määrärahasta.

Valtuuston sitovuustasoista poistuu Keusoten ja Pelastustoimen sitovuustasot. Muutoin sitovuustasoihin ei esitetä muutoksia. 

Kansallisessa taloustietojen raportoinnissa siirryttiin vuonna 2021 kvartaaliraportointiin. Rytmiin synkronoiden valtuustolle tehtävä laajempi talousarvioseuranta, ns. osavuosikatsaus tehdään 6 kuukauden tilanteesta. Lisäksi talousjaostolle ja kaupungin johdolle raportoidaan taloustilanteesta kuukausittain. 

Talousarviokehys 2023-​26

Vuosien 2023-​26 talousohjelman lähtökohtana on voimassa oleva muutettu talousohjelma vuosille 2022-​25 (KV 23.5.2022 § 39). Kehykseen ei ole sisällytetty ehdotuksia veroperusteiden muutoksista. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton elokuun veroennustekehikon pohjalta ja valtionosuudet valtiovarainministeriön julkaisemien ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaisesti. 

Kaupungin kehys ei sisällä sosiaali- ja terveyspalveluja, pelastustoimen tai oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja, jotka siirtyvät 1.1.2023 hyvinvointialueiden järjestettäväksi.

Talousohjelmakehyksen mukainen kaupungin neljän vuoden yhteenlaskettu tulos on 14,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä syntyy kokonaisuudessaan vuonna 2023. Vuosi näyttäytyy laskelmissa poikkeuksellisena, koska kaupungille tilittyy verohännät aikaisemmilta verovuosilta ja menot ovat uuden hyvinvointialuerakenteen mukaisesti alhaisemmat. Vuosien 2024-26 yhteenlaskettu tulos on vain -1 t€, vuoden 2026 tuloksen jäädessä jopa 2,2 M€ alijäämäiseksi. Talousohjelmakauden laskeva tuloskehitys uhkaa toteutuessaan ylijäämäpuskurin riittävää tasoa pitemmällä aikavälillä. Toimenpiteisiin on tarvittaessa ryhdyttävä seuraavilla talousohjelmakierroksilla, jos nykylaskelmat osoittautuvat kuntien ja hyvinvointialueiden lopullisten rahoituslaskelmien jälkeen pitäviksi.     

Talousohjelmavuosien taloutta ei ole tasapainotettu lisäämällä maanmyyntejä,​ vaan ne on pidetty tasolla,​ jonka arvioidaan olevan saavutettavissa myös heikommassa suhdannetilanteessa. Summa on kuitenkin edelleen merkittävä, vaihdellen 6,4-7,1 miljoonassa eurossa vuosittain. Käyttöomaisuuden myyntien kertaluontoisuudesta johtuen niiden varaan ei tule rakentaa pysyvien menojen rahoitusta, vaan tulot tulisi pystyä käyttämään investointien rahoitukseen tai lainojen takaisinmaksuun.  

Kehyksessä on huomioitu kaupunginhallituksen 20.6.2022 § 178 käsittelemä alustava investointiohjelmaesitys ja sen mukaiset poistot sekä lainat ja lainojen rahoituskulut. Alustavassa investointiohjelmassa 10 vuoden nettoinvestointitaso on yhteensä 371 Me, ja talousohjelmakauden nettoinvestoinnit ovat 193 Me. Investointiohjelma täsmentyy lautakuntien lausuntokierroksen ja Hyvon palveluverkkosuunnittelun perusteella syksyn aikana ja muutokset huomioidaan lopullisessa talousohjelmassa. 

Käyttötalous

Palvelualueille ja muille sitovuustasoille kohdistuvat toimintakatetavoitteet vuosille 2023-​26 on esitetty kehysliitteessä. Kehykseen sisältyy aikaisempien talousohjelmien yhteydessä hyväksytyt sopeutustavoitteet ja mm. HSL:ään liittyminen vuoden 2024 alusta alkaen. 

Kehyksen valmistelussa on huomioitu sitovuustasoittain toimintakatemuutoksina vuoden 2022 tilinpäätösennusteiden pohjalta välttämättömät,​ pysyvät menolisäykset ja muut varmistuneet, pääosin lakisääteisiin tehtävämuutoksiin perustuvat muutokset. Huomioidut muutokset ovat:

  • kolmiportaisen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksessa
  • varhaiskasvatusmaksulain muutos
  • yläkoulujen oppilasmäärien kasvu
  • vaativamman erityisen tuen ratkaisut opetuksessa
  • kotikuntakorvausten kasvu
  • oppivelvollisuuden laajennuksen tarkennetut kustannusvaikutukset
  • vakan palvelusetelin indeksikorotus
  • Microsoft-lisenssien tietoturvalaajennus
  • opkan sopeutustavoitteen tarkennus ict-kulujen osalta
  • keskuskentän ylläpitokustannusten kasvu.
     

Lisäksi kehyksessä on huomioitu 

  • kunta-​alan palkankorotukset 8.6.2022 palkkaratkaisun mukaisesti
  • eläkemenoperusteisten maksujen maksuperusteen muutos
  • korkokulujen kasvu muuttuneen markkinatilanteen ja lainamääräkehityksen mukaisesti
  • inflaatiokehityksen aiheuttamat normaalia suuremmat hinnankorotuspaineet 
  • varaus kuntien maksettavaksi jäävien sote-kuntayhtymien purkuun ja muihin menohäntiin liittyviin kustannuksiin.
     

