Kaupunginhallitus, kokous 11.3.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 59 Valtuustoaloite / Karjalan kielen liputuspäivä 27.11, Mikko Vesterinen ja 9 muuta valtuutettua

JARDno-2019-692

Valmistelija

  • Laura Kattelmäki, lakimies, laura.kattelmaki@jarvenpaa.fi

Perustelut

Aiempi käsittely Kaupunginvaltuusto 25.2.2019 § 7

Valtuustoaloite Karjalan kielen liputuspäivästä 27.11, Mikko Vesterinen ja 9 muuta valtuutettua.

Karjalan kieli on Suomen ainoa kotoperäinen vähemmistökieli, jolla ei ole virallista asemaa lainsäädännössä. Pitkästä historiasta huolimatta karjalan kieli tunnistettiin viralliseksi omaksi vähemmistökielekseen vasta vuonna 2009 tasavallan presidentin antamalla asetusmuutoksella. mutta se ei takaa yhdenvertaista asemaa muihin Suomen vähemmistökieliin, joilla on oikeus ylläpitää ja säilyttää omaa kieltään.

Karjalan kielen asema on ollut pitkään uhanalainen eikä sitä pidä sekoittaa suomen kielen ns. karjalaismurteisiin. Pakolaisuus Venäjältä toi Suomeen vuosina 1918-1922 arviolta noin 33500 pakolaista sekä toisen maailmansodan aikana Petsamosta ja Raja-Karjalasta evakkoon joutui yli 400 000 karjalalaista. Monet karjalankieliset pakolaiset joutuivat kohtaamaan kantaväestön kielteisiä asenteita, sillä heitä saateltiin nimitellä, syrjiä työpaikoilla tai polkea palkkoja. Myös ortodoksinen uskonto herätti monissa epäluuloja.

Näistä asenteiden seurauksena monet pakolaisperheet peittelivät sukujuuriaan ja karjalan kielen käytöstä luovuttiin, jottei kantaväestöstä erotuttaisi. Monet perheet myös muuttivat venäläisiltä kuulostaneet sukunimensä suomalaisiksi ehkäistäksensä yhteiskunnallista syrjintää, jota karjalankielisiin kohdistui.

Järvenpään keskusta syntyi yli 90 vuotta sitten, kun Karjalan Terijoelta tuotiin Järvenpäähän noin 200 puuhuvilaa. Samalla terijokelaiset muodostivat keskeisen väestöryhmän alueella. Terijokelaiset puuhuvilat, kaupunginosat ja paikannimet ovat edelleen vahvasti osa Järvenpään kaupunkikuvaa ja ovat arvokas kulttuurihistoriallinen perintö, jota ei ole tarpeeksi korostettu.

Karjalan kielen juhlapäivää vietetään 27.11., mutta se ei ole valtakunnallisesti virallinen liputuspäivä. Tällä hetkellä yksikään kunta ei vielä liputa karjalan kielen juhlapäivän kunniaksi. Järvenpään paikallishistorian ja vähemmistökulttuurien tukemiseksi Järvenpään on liputettava karjalan kielen juhlapäivänä.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Järvenpään kaupunki aloittaa liputtamisen karjalan kielen juhlapäivänä 27. 11. ensimmäisenä suomalaisena kuntana juhliakseen karjalankielisiäja muita vähemmistökieliä.

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto merkitsee valtuustoaloitteen tiedoksi ja lähettää sen edelleen valmisteltavaksi kaupunginhallitukselle.

Päätös

Kaupunginvaltuusto merkitsi valtuustoaloitteen tiedoksi ja päätti lähettää sen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

MT

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen hyvinvoinnin palvelualueelle valmisteltavaksi. 

Päätös

Hyväksyttiin. 

Tiedoksi

Kulttuurijohtaja