Kaupunginhallitus, kokous 13.8.2018

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 192 Oikaisuvaatimuksen hylkääminen / ullakkohuoneiden palokatkot

JARDno-2018-2240

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Ville Voima, tarkastaja, ville.voima@jarvenpaa.fi
Laura Kattelmäki, lakimies, laura.kattelmaki@jarvenpaa.fi

Perustelut

Asian tausta

Asunto-osakeyhtiö on asiamiehensä välityksellä esittänyt Järvenpään kaupungille sekä yhteisvastuullisesti kaupungin kahdelle virkamiehelle sähköpostitse 4.4.2018 yhteensä 144 518,07 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan vaatimus koskee palokatkojen rakentamisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia. Esitetty vaatimussumma sisältää kuitenkin koko kattourakasta aiheutuneet kustannukset, ei ainoastaan palokatkojen rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Lisäksi asunto-osakeyhtiö on vaatinut kaupunkia ja yhteisvastuullisesti kaupungin kahta virkamiestä korvaamaan asiasta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneet asianajokulut. Molempia suorituksia on vaadittu viivästyskorkoineen, 30 päivää vahingonkorvausvaatimuksen vastaanottamisesta lukien.

Asunto-osakeyhtiön näkemyksen mukaan Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan vaatimus palokatkojen rakentamisesta on ollut lakiin ja rakennusmääräyksiin perustumaton. Asunto-osakeyhtiön mukaan rakennusmääräykset eivät edellytä alempien rakenteiden uusimista nykymääräysten mukaiseksi, kun kyseessä on pintamateriaaleihin kohdistuva vähäinen korjaustoimenpide, kuten katemateriaalien uusiminen. Yhtiön mukaan rakennusvalvonnalla ei myöskään ole toimivaltaa asettaa ehtoja rakentamiselle lupaprosessin ulkopuolella.

Vahingonkorvausvaatimuksessa ei ole tuotu ilmi, milloin kyseiset, vaatimuksen perusteena olevat, rakennustyöt on tehty. Vahingonkorvausvaatimukseen on liitetty kaupungin kanssa käytyä sähköpostikirjeenvaihtoa vuosilta 2013 ja 2014 sekä laskuja vuodelta 2016.

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Edellä 1 momentissa säädetty vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkorvauslain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan vahingosta, jonka työntekijä työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa, hän on velvollinen korvaamaan määrän, joka harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon vahingon suuruus, teon laatu, vahingon aiheuttajan asema, vahingon kärsineen tarve sekä muut olosuhteet. Jos työntekijän viaksi jää vain lievä tuottamus, ei vahingonkorvausta ole tuomittava. Vahingonkorvauslain 4 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta saman luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukaisesti.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on kuitenkin aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Viranomaisen neuvontavelvollisuus

Hallintolain 2 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta. Vastaamisvelvoitteen on hallituksen esityksessä katsottu koskevan asiallisia ja riittävän yksilöityjä kysymyksiä ja tiedusteluja.

Rakennusvalvonnan selvitys

Kyseessä olevien rakennusten alkuperäisten katteiden muutostyöt ovat asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä saadun tiedon mukaan alkaneet huhtikuussa 2013. Muutostyön tarkoituksena oli uusia katteiden kattotiilet ja mahdolliset kosteusvaurioituneet puurakenteet. Vuonna 2016 taloyhtiössä uusittiin katteiden korjaustyöt vuoden 2013 muutostöiden tavarantarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tavarantarkastuspöytäkirjassa on maininta yläpohjan huoneistokohtaisten palokatkojen puuttumisen lisäksi seuraavista virheistä: aluskate oli kiristetty suoraksi, vastoin valmistajan ohjeita, eli ns. 30mm ”roikkuma” puuttui, kattotiilien asennuksessa oli puutteita, ja olemassa olevista yläpohjan palokatkoista puuttui vesikatteeseen saakka ulottuva palovilla. Isännöitsijän kaupungille toimittamista asianosaisten ja heidän asiamiehensä välisestä sähköpostiviestittelystä käy selkeästi ilmi heidän tyytymättömyytensä urakan toteutukseen, sekä se, että asianosaisten tarkoituksena ei ole ollut saada viranomaisohjeistusta rakentamista silmällä pitäen.  