Sisäiset erät on huomioitu kehyksessä voimassa olevan talousohjelman mukaisina. Sisäiset erät ja mahdolliset palvelualueiden tehtävänjakoon liittyvät määrärahasiirrot tullaan tarkentamaan kaupunginjohtajan talousohjelmaesitykseen. Muutostekijöinä ei ole otettu huomioon Järvenpään Veden johtokunnan päätöstä 1.6.2022 § 12 "Järvenpään Veden vuoden 2023 talousarvion ja taloussuunnitteluvuosien valmistelu" toimintakatevaatimuksen pienentämiseksi. 

Toiminnan kustannuksiin kohdistuvat yleiset menopaineet ovat merkittävät. Kaupunkiin jäävien yksiköiden toimintakatteen alijäämän kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja nousee yleisistä muutostekijöistä johtuen 3,7 prosenttiin vuonna 2023, vaikka ohjelma sisältää huomattavia sopeutustoimia. 

Käyttöomaisuuden myyntivoittoja arvoidaan kertyvän vuosina 2023-26 26​,6 miljoonaa euroa. Maanmyyntien aikataulua ja hankkeita on tarkennettu viimeisimpien myyntiarvioiden mukaan.

Verorahoitus

Verorahoitus perustuu kuntaliiton elokuussa julkaisemiin verotuloennusteisiin ja valtionvarainministeriön ennakollisiin valtionosuuslaskelmiin. Vuosien 2024-26 laskelmiin sisältyy merkittävää epävarmuutta. Kuntaliiton verotuloennusteet ja valtionosuusratkaisut täsmentyvät syksyn aikana ja ne päivitetään viimeisimpien tietojen mukaisesti seuraavissa talousarvion- ja suunnitelman käsittelyvaiheissa.

Kehys ei sisällä veronkorotusesityksiä. Veronkorotusten tarpeellisuutta tullaan arvioimaan uudelleen seuraavaa talousohjelmaa laadittaessa, kun hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kaupungin verorahoitukseen on varmistuneet. 

Rahoitus ja investoinnit

Alustavan investointiohjelman mukaiset investointimenot ovat erittäin korkeat vaihdellen 49-​59 miljoonassa eurossa vuosina 2023-​26. Tulorahoituksen vähäisyydestä ja korkeasta investointitasosta johtuen uutta lainaa otetaan 6,7 miljoonaa euroja vuonna 2023 ja yhteensä 59,6 miljoonaa euroa vuosina 2024-​26. Investointien seurauksena poistot kasvavat ja lisäävät tulosvaikutteisia menoja vuoden 2022 tasosta 7,7 miljoonalla eurolla vuoteen 2026 mennessä. Lainaa ohjelmakauden päättyessä on yhteensä lähes 333 miljoonaa euroa.

Korkotason on arvioitu olevan 2% uusille nostettaville lainoille. Kaupungin lainamäärän ollessa korkea ja kasvaessa edelleen korkokulut kasvavat talousohjelmakaudella vuoden 2022 talousarviotasosta 4,7 miljoonalla vuoteen 2026, jolloin korkokulut ovat noin 6 M€ vuodessa.

Yhteenveto

Kehyksen mukainen kaupungin tulos on 14,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2023 ja taseen kertynyt ylijäämä on vuoden lopussa noin 29 miljoonaa euroa vuoden 2022 toteutuessa muutetun talousarvion mukaisesti. Osavuosikatsauksen mukaisen 2022 ennusteen toteutuessa ylijäämää on 21,4 miljoonaa euroa 2023 lopussa. Suunnitelmavuosina ei synny uutta yli- tai alijäämää, joten vuoden 2026 tilanne on sama kuin 2023.  

Prosessin eteneminen

Kaupunginvaltuusto saa syyskuun kokouksessaan hyväksyttäväkseen kehyksen talousohjelmakaudelle. Kaupunginhallituksen kesäkuussa lähettämä, talousarvion pohjamateriaalina toimiva alustava investointiohjelma on lautakuntien käsittelyssä lokakuussa samalla,​ kun lautakunnat tekevät esityksensä vuosien 2023-​26 talousarviosta ja -​ohjelmasta. 

Investointiohjelma sekä​ talousarvio​ ja -​ohjelma tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn marraskuun lopussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 12.12.2022. Tarkempi aikataulu ja vaiheistus on esitetty pykälän oheismateriaalissa. 

KR

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle,​ että valtuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2023-26 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.

 

Käsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti vuosien 2023 - 2026 talousohjelmakehystä.

Mikko Taavitsainen teki Laura Virkkusen, Tomi Passin, Willem van Schevikhovenin, Tuija Kuusiston ja Pirjo Komulaisen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: 
"Päätösehdotuksen loppuun lisätään lause: "Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin." 

Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 16.23-16.30

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus. Puheenjohtaja tiedusteli kaupunginhallitukselta, voidaanko muutosehdotus hyväksyä yksimielisesti. Tämä sopi kaupunginhallitukselle.  

Päätös

Hyväksyttiin yksimielisesti Taavitsaisen muutosehdotuksen mukaisesti: 

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2023-26 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti. 

Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin.

Valmistelija

Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut


Kaupunginhallitus 29.8.2022 § 202 

 

Ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviovalmistelun lähtökohdaksi nelivuotisen talousohjelmakehyksen vuosille 2023-26 liitteessä 1 esitetyn mukaisesti.

Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin.

