Kaupunginvaltuusto, kokous 11.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 81 Taloussuunnitelma 2020-2023 ja talousarvio 2020

JARDno-2019-1166

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Vuoden 2018 tilinpäätös on merkittävästi alijäämäinen ja antaa aihetta tarkastella talousarvioprosessin toimivuutta. Vuoden 2020 talousarvio ja taloussuunnitelma 2021-2023 ehdotetaan laadittavaksi siten, että prosessi käynnistetään laatimalla useampivuotinen talouden kantokykylaskelma, johon tuleva nettomenojen kasvu sopeutetaan. 

Prosessia on kuvattu tarkemmin liitteessä, jossa on esitetty virkatyön aikataulutus sekä hallituksen ja valtuuston päätöspäivämäärät. Jaostossa on tarkoitus keskustella ja tarkentaa luottamushenkilökäsittelyn vaiheistusta.  

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Talousjaosto esittää kaupunginhallitukselle talousarvion laadinta-aikataulun ja periaatteet liitteen mukaisesti. 

Käsittely

Vt. talousjohtaja esitteli talosohjausmallin uudistusta ja talousarvioprosessin aikataulutusta. Kaupunginjohtaja täsmensi käsittelyn aikana esitystään.

Talousjaosto esittää kaupunginhallitukselle talousarvion laadinta-​aikataulun ja periaatteet liitteen mukaisesti siten, että ennen hallituksen käsittelyä aikataulua täydennetään luottamushenkilökäsittelyn osalta.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousjaosto käsitteli 11.4. vuoden 2020 talousarvion ja taloussuunnitelman 2021-2023 laadintaperiaatteiden uudistusta siten, että prosessi käynnistetään laatimalla useampivuotinen talouden kantokykylaskelma, johon tuleva nettomenojen kasvu sopeutetaan. 

Talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluprosessia on täsmennetty rytmityksen ja käsittelyaikataulun osalta.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Talousjaosto esittää kaupunginhallitukselle talousarvion laadinta-aikataulun hyväksymistä liitteen mukaisesti.

 

Käsittely

Esittelijä muutti kokouksen aikana esitystään:

Talousjaosto lähettää talousarvion aikataulun tarkennettavaksi puheenjohtajien jaostoon, josta asia etenee kaupunginhallitukseen.

 

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän muuttuneen esityksen mukaisesti.

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousohjelma vuosille 2020-2023

Liite 1: Luonnos talousohjelmaksi vuosille 2020-2023

Liite 2: Talousarviokehykset

Liite 3: Luettelo toimenpiteistä, joilla voidaan säästää

Liite 4: Rakennusluettelo käyttökustannuksineen ja investointitarpeineen

Liite 5: Talonrakennusinvestoinnit, infrainvestoinnit ja muut kuin rakennusinvestoinnit

Oheismateriaalit: Taustasyyt talouden tilannekuvalle, talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessin kuvaus, toiminnallisten tavoitteiden luonnokset

Liitteet ja oheismateriaalit toimitetaan erikseen 23.8.2019.

Taustasyyt talousohjelman tarpeelle

Yleinen taloussuhdanne näyttää selkeästi heikentyvän. Tämä tulee lähivuosina vähentämään kaupungin maanmyyntituloja, joiden varaan budjetin tasapaino on menneinä vuosina rakennettu. Lisäksi kaupungin rakennuskannan heikko kunto ja siitä seuraava investointitarve yhdistettynä sisäilmaongelmiin johtaa lähivuosina poistotason merkittävään nousuun, joka täytyy kattaa vuosikatetta parantamalla. Vuosikatteen parantaminen puolestaan edellyttää joko nettomenojen pienentämistä tai verotulojen kasvattamista. Taustasyyt talouden tilanteelle ovat oheismateriaalina.

Nettomenojen hillitseminen

Tilanne vaatii pitkäjänteisiä ja pysyviä toimenpiteitä, joilla menokasvua saadaan hillittyä. Virkamiesvalmistelussa on listattu ja arvioitu toimenpiteitä, joiden avulla käyttötaloutta voidaan tasapainottaa. Vuosina 2020-2023 vaikuttavia toimenpiteitä on listattu yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Tämän hetken tiedon mukaan tästä noin puolet tarvitaan talouden tasapainoon saamiseksi, jollei veroratkaisuja tehdä. Tilanne edellyttää myös sen, että Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ja HUS:n laskutuksessa saavutetaan niiden suhteellista osuutta vastaava menokasvun hillintä. Jos tätä ei tapahdu, täytyy kaupungin muihin toimintoihin kohdistaa suurempia säästöjä.

On syytä erikseen painottaa ja korostaa, ettei tarkoitus ole toteuttaa kaikkia liitteessä olevia säästötoimenpiteitä. Valmistelussa on kuitenkin haluttu tuoda esiin kaikki tunnistetut vaihtoehdot.

Luettelo alustavasti selvitetyistä säästötoimenpiteistä on liitteenä.

Veroratkaisut

Talousohjelma lähtee valmistelun tässä vaiheessa siitä, että verotusta ei kiristetä pois lukien rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero, jota esitetään nostettavaksi lakisääteiseen maksimiin sen ohjausvaikutuksen takia.

Luottamushenkilöiden keskustelua varten oheismateriaaliin on koottu tiedot siitä, mikä eri veroasteiden vaikutus on kaupungin talouteen. Verotusta tarkasteltaessa on syytä erikseen painottaa, että verojen kiristäminen ei ratkaise kaupungin taloustilannetta, jos nettotoimintamenot jatkavat veropohjaa nopeampaa kasvuaan.

Talouskehys, strategia ja toiminnalliset tavoitteet

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille nelivuotinen kehys, jota tarkastetaan verotuloissa tapahtuvien muutosten perusteella. Lisäksi kuntavaalien jälkeen on syytä tarkastaa uuden valtuuston tahtotila talouskehyksen osalta. Ohjelmaan liittyy keskeisimpänä osana se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Tarkoituksena on, että nelivuotisen talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2020-2023. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita. Oheismateriaalina on luonnokset siitä, mitä tavoitteita päämääriin pääsemiseksi on suunniteltu. Toiminnalliset tavoitteet täsmennetään ja lisätään talousohjelmaluonnokseen valmistelun edetessä. 

Talouskehykset on tässä vaiheessa asetettu sillä periaatteella, että tämän hetkinen vaje on jaettu sitovuustasoittain käyttömenokehyksiin niiden nykyisessä suhteessa. Kehysten määrittelyssä on huomioitu uuden Tilaomistus-sitovuustason vaikutus palvelualueiden lähtötietoihin. Tiloihin liittyvä tehostusvaade on osoitettu tilaomistuksen sitovuustasolle. Hallinnon yhteiseksi menosäästötavoitteeksi on päädytty esittämään suurempia 10%:n menosäästöjä vuoden 2022 alkuun mennessä, mikä tulee vähentämään palveluihin kohdentuvaa säästöpainetta. Hallinnon säästöjen saavuttaminen vaatii tuottavuusinvestoinneissa onnistumista ja toimintojen tarkkaa tarkastelua. Varsinainen esitys kehysten välisestä painotuksesta julkaistaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksen yhteydessä.

Rakennuskanta

Osana talousarviovalmistelua on käyty läpi kaupungin rakennusomaisuus. Tarkoituksena on, että valtuusto päättäisi lokakuun kokouksessaan, mitkä rakennukset pidetään kaupungin omaisuutena ja mitkä voidaan myydä ja purkaa. Luettelo jalostettavista kohteista, niihin liittyvistä investointitarpeista ja niiden aiheuttamista käyttömenoista on liitteenä.

Investoinnit

Talonrakennukseen ja infrainvestointeihin liittyvät alustavat investointiohjelmat ovat liitteenä. Talonrakennusinvestoinneissa vuosien 2024-2029 investoinnit perustuvat peruskorjaustarpeisiin ja palvelualueilta nousseisiin esityksiin. Ohjelma tarkentuu talousohjelmaprosessin edetessä ja ensi vuoden käsittelyssä hyvinvoinipalvelujen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkoihin, tuottavuustoimiin sekä veto- ja pitovoimaan esitetään erillisiä investointimäärärahaa, jonka tarkempi kohdentaminen tapahtuu vuosittain. Ajatuksena on tehdä periaatepäätös tasosta, jolla kaupunki investoi. Tuottavuusinvestointien tekemisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma.

Vaikutukset henkilöstöön

Kaupunki on viime vuosina siirtänyt hyvin merkittävän osan palvelutuotannostaan alihankkijoille ja Keusotelle. Tämä, eläköitymisvauhti ja muu vaihtuvuus huomioiden on hyvin todennäköistä, ettei säästöohjelman toteuttaminen vaadi lomautuksia tai irtisanomisia. Toimenkuviin ja palveluiden järjestämistapoihin kohdistuu merkittävä muutospaine, jota on syytä käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa normaalissa yhteistoimintamenettelyssä.

Rakenteelliset muutokset

Käyttötalouteen on lisätty kaksi uutta sitovuustasoa: Tilaomistus ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot ja maankäyttökorvaukset. Tilaomistus on erotettu omaksi kokonaisuudekseen konsernipalveluiden määrärahasta ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot palvelualueille kohdistamattomista eristä seurannan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kulujen hallinnan parantamiseksi. Tilaomistukseen on keskitetty kaikki tiloihin liittyvät ulkoiset kulut, jotka laskutetaan tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. 

Investointiosaan esitetään erillistä investointimäärärahaa liikuntapaikkarakentamiseen. Samoin tuottavuus- sekä veto- ja pitovoimainvestointeihin varatulle Kehitysinvestointimäärärahalle esitetään jatkoa. 

Prosessin eteneminen

Talousohjelman käsittely on tarkoitus aloittaa valtuuston lähetekeskustelulla, jonka jälkeen ensimmäinen luonnos etenee eri toimielimiin. Toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, missä järjestyksessä säästöt kannattaa niiden mielestä toteuttaa, jotta säästöistä olisi kuntalaisten saamien palveluiden näkökulmasta mahdollisimman vähän haittaa. Rakennusten osalta toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, mistä rakennuksista voidaan palvelutuotannon näkökulmasta luopua. Toimielimillä on myös mahdollisuus esittää muita säästöjä halutessaan. Säästöjen olennaisuusrajaksi valmistelussa on määritelty 100.000 euroa vuositasolla. Pienempienkin säästöjen tekeminen on tärkeää, mutta palvelualueet tulevat tarvitsemaan ne vuotuisten taloudessa tapahtuvien muutosten kattamiseksi.

