Opetus- ja kasvatuslautakunta, kokous 10.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 66 Varhaiskasvatuksen arviointimallin hyväksyminen

JARDno-2019-3440

Valmistelija

  • Mikko Mäkelä, varhaiskasvatusjohtaja, mikko.makela@jarvenpaa.fi

Perustelut

Varhaiskasvatuslain 9b §:n mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaavan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjan mukaan toiminnan arvioinnin tulee olla oma-aloitteista, suunnitelmallista ja säännöllistä. Arvioinnin avulla edistetään varhaiskasvatuksen laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut syksyllä 2018 Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset –asiakirjan, jonka tarkoituksena on helpottaa ja antaa välineitä varhaiskasvatuksen järjestäjien arvioinnin toteuttamiseen. Asiakirja sisältää myös varhaiskasvatuslaista ja Vasu-perusteista johdetut laatuindikaattorit, jotka käsittävät sekä rakennetekijöihin että prosessitekijöihin liittyviä indikaattoreita. Karvi myös vastaa varhaiskasvatuksen valtakunnallisista arvioinneista sekä julkaisee tukimateriaalia järjestäjien omaan arviointityöhön.

Karvin mukaan arvioinnilla tarkoitetaan systemaattista tiedon tuottamista varhaiskasvatuksesta sen kaikilla tasoilla. Arviointitiedon keräämiseen, tallentamiseen, analysointiin ja levittämiseen käytettyjen menetelmien tulee olla luotettavia, uskottavia ja avoimia. Systemaattista arviointitietoa pitää tuottaa monenlaisilla eri menetelmillä ja monella eri tasolla.

Laadun rakennetekijät ovat varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, joita määrittävät ja säätelevät esimerkiksi lait, asetukset ja muut valtakunnalliset asiakirjat ja ne ovat sen vuoksi suhteellisen pysyviä. 

Prosessitekijöillä tarkoitetaan varhaispedagogiikan ydintoimintoja ja yksikön pedagogista toimintakulttuuria, joilla on edelleen suora yhteys lapsen kokemuksiin. Laadun prosessitekijät kuvaavat miten varhaiskasvatukselle asetettuja tavoitteita ja sisältöjä käytännössä toteutetaan.

Järvenpään varhaiskasvatuksen arviointimallia on työstetty tammikuusta 2019 lähtien työryhmässä, jossa on ollut edustus päällikkötasolta, päiväkodinjohtajista, lastentarhanopettajista sekä myös yksityisen varhaiskasvatuksen edustaja. Arviointimallin lähtökohtana on varhaiskasvatuslain, Vasu-perusteiden ja paikallisten suunnitelmien määrittelemät velvoitteet ja tavoitteet sekä mahdollisuus käyttää arviointitietoa ja vaikuttavuuden arviointia toiminnan ja palvelujen kehittämisessä ja parantamisessa. Lisäksi arviointimallissa on huomioitu lasten, perheiden ja työntekijöiden osallisuuden lisääminen. Arviointimallia on valmistelun eri vaiheissa ollut mahdollisuus kommentoida alueiden johtotiimeissä sekä yksiköiden tiimivastaavien kokouksissa.

Järvenpään varhaiskasvatuksen arviointimallin lähtökohtana on, että arviointia toteutetaan ennen kaikkea suhteessa toiminnan tavoitteisiin sekä tehtyihin suunnitelmiin. Osa tavoitteista tulee valtakunnallisista velvoittavista asiakirjoista ja osa on Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen strategisia ja toiminnallisia valintoja tai painopisteitä.

ARVIONNIN TASOT

Arviointimalli koostuu eri tasoilla tapahtuvista säännöllisistä strukturoiduista arvioinneista sekä jatkuvasta tiimeissä tapahtuvasta toiminnan arvioinnista. Arviointitiedon avulla pedagogista toimintaa kehitetään tavoitteiden ja lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti.

Yksikkötason arviointi tapahtuu vuosittain laadittujen toimintasuunnitelmien sekä niiden toteutumisen arviointien kautta. Toimintasuunnitelmiin valitaan vuosittain kaupunkitasoiset tavoitteet, joita voi olla yksi tai useampia, ja tavoitteisiin liittyvät Karvin aineistoista valitut indikaattorit. Indikaattoreiden mittaamista varten laaditaan arviointikriteerit, joiden avulla konkreettisesti arvioidaan tavoitteiden toteutumista varhaiskasvatuksen toiminnasta. Toimintasuunnitelmat hyväksyy varhaiskasvatusjohtaja ja ne tuodaan opetus- ja kasvatuslautakunnalle tiedoksi. Toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan indikaattoreihin nojautuen ja kriteerien avulla kaksi kertaa toimintakauden aikana. Toimintavuoden keväällä laaditaan toimintakertomus, jonka hyväksyy varhaiskasvatusjohtaja ja jotka tuodaan opetus- ja kasvatuslautakunnalle tiedoksi.