 

Käsittely:

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa
​​​​​
Valtuutettu Haaparanta teki muutosehdotuksen;

Esitys, että talousjohtaja huomioi talousarviovalmisteluissa Järvenpään Veden esityksen, jolloin toimintakatteesta ja peruspääomasta vähennetään 407000€ vahvistetusta taloussuunnitelmasta. 

Haaparannan muutosehdotus raukesi kannattamattomana.

 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2023 - 2026 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2023 sekä talousohjelma vuosille 2023 - 2026.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2023 - 2026. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2023 - 2026 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2022 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Talousarvioesityksessä ei ole vielä huomioitu sopimusperusteisia hinnankorotuksia ostopalveluihin.

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ehdotus vuosille 2023 - 2026 on kaupunginhallituksen antaman alustavan kehyksen mukainen.

Ehdotus

Esittelijä

Merja Narvo-Akkola, palvelualuejohtaja, merja.narvo-akkola@jarvenpaa.fi

Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2023 - 2026
  2. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

 

Käsittely
Talouspäällikkö Jarkko Virolainen selosti asiaa. 
Tehdään tekninen korjaus liiteessä olevaan taulukkoon lapsimäärää koskien.

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti tekninen korjaus huomioiden.

Valmistelija

Jarkko Virolainen, Talouspäällikkö, jarkko.virolainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2023 - 2026 sisältää kuntalain 110 §:ssä tarkoitetun talousarvion vuodelle 2023 sekä talousohjelma vuosille 2023 - 2026.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2023 - 2026. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2023 - 2026 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2022 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Lautakunnan esityksessä ei ole vielä huomioitu sopimuspohjaisia hinnankorotuksia ostopalveluih

Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnoksen 2023-2026 toimintakate on kaupunginhallituksen 29.8.2022 päättämän raamin mukainen. Talousarvion täytäntöönpano raamin mukaisena edellyttää palveluiden sopeuttamista, jota tarkastellaan käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. Sopeuttaminen tulee tehdä kokonaisarviona, huomioiden toimintakulujen lisäksi toimenpiteiden mahdolliset vaikutukset palvelualueen tulokertymään.

KS

Ehdotus

Esittelijä

Kristiina Soots, palvelualuejohtaja, kristiina.soots@jarvenpaa.fi

Hyvinvointilautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2023 - 2026
  2. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

 

Käsittely

Palvelualuejohtaja Kristiina Soots ja talouspäällikkö Jarkko Virolainen selostivat asiaa. 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Lisäksi hyvinvointilautakunta valtuutti vastuuhenkilöt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset ja päivitykset liitteisiin.    

Valmistelija

Timo Väisänen, talouspäällikkö, timo.vaisanen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarvio- ja talousohjelmaluonnos 2023 - 2026 sisältää kuntalain 110 §:ssä talousarvion vuodelle 2022 sekä talousohjelma vuosille 2023 - 2026.

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille neljälle vuodelle kehys. Keskeisimpänä osana kehyksessä on se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2023 - 2026. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita.

Kaupunkikehityksen palvelualueen talousarvio- ja talousohjelmaluonnos ja ehdotus vuosille 2023 - 2026 on rakennettu niin, että pohjaksi on otettu vuoden 2022 talousarvion luvut, joita on muutettu tiedossa olevilla tuleville vuosille kohdistuvilla muutostekijöillä sekä sopeuttamistoimenpiteillä. Lautakunnan esityksessä ei ole vielä huomioitu sopimuspohjaisia hinnankorotuksia ostopalveluihin. Pääsääntöisesti talouden tasapainon varmistamiseksi tulee ennakoiden hakea mahdollisia lisäsopeutustoimenpiteitä menokehityksen hillitsemiseksi. Menojen kasvua tulee hillitä etsimällä menopaineisiin rahoitus kehyksen sisältä. Ainoastaan välttämättömät lakimuutoksiin tms. perustuvat lisäykset voidaan toteuttaa kehystä kasvattaen. Pääsääntöisesti lakisääteisille tehtävälaajennuksille on odotettavissa myös rahoitusta, jotka sisällytetään yleensä laskennallisesti valtionosuuksiin.

Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi Kaupunginhallitus edellytti kokouksessaan 29.8.2022 § 202, että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset, joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin. Kaupunkikehityksen palvelualueen esitys menoleikkauksista keskustelun lähtökohdaksi liitemateriaalina.

Palvelualueen luvuissa vuosille 2023-2026 ei ole huomioitu suunniteltua esikunnan ja palvelupisteen siirtymistä Konsernipalveluihin vuoden 2023 alusta lukien. Luvuissa ei ole myöskään otettu huomioon mahdollista pysäköinninvalvonnan siirtymistä Konsernipalveluihin.

HP

Ehdotus

Esittelijä

Harri Palviainen, Kaupunkikehitysjohtaja, harri.palviainen@jarvenpaa.fi

Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  1. liitteenä olevan esityksen palvelualuettaan koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksesta 2023 - 2026.
  2. liitteenä olevan esityksen 1,5 prosentin mahdollisista menoleikkauksista vuosille 2023-2026
  3. liitteenä olevan riskienhallintatoimenpiteiden tarkistuksen ja täydennyksen.

 

Käsittely

Kaupunkikehitysjohtaja Harri Palviainen ja talouspäällikkö Timo Väisänen selostivat asiaa.

Kokoustauko asian käsittelyn jälkeen 22.01-22.08 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Lisäksi kaupunkikehityslautakunta valtuutti vastuuhenkilöt tekemään tarvittavat tekniset korjaukset ja päivitykset liitteisiin.      