Priorisointijärjestys auttaa myös siihen, että säästötoimia voidaan perua, jos veropohja kasvaa ennustettua nopeammin.

Talousjaoston roolina on arvioida, ovatko säästökeinot ja niihin arvioidut säästöt saavutettavissa. Mestaritoiminnalta pyydetään lausuntoa siitä, että rakennuskantaan liittyvät tekniset seikat on oikein arvioitu.

Talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessi on kuvattu oheismateriaalissa.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää

  1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
  2. esittää kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 
  3. pyytää lautakunnilta lausuntoa ja tarvittavat muutosesitykset palvelualuetta koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksessa (liite 1)
  4. pyytää lautakuntia asettamaan liitteessä 3 olevat säästötoimenpiteet järjestykseen sen mukaan, mistä toimenpiteistä on vähiten haittaa sekä tarvittaessa täydentämään toimenpiteisiin liittyvät vaikutusarviot
  5. pyytää talousjaostoa vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan liitteen 3 euroarvioita
  6. pyytää opetus- ja kasvatuslautakunnalta sekä hyvinvointilautakunnalta näkemystä liitteenä 4 olevien rakennusten omistuksesta oman toimintansa kannalta, Mestaritoiminta Oy:ltä rakennusten teknisen kunnon näkökulmasta ja talousjaostolta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
  7. pyytää talousjaostolta realistisen arvion siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
  8. pyytää lautakunnilta ja talousjaostolta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskevilta osin ja lautakunnilta esityksen irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta (liite 5)
  9. pyytää YT-toimikunnalta ja henkilöasiainjaostolta näkemystä siitä, millaisia henkilöstövaikutuksia säästötoimenpiteillä on
  10. antaa edellä mainittujen lausuntojen määräajaksi 11.10. ja valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkentavia ohjeita prosessiin liittyen

 

Käsittely

Keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. Ottaa tämän asian käsiteltäväkseen kiireellisenä

2. Mikäli valtuusto päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, kaupunginhallitus

  1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
  2. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 

Kaupunginhallitus päättää

  1. pyytää lautakunnilta lausuntoa ja tarvittavat muutosesitykset palvelualuetta koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksessa (liite 1)
  2. pyytää lautakuntia asettamaan liitteessä 3 olevat säästötoimenpiteet järjestykseen sen mukaan, mistä toimenpiteistä on vähiten haittaa sekä tarvittaessa täydentämään toimenpiteisiin liittyvät vaikutusarviot
  3. pyytää talousjaostoa vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan liitteen 3 euroarvioita
  4. pyytää opetus- ja kasvatuslautakunnalta sekä hyvinvointilautakunnalta näkemystä liitteenä 4 olevien rakennusten omistuksesta oman toimintansa kannalta, Mestaritoiminta Oy:ltä rakennusten teknisen kunnon näkökulmasta ja talousjaostolta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
  5. pyytää talousjaostolta realistisen arvion siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
  6. pyytää lautakunnilta ja talousjaostolta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskevilta osin ja lautakunnilta esityksen irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta (liite 5)
  7. pyytää YT-toimikunnalta ja henkilöasiainjaostolta näkemystä siitä, millaisia henkilöstövaikutuksia säästötoimenpiteillä on
  8. antaa edellä mainittujen lausuntojen määräajaksi 11.10. ja valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkentavia ohjeita prosessiin liittyen

 

 

Päätös

Hyväksyttiin muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus lähetti talousohjelmaluonnoksen kaupunginvaltuustoon lähetekeskusteluun 26.8. §211 ja pyysi samassa yhdeydessä lautakunnilta ja jaostoilta kannanottoja talousohjelmaluonnokseen ja valmistelumateriaaliin. 

Talousjaostoa/-jaostolta pyydettiin 11.10. mennessä

  1. vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan säästötoimenpiteiden euroarvioita
  2. näkemystä jalostuslistalle nostettujen rakennusten omistuksesta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
  3. realistinen arvio siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
  4. lausuntoa alustavista investointiohjelmista 

 

Talousohjelmamateriaali on jaoston listan liitteenä. Liite 3 lisätään materiaaliin kaupunginhallituksen pöytäkirjan julkaisun jälkeen.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Talousjaosto merkitsee tiedoksi 2020-2023 talousohjelman valmistelumateriaalin ja käy keskustelun tilanteen vaatimista selvityksistä.

 

Käsittely

Vt. kaavoitusjohtaja Juhana Hiironen esitteli kokouksen alussa pykälään 21 liittyen maanmyyntinäkymiä ja kiinteistöjen jalostuspotentiaalia ja vt. talousjohtaja kehyslaskelman perusteita.

Sovittiin, että talouspäälliköt kutsutaan esittelemään liikkumavaratoimenpiteiden euroarvioita talousjaostolle.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus 26.8.2019 § 211

Valmistelija Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Talousohjelma vuosille 2020-2023

Liite 1: Luonnos talousohjelmaksi vuosille 2020-2023

Liite 2: Talousarviokehykset

Liite 3: Luettelo toimenpiteistä, joilla voidaan säästää

Liite 4: Rakennusluettelo käyttökustannuksineen ja investointitarpeineen

Liite 5: Talonrakennusinvestoinnit, infrainvestoinnit ja muut kuin rakennusinvestoinnit

Oheismateriaalit: Taustasyyt talouden tilannekuvalle, talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessin kuvaus, toiminnallisten tavoitteiden luonnokset

Liitteet ja oheismateriaalit toimitetaan erikseen 23.8.2019.

Taustasyyt talousohjelman tarpeelle

Yleinen taloussuhdanne näyttää selkeästi heikentyvän. Tämä tulee lähivuosina vähentämään kaupungin maanmyyntituloja, joiden varaan budjetin tasapaino on menneinä vuosina rakennettu. Lisäksi kaupungin rakennuskannan heikko kunto ja siitä seuraava investointitarve yhdistettynä sisäilmaongelmiin johtaa lähivuosina poistotason merkittävään nousuun, joka täytyy kattaa vuosikatetta parantamalla. Vuosikatteen parantaminen puolestaan edellyttää joko nettomenojen pienentämistä tai verotulojen kasvattamista. Taustasyyt talouden tilanteelle ovat oheismateriaalina.

Nettomenojen hillitseminen

Tilanne vaatii pitkäjänteisiä ja pysyviä toimenpiteitä, joilla menokasvua saadaan hillittyä. Virkamiesvalmistelussa on listattu ja arvioitu toimenpiteitä, joiden avulla käyttötaloutta voidaan tasapainottaa. Vuosina 2020-2023 vaikuttavia toimenpiteitä on listattu yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Tämän hetken tiedon mukaan tästä noin puolet tarvitaan talouden tasapainoon saamiseksi, jollei veroratkaisuja tehdä. Tilanne edellyttää myös sen, että Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ja HUS:n laskutuksessa saavutetaan niiden suhteellista osuutta vastaava menokasvun hillintä. Jos tätä ei tapahdu, täytyy kaupungin muihin toimintoihin kohdistaa suurempia säästöjä.

On syytä erikseen painottaa ja korostaa, ettei tarkoitus ole toteuttaa kaikkia liitteessä olevia säästötoimenpiteitä. Valmistelussa on kuitenkin haluttu tuoda esiin kaikki tunnistetut vaihtoehdot.

Luettelo alustavasti selvitetyistä säästötoimenpiteistä on liitteenä.

Veroratkaisut

Talousohjelma lähtee valmistelun tässä vaiheessa siitä, että verotusta ei kiristetä pois lukien rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistövero, jota esitetään nostettavaksi lakisääteiseen maksimiin sen ohjausvaikutuksen takia.

Luottamushenkilöiden keskustelua varten oheismateriaaliin on koottu tiedot siitä, mikä eri veroasteiden vaikutus on kaupungin talouteen. Verotusta tarkasteltaessa on syytä erikseen painottaa, että verojen kiristäminen ei ratkaise kaupungin taloustilannetta, jos nettotoimintamenot jatkavat veropohjaa nopeampaa kasvuaan.

Talouskehys, strategia ja toiminnalliset tavoitteet

Talousohjelmassa on tarkoitus antaa lautakunnille nelivuotinen kehys, jota tarkastetaan verotuloissa tapahtuvien muutosten perusteella. Lisäksi kuntavaalien jälkeen on syytä tarkastaa uuden valtuuston tahtotila talouskehyksen osalta. Ohjelmaan liittyy keskeisimpänä osana se periaate, että ylitykset täytyy kattaa seuraavina vuosina ja vastaavasti budjetin alitukset saa käyttää tulevina vuosina. Menettelyn tarkoituksena on kannustaa taloudellisesti tehokkaaseen toimintaan lyhytnäköisten säästötoimien sijaan.

Tarkoituksena on, että nelivuotisen talouskehyksen yhteydessä hyväksytään toiminnalliset tavoitteet vuosille 2020-2023. Tavoitteiden tulee tukea strategiakartan päämääriä ja parantaa niihin liittyvillä avainmittareilla mitattavia asioita. Oheismateriaalina on luonnokset siitä, mitä tavoitteita päämääriin pääsemiseksi on suunniteltu. Toiminnalliset tavoitteet täsmennetään ja lisätään talousohjelmaluonnokseen valmistelun edetessä. 

Talouskehykset on tässä vaiheessa asetettu sillä periaatteella, että tämän hetkinen vaje on jaettu sitovuustasoittain käyttömenokehyksiin niiden nykyisessä suhteessa. Kehysten määrittelyssä on huomioitu uuden Tilaomistus-sitovuustason vaikutus palvelualueiden lähtötietoihin. Tiloihin liittyvä tehostusvaade on osoitettu tilaomistuksen sitovuustasolle. Hallinnon yhteiseksi menosäästötavoitteeksi on päädytty esittämään suurempia 10%:n menosäästöjä vuoden 2022 alkuun mennessä, mikä tulee vähentämään palveluihin kohdentuvaa säästöpainetta. Hallinnon säästöjen saavuttaminen vaatii tuottavuusinvestoinneissa onnistumista ja toimintojen tarkkaa tarkastelua. Varsinainen esitys kehysten välisestä painotuksesta julkaistaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksen yhteydessä.

Rakennuskanta

Osana talousarviovalmistelua on käyty läpi kaupungin rakennusomaisuus. Tarkoituksena on, että valtuusto päättäisi lokakuun kokouksessaan, mitkä rakennukset pidetään kaupungin omaisuutena ja mitkä voidaan myydä ja purkaa. Luettelo jalostettavista kohteista, niihin liittyvistä investointitarpeista ja niiden aiheuttamista käyttömenoista on liitteenä.

