Kaupunginvaltuusto, kokous 11.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 80 Investointiohjelma 2020-2029

JARDno-2019-3218

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Investointiohjelma 2020-2029

Nyt päätöksentekoon tuleva 10 vuoden investointiohjelma on merkittävä strategisen tason linjaus tulevista investointitarpeista. Investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on heikentynyt, joten hankkeita ja niiden toteutusaikatauluja on arvioitu entistä tarkemmin. Tästä huolimatta investointiohjelma on varsin mittava. Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 40-74 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 550 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle investoinneista ajoittuu 237 miljoonaa eli 43% kaikista investoinneista.

Investointiohjelmasta on karsittu hankkeet, joiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä. Talonrakennuksen osalta ohjelmaa laadittaessa on linjattu, että korjausinvestoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin. Ulosvuokrattuihin tiloihin ei investoida, vaan kohteista pyritään luopumaan. Mikäli luopuminen ei ole mahdollista, neuvotellaan kohteiden vuokraehdot uusiksi siten, että vuokratuotoilla pystytään kattamaan investoinneista aiheutuvat kulut. Investointiohjelmien karsinnat on tehty siten, että toimintaedellytykset säilyvät eikä investoimatta jättämisellä tai investointien siirtämisellä aiheuteta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tuleville vuosille. Korjausvelan kurissa pitävistä investoinneista ei ole karsittu. Ohjelmaan on sisällytetty myös uusia avauksia, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta ja tehostetaan tilankäyttöä ja pienennetään toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa. 

Investointiesitykset tarkentuvat seuraavalla ohjelmakierroksella, kun hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvitys saadaan laadittua ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkoselvityksen lähtöaineistona toimineet väestöennusteet päivitetään uusimpien syntyvyyslukujen mukaisiksi keväällä 2020. 

Talonrakennus

Uudishankkeet
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 14 -50 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 324 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina ja ohjelmakauden lopussa. Suurimmat hankkeet kaudella ovat Harjulan uusi koulu ja päiväkoti, JYK-Juhola kokonaisuus, Mankalan ja Kartanon yhtenäiskoulujen rakentaminen. Uusinvestointien suunnittelussa lähtökohtana on tilankäytön tiivistäminen mikä edellyttää vajaakäytössä olevista ja muista tarpeettomista tiloista luopumista. JYK-Juholan osalta hankkeen lopullinen toteutuspäätös tehdään lähikuukausina.

Investointiohjelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun ja siinä on myös huomioitu keskeiset koulujen ja päivähoidon palveluverkkoon liittyvät investoinnit. Vuosien 2023-2029 investointisuunnitelmat tarkentuvat seuraavalla investointiohjelman päivityskierroksella, jolloin käytössä on matalamman syntyvyyden huomioivat päivitetyt väestöennusteet ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys.  

Allianssin investoinnit
Kaupungin rakennuskantaan, korjausvelan hallintaan kohdistuvat investoinnit, kuten myös tilojen muutoksiin liittyvät investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen varautuen samalla osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään ja korjauskustannusten todennäköistä nousua. Pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus- ja muutosinvestointeihin on varattu vuosittain 6,4 + 2 milj. euroa.

Kunnallistekniikan investoinnit

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on esityksessä jaettu kahteen osaan: infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointiesitykseen sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet linkittyvät maan myyntiin. 

Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7 - 15 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 115 miljoonaa euroa.

Liikuntapaikkainvestoinnit

Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin ja -kenttiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat aiemmin sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin. Suunnitelma täsmentyy, kun liikuntapaikkaselvitys ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys valmistuvat. 

Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 2,7 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Järvenpään veden investoinnit

Järvenpään veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Järvenpään veden investointeihin on ohjelmakaudella varattu 5 miljoonaa euroa vuodessa paitsi vuosina 2024 ja 2025, jolloin määräraha on korkeampi Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta johtuen. 

Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit

Irtaimistoinvestointeihin sisältyy investoinnit kiinteisiin hyödykkeisiin (esim. kalusto) ja aineettomiin hyödykkeisiin (esim. järjestelmät). Lähivuosina investointien painopiste onkin ICT:n teknisen alustan rakentamisessa. Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 1,3 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.