Valmistelija

Marketta Niemi, talousasiantuntija, marketta.niemi@jarvenpaa.fi

Perustelut

Järvenpään Veden talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023 - 2026

Hallintosäännön 23 §:n Vesiliikelaitoksen johtokunnan tehtävien ja toimivallan mukaan johtokunta laatii ja esittää kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle taloussuunnitelman ja talousarvion, joka sisältää:

• kuntalain 14 §:n tarkoittamat liikelaitoksen toiminnan ja talouden tavoitteet
• liikelaitosta koskevat käyttötalousmäärärahat ja tuloarviot sekä
• investointiohjelman ja rahoitussuunnitelman

Talousarvion toimintasuunnitelman hyväksyy Järvenpään Veden johtokunta. Toimintasuunnitelmassa johtokunta asettaa laitokselle muut kuin kuntalain tarkoittamat sitovat toimintatavoitteet.

Järvenpään Veden talousarvioehdotuksen sisältö

• talousarviotekstin ja toimintasuunnitelman 2023, jossa on johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet
• vesiliikelaitoksen tuloslaskelman v. 2023 - 2026
• vesiliikelaitoksen rahoituslaskelman v. 2023 - 2026
• investointiosan v. 2023 - 2026

Johtokunta päättää Järvenpään Veden talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta lopullisesti sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on käsitellyt kaupungin talousarvion ja -suunnitelman vuodelle 2023 - 2025.

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 20.6.2022 § 177 sekä 29.8.2022 § 202 ja kaupunginvaltuusto 12.9.2022 § 68 antaneet valmisteluohjeet vuosien 2023 - 2026 talousarvion ja -suunnitelman valmistelua varten ja samalla on annettu neljävuotinen talousohjelmakehys. 

Kaupunginvaltuuston talousohjelmakehyksen perusteella Järvenpään Veden ehdotus vesiliikelaitoksen toimintakatteeksi (1 000 €) taloussuunnitelmakaudelle on kehyksen mukainen:

2023 2024 2025 2026 Yhteensä
5 787 5 814  6 167 6 106 23 874

Talousarviovuoden 2023 keskeisiä talouden tunnuslukuja (1 000 €), vertailulukuna vuoden 2022 talousarvion
tarkistettu käyttösuunnitelma:

Tekstiosuus KTA 2022 TA 2023 Muutos %
Liikevaihto 9 547 10 687 11,9
Toimintakulut 4 815 5 117 6,3
Toimintakate 4 942 5 787 17,1
Sumu-poistot 3 129 3 200 2,3
Vuosikate poistoista 113 137 21,2
Liikeylijäämä 1 813 2 587 42,7
Ylijäämä 406

1 180

190,4

Investoinnit 5 500 5 500 0
Lainanotto 0 0 0
Investointien tulorahoitusosuus 64 % 80 %  

Talousarvion valmistelun lähtökohtia käsiteltiin johtokunnan kokouksissa 13.4.2022 § 8 ja 1.6.2022 § 12.

Järvenpään Veden talousarvioon 2023 vaikuttavia asioita:

Kulutuslaskutuksen vesimäärien muutokset

Talousveden osalla laskutettavaa vettä on arvioitu olevan n. 8 000 m³ enemmän kuin TP vuonna 2021.

Jäteveden osalla laskutettavaa jätevettä arvioitu olevan 5 000 m³ enemmän kuin TP vuonna 2021.

Käyttömenot

Keski- Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) on antanut yksikköhinnat heidän perimille käyttö- ja vuosimaksuille. Laskutettava yksikköhinta on ollut 1.8. 2022 alkaen yhteensä 31,8 snt/m³. Vuonna 2023 Kuvesin käyttö- ja vuosimaksujen yksikköhinta on yhteensä 34,9 snt/m³. 

Keski- Uudenmaan vesiliikelaitoskuntayhtymältä (KUVESI) ostettavan veden hinnan arvioidaan pysyvän ennallaan. Vuoden 2022 hinta on 39 snt/m³.

Käyttö-, perus- ja liittymismaksutulot 

Asiakkailta perittäviä vesi- ja jätevesimaksuja sekä perusmaksuja on korotettu edellisen kerran 1.4.2022 alkaen.  Vuoden 2023 talousarvion osalle on huomioitu 1.4.2023 alkaen taksan korotukset.Talousveden käyttömaksuihin 6 %, jäteveden käyttömaksuihin 9 % ja perusmaksuihin 15 % korotukset. Liittymismaksuihin ei ole suunniteltu korotuksia. Talousveden hinta korotuksen jälkeen olisi 1,42 e/m3 + alv 24 % eli yhteensä 1,76 e/m3. Jäteveden hinta korotuksen jälkeen olisi 2,29 e/m3 + alv 24 % eli yhteensä 2,84 e/m3.

Oheismateriaaleina ovat lähialueiden vesihuoltolaitoksien hintavertailut ja taksankorotusten vaikutus asiakkaalle.

Pankkitilin limiitti

Järvenpään Vedellä on pankkitili, jossa käytettävää limiittiä on 2 Me.

Investoinnit

Talousohjelmavuosien 2023 - 2026 vesihuollon investointeihin on määrärahaa (1 000 €) varattu tämän hetkisen arvion mukaan seuraavasti:

2023 2024 2025 2026 Yhteensä
5 500 5 500 5 500 6 000 22 500

Talouteen vaikuttavina vuonna 2023 ovat investoinnit muun muassa Ainolan keskuksen rakentaminen, Lehmustien pientaloalue Haarajoella ja Keskustan kehittäminen Bulevardi-korttelin ympäristössä. Katujen peruskorjauksena aloitetaan Kuuselankadun vesihuollon rakentaminen.