Investoinnit

Talonrakennukseen ja infrainvestointeihin liittyvät alustavat investointiohjelmat ovat liitteenä. Talonrakennusinvestoinneissa vuosien 2024-2029 investoinnit perustuvat peruskorjaustarpeisiin ja palvelualueilta nousseisiin esityksiin. Ohjelma tarkentuu talousohjelmaprosessin edetessä ja ensi vuoden käsittelyssä hyvinvoinipalvelujen palveluverkkosuunnitelman mukaisesti. Liikuntapaikkoihin, tuottavuustoimiin sekä veto- ja pitovoimaan esitetään erillisiä investointimäärärahaa, jonka tarkempi kohdentaminen tapahtuu vuosittain. Ajatuksena on tehdä periaatepäätös tasosta, jolla kaupunki investoi. Tuottavuusinvestointien tekemisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma.

Vaikutukset henkilöstöön

Kaupunki on viime vuosina siirtänyt hyvin merkittävän osan palvelutuotannostaan alihankkijoille ja Keusotelle. Tämä, eläköitymisvauhti ja muu vaihtuvuus huomioiden on hyvin todennäköistä, ettei säästöohjelman toteuttaminen vaadi lomautuksia tai irtisanomisia. Toimenkuviin ja palveluiden järjestämistapoihin kohdistuu merkittävä muutospaine, jota on syytä käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa normaalissa yhteistoimintamenettelyssä.

Rakenteelliset muutokset

Käyttötalouteen on lisätty kaksi uutta sitovuustasoa: Tilaomistus ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot ja maankäyttökorvaukset. Tilaomistus on erotettu omaksi kokonaisuudekseen konsernipalveluiden määrärahasta ja Käyttöomaisuuden nettomyyntivoitot palvelualueille kohdistamattomista eristä seurannan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja kulujen hallinnan parantamiseksi. Tilaomistukseen on keskitetty kaikki tiloihin liittyvät ulkoiset kulut, jotka laskutetaan tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. 

Investointiosaan esitetään erillistä investointimäärärahaa liikuntapaikkarakentamiseen. Samoin tuottavuus- sekä veto- ja pitovoimainvestointeihin varatulle Kehitysinvestointimäärärahalle esitetään jatkoa. 

Prosessin eteneminen

Talousohjelman käsittely on tarkoitus aloittaa valtuuston lähetekeskustelulla, jonka jälkeen ensimmäinen luonnos etenee eri toimielimiin. Toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, missä järjestyksessä säästöt kannattaa niiden mielestä toteuttaa, jotta säästöistä olisi kuntalaisten saamien palveluiden näkökulmasta mahdollisimman vähän haittaa. Rakennusten osalta toimielimiä pyydetään ottamaan kantaa siihen, mistä rakennuksista voidaan palvelutuotannon näkökulmasta luopua. Toimielimillä on myös mahdollisuus esittää muita säästöjä halutessaan. Säästöjen olennaisuusrajaksi valmistelussa on määritelty 100.000 euroa vuositasolla. Pienempienkin säästöjen tekeminen on tärkeää, mutta palvelualueet tulevat tarvitsemaan ne vuotuisten taloudessa tapahtuvien muutosten kattamiseksi.

Priorisointijärjestys auttaa myös siihen, että säästötoimia voidaan perua, jos veropohja kasvaa ennustettua nopeammin.

Talousjaoston roolina on arvioida, ovatko säästökeinot ja niihin arvioidut säästöt saavutettavissa. Mestaritoiminnalta pyydetään lausuntoa siitä, että rakennuskantaan liittyvät tekniset seikat on oikein arvioitu.

Talousohjelman ja investointiohjelman käsittelyprosessi on kuvattu oheismateriaalissa.

Ehdotus

Esittelijä Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

 

Kaupunginhallitus päättää

  1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
  2. esittää kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 
  3. pyytää lautakunnilta lausuntoa ja tarvittavat muutosesitykset palvelualuetta koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksessa (liite 1)
  4. pyytää lautakuntia asettamaan liitteessä 3 olevat säästötoimenpiteet järjestykseen sen mukaan, mistä toimenpiteistä on vähiten haittaa sekä tarvittaessa täydentämään toimenpiteisiin liittyvät vaikutusarviot
  5. pyytää talousjaostoa vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan liitteen 3 euroarvioita
  6. pyytää opetus- ja kasvatuslautakunnalta sekä hyvinvointilautakunnalta näkemystä liitteenä 4 olevien rakennusten omistuksesta oman toimintansa kannalta, Mestaritoiminta Oy:ltä rakennusten teknisen kunnon näkökulmasta ja talousjaostolta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
  7. pyytää talousjaostolta realistisen arvion siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
  8. pyytää lautakunnilta ja talousjaostolta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskevilta osin ja lautakunnilta esityksen irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta (liite 5)
  9. pyytää YT-toimikunnalta ja henkilöasiainjaostolta näkemystä siitä, millaisia henkilöstövaikutuksia säästötoimenpiteillä on
  10. antaa edellä mainittujen lausuntojen määräajaksi 11.10. ja valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkentavia ohjeita prosessiin liittyen

 

Käsittely

Keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotustaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. Ottaa tämän asian käsiteltäväkseen kiireellisenä

2. Mikäli valtuusto päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, kaupunginhallitus

  1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
  2. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 

Kaupunginhallitus päättää

  1. pyytää lautakunnilta lausuntoa ja tarvittavat muutosesitykset palvelualuetta koskevaan osioon talousohjelmaluonnoksessa (liite 1)
  2. pyytää lautakuntia asettamaan liitteessä 3 olevat säästötoimenpiteet järjestykseen sen mukaan, mistä toimenpiteistä on vähiten haittaa sekä tarvittaessa täydentämään toimenpiteisiin liittyvät vaikutusarviot
  3. pyytää talousjaostoa vahvistamaan ja tarvittaessa muuttamaan liitteen 3 euroarvioita
  4. pyytää opetus- ja kasvatuslautakunnalta sekä hyvinvointilautakunnalta näkemystä liitteenä 4 olevien rakennusten omistuksesta oman toimintansa kannalta, Mestaritoiminta Oy:ltä rakennusten teknisen kunnon näkökulmasta ja talousjaostolta kiinteistöihin liittyvän jalostuspotentiaalin näkökulmasta
  5. pyytää talousjaostolta realistisen arvion siitä, paljonko maanmyyntituottoihin voidaan tulosvaikutteisesti budjetoida vuosiksi 2020-2023
  6. pyytää lautakunnilta ja talousjaostolta lausunnon alustavista investointiohjelmista omaa palvelualuettaan koskevilta osin ja lautakunnilta esityksen irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta (liite 5)
  7. pyytää YT-toimikunnalta ja henkilöasiainjaostolta näkemystä siitä, millaisia henkilöstövaikutuksia säästötoimenpiteillä on
  8. antaa edellä mainittujen lausuntojen määräajaksi 11.10. ja valtuuttaa talousjohtajan antamaan tarkentavia ohjeita prosessiin liittyen

Päätös

Hyväksyttiin muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Ehdotus

Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto

1. Ottaa tämän asian käsiteltäväkseen kiireellisenä

2. Mikäli valtuusto päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, kaupunginhallitus

  1. saattaa talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi valtuustolle lähetekeskustelua varten
  2. ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 

 

Käsittely

Vt talousjohtaja Kirsi Rinne ja kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen selostivat asiaa.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti

  1. ottaa asian kiireellisenä käsittelyyn.
  2. merkitä talousohjelmaluonnoksen (liite 1) tiedoksi ja käydä sitä koskevan lähetekeskustelun.
  3. että talousohjelman lähtökohdaksi otetaan nelivuotinen budjettikehys liitteen 2 mukaisilla sitovuustasoilla. Kunkin kehyksen suuruus tuodaan päätöksentekoon myöhemmin. 

Valmistelija

Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja, merja.soosalu@jarvenpaa.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus lähetti talousohjelmaluonnoksen kaupunginvaltuustoon lähetekeskusteluun 26.8.2019 §211 ja pyysi samassa yhdeydessä lautakunnilta ja jaostoilta kannanottoja talousohjelmaluonnokseen ja valmistelumateriaaliin.

Talousohjelman liitteet on kaupunginhallituksen 26.8.2019 § 211 liitteenä.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Henkilöstöasiainjaosto merkitsee tiedoksi 2020-2023 talousohjelman valmistelumateriaalin ja käy keskustelun tilanteeseen liittyvistä mahdollisista henkilöstövaikutuksista.

Päätös

Hyväksyttiin.

Valmistelija

Merja Soosalu, henkilöstöjohtaja, merja.soosalu@jarvenpaa.fi

Perustelut

Taustasyyt talousohjelman tarpeelle

Yleinen taloussuhdanne näyttää selkeästi heikentyvän. Tämä tulee lähivuosina vähentämään kaupungin maanmyyntituloja, joiden varaan budjetin tasapaino on menneinä vuosina rakennettu. Lisäksi kaupungin rakennuskannan heikko kunto ja siitä seuraava investointitarve yhdistettynä sisäilmaongelmiin johtaa lähivuosina poistotason merkittävään nousuun, joka täytyy kattaa vuosikatetta parantamalla. Vuosikatteen parantaminen puolestaan edellyttää joko nettomenojen pienentämistä tai verotulojen kasvattamista. Taustasyyt talouden tilanteelle ovat oheismateriaalina.

Nettomenojen hillitseminen

Tilanne vaatii pitkäjänteisiä ja pysyviä toimenpiteitä, joilla menokasvua saadaan hillittyä. Virkamiesvalmistelussa on listattu ja arvioitu toimenpiteitä, joiden avulla käyttötaloutta voidaan tasapainottaa. Vuosina 2020-2023 vaikuttavia toimenpiteitä on listattu yhteensä noin 10 miljoonalla eurolla. Tämän hetken tiedon mukaan tästä noin puolet tarvitaan talouden tasapainoon saamiseksi, jollei veroratkaisuja tehdä. Tilanne edellyttää myös sen, että Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän ja HUS:n laskutuksessa saavutetaan niiden suhteellista osuutta vastaava menokasvun hillintä. Jos tätä ei tapahdu, täytyy kaupungin muihin toimintoihin kohdistaa suurempia säästöjä.