Ennen 1.7.2013 voimassa olleen rakennusjärjestyksen mukaan kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen on edellyttänyt toimenpidelupaa. Kattoja koskevat muutostyöt on vapautettu luvanvaraisuudesta uudessa rakennusjärjestyksessä, joka tuli voimaan 1.7.2013.  Näin ollen, 1.7.2013 päivämäärän jälkeen aloitetut kattojen korjaustyöt eivät ole rakennusvalvonnan lupavalvonnan piirissä.

Maakäyttö- ja rakennuslain 21 §:n 2 momentin mukaan rakennustarkastajan tehtävänä on antaa rakentamiseen liittyvää neuvontaa. Neuvontaa annettaessa lähtökohtana ovat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset sekä hyvä rakennustapa. Kaupungin asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä saaman tiedon mukaan rakennustyöt, joihin rakennustarkastajalta on tapauksessa sähköpostitse kysytty neuvoa, on suoritettu kevään 2013 aikana.

Kyseessä olleiden keväällä 2013 suoritettujen rakennusten muutostöiden aikana on ollut voimassa 6.4.2011 annettu ympäristöministeriön asetus paloturvallisuudesta (rakentamismääräyskokoelman osa E1). Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu lähtökohtaisesti vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet. Selvennyksenä kuitenkin todettakoon, että rakentamismääräyskokoelman määräysten noudattaminen osaltaan ilmentää hyvää rakennustapaa niissäkin muutostöissä, joissa määräysten soveltaminen ei välttämättä tulisi kyseeseen hankkeen laadun ja laajuuden kannalta.

Keväällä 2013 voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman E1 7 luku on sisältänyt määräykset palon leviämisen estämisestä osastoilla. Määräyksen 7.6.1, joka koskee ullakoita, onteloita, ulkoseiniä ja parvekkeita, mukaan ullakot ja ontelot on tullut tehdä siten, ettei palon syttymisen eikä palon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa olennaisesti kasva niiden johdosta.  Käytännössä tämä vaatimus on voitu hyväksytysti täyttää rivi- ja paritalojen osalta ullakon ja yläpohjan ontelon katkaisevalla rakennusosalla, joka ulottuu vesikaton alapintaan asti. Kyseinen määräys 7.6.1 on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien.

Kaupungin rakennusvalvonta on antanut asunto-osakeyhtiölle neuvontaa niiden tietojen pohjalta, joita rakennusvalvonnalle on asunto-osakeyhtiön toimesta esitetty. Rakennusvalvonta on ollut neuvoja antaessaan siinä käsityksessä, että muutostyöt on toteutettu jo ennen 1.7.2013. Asunto-osakeyhtiö ole missään vaiheessa, ei edes kaupungille toimittamassaan vahingonkorvausvaatimuksessa, tuonut esille, milloin kyseiset rakennustoimet on tosiasiassa suoritettu tai milloin ne on ollut tarkoitus suorittaa.

Huomioitava on lisäksi, ettei yhtiö ei ole hakenut toimenpidelupaa alkuperäiselle 2013 suoritetulle muutostyölle. Viranomainen ei voi velvoittavasti määrätä rakennuslupaa haettavaksi vaan toimenpiteeseen ryhtyvän on haettava lupaa oma-aloitteisesti. Mikäli lupaa ei haeta, asiasta ei luonnollisesti voida laatia valituskelpoista ratkaisua. Taas vuonna 2016 toteutettu muutostyö ei ole voimassaolevan rakennusjärjestyksen perusteella edellyttänyt lupaa, jolloin yläpohjien palokatkojen rakentaminen on jäänyt toimenpiteeseen ryhtyvän vastuulle. On hyvän rakennustavan mukaista sekä taloyhtiön edunkin kannalta tarkoituksenmukaista parantaa rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden tasoa, vahvistamalla yläpohjan rakenteiden palonkestävyyttä samassa yhteydessä, kun yläpohjan rakenteisiin kajotaan. Kaupungin näkemyksen mukaan yhtiö onkin vuonna 2016 suoritettujen muutostöiden yhteydessä päättänyt hyvän rakentamistavan mukaisesti huolehtia myös palokatkojen rakentamisesta.