Kehitysinvestointeihin on varattuna vuosittain 2 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.  

Osakkeet

Osakkeiden osalta investointiohjelma sisältää vain Liiketalon osakkeiden myynnin ja Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet. Mahdolliset osakeomistusten realisoinnit talouden tasapainottamiseksi eivät näy ohjelmassa. Asunto-osakkeiden myyntiä ei sisälle investointiohjelmaan, koska ohjelmassa on talousarvioesityksen mukaisesti oletettu, että kaikki osakkeet myydään Mestariasunnoille vuoden 2019 aikana. 

Maanostot ja myynnit

Maanostoihin on varattu vuosittain 1,25 miljoonaa euroa, minkä lisäksi määrärahaan on sisällytetty arviot purettavien rakennusten kustannuksista. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80% toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. 85% maanmyyntituloista kirjautuu siis maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen.

Prosessi

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Päivitys alkaa keväällä väestöennusteiden, markkinatilanteen ja toimintaympäristötietojen tarkastelulla, minkä pohjalta tarkennetaan palvelutarvearviot ja täsmennetään ohjelmaan investoinnit. Ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä vuosi on nykyhetkeä. Päivitystä silmällä pitäen ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen, kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen. 

Toteutus-/rakentamisvaihe käsittää ohjelmakauden kolme ensimmäistä vuotta eli tällä kierroksella vuoden 2020-2022. Tällä kaudella esitetyistä hankkeista on olemassa jo varsinainen investointipäätös, jonka mukaisesti hankkeita viedään eteenpäin. Investointipäätöksessä on määritelty hankkeen kokonaiseurot ja aikataulutettu hanke vuosille. Investointiohjelmaa päivitettäessä tähän osioon ei kohdistu muita muutoksia kuin määrärahojen siirto tarvittaessa vuodelta toiselle.

Kuluvan vuoden (tässä 2019) hankkeiden osalta päivitystarve on samanlainen. Hankkeille on hyväksytty määräraha edellisen talousarviopäätöksen yhteydessä, joten tarvittaessa siirretään käyttämättä olevaa määrärahaa seuraavalle vuodelle, jotta hanke saadaan valmiiksi. 

Kehitys-/yleissuunnitteluvaihe käsittää ohjelmakauden vuodet 2023-2025. Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeista ei vielä ole päätöstä, mutta suunnittelua tehdään yhdessä käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa (kaupunkitekniikka, kaavoitus, Mestaritoiminta, Järvenpään Vesi jne.). Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Tähän ryhmään on mahdollista esittää uusia hankkeita, mikäli ne ovat muuttuneiden tietojen valossa tarpeen.

Investointiohjelman päivityksen yhteydessä linjataan toteutusvaiheeseen siirtyvät investoinnit. Tässä yhteydessä arvioidaan aina hankkeen yhteensopivuus muiden investointi- ja maanmyyntiohjelmien kanssa ja arvioidaan hankkeen tarpeellisuus palvelutarpeen ja esimerkiksi rakennuksen kunnon näkökulmasta.

Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen investointien määräraha-arviot on tehty karkeammalla seulalla ja ne perustuvat alustaviin hankesuunnitelmiin ja yleissuunnitelmiin. 

Palveluverkko-/hankesuunnitteluvaihe käsittää 10-vuotisohjelma neljä viimeistä vuotta eli tässä tapauksessa vuodet 2026-2029. Hankkeiden suunnitelmat ja kustannusten arviointi on tehty karkealla tasolla. Kustannusarviot perustuvat talonrakennuksessa alustaviin hankelaajuuksiin ja keskimääräisiin yksikkökustannuksiin ja kunnallistekniikassa rakenneperusteiseen hankeosalaskentaan, joka perustuu  viitteellisiin suunnitelmiin ja karkeisiin oletuksiin hankeosion määristä. 

Palveluverkko-/hankevaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Palveluverkko-/hankevaiheen vuosille voi tehdä esityksiä uusista hankkeista em. tarkistuksen yhteydessä. Esitykset hankkeiden siirtämisestä kehitysvaiheeseen tehdään investointiohjelmaan. 

Investointiohjelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Suunnittelun ja seurannan tarkkuus määräytyy hankkeen vaiheen mukaisesti. Kuluvan vuoden ja toteutusvaiheen hankkeita seurataan talouden kuukausiseurannan ja johdon raporttien yhteydessä. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta. Investointiohjelmaa päivitettäessä palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista. 

Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin ns. ohituskaistalla.

Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmile. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota on tarkoitus täsmentää edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on siis aina neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointiohjelman vuosille 2020 - 2029.

 

Käsittely

Asian käsittelyn aikana läsnä vt talousjohtaja, palvelualuejohtaja ja kaupunkikehitysjohtaja.

Päätös

Päätettiin, että asian käsittelyä jatketaan jatkokokouksessa 1.11.2019.

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Perustelut

Investointiohjelma 2020-2029

Nyt päätöksentekoon tuleva 10 vuoden investointiohjelma on merkittävä strategisen tason linjaus tulevista investointitarpeista. Investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on heikentynyt, joten hankkeita ja niiden toteutusaikatauluja on arvioitu entistä tarkemmin. Tästä huolimatta investointiohjelma on varsin mittava. Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 40-74 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 550 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle investoinneista ajoittuu 237 miljoonaa eli 43% kaikista investoinneista.

Investointiohjelmasta on karsittu hankkeet, joiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä. Talonrakennuksen osalta ohjelmaa laadittaessa on linjattu, että korjausinvestoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin. Ulosvuokrattuihin tiloihin ei investoida, vaan kohteista pyritään luopumaan. Mikäli luopuminen ei ole mahdollista, neuvotellaan kohteiden vuokraehdot uusiksi siten, että vuokratuotoilla pystytään kattamaan investoinneista aiheutuvat kulut. Investointiohjelmien karsinnat on tehty siten, että toimintaedellytykset säilyvät eikä investoimatta jättämisellä tai investointien siirtämisellä aiheuteta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tuleville vuosille. Korjausvelan kurissa pitävistä investoinneista ei ole karsittu. Ohjelmaan on sisällytetty myös uusia avauksia, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta ja tehostetaan tilankäyttöä ja pienennetään toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa. 

Investointiesitykset tarkentuvat seuraavalla ohjelmakierroksella, kun hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvitys saadaan laadittua ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkoselvityksen lähtöaineistona toimineet väestöennusteet päivitetään uusimpien syntyvyyslukujen mukaisiksi keväällä 2020. 

Talonrakennus

Uudishankkeet
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 14 -50 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 324 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina ja ohjelmakauden lopussa. Suurimmat hankkeet kaudella ovat Harjulan uusi koulu ja päiväkoti, JYK-Juhola kokonaisuus, Mankalan ja Kartanon yhtenäiskoulujen rakentaminen. Uusinvestointien suunnittelussa lähtökohtana on tilankäytön tiivistäminen mikä edellyttää vajaakäytössä olevista ja muista tarpeettomista tiloista luopumista. JYK-Juholan osalta hankkeen lopullinen toteutuspäätös tehdään lähikuukausina.

Investointiohjelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun ja siinä on myös huomioitu keskeiset koulujen ja päivähoidon palveluverkkoon liittyvät investoinnit. Vuosien 2023-2029 investointisuunnitelmat tarkentuvat seuraavalla investointiohjelman päivityskierroksella, jolloin käytössä on matalamman syntyvyyden huomioivat päivitetyt väestöennusteet ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys.  

Allianssin investoinnit
Kaupungin rakennuskantaan, korjausvelan hallintaan kohdistuvat investoinnit, kuten myös tilojen muutoksiin liittyvät investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen varautuen samalla osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään ja korjauskustannusten todennäköistä nousua. Pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus- ja muutosinvestointeihin on varattu vuosittain 6,4 + 2 milj. euroa.

Kunnallistekniikan investoinnit

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on esityksessä jaettu kahteen osaan: infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointiesitykseen sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet linkittyvät maan myyntiin. 

Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7 - 15 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 115 miljoonaa euroa.