On syytä erikseen painottaa ja korostaa, ettei tarkoitus ole toteuttaa kaikkia liitteessä olevia säästötoimenpiteitä. Valmistelussa on kuitenkin haluttu tuoda esiin kaikki tunnistetut vaihtoehdot.

Luettelo alustavasti selvitetyistä säästötoimenpiteistä on kaupunginhallituksen kokouksen 26.8.2019 § 211 liitteenä.

Vaikutukset henkilöstöön

Kaupunki on viime vuosina siirtänyt hyvin merkittävän osan palvelutuotannostaan alihankkijoille ja Keusotelle. Tämä, eläköitymisvauhti ja muu vaihtuvuus huomioiden on hyvin todennäköistä, ettei säästöohjelman toteuttaminen vaadi lomautuksia tai irtisanomisia. Toimenkuviin ja palveluiden järjestämistapoihin kohdistuu merkittävä muutospaine, jota on syytä käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa normaalissa yhteistoimintamenettelyssä.

 

Kaupunginhallitus lähetti talousohjelmaluonnoksen kaupunginvaltuustoon lähetekeskusteluun 26.8.2019 §211 ja pyysi samassa yhdeydessä lautakunnilta ja jaostoilta kannanottoja talousohjelmaluonnokseen ja valmistelumateriaaliin.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Yhteistyötoimikunta käy keskustelun säästöohjelman ja kirjaa yhteistyötoimikunnan yhteisen näkemyksen pöytäkirjaan. 

Käsittely: 

Kaupunginjohtaja esitteli asiaa ja asiaan liittyvä tuloslaskelman tunnusluvut- taulukko lisättiin liitteksi teknisenä korjauksena. Säästöohjelman henkilöstövaikutuksista keskusteltiin  ja todettiin, ettei työnhyvinvointia saa kuormittaa siten, että se johtaa sairauspoissaoloihin. Työsuojeluvaltuutetut toivat esiin työkykyjohtamisen, aktiivisen tuen mallin, työtapaturmien minimoinnin sekä osallisuuden vaikutukset. Keskusteltiin myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen osalta henkilöstöresurssien allokoinneista suhteesta tilaresursseihin sekä käyttö- ja täyttöasteen tilanteesta. Varhaiskasvatuksen puolella täyttöasteessa on eroja eri yksikön välillä ja tätä tulee seurata. On tärkeää, että resursseja mitataan ja käytetään oikein ja henkilökunnan liikkuvuuden suhteen toivotaan, että se perustuu vapaaehtoisuuteen.

Päätös

Yhteistyötoimikunta kävi keskustelun liikkumavaralistan ja kirjaa yhteistyötoimikunnan yhteisenä näkemyksenä, että asian valmistelua jatketaan hyvässä yhteistoiminnan hengessä. Pöytäkirjan liitteiksi lisätään pääluottamusemisten kannanotot liikkumavaralistaan sekä työsuojeluvaltuutettujen kannanotto säästötoimenpiteisiin.

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Tarkentuneet esitykset säästötoimenpiteiden euromääräisistä arvioista, jalostettavien kiinteistöjen jalostuspotentiaalista, ja talousohjelmakauden maanmyyntivoitoista on esitetty listan liitteenä. 

Investointiohjelmaluonnoksen päivitetty versio on lisätty listan liitteeksi. 

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Talousjaosto päättää 

  • vahvistaa liitteenä 1 olevat euromääräiset arviot esitetyistä säästötoimenpiteistä 

ja antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  • liitteessä 2 esityt arviot jalostuslistalle nostettujen kiinteistöjen jalostuspotentiaalista
  • liitteen 3 mukaisen arvion maanmyyntituottoihin tulosvaikutteisesti budjetoitavista summista vuosille 2020-2023
  • liitteen 4 alustavista investointiohjelmista.

 

Käsittely 

Kaupunkikehityksen talouspäällikkö Timo Väisänen ja Opetuksen ja kasvatuksen sekä Hyvinvoinnin palvelualueiden talouspäällikkö Topi Luostarinen esittelivät kokouksessa palvelualueiden tunnistamien säästötoimenpiteiden euromääräisten arvioiden lähtökohdat.  

Esittelijä täydensi kokouksessa päätösehdotustaan.

Ehdotus

Talousjaosto päättää

  • vahvistaa liitteenä 1 olevat euromääräiset arviot esitetyistä säästötoimenpiteistä siten, että seuraavien toimenpiteiden arvio tulee tarkentaa:
    • Kaupunkikehityksen toimenpiteet 1, 2, 6 ja 7
    • Opetuksen ja kasvatuksen toimenpiteet 14 ja 15
    • Hyvinvoinnin toimenpide 3

ja antaa kaupunginhallitukselle lausuntonaan

  • liitteessä 2 esitetyt arviot jalostuslistalle nostettujen kiinteistöjen jalostuspotentiaalista. Listaa tulee selkeyttää ja jatkaa sen kehittämistä.
  • liitteen 3 mukaisen arvion maanmyyntituottoihin tulosvaikutteisesti budjetoitavista summista vuosille 2020-2023. Liitteeseen tulee lisätä vuoden 2019 alkuperäisen talousarviotieto toteumaennusteen rinnalle.
  • liitteen 4 alustavista investointiohjelmista seuraavan:
    Investointeja ei voi toteuttaa velkarahoituksella liitteessä 4 esitetyssä laajuudessa, vaan ohjelmaa tulee karsia. Lisäksi on vakavasti harkittava sellaisten omaisuuserien myyntiä, joilla ei ole välitöntä roolia kaupungin omassa palvelutuotannossa.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän täydennetyn ehdotuksen mukaisesti.

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Taloussuunnitelmaesityksen pääkohdat ovat seuraavat:

Taloussuunnitelma on laadittu siten, että kaupungin tulos on positiivinen vuonna 2022 ja siitä eteenpäin. Tulos on saavutettu tehostamalla toimintaa ja vähentämällä palvelutoiminnan nettomenoja sekä investointeja. 

  • Taloussuunnitelma sisältää merkittävän määrän liikkumavaratoimenpiteitä suunnitelmakaudella ml kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen ja tilakulujen karsinnan 10%:lla vuoteen 2022 mennessä ja noin 10% tehostamisen hallinnon kuluista vuoteen 2023 mennessä.
  • Kaupungin tuloksen maanmyyntiriippuvutta on vähennetty ottamalla myyntipotentiaalista huomioon maanmyyntivoittoina varovaisuuden periaatetta noudattaen vain 80%. 
  • Taloussuunnitelma sisältää rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin korotuksen 6,0% 1.1.2020 alkaen. Taloussuunnitelma ei sisällä muiden veroperusteiden muuttamista. Veroprosenteista päätetään erikseen vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.  
  • Taloussuunnitelmassa on huomioitu kaupunginvaltuuston 21.10.2019 § 69 päätös kaupungin liittymisestä vuoden 2022 alusta alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi.
  • Taloussuunnitelmaan on sisällytetty investointiohjelmien karsiminen, mikä näkyy käyttötaloudessa pienempinä poistoina. Vuosien 2020-2029 investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittely yhteydessä. Ohjelman 4 ensimmäistä vuotta heijastuvat suoraan taloussuunnitelmaan. Investointitaso on karsinnasta huolimatta taloussuunnitelmakaudella huomattavan suuri.
  • Taloussuunnitelmassa on huomioitu Tilaomistuksen eriyttäminen Konsernipalvelujen sitovuustasosta ja Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttökorvausten uuden sitovuustason perustaminen

Taloussuunnitelma

Kaupungin tulos pysyy toteutettavista tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta negatiivisena taloussuunnitelmakauden kaksi ensimmäistä vuotta. Tulos painuu 6,8 miljoonaa tappiolliseksi 2020 ja on yhä 2,4 miljoonaa euroa tappiollinen vuonna 2021. Vuonna 2022 tulos saadaan käännettyä positiiviseksi, kun toteutettavat toimenpiteet alkavat vaikuttaa täydellä teholla. Kaupungin taseen kertynyt ylijäämä vuoden 2019 lopussa on tilinpäätösennusteen toteutuessa 21,5 miljoonaa euroa, ja se ehtii painua 12 miljoonaan euroon taloussuunnitelmakauden aikana. 

Käyttötalous

Viranhaltijat valmistelivat kaikkiin palvelualueisiin ja konsernipalveluihin liittyen toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouteen saatiin liikkumavaraa. Lautakuntia pyydettiin myös laittamaan toimenpiteet järjestykseen sen mukaan, kun ne näkivät niistä olevan vähiten haittaa asukkaille. Kooste liikkumavaratoimenpiteistä ja lautakuntien esittämästä priorisointijärjestyksestä on liitteenä 1

Talousarvioesitykseen on sisällytetty kaikki lautakuntien tunnistamat liikkumavaratoimenpiteet lukuun ottamatta maksullisen pysäköinnin käyttöönottoa (Kauke 8), resurssiopettajista luopumista (Opka 12) ja alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksujen käyttöönottoa (Hyvo 9). Käyttämättä jätetyt toimenpiteet oli nostettu esiin myös lautakuntien lausunnoissa. Liikkumavaratoimenpiteissä esitetty konsernin kaikkia hallintotehtäviä koskeva säästöohjelma on sisällytetty talousarviossa konsernipalveluihin siltä osin, kun sitä ei oltu esitetty erikseen palvelualueiden toimenpidelistoilla. Hallinnon säästöt ovat kokonaisuus, joka menee yli konsernin eri yksiköiden rajojen. Säästöjen toteuttaminen tulee todennäköisesti edellyttämään useita pieniä määrärahasiirtoja eri kehysten välillä, kun prosesseja kehitetään. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus siirtää näitä määrärahoja, jotta ohjelma saadaan pantua toimeen. Palvelulisäyksenä on huomioitu valtuuston päätöksen mukainen liittyminen HSL:ään vuoden 2022 alussa. Lisäksi talousarviossa on huomioitu sopeutustoimenpiteenä kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen tehostaminen. Kooste jalostettavista kiinteistöistä on pykälän oheismateriaalina 1.

Taloussuunnitelmassa kaupungin tuloksen riippuvuutta maanmyyntituotoista on vähennetty oleellisesti. Kaupunkikehityksen arvioimasta myyntipotentiaalista on huomioitu laskelmissa varovaisuuden periaatetta noudattaen vain 80%, mikä laskee vuosittaisten maanmyyntivoittojen määrän 5,0 - 6,5 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden ennuste on 5,5 miljoonaa euroa, joten tasoa voidaan pitää perusteltuna myös toteutuneen kehityksen pohjalta.   