Asian käsittely kaupungin vakuutusyhtiössä

Vahingonkorvausvaatimuksen saavuttua kaupungille, kaupunki on tehnyt asiasta vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa hylkäävän päätöksen 16.5.2018. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa ei ole osoitettu syntyneen sellaista vahinkoa, josta kaupungin tai sen virkamiesten voitaisiin katsoa olevan vastuussa.

Yhteenveto

Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan sähköpostitse asunto-osakeyhtiölle antama selvitys siitä, että kevään 2013 aikana suoritetut rakennustoimet ovat edellyttäneet toimenpidelupaa sekä palokatkojen rakentamista, on vastannut voimassa olleen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä. Kattoja koskevat muutostyöt on vapautettu luvanvaraisuudesta ja palokatkojen rakentaminen muuttunut harkinnanvaraiseksi vasta uudessa rakennusjärjestyksessä, joka on tullut voimaan 1.7.2013.

Järvenpään kaupungin rakennusvalvonta on lisäksi myöhemmässään sähköpostissa todennut, että kesällä 2013 on tullut voimaan uusi rakennusjärjestys, jonka mukaan asuinpientalojen ja niiden talousrakennusten julkisivujen värin sekä katon materiaalin ja värin muuttaminen eivät enää ole edellyttäneet toimenpideluvan hakemista ja että palokatkojen rakentamista koskeva harkinta on kyseisissä uusissa määräyksissä jätetty yhtiön vastuulle.

Kaupunki on noudattanut hallintolain 2 luvun 8 §:n 1 momentin ja maankäyttö- ja rakennuslain 21 §:n 2 momentin mukaista rakentamiseen liittyvää neuvontaa antaessaan voimassa olleita säännöksiä. Ottaen huomioon kaupungille esitettyjen kysymysten täsmentymättömyyden sekä neuvonnan laadun ja tarkoituksen, ei voida katsoa, ettei neuvonnalle kohtuudella asetettavia vaatimuksia olisi tapauksessa noudatettu.

Virkamiehet, joihin vahingonvaatimus on kaupungin lisäksi kohdistettu, yhtyvät kaupungin näkemykseen, eivätkä katso olevansa asiassa korvausvelvollisia.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

  • Ville Voima, tarkastaja, ville.voima@jarvenpaa.fi

Perustelut

OIKAISUVAATIMUS kaupunginhallituksen päätöksestä hylätä vahingonkorvausvaatimus

 

Kaupunginhallitus

Asia: vahingonkorvausvaatimus

Oikaisuvaatimuksen tekijä: As Oy Koivusaari

Päätös jota oikaisu koskee: KH 28.5.2018 § 142(JARDno-2018-2240)

Kysymyksessä oleva kiinteistö: Pietolankatu 59 –

 

Vahingonkorvausvaatimus

Asunto Oy Järvenpään Koivusaari on asiamiehensä välityksellä esittänyt Järvenpään kaupungille sekä yhteisvastuullisesti kaupungin kahdelle virkamiehelle sähköpostitse 4.4.2018 yhteensä 144 518,07 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan vaatimus koskee palokatkojen rakentamisesta aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia. Lisäksi Asunto Oy Järvenpään Koivusaari on vaatinut kaupunkia ja yhteisvastuullisesti kaupungin kahta virkamiestä korvaamaan asiasta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneet asianajokulut. Molempia suorituksia on vaadittu viivästyskorkoineen, 30 päivää vahingonkorvausvaatimuksen vastaanottamisesta lukien.