Liikuntapaikkainvestoinnit

Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin ja -kenttiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat aiemmin sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin. Suunnitelma täsmentyy, kun liikuntapaikkaselvitys ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys valmistuvat. 

Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 2,7 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Järvenpään veden investoinnit

Järvenpään veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Järvenpään veden investointeihin on ohjelmakaudella varattu 5 miljoonaa euroa vuodessa paitsi vuosina 2024 ja 2025, jolloin määräraha on korkeampi Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta johtuen. 

Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit

Irtaimistoinvestointeihin sisältyy investoinnit kiinteisiin hyödykkeisiin (esim. kalusto) ja aineettomiin hyödykkeisiin (esim. järjestelmät). Lähivuosina investointien painopiste onkin ICT:n teknisen alustan rakentamisessa. Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 1,3 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.

Kehitysinvestointeihin on varattuna vuosittain 2 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.  

Osakkeet

Osakkeiden osalta investointiohjelma sisältää vain Liiketalon osakkeiden myynnin ja Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet. Mahdolliset osakeomistusten realisoinnit talouden tasapainottamiseksi eivät näy ohjelmassa. Asunto-osakkeiden myyntiä ei sisälle investointiohjelmaan, koska ohjelmassa on talousarvioesityksen mukaisesti oletettu, että kaikki osakkeet myydään Mestariasunnoille vuoden 2019 aikana. 

Maanostot ja myynnit

Maanostoihin on varattu vuosittain 1,25 miljoonaa euroa, minkä lisäksi määrärahaan on sisällytetty arviot purettavien rakennusten kustannuksista. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80% toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. 85% maanmyyntituloista kirjautuu siis maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen.

Prosessi

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Päivitys alkaa keväällä väestöennusteiden, markkinatilanteen ja toimintaympäristötietojen tarkastelulla, minkä pohjalta tarkennetaan palvelutarvearviot ja täsmennetään ohjelmaan investoinnit. Ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä vuosi on nykyhetkeä. Päivitystä silmällä pitäen ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen, kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen. 

Toteutus-/rakentamisvaihe käsittää ohjelmakauden kolme ensimmäistä vuotta eli tällä kierroksella vuoden 2020-2022. Tällä kaudella esitetyistä hankkeista on olemassa jo varsinainen investointipäätös, jonka mukaisesti hankkeita viedään eteenpäin. Investointipäätöksessä on määritelty hankkeen kokonaiseurot ja aikataulutettu hanke vuosille. Investointiohjelmaa päivitettäessä tähän osioon ei kohdistu muita muutoksia kuin määrärahojen siirto tarvittaessa vuodelta toiselle.

Kuluvan vuoden (tässä 2019) hankkeiden osalta päivitystarve on samanlainen. Hankkeille on hyväksytty määräraha edellisen talousarviopäätöksen yhteydessä, joten tarvittaessa siirretään käyttämättä olevaa määrärahaa seuraavalle vuodelle, jotta hanke saadaan valmiiksi. 

Kehitys-/yleissuunnitteluvaihe käsittää ohjelmakauden vuodet 2023-2025. Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeista ei vielä ole päätöstä, mutta suunnittelua tehdään yhdessä käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa (kaupunkitekniikka, kaavoitus, Mestaritoiminta, Järvenpään Vesi jne.). Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Tähän ryhmään on mahdollista esittää uusia hankkeita, mikäli ne ovat muuttuneiden tietojen valossa tarpeen.

Investointiohjelman päivityksen yhteydessä linjataan toteutusvaiheeseen siirtyvät investoinnit. Tässä yhteydessä arvioidaan aina hankkeen yhteensopivuus muiden investointi- ja maanmyyntiohjelmien kanssa ja arvioidaan hankkeen tarpeellisuus palvelutarpeen ja esimerkiksi rakennuksen kunnon näkökulmasta.

Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen investointien määräraha-arviot on tehty karkeammalla seulalla ja ne perustuvat alustaviin hankesuunnitelmiin ja yleissuunnitelmiin. 