Tasapainotustoimenpiteiden ansiosta palvelualueiden toimintakatteet kehittyvät taloussuunnitelmakaudella maltillisesti. Ilman Keusotea toimintakatteen alijäämän kasvu vaihtelee 1,8 ja - 0,5% välillä. Keusoten ja erityisesti erikoissairaanhoidon vuoden 2020 8 %:n kustannusnousu lisää toimintakatteiden alijäämää oleellisesti. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset huomioiden toimintakatteen alijäämä kasvaa kaudella 3,3%  ja -0,1% välillä. 

Verorahoitus

Verotuloarvio perustuu voimassa oleviin veroprosentteihin  lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia, joka on tonttien rakentumisen nopeuttamiseksi esitetty nostettavan lakisääteiseen maksimiin eli 6,0 %:iin. Verotulot kasvavat suunnitelmakaudella kuluvan vuoden 192 miljoonasta eurosta 226 miljoonaan euroon. Kasvua kertyy 6,7-3,0% vuosittain ja vauhti ylittää menojen kasvuprosentin joka vuosi. Valtionosuuksissa näkyy vuodella 2020 17% kertanousu kiky-leikkausten puruista, indeksikorotuksista ja veromenetysten kompensaatioista johtuen. Verorahoituksessa on huomioitu HSL-jäsenyyden tuoma verotulojen nousu, joka aiheutuu jäsenyyden mukanaan tuomien verovähennysten pienentymisestä. Vaikutus vuositasolla on 0,3 miljoonaa.

Kooste veroprosentti muutosten taloudellisista vaikutuksista on oheismateriaalina 2.

Investoinnit

Nettoinvestointien määrä vaihtelee taloussuunnitelmavuosina 44,5 ja 73,9 miljoonan euron välillä. Investointitaso on korkea huolimatta investointiesitykseen tehtyyn karsintaan ja niiden seurauksena vuosittainen poistotaso kasvaa vuoden 2019 tilanteesta noin 7,5 miljoonalla eurolla muodostaen oleellisen lisähaasteen tasapainoisen talouden ylläpidolle käytettävissä olevin resurssein. Kouluverkon uudistaminen ja sisäilmaongelmien aiheuttamat akuutit tilamuutostarpeet selittävät ohjelmakauden korkeaa investointitasoa. 

Investoinneissa varaudutaan paitsi nykyisen omaisuuden arvon ylläpitoon myös tilojen tehokkaampaan käyttöön tarvittaviin muutosinvestointeihin sekä uudisinvestointeihin. Taloussuunnitelmaan on myös sisällytetty 2 miljoonan euron varaus kehitysinvestointeihin, joilla mahdollistetaan panostus pitemmällä aikavälillä toiminnan tehostamiseen ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen johtaviin pääomaa vaativiin muutoksiin.

Lainat ja tulorahoitus

Kaupungin tulorahoituksen taso jää suunnitelmakaudella suhteellisen matalaksi, mutta nousee kuitenkin oleellisesti kuluvan vuoden ennustetusta vajaasta miljoonasta eurosta. Vuonna 2020 vuosikate on 13,7 miljoonaa euroa ja nousee vuonna 2023 32,4 miljoonaan. Vuosikatteella pystytään kattamaan vajaat 40% koko kauden 236,8 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Tästä johtuen lainamäärä kasvaa nopeasti vuoden 2019 tilinpäätösennusteen mukaisesta 185 miljoonasta 320 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana reilusta 4200 eurosta 6700 euroon per asukas. 

Taloussuunnitelma 2020-2023 ja talousarvio 2020 on esitetty listan liitteenä 2.

Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely on käyty 18.9.2019.

Vastaukset kaupunginhallituksen lausuntopyyntöön

Kaupunginhallitus pyysi kokouksessaan 26.8.2019 § 211 lauta- ja johtokunnilta, talous ja henkilöstöjaostolta, YT-toimikunnalta ja Mestaritoiminta Oy:lta lausuntoa talousarvioluonnokseen, liikkumavaratoimenpiteisiin, jalostettaviin kiinteistöihin, maanmyyntituottoihin, alustaviin investointiohjelmiin ja irtaimistoinvestointimäärärahojen kohdentamiseen liittyen. Seuraavien tahojen lausunnot on esitetty pykälän liitteenä: 

  • Talousjaosto
  • Kaupunkikehityslautakunta
  • Opetus- ja kasvatuslautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Järvenpään Vesi -liikelaitoksen johtokunta 
  • Henkilöstöasiainjaosto
  • YT-toimikunta
  • Mestaritoiminta Oy 

Liitteet sisältävät lauta- ja johtokuntien talousarvio- ja -suunnitelmaesitykset sekä esitykset irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta vuosina 2020-2023.

Lautakuntien rooli talouden tasapainottamisessa talousarvion hyväksymisen jälkeen

Talousarviossa esitetään muutosta, joka mahdollistaa kannustavan ja pitkäjänteisen taloussuunnittelun. Lautakunnat saavat määrärahan käyttöönsä seuraavana vuonna, mikäli ne alittavat budjettinsa. Toisaalta lautakunnille ei enää myönnetä lisämäärärahaa elleivät ne ota rahaa tulevien vuosien kehyksistään. Toisin sanoen kehys on nelivuotinen.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että valtuusto päättäisi lautakuntien puolesta, millä toimenpiteillä ne taloutensa tasapainottavat, vaan liikkumavaralistat on tehty kuvaamaan, mitä nettomenojen pienentäminen käytännössä tarkoittaa. On johdonmukaista, että valtuusto antaessaan määrärahat hyväksyy myös ne keinot, joilla annettuun kehykseen päästään tai toisaalta antaa määrärahat, jos jotakin tiettyä keinoa ei valtuuston mielestä saa käyttää. Ohjelma on nelivuotinen ja tänä aikana ilmaantuu niin uusia menopaineita kuin liikkumavarakeinoja, joita tätä talousarviota laadittaessa ei vielä ole osattu nostaa esiin. Samoin osa keinoista tullee käytännössä vaikuttamaan paremmin ja osa heikommin kuin tässä vaiheessa talousarvion laadintaa on ajateltu.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi lautakuntien antamat lausunnot

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy talousarvion investointiosan vuosille 2020-2023 aiemmin hyväksymänsä 10 vuoden investointiohjelman mukaisena
  2. hyväksyy, että toimielimet voivat käyttää liitteenä olevat liikkumavaratoimenpiteet annettuun menokehykseen pääsemiseksi pois lukien
    • maksullisen pysäköinnin käyttöönotto (Kauke 8)
    • resurssiopettajista luopuminen (Opka 12)
    • alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksujen käyttöönottoa (Hyvo 9)
  3. hyväksyy liitteenä olevan talousarvion ja talousohjelman muilta osin
  4. valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään tarvittavat teknisluontoiset korjaukset laskelmiin ja talousarviokirjaan, jos tarvetta käsittelyssä tehtyjen päätösten jälkeen ilmenee
  5. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään hallinnon säästöohjelman edellyttämistä määrärahasiirroista tarvittaessa
  6. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja kaupunginhallituksen sen ylittävistä hankkeista
  7. valtuuttaa talousjohtajan päätöksellään ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin.
  8. valtuuttaa talousjohtajan päättämään kaupungin lainakannan hoidon edellyttämistä toimenpiteistä mukaan lukien johdannaissopimusten tekeminen ja muut mahdolliset suojaustoimenpiteet

 

Käsittely

Käsittelyn aikana läsnä vt talousjohtaja, palvelualuejohtaja ja kaupunkikehitysjohtaja. 

Päätös

Päätettiin, että asian käsittelyä jatketaan jatkokokouksessa 1.11.2019.

 

 

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Perustelut

Taloussuunnitelmaesityksen pääkohdat ovat seuraavat:

Taloussuunnitelma on laadittu siten, että kaupungin tulos on positiivinen vuonna 2022 ja siitä eteenpäin. Tulos on saavutettu tehostamalla toimintaa ja vähentämällä palvelutoiminnan nettomenoja sekä investointeja. 

  • Taloussuunnitelma sisältää merkittävän määrän liikkumavaratoimenpiteitä suunnitelmakaudella ml kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen ja tilakulujen karsinnan 10%:lla vuoteen 2022 mennessä ja noin 10% tehostamisen hallinnon kuluista vuoteen 2023 mennessä.
  • Kaupungin tuloksen maanmyyntiriippuvutta on vähennetty ottamalla myyntipotentiaalista huomioon maanmyyntivoittoina varovaisuuden periaatetta noudattaen vain 80%. 
  • Taloussuunnitelma sisältää rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin korotuksen 6,0% 1.1.2020 alkaen. Taloussuunnitelma ei sisällä muiden veroperusteiden muuttamista. Veroprosenteista päätetään erikseen vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.  
  • Taloussuunnitelmassa on huomioitu kaupunginvaltuuston 21.10.2019 § 69 päätös kaupungin liittymisestä vuoden 2022 alusta alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi.
  • Taloussuunnitelmaan on sisällytetty investointiohjelmien karsiminen, mikä näkyy käyttötaloudessa pienempinä poistoina. Vuosien 2020-2029 investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittely yhteydessä. Ohjelman 4 ensimmäistä vuotta heijastuvat suoraan taloussuunnitelmaan. Investointitaso on karsinnasta huolimatta taloussuunnitelmakaudella huomattavan suuri.
  • Taloussuunnitelmassa on huomioitu Tilaomistuksen eriyttäminen Konsernipalvelujen sitovuustasosta ja Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttökorvausten uuden sitovuustason perustaminen

Taloussuunnitelma

Kaupungin tulos pysyy toteutettavista tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta negatiivisena taloussuunnitelmakauden kaksi ensimmäistä vuotta. Tulos painuu 6,8 miljoonaa tappiolliseksi 2020 ja on yhä 2,4 miljoonaa euroa tappiollinen vuonna 2021. Vuonna 2022 tulos saadaan käännettyä positiiviseksi, kun toteutettavat toimenpiteet alkavat vaikuttaa täydellä teholla. Kaupungin taseen kertynyt ylijäämä vuoden 2019 lopussa on tilinpäätösennusteen toteutuessa 21,5 miljoonaa euroa, ja se ehtii painua 12 miljoonaan euroon taloussuunnitelmakauden aikana. 