Järvenpään Veden omissa investointikohteissa kohteina ovat mm. Kaakkolan vesihuollon uusimisen jatkaminen sekä pumppaamoiden kiinteiden varavoimakoneiden hankinta ja asennus.

Järvenpään Veden kaupungin sijoittamalle pääomalle maksaman koron suuruudeksi on valtuusto päättänyt 6 % peruspääomasta. Tämän kaupungille menevän tuloutuksen vuosittainen määrä on 1,4 Me, joka on noin 13 % laitoksen liikevaihdosta. 

Talousarvioesitys on mukana esittelyaineistossa sisältäen oheismateriaalina olevan riskienarvioinnin.

 

Ehdotus

Esittelijä

Ari Kaunisto, toimitusjohtaja, ari.kaunisto@jarvenpaa.fi

Järvenpään Veden johtokunta päättää hyväksyä

  1. Järvenpään Veden talousarvioesityksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2023–2026 liitteen mukaisesti
  2. Järvenpään Veden riskienhallintatoimenpiteet liitteen mukaisena

 

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän päätösehdotuksen mukaisesti seuraavilla lisäyksillä

  1. Järvenpään Veden johtokunta on omassa esityksessään 1.6.2022 § 12 tehnyt päätöksen äänestyksen jälkeen 5 jaa, 1 ei ääntä kaupungille maksettavan toimintakatteen ja peruspääoman suuruudesta. Kaupunginhallituksen / kaupunginvaltuuston talousarvion jatkokäsittelyn jälkeen johtokunta kokee olleensa pakotettu poikkeamaan edellä mainitusta päätöksestään. Kesäkuussa tehtyyn päätökseen liittyen johtokunnan jäsen Jarno Hautamäki ei yhtynyt edellä kirjattuun.
     
  2. Tulevassa käyttösuunnitelmassa Järvenpään Veden johtokunta tulee varaamaan määrärahan ulkopuolisen selvityksen tekemiseen Järvenpään Vesiliikelaitoksen muuttamisesta osakeyhtiöksi.

Valmistelija

Marjut Torniainen, laskenta-asiantuntija, marjut.torniainen@jarvenpaa.fi

Perustelut

Konserniyhteisöjen tavoiteasetanta on vuodesta 2020 alkaen kytketty osaksi kaupungin talousarviokäsittelyä ja tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä.

Konserniin kuuluville, olennaisille tytäryhteisöille asetetaan talousarvion laadinnan yhteydessä strategisten päämäärien toteuttamista tukevat valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Vuosille 2023-26 yhteisökohtaiset tavoitteet on asetettu Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle, Mestaritoiminta Oy:lle, Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalolle ja Järvenpään Pysäköinti Oy:lle. Muiden yhteisöjen osalta tavoitteet on asetettu yhteisöryhmille yksittäisten yhteisöjen asemasta. 

Tavoitteiden lisäksi tytäryhtiöitä on pyydetty kuvaamaan talousarvioon liitettävään materiaaliin arviot vuoden 2023 toiminnasta ja tulevasta kehityksestä, liikevaihdon ja tuloksen kehityksestä, investoinnesta ja suunnitelluista rakenne- ja rahoitusjärjestelyistä. Lisäksi osana riskienhallintaa on pyydetty arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sanallisten osioiden lisäksi yhtiöiltä on pyydetty talousohjelmakauden tuloslaskelma, tase ja taloudelliset tunnusluvut, joiden pohjalta yhtiöiden tilaa voidaan arvioida ja seurata emon organisaatiossa.

Tavoitteet ja muu raportointi on esitetty pykälän liitteessä. Asiakirja liitetään kaupunginhallituksen talousohjelmaesitykseen. 

Ehdotus

Esittelijä

Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Talousjaosto päättää merkitä liitteen mukaiset konserniyhtiöiden tavoitteet tiedoksi ja lähettää asiakirjan liitettäväksi osaksi kaupunginhallituksen talousarvioesitystä. 
 

Käsittely

Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa. 

Päätös

Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. 

Valmistelija

  • Kimi Alifrosti, Controller, kimi.alifrosti@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, että miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Tasapainon arvioinnissa huomioidaan tarvittaessa taseeseen edellisiltä tilikausilta muodostuneet ylijäämät.

Kaupungin juuri hyväksytty strategia ohjaa taloussuunnitelman valmistelua. Järvenpäästrategian yhtenä kolmesta painopisteenä on kestävä ja hallittu kasvu, jota tukevien strategisten päämäärien mukaisesti kaupungin talous on tasapainossa ja toimintamme on hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmasta kestävää ja vaikuttavaa. 

Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen kehitys määrittää kaupungin toiminnan kasvuvaran. Tavoitteena on ollut pitää kaupungin vuosikate ja tulorahoitus tasolla, joka mahdollistaa strategisten päämäärien mukaisesti taseeseen kertynen ylijäämäpuskurin kartuttamisen ja lainamäärän kasvun hillitsemisen. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmassa on käytetty menosopeutusta, veronkorotuksia ja investointien karsintaa keinoina tavoitteisiin pääsemiseksi. 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämismenot sekä osuus verotuskustannuksista poistuu kaupungin taloussuunnitelmasta vuoden 2023 alusta alkaen. Samassa yhteydessä kunnilta siirretään kunnallisveroa 12,64 %-yksikköä, sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvat valtionosuudet ja kolmannes yhteisöverotuloista hyvinvointialueiden tehtävien rahoitukseen. Siirrettävien menojen ja tulojen lopullinen tasapaino määräytyy vuoden 2022 tilinpäätöstietojen mukaisesti syksyllä 2023.