Vakuutusyhtiön päätös:

Vahingonkorvausvaatimuksen saavuttua kaupungille kaupunki on tehnyt asiasta vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö on tehnyt asiassa hylkäävän päätöksen 16.5.2018. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan asiassa ei ole osoitettu syntyneen sellaista vahinkoa, josta kaupungin tai sen virkamiesten voitaisiin katsoa olevan vastuussa.

Kaupunginhallituksen päätös:

Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 28.5.2018 hylätä vahingonkorvausvaatimuksen.

Kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen asunto-osakeyhtiö on asiamiehensä välityksellä toimittanut kaupungille oikaisuvaatimuksen asiassa.

Määräaika

Kuntalain 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, ​ lautakunnan ja valiokunnan, ​ niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea päätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimus tehdään 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa kuntalain mukaan tehdä se, ​ johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, ​ velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös muutoksenhakuohjeineen on lähetetty asianosaiselle sähköisesti tiedoksi 1.6.2018. Muutoksenhakuaika asiassa on päättynyt 18.6.2018. Oikaisuvaatimus on kirjattu saapuneeksi kaupungin asianhallintajärjestelmään 4.6.2018. 

Oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen ja se on saapunut kaupungille määräajassa. Oikaisuvaatimus tulee näin ollen tutkia. Oikaisuvaatimusta käsittelevä viranomainen on sidottu niihin vaatimuksiin,​  joita oikaisuvaatimuksessa on esitetty,​ eikä se voi käsitellä asiaa laajemmin.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

1) Asiassa ei ole ollut merkityksellistä, onko vuonna 2013 suoritettu remontti ollut luvanvarainen vai ei. Oikaisuvaatimuksen mukaan vahinkoa ei olisi estänyt, että palokatkojen rakentamisesta olisi määrätty luvassa.

2) Vuonna 2006 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä on tyhjentävä luettelo luvan- ja ilmoituksenvaraisista toimista. Koska rivitalon katon kunnostusta ei ole mainittu kyseisessä luettelossa, kyseessä ei ole ollut ilmoituksen- tai luvanvarainen toimi.

3) As Oy Järvenpään Koivusaari on ennen kattoremonttia vuonna 2013 ilmoittanut puhelimitse remontista rakennusvalvonnalle, josta on todettu, ettei lupaa tarvitse hakea.

4) As Oy Järvenpään Koivusaari on uudistanut vahingonkorvausvaatimuksensa.

Kaupungin näkemys

Taustat

Kyseessä olevien rakennusten alkuperäisten katteiden muutostyöt ovat asunto-osakeyhtiön isännöitsijältä saadun tiedon mukaan alkaneet huhtikuussa 2013. Muutostyön tarkoituksena oli uusia katteiden kattotiilet ja mahdolliset kosteusvaurioituneet puurakenteet. Vuonna 2016 taloyhtiössä uusittiin katteiden korjaustyöt vuoden 2013 muutostöiden tavarantarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tavarantarkastuspöytäkirjassa on maininta yläpohjan huoneistokohtaisten palokatkojen puuttumisen lisäksi seuraavista virheistä: aluskate oli kiristetty suoraksi vastoin valmistajan ohjeita, eli ns. 30mm ”roikkuma” puuttui, kattotiilien asennuksessa oli puutteita, ja olemassa olevista yläpohjan palokatkoista puuttui vesikatteeseen saakka ulottuva palovilla. Isännöitsijän kaupungille toimittamista asianosaisten ja heidän asiamiehensä välisestä sähköpostiviestittelystä käy selkeästi ilmi heidän tyytymättömyytensä urakan toteutukseen, sekä se, että asianosaisten tarkoituksena ei ole ollut saada viranomaisohjeistusta rakentamista silmällä pitäen.