Käyttötalous

Viranhaltijat valmistelivat kaikkiin palvelualueisiin ja konsernipalveluihin liittyen toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouteen saatiin liikkumavaraa. Lautakuntia pyydettiin myös laittamaan toimenpiteet järjestykseen sen mukaan, kun ne näkivät niistä olevan vähiten haittaa asukkaille. Kooste liikkumavaratoimenpiteistä ja lautakuntien esittämästä priorisointijärjestyksestä on liitteenä 1

Talousarvioesitykseen on sisällytetty kaikki lautakuntien tunnistamat liikkumavaratoimenpiteet lukuun ottamatta maksullisen pysäköinnin käyttöönottoa (Kauke 8), resurssiopettajista luopumista (Opka 12) ja alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksujen käyttöönottoa (Hyvo 9). Käyttämättä jätetyt toimenpiteet oli nostettu esiin myös lautakuntien lausunnoissa. Liikkumavaratoimenpiteissä esitetty konsernin kaikkia hallintotehtäviä koskeva säästöohjelma on sisällytetty talousarviossa konsernipalveluihin siltä osin, kun sitä ei oltu esitetty erikseen palvelualueiden toimenpidelistoilla. Hallinnon säästöt ovat kokonaisuus, joka menee yli konsernin eri yksiköiden rajojen. Säästöjen toteuttaminen tulee todennäköisesti edellyttämään useita pieniä määrärahasiirtoja eri kehysten välillä, kun prosesseja kehitetään. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus siirtää näitä määrärahoja, jotta ohjelma saadaan pantua toimeen. Palvelulisäyksenä on huomioitu valtuuston päätöksen mukainen liittyminen HSL:ään vuoden 2022 alussa. Lisäksi talousarviossa on huomioitu sopeutustoimenpiteenä kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen tehostaminen. Kooste jalostettavista kiinteistöistä on pykälän oheismateriaalina 1.

Taloussuunnitelmassa kaupungin tuloksen riippuvuutta maanmyyntituotoista on vähennetty oleellisesti. Kaupunkikehityksen arvioimasta myyntipotentiaalista on huomioitu laskelmissa varovaisuuden periaatetta noudattaen vain 80%, mikä laskee vuosittaisten maanmyyntivoittojen määrän 5,0 - 6,5 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden ennuste on 5,5 miljoonaa euroa, joten tasoa voidaan pitää perusteltuna myös toteutuneen kehityksen pohjalta.   

Tasapainotustoimenpiteiden ansiosta palvelualueiden toimintakatteet kehittyvät taloussuunnitelmakaudella maltillisesti. Ilman Keusotea toimintakatteen alijäämän kasvu vaihtelee 1,8 ja - 0,5% välillä. Keusoten ja erityisesti erikoissairaanhoidon vuoden 2020 8 %:n kustannusnousu lisää toimintakatteiden alijäämää oleellisesti. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset huomioiden toimintakatteen alijäämä kasvaa kaudella 3,3%  ja -0,1% välillä. 

Verorahoitus

Verotuloarvio perustuu voimassa oleviin veroprosentteihin  lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia, joka on tonttien rakentumisen nopeuttamiseksi esitetty nostettavan lakisääteiseen maksimiin eli 6,0 %:iin. Verotulot kasvavat suunnitelmakaudella kuluvan vuoden 192 miljoonasta eurosta 226 miljoonaan euroon. Kasvua kertyy 6,7-3,0% vuosittain ja vauhti ylittää menojen kasvuprosentin joka vuosi. Valtionosuuksissa näkyy vuodella 2020 17% kertanousu kiky-leikkausten puruista, indeksikorotuksista ja veromenetysten kompensaatioista johtuen. Verorahoituksessa on huomioitu HSL-jäsenyyden tuoma verotulojen nousu, joka aiheutuu jäsenyyden mukanaan tuomien verovähennysten pienentymisestä. Vaikutus vuositasolla on 0,3 miljoonaa.

Kooste veroprosentti muutosten taloudellisista vaikutuksista on oheismateriaalina 2.

Investoinnit

Nettoinvestointien määrä vaihtelee taloussuunnitelmavuosina 44,5 ja 73,9 miljoonan euron välillä. Investointitaso on korkea huolimatta investointiesitykseen tehtyyn karsintaan ja niiden seurauksena vuosittainen poistotaso kasvaa vuoden 2019 tilanteesta noin 7,5 miljoonalla eurolla muodostaen oleellisen lisähaasteen tasapainoisen talouden ylläpidolle käytettävissä olevin resurssein. Kouluverkon uudistaminen ja sisäilmaongelmien aiheuttamat akuutit tilamuutostarpeet selittävät ohjelmakauden korkeaa investointitasoa. 

Investoinneissa varaudutaan paitsi nykyisen omaisuuden arvon ylläpitoon myös tilojen tehokkaampaan käyttöön tarvittaviin muutosinvestointeihin sekä uudisinvestointeihin. Taloussuunnitelmaan on myös sisällytetty 2 miljoonan euron varaus kehitysinvestointeihin, joilla mahdollistetaan panostus pitemmällä aikavälillä toiminnan tehostamiseen ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen johtaviin pääomaa vaativiin muutoksiin.

Lainat ja tulorahoitus

Kaupungin tulorahoituksen taso jää suunnitelmakaudella suhteellisen matalaksi, mutta nousee kuitenkin oleellisesti kuluvan vuoden ennustetusta vajaasta miljoonasta eurosta. Vuonna 2020 vuosikate on 13,7 miljoonaa euroa ja nousee vuonna 2023 32,4 miljoonaan. Vuosikatteella pystytään kattamaan vajaat 40% koko kauden 236,8 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Tästä johtuen lainamäärä kasvaa nopeasti vuoden 2019 tilinpäätösennusteen mukaisesta 185 miljoonasta 320 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana reilusta 4200 eurosta 6700 euroon per asukas. 

Taloussuunnitelma 2020-2023 ja talousarvio 2020 on esitetty listan liitteenä 2.

Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely on käyty 18.9.2019.

Vastaukset kaupunginhallituksen lausuntopyyntöön

Kaupunginhallitus pyysi kokouksessaan 26.8.2019 § 211 lauta- ja johtokunnilta, talous ja henkilöstöjaostolta, YT-toimikunnalta ja Mestaritoiminta Oy:lta lausuntoa talousarvioluonnokseen, liikkumavaratoimenpiteisiin, jalostettaviin kiinteistöihin, maanmyyntituottoihin, alustaviin investointiohjelmiin ja irtaimistoinvestointimäärärahojen kohdentamiseen liittyen. Seuraavien tahojen lausunnot on esitetty pykälän liitteenä: 

  • Talousjaosto
  • Kaupunkikehityslautakunta
  • Opetus- ja kasvatuslautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Järvenpään Vesi -liikelaitoksen johtokunta 
  • Henkilöstöasiainjaosto
  • YT-toimikunta
  • Mestaritoiminta Oy 

Liitteet sisältävät lauta- ja johtokuntien talousarvio- ja -suunnitelmaesitykset sekä esitykset irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta vuosina 2020-2023.

Lautakuntien rooli talouden tasapainottamisessa talousarvion hyväksymisen jälkeen

Talousarviossa esitetään muutosta, joka mahdollistaa kannustavan ja pitkäjänteisen taloussuunnittelun. Lautakunnat saavat määrärahan käyttöönsä seuraavana vuonna, mikäli ne alittavat budjettinsa. Toisaalta lautakunnille ei enää myönnetä lisämäärärahaa elleivät ne ota rahaa tulevien vuosien kehyksistään. Toisin sanoen kehys on nelivuotinen.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että valtuusto päättäisi lautakuntien puolesta, millä toimenpiteillä ne taloutensa tasapainottavat, vaan liikkumavaralistat on tehty kuvaamaan, mitä nettomenojen pienentäminen käytännössä tarkoittaa. On johdonmukaista, että valtuusto antaessaan määrärahat hyväksyy myös ne keinot, joilla annettuun kehykseen päästään tai toisaalta antaa määrärahat, jos jotakin tiettyä keinoa ei valtuuston mielestä saa käyttää. Ohjelma on nelivuotinen ja tänä aikana ilmaantuu niin uusia menopaineita kuin liikkumavarakeinoja, joita tätä talousarviota laadittaessa ei vielä ole osattu nostaa esiin. Samoin osa keinoista tullee käytännössä vaikuttamaan paremmin ja osa heikommin kuin tässä vaiheessa talousarvion laadintaa on ajateltu.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus päättää

  • merkitä tiedoksi lautakuntien antamat lausunnot

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää, että kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy talousarvion investointiosan vuosille 2020-2023 aiemmin hyväksymänsä 10 vuoden investointiohjelman mukaisena
  2. hyväksyy, että toimielimet voivat käyttää liitteenä olevat liikkumavaratoimenpiteet annettuun menokehykseen pääsemiseksi pois lukien
    • maksullisen pysäköinnin käyttöönotto (Kauke 8)
    • resurssiopettajista luopuminen (Opka 12)
    • alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksujen käyttöönottoa (Hyvo 9)
  3. hyväksyy liitteenä olevan talousarvion ja talousohjelman muilta osin
  4. valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään tarvittavat teknisluontoiset korjaukset laskelmiin ja talousarviokirjaan, jos tarvetta käsittelyssä tehtyjen päätösten jälkeen ilmenee
  5. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään hallinnon säästöohjelman edellyttämistä määrärahasiirroista tarvittaessa
  6. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja kaupunginhallituksen sen ylittävistä hankkeista
  7. valtuuttaa talousjohtajan päätöksellään ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin.
  8. valtuuttaa talousjohtajan päättämään kaupungin lainakannan hoidon edellyttämistä toimenpiteistä mukaan lukien johdannaissopimusten tekeminen ja muut mahdolliset suojaustoimenpiteet

 

Käsittely

Keskustelun kuluessa esittelijä täydensi ehdotustaan seuraavasti: Talousarvion investointiosaan ja poistoihin tehdään kaupunginhallituksen edellisessä kohdassa päättämät lisäykset koskien Kyrölän liikuntahallia.

Passi teki Gilanin kannattamana muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti: "Esitän, että emme hyväksy toimenpidettä Hyvo 4 "Synergiaedun hakeminen liikuntapaikkojen huolto- ja ylläpitotoiminnoissa".

Passi teki Launialan kannattamana muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti: "Järvenpää ei vähennä esitettyä avustajien määrää. Vaikutus talousarvioon 2020 - 2023 on 550 te". Passi veti tämän muutosehdotuksen pois käsittelystä.

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu muutosehdotus ja oli suoritettava äänestys. Puheenjohtajan ehdotuksesta hyväksyttiin äänestystavaksi sähköinen nimenhuutoäänestys

Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdottama äänestysjärjestys:

JAA = Esittelijän ehdotus

EI = Passin muutosehdotus.