Laskelmien keskeneräisyydestä johtuen talousohjelman pääpaino on vuodessa 2023. Vuosien 2024-26 luvut täsmentyvät vielä vuonna 2023, mutta jo nyt on näköpiirissä, että kaupunki joutuu sotemenokasvusta aiheutuvan valtionosuusleikkauksena kompensoimiseksi ja varmistaakseen talouden tasapainoisuuden korottamaan veroja suunnitelmakaudella. Poikkeuksellisen maailmantalouden tilanteen ja kehityksen seurauksena talousohjelmaan on jouduttu tekemään oleellisia menolisäyksiä mm. hinnankorotusten ja korkokustannusten nousun seurauksena. 

Taloussuunnitelmaesityksen perustelut

Taloussuunnitelmaesityksen lähtökohtana on kaupunginvaltuuston 12.9.2022 § 68 hyväksymä taloussuunnitelmakehys. Kehyksen hyväksymisen jälkeen taloussuunnitelmaan on toimintakatevaikutteisesti  

  • korotettu verotuskustannusvarausta valtion budjettiesityksen mukaisesti
  • madallettu työmarkkinatuen kuntaosuutta ennusteiden mukaisesti,
  • sisällytetty Konsernipalveluihin määräraha, joka on myöhemmin varhaiskasvatuksen maksulakimuutoksen sisällön ja aikataulun ja palvelutarvearvioiden täsmentyessä kohdennettavissa talousarviomuutoksella Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueelle 
  • myöhennetty HSL:ään liittymistä vuodella vuoteen 2025 alkaen aiemman kustannusarvion (3,3Me) mukaisesti
  • palautettu aiempiin taloussuunnitelmiin sisältynyt varhaiskasvatuksen lapsimäärän vähenemisen mukainen määrärahavähennys
  • tarkennettu uusien lainojen korkokuluarvioksi 3%
  • täsmennetty poikkeuksia hinnankorotuseuroja
     

Toimintakatevaikutteisten muutosten lisäksi kehykseen on tehty sitovuus- ja palvelualueiden välisiä siirtoja hinnankorotusvarauksen ja eläkemenoperusteisten maksujen kohdentamiseksi sekä organisaatiomuutoksiin, sisäisiin laskutuksiin ja muihin sisäisten erien muutoksiin liittyen. Kaikki taloussuunnitelmaan sisältyvät toimintakatevaikutteiset muutokset on esitetty pykälän oheismateriaalissa. 

Taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu

  • aiemmin päätetyt vuosien 2020-23 ja 2024-25 sopeutustavoitteet
  • hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset valtionosuusrahoitukseen viimeisimpien valtionvarainministeriön laskelmien ja vuoden 2022 tilinpäätösennusteiden mukaisesti
  • 0,6 %-yksikön korotus kunnallisveroprosenttiin 1.1.2024 alkaen. Veroperusteista päätetään erikseen vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.  
  • 80% Kaupunkikehityksen arvioimasta maanmyyntipotentiaalista, mikä tarkoittaa 6,4 - 7,1 miljoonaan euron vuosittaisia maanmyyntivoittoja. Kaupungin tuloskehitys on varovaisesta arviosta huolimatta edelleen riippuvainen maanmyyntivoitoista.
  • karsitun investointiohjelmaesityksen mukaiset investoinnit, ja niiden aiheuttamat poistot. Vuosien 2023-2032 Investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Investointiohjelman 4 ensimmäistä vuotta siirtyvät suoraan talousohjelmaan. Investointitaso on taloussuunnitelmakaudella huomattavan suuri.
     

Kaupunginvaltuusto päätti kehyksen hyväksyessään, että  "Kaikkia talouden sektoreita koskevan suuren ja mahdollisesti pitkään jatkuvan epävarmuuden vuoksi sekä huonompaan talouskehitykseen varautumiseksi edellytetään,​ että syksyn 2022 jatkotyöskentelyssä lautakunnat valmistelevat kaupunkitasolla vähintään 1,​5 prosentin mahdolliset menoleikkaukset,​ joita on mahdollista tarkastella ennen lopullisia 2023-​2026 talousohjelmapäätöksiä joulukuussa 2022 ja myöhemmin." Lautakuntien ja Konsernipalvelujen ja Tilaomistuksen esitykset säästölistoiksi on esitetty pykälän oheismateriaalina. Sopeutuslistojen mukaisia euroja ei ole huomioitu taloussuunnitelmaesityksessä, koska taloussuunnitelmaan sisältyy jo ennalta merkittävä määrä aiemmin päätettyjä toiminnan sopeutusvaateita.