Yleisesti palo-osastoinnin tarpeellisuudesta

Palo-osastoinnilla tarkoitetaan osastoivaa rakennusosaa, jonka tarkoituksena on hidastaa/estää palon leviämistä rakennuksessa. Tyypillisesti rivitalon huoneistotasolta alkanut tulipalo sytyttää yläpohjan ontelon ja sieltä etenee muihin huoneistoihin, ja siksi yläpohjan palo-osastointi on palon leviämisen estämisen kannalta ratkaisevassa roolissa. Kahden vuosikymmenen ajalta on lukuisia dokumentoituja rivitalopaloja, joissa osastointi on hidastanut ja näin käytännössä estänyt ontelopalon leviämistä yläpohjan rakenteissa, ja niissä tapauksissa, joissa osastointi on puuttunut, palo on edennyt valtoimenaan rivitalohuoneistosta toiseen. 

 Kaupungin vastaus oikaisuvaatimuksessa esitettyihin väitteisiin  

 1) As Oy on itse vahingonkorvausvaatimuksen perusteluissa ottanut kantaa luvanraisuuskysymyksen merkityksellisyyteen toteamalla seuraavasti: ”Koska rakennusvalvonta ei ole antanut asiassa perusteltua ja valituskelpoista päätöstä, päämiehelläni ei ole ollut mahdollisuutta arvioida rakennustarkastajien asettaman ehdon lainmukaisuutta saati saattaa asiaa uudelleenarvioitavaksi.”  Tähän kysymykseen kaupunki on ottanut kantaa jo alkuperäistä vahingonkorvausvaatimusta koskevassa päätöksessä. 

2) Keväällä 2013 voimassa olleen maankäyttö- ja rakennusasetuksen 895/1999 62 §:n 1 mom 7 kohdan mukaan:
Toimenpidelupa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslaissa ja jäljempänä tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin ja rajoituksin sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide).

Saman asetuksen 63§:ssä säädetään luvanvaraisuuden helpotuksista ja ilmoitusmenettelystä. Ko. pykälän mukaan:
Rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä sellaisen 62 §:n 1 momentin 1―10 kohdassa tarkoitetun toimenpiteen, jota kunnan tai sen osan olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä, vapauttamisesta luvanvaraisuudesta kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta. Rakennusjärjestyksessä voidaan myös määrätä maankäyttö- ja rakennuslain 129 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisesta 62 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin kunnan alueella tai osassa kunnan aluetta.

Pykälän mukaan luvanvaraisuudesta vapauttaminen ja ilmoitusmenettelyn käyttö 62 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden kohdalla edellyttää, että siitä nimenomaisesti määrätään rakennusjärjestyksessä. Koska keväällä 2013 voimassa olleen rakennusjärjestyksen kohdassa 2.2, jossa määrätään toimenpiteiden luvan tai ilmoituksenvaraisuudesta, ei ole määräystä rivitalon katetöiden ilmoituksenvaraisuudesta eikä myöskään luvanvaraisuudesta vapauttamisesta, MRA 62§:n 7 kohdan vaatimus katetöiden luvanvaraisuudesta tulee sovellettavaksi suoraan.

3) Oikaisuvaatimuksessa ei ole avattu väitetyn puhelinkeskustelun sisältöä sen tarkemmin, joten jää auki, missä asiayhteydessä kysymykseen on mahdollisesti vastattu, ja koska väitetystä tapahtumasta on jo vuosia aikaa, puhelinkeskusteluun on näillä yksilöintitiedoilla muistinvaraisesti mahdotonta ottaa kantaa.

4) Oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esille sellaisia uusia seikkoja, joiden perusteella aiempaa päätöstä asiassa olisi syytä muuttaa.

 

Virkamiehet, joihin vahingonkorvausvaatimus on Järvenpään kaupungin lisäksi kohdistettu, yhtyvät kaupungin näkemykseen asiassa.

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Asianosainen (asiamies), virkamiehet, joihin vaatimus on kohdistettu