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen äänin 8 - 2 (1 tyhjä) hyväksyneen esittelijän ehdotuksen. Äänestysluettelo on liitetty oheen.

Päätös

Hyväksyttiin esittelijän täydennetyn ehdotuksen mukaisesti.

Äänestystulokset

  • Jaa 8 kpl 73%

    Willem van Schevikhoven, Ulla-Mari Karhu, Jarno Hautamäki, Mikko Vesterinen, Helinä Perttu, Mikko Taavitsainen, Hanna Graeffe, Pekka Heikkilä

  • Ei 2 kpl 18%

    Tomi Passi, Mika Gilan

  • Tyhjä 1 kpl 9%

    Mimmi Launiala

Valmistelija

  • Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Perustelut

Taloussuunnitelmaesityksen pääkohdat ovat seuraavat:

Taloussuunnitelma on laadittu siten, että kaupungin tulos on positiivinen vuonna 2022 ja siitä eteenpäin. Tulos on saavutettu tehostamalla toimintaa ja vähentämällä palvelutoiminnan nettomenoja sekä investointeja. 

  • Taloussuunnitelma sisältää merkittävän määrän liikkumavaratoimenpiteitä suunnitelmakaudella ml kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen ja tilakulujen karsinnan 10%:lla vuoteen 2022 mennessä ja noin 10% tehostamisen hallinnon kuluista vuoteen 2023 mennessä.
  • Kaupungin tuloksen maanmyyntiriippuvutta on vähennetty ottamalla myyntipotentiaalista huomioon maanmyyntivoittoina varovaisuuden periaatetta noudattaen vain 80%. 
  • Taloussuunnitelma sisältää rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin korotuksen 6,0% 1.1.2020 alkaen. Taloussuunnitelma ei sisällä muiden veroperusteiden muuttamista. Veroprosenteista päätetään erikseen vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä.  
  • Taloussuunnitelmassa on huomioitu kaupunginvaltuuston 21.10.2019 § 69 päätös kaupungin liittymisestä vuoden 2022 alusta alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi.
  • Taloussuunnitelmaan on sisällytetty investointiohjelmien karsiminen, mikä näkyy käyttötaloudessa pienempinä poistoina. Vuosien 2020-2029 investointiohjelmasta päätetään erikseen talousarviokäsittely yhteydessä. Ohjelman 4 ensimmäistä vuotta heijastuvat suoraan taloussuunnitelmaan. Investointitaso on karsinnasta huolimatta taloussuunnitelmakaudella huomattavan suuri.
  • Taloussuunnitelmassa on huomioitu Tilaomistuksen eriyttäminen Konsernipalvelujen sitovuustasosta ja Käyttöomaisuuden myyntivoittojen ja maankäyttökorvausten uuden sitovuustason perustaminen

Taloussuunnitelma

Kaupungin tulos pysyy toteutettavista tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta negatiivisena taloussuunnitelmakauden kaksi ensimmäistä vuotta. Tulos painuu 6,8 miljoonaa tappiolliseksi 2020 ja on yhä 2,4 miljoonaa euroa tappiollinen vuonna 2021. Vuonna 2022 tulos saadaan käännettyä positiiviseksi, kun toteutettavat toimenpiteet alkavat vaikuttaa täydellä teholla. Kaupungin taseen kertynyt ylijäämä vuoden 2019 lopussa on tilinpäätösennusteen toteutuessa 21,5 miljoonaa euroa, ja se ehtii painua 12 miljoonaan euroon taloussuunnitelmakauden aikana. 

Käyttötalous

Viranhaltijat valmistelivat kaikkiin palvelualueisiin ja konsernipalveluihin liittyen toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouteen saatiin liikkumavaraa. Lautakuntia pyydettiin myös laittamaan toimenpiteet järjestykseen sen mukaan, kun ne näkivät niistä olevan vähiten haittaa asukkaille. Kooste liikkumavaratoimenpiteistä ja lautakuntien esittämästä priorisointijärjestyksestä on liitteenä 1

Talousarvioesitykseen on sisällytetty kaikki lautakuntien tunnistamat liikkumavaratoimenpiteet lukuun ottamatta maksullisen pysäköinnin käyttöönottoa (Kauke 8), resurssiopettajista luopumista (Opka 12) ja alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksujen käyttöönottoa (Hyvo 9). Käyttämättä jätetyt toimenpiteet oli nostettu esiin myös lautakuntien lausunnoissa. Liikkumavaratoimenpiteissä esitetty konsernin kaikkia hallintotehtäviä koskeva säästöohjelma on sisällytetty talousarviossa konsernipalveluihin siltä osin, kun sitä ei oltu esitetty erikseen palvelualueiden toimenpidelistoilla. Hallinnon säästöt ovat kokonaisuus, joka menee yli konsernin eri yksiköiden rajojen. Säästöjen toteuttaminen tulee todennäköisesti edellyttämään useita pieniä määrärahasiirtoja eri kehysten välillä, kun prosesseja kehitetään. Tämän vuoksi esitetään, että kaupunginjohtajalla on oikeus siirtää näitä määrärahoja, jotta ohjelma saadaan pantua toimeen. Palvelulisäyksenä on huomioitu valtuuston päätöksen mukainen liittyminen HSL:ään vuoden 2022 alussa. Lisäksi talousarviossa on huomioitu sopeutustoimenpiteenä kaupungin toimintojen käytössä olevien tilojen tehostaminen. Kooste jalostettavista kiinteistöistä on pykälän oheismateriaalina 1.

Taloussuunnitelmassa kaupungin tuloksen riippuvuutta maanmyyntituotoista on vähennetty oleellisesti. Kaupunkikehityksen arvioimasta myyntipotentiaalista on huomioitu laskelmissa varovaisuuden periaatetta noudattaen vain 80%, mikä laskee vuosittaisten maanmyyntivoittojen määrän 5,0 - 6,5 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden ennuste on 5,5 miljoonaa euroa, joten tasoa voidaan pitää perusteltuna myös toteutuneen kehityksen pohjalta.   

Tasapainotustoimenpiteiden ansiosta palvelualueiden toimintakatteet kehittyvät taloussuunnitelmakaudella maltillisesti. Ilman Keusotea toimintakatteen alijäämän kasvu vaihtelee 1,8 ja - 0,5% välillä. Keusoten ja erityisesti erikoissairaanhoidon vuoden 2020 8 %:n kustannusnousu lisää toimintakatteiden alijäämää oleellisesti. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja maankäyttökorvaukset huomioiden toimintakatteen alijäämä kasvaa kaudella 3,3%  ja -0,1% välillä. 

Verorahoitus

Verotuloarvio perustuu voimassa oleviin veroprosentteihin  lukuun ottamatta rakentamattoman rakennuspaikan veroprosenttia, joka on tonttien rakentumisen nopeuttamiseksi esitetty nostettavan lakisääteiseen maksimiin eli 6,0 %:iin. Verotulot kasvavat suunnitelmakaudella kuluvan vuoden 192 miljoonasta eurosta 226 miljoonaan euroon. Kasvua kertyy 6,7-3,0% vuosittain ja vauhti ylittää menojen kasvuprosentin joka vuosi. Valtionosuuksissa näkyy vuodella 2020 17% kertanousu kiky-leikkausten puruista, indeksikorotuksista ja veromenetysten kompensaatioista johtuen. Verorahoituksessa on huomioitu HSL-jäsenyyden tuoma verotulojen nousu, joka aiheutuu jäsenyyden mukanaan tuomien verovähennysten pienentymisestä. Vaikutus vuositasolla on 0,3 miljoonaa.

Kooste veroprosentti muutosten taloudellisista vaikutuksista on oheismateriaalina 2.

Investoinnit

Nettoinvestointien määrä vaihtelee taloussuunnitelmavuosina 44,5 ja 73,9 miljoonan euron välillä. Investointitaso on korkea huolimatta investointiesitykseen tehtyyn karsintaan ja niiden seurauksena vuosittainen poistotaso kasvaa vuoden 2019 tilanteesta noin 7,5 miljoonalla eurolla muodostaen oleellisen lisähaasteen tasapainoisen talouden ylläpidolle käytettävissä olevin resurssein. Kouluverkon uudistaminen ja sisäilmaongelmien aiheuttamat akuutit tilamuutostarpeet selittävät ohjelmakauden korkeaa investointitasoa. 

Investoinneissa varaudutaan paitsi nykyisen omaisuuden arvon ylläpitoon myös tilojen tehokkaampaan käyttöön tarvittaviin muutosinvestointeihin sekä uudisinvestointeihin. Taloussuunnitelmaan on myös sisällytetty 2 miljoonan euron varaus kehitysinvestointeihin, joilla mahdollistetaan panostus pitemmällä aikavälillä toiminnan tehostamiseen ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen johtaviin pääomaa vaativiin muutoksiin.

Lainat ja tulorahoitus

Kaupungin tulorahoituksen taso jää suunnitelmakaudella suhteellisen matalaksi, mutta nousee kuitenkin oleellisesti kuluvan vuoden ennustetusta vajaasta miljoonasta eurosta. Vuonna 2020 vuosikate on 13,7 miljoonaa euroa ja nousee vuonna 2023 32,4 miljoonaan. Vuosikatteella pystytään kattamaan vajaat 40% koko kauden 236,8 miljoonan euron nettoinvestoinneista. Tästä johtuen lainamäärä kasvaa nopeasti vuoden 2019 tilinpäätösennusteen mukaisesta 185 miljoonasta 320 miljoonaan euroon. Asukaskohtainen lainamäärä kasvaa samana aikana reilusta 4200 eurosta 6700 euroon per asukas. 

Taloussuunnitelma 2020-2023 ja talousarvio 2020 on esitetty listan liitteenä 2.

Yhteistoimintamenettely

Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain 4 §:n mukainen yhteistoimintamenettely on käyty 18.9.2019.