Vuoden 2020-23 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä hyväksyttiin rakenteellisia toimenpiteitä, joilla tavoiteltiin pysyvästi 10% sopeutusta vuoden 2019 nettomenoista vuoden 2023 loppuun mennessä. Koronan seurauksena, keväällä 2021 käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen päätettiin 11,7 miljoonan euron lisäsopeutuksesta vuosille 2021-23, jotta saatiin pidettyä tase ylijäämäisenä. Edelleen vuoden 2022 talousohjelmaan lisättiin 3 miljoonan euron pysyvä lisäsopeutustavoite vuodesta 2024 alkaen ylijäämän varmistamiseksi. Aiemmin päätettyjen sopeutustoimien toimeenpano on edelleen kesken. Kaikilta osin tunnistettuja toimenpiteitä ei ole saatu toimeenpantua tai niillä ei ole onnistuttu saavuttamaan tavoiteltua euromääräistä sopeutusta. Käytännössä sopeutusvaateet on kuitenkin huomioitu sitovissa määrärahoissa päätösten mukaisesti ja palvelualueet ja lautakunnat ovat joutunee hakemaan korvaavia toimenpiteitä budjeteissa pysyäkseen. Oletettavaa on, että nyt listattuja menosopeutuskeinoja joudutaan soveltuvin osin käyttämään keinoina aiempien taloussopeutusvaatimusten saavuttamiseksi.  

Taloussuunnitelma

Kaupungin syyskuun tilinpäätösennuste Keusoten uusimmalla ylitysennusteella täydennettynä johtaa 14,8 Me alijäämäiseen tulokseen. Ennusteen toteutuessa taseeseen kertyy - 0,6 miljoonaa euroa alijäämää. Tarkentuvat muun toiminnan ennusteet ja verotulokertymät voivat vielä parantaa tulosta ja alijäämältä on mahdollisuus välttyä, mutta käytännössä uuteen suunnittelukauteen lähdetään ilman taloudellista ylijäämäpuskuria.

Vuoden 2023 verotulohäntien ansiosta kaupungin tulos on 2023 poikkeuksellisen hyvä, 14,1 Me, mikä palauttaa ylijäämän liki vuoden 2021 tasoa. Vuosina 2024-26 tulos on vuosittain 1-3,5 Me ylijäämäinen. Ilman talousohjelmaan vuodesta 2024 alkaen sisällytettyä 3 miljoonan euron toimintakatesopeutusta ja veronkorotusta tulos kääntyisi alijäämäiseksi 2024.

Käyttötalous
Sopeutustoimenpiteiden ansiosta palvelualueiden toimintakatteet kehittyvät taloussuunnitelmakaudella maltillisesti, vaikka palkan- ja hinnankorotukset aiheuttavat merkittäviä menolisäyksiä. Toimintakatteen kasvu ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja pysyy taloussuunnitelmakaudella keskimäärin 2,2%.

Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset huomioiden toimintakatteen alijäämä kasvaa vuosina 2023-26 keskimäärin 2,5 % vuodessa.  

Verorahoitus
Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2023 veroperusteet 14.11.2022 § 87. Kaupungin tuloveroprosentti on hyvinvointialueuudistusleikkauksen jälkeen 7,61% ja kiinteistöveroprosentit pidettiin edellisen vuoden tasolla. Talousohjelmassa on ennakoivasti esitetty suunnitelmavuosille 0,6 %-yksikön korotusta kunnallisveroon, jolla katetaan leikkaantuvien valtionosuuksien aiheuttamaa rahoitusvajetta. Veronkorotuksesta päätetään kuitenkin vasta syksyllä 2023, jolloin on tiedossa myös lopullinen hyvinvointialueuudistuksesta aiheutuva valtionosuusleikkaus.

Kaupungin verotulot pienenevät hyvinvointialueuudistuksen seurauksena lähes 50 prosenttia kuluvan vuoden 230 miljoonasta eurosta 118 miljoonaan euroon vuonna 2023. Vuosina 2024-26 verotulot kasvavat keskimäärin 2,8% esitetyn veronkorotuksen ansiosta ja nousevat lähes 128 miljoonaan euroon vuonna 2026. Ilman veronkorotusta verotulot laskisivat vielä vuonna 2024, johtuen korkeamman veroprosentin "verohännän" pienentymisestä. Ilman korkeamman veroprosentin tilittyviä "verohäntiä", vuosien 2021 ja 2024 veroprosenttien nostojen ja vuosien 2020 ja 2021 korotetun yhteisöveron tuottoja verotuloja arvioidaan kasvavan talousohjelmakaudella vuosina 2023-26 keskimäärin 4,4%.

Kuntien valtionosuuksista siirretään vuonna 2023 noin kaksi kolmasosaa hyvinvointialueille. Talousohjelman valtionosuusarvio pohjautuu Valtionvarainministeriön syyskuun ennakkotietoon vuodelle 2023 ja suunnitelmavuosille VM:n kuntatalousohjelman painelaskurin pohjatietoihin sekä Keusoten talousarvion ylitysarvion vaikutuksiin suunnitelmavuosien valtionosuuksiin. Laskelmat tarkentuvat koko maan tilinpäätöstietojen pohjalta lopullisiksi syksyllä 2023, mikä heikentää taloussuunnitelmavuosien tuloarvioiden luotettavuutta ja voi merkittävästi muuttaa kaupungille maksettavaksi jääviä valtionosuustasauksia.

Valtionosuudet ovat vuonna 2023 18,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 valtionosuuksien ennakoidaan laskevan vielä 58 % 7,8 miljoonaan euroon, koska Järvenpään sotekustannukset ylittävät nykylaskelmien pohjatietona käytetyn talousarviotiedon 21 miljoonalla eurolla. Ylittyvät kustannukset leikkaavat kaupungin valtionosuutta pysyvästi. 