Yksikkötasolla toteutetaan myös kasvattajien itsearviointia sekä kasvattajatiimien ja toteutuneen toiminnan arviointia. Itsearviointi koostuu henkilökohtaisesta kehittymissuunnitelmasta, johon kirjoitetaan 2-4 tavoitetta ja jossa toteutuu toimintasuunnitelman kriteerit henkilökohtaisella tasolla. Tiimitasolla tapahtuva arviointi toteutuu tiimin pedagogiseen toimintasuunnitelmaan toteutumisen arvioinnin kautta. Tiimin pedagoginen toimintasuunnitelma on asiakirja, jossa konkretisoidaan varhaiskasvatussuunnitelman ja yksikön toimintasuunnitelman tavoitteita kasvatustyössä tapahtuviksi käytännön toimenpiteiksi.

Varhaiskasvatuksen avainalueen itsearviointia toteutetaan säännöllisesti olemassa olevissa johtamisrakenteissa ja siitä vastaa varhaiskasvatusjohtaja sekä osaltaan varhaiskasvatuksen aluepäälliköt ja varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö. Aluetason arviointi perustuu yksiköiden toimintasuunnitelmiin ja niiden toteutumisen arviointiin ja se toteutuu alueiden johtamisrakenteissa aluepäälliköiden johdolla kolme kertaa vuodessa. Kaupunkitasolla toimintasuunnitelmien toteutumisen arvioinnit käydään läpi varhaiskasvatuksen johtotiimissä.

Varhaiskasvatuslaissa määritellystä järjestäjätason arvioinnista vastaa toiminnasta vastaava lautakunta ja se kytketään kaupungin muihin laadunhallintajärjestelmiin. Siinä arvioidaan varhaiskasvatuksen tavoitteiden lisäksi myös kaupungin muiden tavoitteiden ja strategioiden toteutumista.

Järjestäjätason arviointia toteutetaan päiväkotien  toimintasuunnitelmien ja  toimintakertomusten pohjalta, jotka tuodaan tiedoksi lautakunnalle. Lisäksi tehdään vuosittain asiakastyytyväisyyskysely, jonka tulokset tuodaan lautakunnalle tiedoksi ja jonka tuloksia hyödynnetään kehittämistyössä. Lisäksi voidaan arvioida myös Karvin aineistosta valittuja rakennetekijöitä ja niiden toteutumista Järvenpään varhaiskasvatuksessa.

Osa arvioinnin toteutumista on myös se, että paikallisia ohjaavia asiakirjoja, Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelmaa ja esiopetuksen opetussuunnitelmaa, arvioidaan säännöllisesti ja päivitetään tarvittaessa. Järvenpään kaupunki myös osallistuu valtakunnallisiin arviointeihin.

Kaikkien tasojen arviointien tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja niiden pohjalta valitaan vuosittaiset kehittämisen painopisteet. Arviointien tuloksia hyödynnetään myös varhaiskasvatuksen henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelman laatimisessa.

Arviointimalliin kuuluvien strukturoitujen lomakkeiden lisäksi arviointityössä hyödynnetään lasta, perheitä ja henkilökuntaa osallistavia työskentelymenetelmiä ja -käytäntöjä, ja toimintaa suunnitellaan ja kehitetään jatkuvassa vuoropuhelussa kaikkien tahojen kanssa.

Oheismateriaalina on päiväkotien toimintasunnitelman lomake sekä koonti Järvenpään varhaiskasvatuksen arviointimallin tasoista.

Ehdotus

Esittelijä

  • Marju Taurula, palvelualuejohtaja, marju.taurula@jarvenpaa.fi

Opetus- ja kasvatuslautakunta päättää hyväksyä edellä kuvatun Järvenpään varhaiskasvatuksen arviointimallin otettavaksi käyttöön 1.1.2020 alkaen. 

 

Päätös

Hyväksyttiin.

Tiedoksi

Varhaiskasvatus