Vastaukset kaupunginhallituksen lausuntopyyntöön

Kaupunginhallitus pyysi kokouksessaan 26.8.2019 § 211 lauta- ja johtokunnilta, talous ja henkilöstöjaostolta, YT-toimikunnalta ja Mestaritoiminta Oy:lta lausuntoa talousarvioluonnokseen, liikkumavaratoimenpiteisiin, jalostettaviin kiinteistöihin, maanmyyntituottoihin, alustaviin investointiohjelmiin ja irtaimistoinvestointimäärärahojen kohdentamiseen liittyen. Seuraavien tahojen lausunnot on esitetty pykälän liitteenä: 

  • Talousjaosto
  • Kaupunkikehityslautakunta
  • Opetus- ja kasvatuslautakunta
  • Hyvinvointilautakunta
  • Järvenpään Vesi -liikelaitoksen johtokunta 
  • Henkilöstöasiainjaosto
  • YT-toimikunta
  • Mestaritoiminta Oy 

Liitteet sisältävät lauta- ja johtokuntien talousarvio- ja -suunnitelmaesitykset sekä esitykset irtaimistomäärärahan hankekohtaisesta kohdentamisesta vuosina 2020-2023.

Lautakuntien rooli talouden tasapainottamisessa talousarvion hyväksymisen jälkeen

Talousarviossa esitetään muutosta, joka mahdollistaa kannustavan ja pitkäjänteisen taloussuunnittelun. Lautakunnat saavat määrärahan käyttöönsä seuraavana vuonna, mikäli ne alittavat budjettinsa. Toisaalta lautakunnille ei enää myönnetä lisämäärärahaa elleivät ne ota rahaa tulevien vuosien kehyksistään. Toisin sanoen kehys on nelivuotinen.

Ei ole tarkoituksenmukaista, että valtuusto päättäisi lautakuntien puolesta, millä toimenpiteillä ne taloutensa tasapainottavat, vaan liikkumavaralistat on tehty kuvaamaan, mitä nettomenojen pienentäminen käytännössä tarkoittaa. On johdonmukaista, että valtuusto antaessaan määrärahat hyväksyy myös ne keinot, joilla annettuun kehykseen päästään tai toisaalta antaa määrärahat, jos jotakin tiettyä keinoa ei valtuuston mielestä saa käyttää. Ohjelma on nelivuotinen ja tänä aikana ilmaantuu niin uusia menopaineita kuin liikkumavarakeinoja, joita tätä talousarviota laadittaessa ei vielä ole osattu nostaa esiin. Samoin osa keinoista tullee käytännössä vaikuttamaan paremmin ja osa heikommin kuin tässä vaiheessa talousarvion laadintaa on ajateltu.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen 1.11.2019 § 274 päätöksestä ilmenevät muutokset on viety liitteeseen.

Kaupunginvaltuusto

  1. hyväksyy talousarvion investointiosan vuosille 2020-2023 aiemmin hyväksymänsä 10 vuoden investointiohjelman mukaisena
  2. hyväksyy, että toimielimet voivat käyttää liitteenä olevat liikkumavaratoimenpiteet annettuun menokehykseen pääsemiseksi pois lukien
    • maksullisen pysäköinnin käyttöönotto (Kauke 8)
    • resurssiopettajista luopuminen (Opka 12)
    • alle 18-vuotiaiden liikuntapaikkamaksujen käyttöönottoa (Hyvo 9)
  3. hyväksyy liitteenä olevan talousarvion ja talousohjelman muilta osin
  4. valtuuttaa kaupunginjohtajan ja talousjohtajan tekemään tarvittavat teknisluontoiset korjaukset laskelmiin ja talousarviokirjaan, jos tarvetta käsittelyssä tehtyjen päätösten jälkeen ilmenee
  5. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään hallinnon säästöohjelman edellyttämistä määrärahasiirroista tarvittaessa
  6. valtuuttaa kaupunginjohtajan päättämään yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon asti ja kaupunginhallituksen sen ylittävistä hankkeista
  7. valtuuttaa talousjohtajan päätöksellään ottamaan pitkäaikaista tai tilapäistä lainaa rahoitustilanteen edellyttämässä määrin.
  8. valtuuttaa talousjohtajan päättämään kaupungin lainakannan hoidon edellyttämistä toimenpiteistä mukaan lukien johdannaissopimusten tekeminen ja muut mahdolliset suojaustoimenpiteet

 

Käsittely

Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen, talousjohtaja Kirsi Rinne ja henkilöstöjohtaja Merja Soosalu selostivat asiaa. 

Jenni Marttinen seuraavat muutosehdotukset:

Muutosehdotus 1 : Järvenpää Plus valtuustoryhmä esittää, että päätösehdotuksen kohtaan 2 lisätään käyttämättä jätettäväksi liikkumavaratoimenpiteeksi opetus- ja kasvatuslautakunnan liikkumavaralistasta toimenpiteet nro 8 koulujen avustus- ja ohjaushenkilöstön käytön tehostaminen ja nro 9 varhaiskasvatuksen ryhmäavustajien vähentäminen. Esitämme tästä syntyneen vajeen lisäämistä talouskehykseen, mikä tarkoittaa vuoden 2020 kehykseen lisäystä 250 000 euroa.

Muutosehdotus 1:stä kannattivat Tomi Passi, Jenni Komonen ja Tarja Edry.

Muutosehdotus 2: Järvenpää Plus valtuustoryhmä esittää, että päätösehdotuksen kohtaan 2 lisätään käyttämättä jätettäväksi liikkumavaratoimenpiteeksi hyvinvointilautakunnan liikkumavaralistasta toimenpide 4 synergiaedun hakeminen liikuntapaikkojen huolto- ja ylläpitotoiminnoissa.

Muutosehdotus 2:sta kannattivat Tomi Passi ja Jenni Komonen

 

Pirjo Komulainen teki seuraavan muutosehdotuksen: Päätösehdotuksen kohtaan 2 lisätään käyttämättä jätettäväksi liikkumavaratoimenpiteeksi kaupunkikehityslautakunnan liikkumavaralistasta toimenpide 7 Liikuntapaikkojen uudelleen järjestäminen alueurakassa.

Kannatti Emmi Mäkinen.

 

Emmi Mäkinen ehdotti, että jätetään käyttämättä 50% liikkumavaratoimenpiteistä opetuksen ja kasvatuksen liikkumavaralistasta toimenpiteistä numero 8 koulujen avustus- ja ohjaushenkilöstön käytön tehostaminen ja numero 9 varhaiskasvatuksen ryhmäavustajien vähentäminen. Lisätään kehykseen taloussuunnitelmaan vuosille 2020 - 2023 yhteensä 875.000 euroa.

Kannatti Pirjo Komulainen ja Satu Tuominen.

Kokoustauko 20.22 - 20.35.

 

Päätös

Hyväksyttiin äänestysten jälkeen kaupunginhallituksen pohjaehdotuksen mukaisesti Emmi Mäkisen ja Pirjo Komulaisen muutosehdotusten mukaisin muutoksin.

Äänestystulokset

  • Jaa 16 kpl 31%

    Jenni Marttinen, Mimmi Launiala, Henry Berg, Pepe Makkonen, Mika Gilan, Peter Osipow, Sanna-Maria Riikonen, Katja Repo, Antti Heikkilä, Tomi Passi, Markku Tenhunen, Heini Liimatainen, Tarja Edry, Riikka Reina, Jenni Komonen, Seppo Rantanen

  • Ei 18 kpl 35%

    Kaija Tuuri, Ulla-Mari Karhu, Mikko Laakkonen, Satu Haaparanta, Satu Tuominen, Viljo Smed, Katri Kuusikallio, Liisa Majanen, Emmi Mäkinen, Jarno Hautamäki, Eemeli Peltonen, Pirjo Komulainen, Laura Virkkunen, Arto Luukkanen, Mikko Taavitsainen, Mikko Vesterinen, Peter Hagman, Petri Perta

  • Tyhjä 17 kpl 33%

    Pekka Heikkinen, Tuija Kuusisto, Tuomas Raejärvi, Mikko Päivinen, Petri Ovaska, Suvi Pohjonen, Tiia Lintula, Pekka Heikkilä, Liina-Lyydia Jämsä, Kaisa Saarikorpi, Willem van Schevikhoven, Ossi Vähäsarja, Helinä Perttu, Marko Larjanne, Olli Kamunen, Hanna Graeffe, Rita Kostama

  • Jaa 23 kpl 45%

    Tiia Lintula, Mikko Vesterinen, Kaisa Saarikorpi, Arto Luukkanen, Hanna Graeffe, Laura Virkkunen, Mikko Päivinen, Ossi Vähäsarja, Helinä Perttu, Petri Ovaska, Willem van Schevikhoven, Pekka Heikkinen, Mikko Taavitsainen, Pekka Heikkilä, Liina-Lyydia Jämsä, Olli Kamunen, Tuija Kuusisto, Marko Larjanne, Katri Kuusikallio, Rita Kostama, Suvi Pohjonen, Tuomas Raejärvi, Petri Perta

  • Ei 27 kpl 53%

    Pepe Makkonen, Jenni Marttinen, Ulla-Mari Karhu, Mikko Laakkonen, Katja Repo, Liisa Majanen, Peter Osipow, Kaija Tuuri, Satu Haaparanta, Emmi Mäkinen, Jarno Hautamäki, Henry Berg, Satu Tuominen, Antti Heikkilä, Tomi Passi, Pirjo Komulainen, Eemeli Peltonen, Viljo Smed, Mika Gilan, Sanna-Maria Riikonen, Mimmi Launiala, Peter Hagman, Heini Liimatainen, Tarja Edry, Riikka Reina, Jenni Komonen, Seppo Rantanen

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Markku Tenhunen

  • Jaa 27 kpl 53%

    Tiia Lintula, Ossi Vähäsarja, Tuomas Raejärvi, Mikko Vesterinen, Tuija Kuusisto, Petri Ovaska, Mikko Taavitsainen, Suvi Pohjonen, Viljo Smed, Willem van Schevikhoven, Rita Kostama, Arto Luukkanen, Laura Virkkunen, Marko Larjanne, Kaisa Saarikorpi, Olli Kamunen, Katri Kuusikallio, Hanna Graeffe, Pekka Heikkilä, Pekka Heikkinen, Mikko Päivinen, Liina-Lyydia Jämsä, Satu Haaparanta, Markku Tenhunen, Helinä Perttu, Riikka Reina, Petri Perta

  • Ei 24 kpl 47%

    Kaija Tuuri, Ulla-Mari Karhu, Mika Gilan, Mimmi Launiala, Eemeli Peltonen, Pepe Makkonen, Jenni Marttinen, Pirjo Komulainen, Peter Osipow, Henry Berg, Tomi Passi, Katja Repo, Mikko Laakkonen, Emmi Mäkinen, Jarno Hautamäki, Peter Hagman, Sanna-Maria Riikonen, Liisa Majanen, Antti Heikkilä, Heini Liimatainen, Satu Tuominen, Tarja Edry, Jenni Komonen, Seppo Rantanen