Investoinnit
Taloussuunnitelman investointiosa pohjautuu erikseen hyväksyttävään vuosien 2023-2032 investointiohjelmaesitykseen. Nettoinvestointien määrä vaihtelee taloussuunnitelmavuosina 41 ja 53 miljoonan euron välillä. Investointitaso on taloussuunnitelmavuosina korkea erityisesti talonrakennuksen ja kunnallistekniikan rakentamisen vuoksi. Investointien seurauksena vuosittainen poistotaso kasvaa vuoden 2022 tilanteesta vuosittain noin 1,7 miljoonalla eurolla muodostaen oleellisen lisähaasteen tasapainoisen talouden ylläpidolle.

Lainat ja tulorahoitus
Kaupungin tulorahoituksen taso jää suunnitelmakaudella suhteellisen matalaksi. Vuonna 2023 vuosikate on 41,4 miljoonaa euroa, mutta laskee suunnitelmavuosina noin 30 miljoonaan. Vuosikatteella pystytään kattamaan noin 69 % koko kauden 193,6 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Tästä johtuen lainamäärä kasvaa nopeasti vuoden 2022 tilinpäätösennusteen mukaisesta 265 miljoonasta 317 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana reilusta 5700 eurosta lähes 6400 euroon per asukas. 

Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-26 on esitetty listan liitteenä.

Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely käydään 24.11.2022.

Talousarvion sitovuusmääräykset

Sitovuustasojen taloussuunnitelma laaditaan nettositovana vuosille 2023-26. Määrärahojen sitovuus koskee koko nelivuotiskautta. Mikäli lautakunnat alittavat budjettinsa yksittäisenä vuonna, saavat ne määrärahan käyttöönsä seuraavana vuonna. Toisaalta lautakunnille ei myönnetä lisämäärärahaa, ilman esitystä ylityksen kattamisesta tulevien vuosien kehyksistä. Aikaisempien vuosien talousarviopäätösten yhteydessä on sovittu sopeutustoimista, joiden mukaiset talousvaikutusten on huomioitu sitovissa määrärahoissa. Ensimmäisellä sopeutuskierroksella valtuusto hyväksyi erikseen toimenpiteet, joilla sopeutuksia tavoitellaan. Käytännössä toimenpiteet eivät ole kaikilta osin toteutuneet, jolloin palvelualueet ovat hakeneet korvaavat toimenpiteet pysyäkseen budjeteissa. Käytännössä lautakunnat päättävät, millä toimenpiteillä ne tasapainottavat taloutensa taloussuunnitelman mukaisiin lukuihin, eikä erillisistä toimenpiteiden toteumaseurantaa ole tarkoituksenmukaista jatkaa.  

Valtuusto asettaa tavoitteet sitovuustasoittain. Valtuustoon nähden sitovia ovat sitovat toiminnalliset tavoitteet ja niiden mittarit sekä määrärahat toimintakatteen osalta. Lautakunnat asettavat valtuustotasoa tarkemmat tavoitteet käyttösuunnitelmissa valtuuston vahvistaman taloussuunnitelmapäätöksen jälkeen. Sitovuustasoihin ei ole esitetty muutoksia. 

Muutosvaltuudet

Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti konsernin kaikkia hallintotehtäviä koskevan sopeutusohjelman palvelualueille kohdentumaton osuus on sisällytetty talousarviossa konsernipalvelujen määrärahaan. Sopeutuksen toteuttaminen tulee edelleen edellyttämään tehtäväjärjestelyjä ja pieniä määrärahasiirtoja eri kehysten välillä prosesseja kehitettäessä. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunginjohtajalla on myös vuonna 2023 oikeus siirtää näitä määrärahoja, jotta ohjelma saadaan pantua toimeen.

Talousarviossa on edelleen mukana kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen tehostaminen. Osana tehostamistavoitetta ollaan subventoitujen tilojen osalta vaiheittain siirtymässä malliin, jossa vuokralainen maksaa tiloista markkinavuokraa ja Hyvinvoinnin palvelualue voi myöntää yhteisölle hakemuksen perusteella vuokra-avusta. Muutoksen toimeenpanemiseksi esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus päättää määrärahamuutoksista, joilla ei ole toimintakatevaikutusta, palvelualueiden ja tilaomistuksen välillä. 

Kehitysinvestoinneissa on varattuna määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kehitysinvestointien osalta esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus. 

 

KR

Ehdotus

Esittelijä

  • Iiris Laukkanen, hallintojohtaja, vt. kaupunginjohtaja, iiris.laukkanen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy talousarvion investointiosan vuosille 2023-26 aiemmin hyväksymänsä 10 vuoden investointiohjelman mukaisena
  2. hyväksyy liitteenä olevan talousarvion ja talousohjelman muilta osin
  3. valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään tarvittavat teknisluontoiset korjaukset laskelmiin ja talousarviokirjaan, jos tarvetta käsittelyssä tehtyjen päätösten jälkeen ilmenee
  4. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään hallinnon sopeutusohjelman toteuttamiseen liittyvien työnjaon muutosten edellyttämistä määrärahasiirroista tarvittaessa
  5. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yhteisötilojen markkinaehtoinen vuokraus-avustus -malliin siirtymisen edellyttämistä, ei toimintakatevaikutteisista määrärahamuutoksista.
  6. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja kaupunginhallituksen sen ylittävistä hankkeista.

 

Käsittely

Vt. Kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen ja talousjohtaja Kirsi Rinne selostivat asiaa. 

Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kaupunginhallitus yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun. Tämä sopi kaupunginhallitukselle. 

Kokoustauko pykälän käsittelyn jälkeen klo 16.09-16.15.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun.    

Tiedoksi

KV