Perustelut
Vapaan sivistystyön selvitystyön tausta ja lähtökohdat
Järvenpään Opisto on Järvenpään kaupungin ylläpitämä kansalaisopisto, jonka perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuksia opiskeluun, harrastamiseen ja itsensä kehittämiseen. Järvenpään hyvinvointilautakunta päätti kokouksessaan 24.5.2023 § 25 käynnistää selvitystyön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa vaihtoehdot kansalaisopiston palveluiden järjestämiseksi. Tavoitteena oli selvittää, miten opiston toiminta olisi taloudellisten ja muiden resurssien puitteissa parasta toteuttaa, jotta se olisi tarkoituksenmukaista ja vastaisi vapaalle sivistystyölle asetettuihin tavoitteisiin.
Selvitystyön tuloksena syntyi kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa:
· Vaihtoehto 1: Järvenpään Opisto jatkaa Järvenpään kaupungin ylläpitämänä kansalaisopistona.
· Vaihtoehto 2: Järvenpään Opiston ylläpitäjänä toimii Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda.
Selvitystyön tuloksena todettiin, että kansalaisopistotoiminnan järjestäminen Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan ylläpitämänä vahvistaisi kansalaisopistotoimintaa pitkällä aikavälillä. Tämän vaihtoehdon taloudellisia vaikutuksia olisi kuitenkin tutkittava vielä lisää erityisesti opetustilaratkaisujen näkökulmasta. Järvenpään hyvinvointilautakunta päätti 21.8.2024 § 33 merkitä vapaan sivistystyön selvityksen tiedoksi ja lähettää sen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Hyvinvointilautakunta päätti, että mahdollinen muutos nykytilanteeseen tuodaan päätöksentekoon erikseen.
Toimintaympäristön muutokset selvitystyön jälkeen
Selvitystyössä todettiin, että opiston nykyiset resurssit eivät juurikaan mahdollista panostamista kansalaisopiston uusiin koulutustehtäviin, joita ovat mm. työllisyyttä ja kotoutumista edistävät koulutukset. Vaihtoehdossa 2 nähtiin mahdollisuus panostaa tällaisiin koulutuksiin hyödyntämällä Keudan laajaa koulutustarjontaa ja hankerahoituksia. Nämä näkemykset ovat kuitenkin toimintaympäristön muutosten myötä muuttuneet.
Vaihtoehdossa 1 positiivisena nähtiin se, että opiston yhteistyö kaupungin yksiköiden ja muiden sidosryhmien kanssa on nykyisellään erittäin toimivaa. Kaupungin palveluiden osalta synergiaetuja löydettiin erityisesti työllisyys- ja kotoutumispalveluiden kanssa, ja näitä onkin hyödynnetty erityisesti 1.1.2025 alkaen, kun uusi kotoutumislaki astui voimaan ja kun työvoima- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille.
Järvenpään Opisto on mm. järjestänyt yhteistyössä kaupungin kotoutumispalveluiden kanssa Kotoutumisen alku -koulutuskokonaisuuden, joka mahdollistaa maahan muuttaneille nopean pääsyn suomen kielen alkeisopintoihin ja yhteiskuntaorientaatiokoulutukseen. Keski-Uudenmaan työllisyysalueen kanssa yhteistyö työllistymistä tukevien koulutusten kehittämiseksi on käynnistetty yhteisillä palavereilla, kansalaisopiston palveluiden esittelyllä työllisyysalueen henkilöstölle sekä opiston osallistumisella työllisyysalueen ohjelmatyöhön. Kevään 2026 aikana pilotoidaan opiston järjestämiä täsmäkoulutuksia työllisyysalueen asiakkaille.
Taloudelliset muutokset selvitystyön jälkeen
Järvenpään Opiston budjettista noin 45 % muodostuu opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta, 45 % asiakasmaksuista ja 10 % kaupungin rahoitusosuudesta. Valtionosuus ei näy suoraan opiston budjetissa, vaan se tuloutetaan kaupungille osana yleiskatteellista valtionosuutta. Kansalaisopiston valtionosuusrahoituksen määrä perustuu toteutuneille opetustunneille.
Yhtenä perusteena selvitystyön käynnistämiselle oli se, että valtio päätti vähentää kansalaisopistoille suunnattua rahoitusta. Vuoden 2023 hallitusohjelmaan kirjattiin 12,5 miljoonan euron säästöt kansalaisopistoille vuodelle 2024. Järvenpään Opistossa tämä tarkoitti noin 14 prosentin eli noin 91 000 euron leikkausta valtionosuusrahoitukseen.
Selvitystyössä valtion vähentyvän taloudellisen tuen nähtiin lisäävän Järvenpään Opiston painetta korottaa kurssimaksuja ja supistaa harrastuspohjaista kurssitoimintaa. Tähän haasteeseen kummastakaan ylläpitäjävaihtoehdosta ei löytynyt suoria ratkaisuja. Vuoden 2024 valtionosuuksien leikkaukseen opisto vastasi muuttamalla kurssitoiminnan painopisteitä esimerkiksi lisäämällä suosittujen liikuntakurssien määrä, vähentämällä kannattamattomien kurssien määrää sekä korottamalla kurssihintoja maltillisesti. Näillä toimenpiteillä saavutettiin talouden tasapaino, eikä kunnan maksuosuuteen tullut nousua. Nykyiseen hallitusohjelmaan ei sisälly leikkauksia kansalaisopistojen rahoitukseen.
|
VUOSI
|
Kaupungille tuloutettu
valtionosuus
|
Kurssimaksutuotot
|
Kaupungin laskennallinen maksuosuus
|
|
2025
|
613 057
|
616 252
|
92 498
|
|
2024
|
573 559
|
614 118
|
174 635
|
|
2023
|
664 872
|
571 461
|
179 189
|
Taloudellinen toimintaympäristö on muuttunut selvitystyön laatimisen jälkeen myös siten, että sekä Keudalla että Järvenpään kaupungilla on ollut paine tasapainottaa talouttaan. Molemmat ovat järjestäneet yt-neuvottelut tasapainon saavuttamiseksi. On vaikea ennustaa, miten leikkausten tuomat muutokset vaikuttaisivat kansalaisopistotoimintaan, jos se olisi Keudan ylläpitämää.
Opetustilojen kartoitus selvitystyön jälkeen
Vapaan sivistystyön selvityksen laatimisen jälkeen on kartoitettu tarkemmin Keudan tilojen käyttömahdollisuuksia Järvenpään Opiston toiminnassa. Järvenpään Opiston ja Keudan edustajat käsittelivät tilakartoitusta tammikuussa 2025 ja totesivat, että arkisin klo 8–16 Keudan tilat ovat varsin niukasti opiston käytettävissä, sillä tilat ovat silloin käytännössä täysin Keudan omassa käytössä. Lisäksi todettiin, että useimmat Keudan erikoisopetustilat (mm. suurtalouskeittiöt ja teolliseen toimintaan tarkoitetut käsityöluokat) eivät sovellu sellaisinaan kansalaisopiston käyttöön, vaikka ne olisivat iltaisin ja viikonloppuisin vapaana. Opiston toimintaan parhaiten soveltuvat erikoisopetustilat löytyvät peruskouluilta.
Opiston toimintaa ei siten ole mahdollista siirtää nykyisistä kaupungin omistamista tiloista Keudan tiloihin muutoin kuin yksittäisten kurssien osalta. Yhteisesti todettiin, että tulevaisuus ei rakennu tilojen varaan vaan yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja uusien koulutustuotteiden innovointiin.
Kansalaisopistotoiminnan tulevaisuus Keski-Uudellamaalla
Selvitystyön alkuvaiheessa selvitystyön osapuolena oli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudan ja Järvenpään Opiston lisäksi Keravan Opisto. Osapuolet selvittivät yhdessä, voisivatko molemmat kansalaisopistot siirtyä Keudan ylläpidettäviksi ja millaisia taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia tällä olisi. Tilanteessa, jossa molemmat opistot siirtyisivät Keudaan, eduiksi tunnistettiin mm. henkilöstöresurssien yhdistämisestä syntyvät hyödyt sekä paremmat resurssit kansalaisopistotoiminnan kehittämiseen.
Keravalla kuitenkin päätettiin, että Keravan Opisto jatkaa kaupungin ylläpitämänä kansalaisopistona. Järvenpään Opiston siirtyminen koulutuskuntayhtymä Keudan ylläpidettäväksi tilanteessa, jossa naapurikuntien opistot jatkavat kunnallisina tai yksityisinä opistoina, ei toisi merkittäviä hyötyjä toiminnalle. Ylläpitäjän vaihdos on mielekästä ottaa uudelleen käsittelyyn tulevaisuudessa, jos useampi alueen kansalaisopisto osoittaa kiinnostusta siirtyä koulutuskuntayhtymän ylläpidettäväksi.
Järvenpään Opiston nykytila ja tulevaisuus
Järvenpään kaupunkiorganisaatiossa Järvenpään Opisto on osa hyvinvoinnin palvelualuetta. Opiston palvelut ovat keskeinen osa kaupungin palveluverkkoa ja ne ovat helposti saavutettavia eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville kaupunkilaisille. Opiston palveluiden kehittämisessä keskitytään nyt ja jatkossa erityisesti kotoutumista ja työllisyyttä tukeviin koulutuksiin harrastuspohjaisen toiminnan rinnalla.
Järvenpään kaupungin ja Keudan väliseen strategiseen kumppanuussopimukseen kirjataan, että vapaan sivistystyön palvelut ovat osa tarvelähtöistä palvelutarjontaa, jossa hyödynnetään eri rahoituskanavia. Palvelutarjonnasta voidaan rakentaa mm. seuraavia tarvittavia palvelupolkuja: vaihtoehtoiset kotoutumiskoulutukset, osallisuutta tukevat matalan kynnyksen palvelut, työelämässä tarvittavan suomen kielen koulutukset.
Kotoutumislain uudistuksen myötä vuonna 2027 kotoutumista tukevien palveluiden kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen. Keskeiseksi tulee nousemaan eri toimijoiden, kuten vapaan sivistystyön ja ammatillisten oppilaitosten sekä kuntien kotoutumispalveluiden yhteissuunnittelu.
Yhteenveto
Edellä kuvatusti sekä taloudellisessa että toiminnallisessa ympäristössä on tapahtunut muutoksia vuonna 2024 laadittuun selvitystyöhön verrattuna. Kattavan selvitystyön perusteella nähdään tässä kohtaa tarkoituksenmukaisimpana vaihtoehtona, että Järvenpään Opisto jatkaa Järvenpään kaupungin ylläpitämänä kansalaisopistona. Opiston palveluiden kehittämisessä keskitytään nyt ja jatkossa erityisesti kotoutumista ja työllisyyttä tukeviin koulutuksiin harrastuspohjaisen toiminnan rinnalla. Mikäli toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, tarkastellaan vapaan sivistystyön järjestämismalleja tulevaisuudessa uudestaan.
KS