Palveluverkko-/hankesuunnitteluvaihe käsittää 10-vuotisohjelma neljä viimeistä vuotta eli tässä tapauksessa vuodet 2026-2029. Hankkeiden suunnitelmat ja kustannusten arviointi on tehty karkealla tasolla. Kustannusarviot perustuvat talonrakennuksessa alustaviin hankelaajuuksiin ja keskimääräisiin yksikkökustannuksiin ja kunnallistekniikassa rakenneperusteiseen hankeosalaskentaan, joka perustuu  viitteellisiin suunnitelmiin ja karkeisiin oletuksiin hankeosion määristä. 

Palveluverkko-/hankevaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Palveluverkko-/hankevaiheen vuosille voi tehdä esityksiä uusista hankkeista em. tarkistuksen yhteydessä. Esitykset hankkeiden siirtämisestä kehitysvaiheeseen tehdään investointiohjelmaan. 

Investointiohjelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Suunnittelun ja seurannan tarkkuus määräytyy hankkeen vaiheen mukaisesti. Kuluvan vuoden ja toteutusvaiheen hankkeita seurataan talouden kuukausiseurannan ja johdon raporttien yhteydessä. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta. Investointiohjelmaa päivitettäessä palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista. 

Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin ns. ohituskaistalla.

Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmile. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota on tarkoitus täsmentää edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on siis aina neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointiohjelman vuosille 2020 - 2029.

 

Käsittely 

Mimmi Launiala teki Karhun ja Pertun kannattamana muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti: "Kyrölän koulun liikuntahallia varten lisätään investointiohjelmaan 1.000.000 euroa vuodelle 2020".

Tomi Passi teki Taavitsaisen kannattamana muutosesityksen (1), joka kuului seuraavasti: "Lisätään 1 Me / vuosi taloudellisia edellytyksiä peruskorjauksen ennaltaehkäisevään toteutukseen suunnitelmakaudelle 2020-2023. Tavoitteena on pystyä siirtämään kunnostuksen avulla uudisrakentamisia".

Tomi Passi teki Taavitsaisen kannattamana muutosesityksen (2), joka kuului seuraavasti: "Kunnallistekniikan rakentaminen: Uudet alueet ja infran ylläpidon varaukset: Vähennetään yhteensä 6 miljoonaa euroa suunnitelmakaudella 2020-2023. Tarkastelun yhteydessä tehdään laadullista kohteiden tarkastelua ja toteutustason kaventamista. Samalla tarkastellaan rakentamisen aloittamisen välttämätöntä tarvetta".

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kolme esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa, kannatettua muutosehdotusta, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi sähköinen nimenhuutoäänestys. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi.

Launialan muutosehdotus:

JAA = esittelijän ehdotus

EI = Mimmi Launialan muutosehdotus

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen äänin 3 - 8 Launialan muutosehdotuksen.

 

Passin muutosehdotus 1:

JAA = esittelijän ehdotus

EI = Passin muutosehdotus

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen äänin 9 - 2 esittelijän ehdotuksen.

 

Passin muutosehdotus 2:

JAA = esittelijän ehdotus

EI =Tomi Passin muutosehdotus

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen äänin 9 - 2 esittelijän ehdotuksen.

Päätös

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että Kyrölän koulun liikuntahallia varten lisätään investointiohjelmaan 1.000.000 euroa vuodelle 2020.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että Oinaskadun koulun tilanne tuodaan arvioitavaksi erikseen kiinteistön tarkempien kuntoselvitysten ja korjaussuunnitelmien valmistuttua. 

 

Äänestystulokset

  • Jaa 3 kpl 27%

    Willem van Schevikhoven, Mikko Taavitsainen, Pekka Heikkilä

  • Ei 8 kpl 73%

    Mimmi Launiala, Ulla-Mari Karhu, Jarno Hautamäki, Mikko Vesterinen, Hanna Graeffe, Tomi Passi, Helinä Perttu, Mika Gilan

  • Jaa 9 kpl 82%

    Ulla-Mari Karhu, Helinä Perttu, Mimmi Launiala, Mikko Vesterinen, Hanna Graeffe, Jarno Hautamäki, Willem van Schevikhoven, Pekka Heikkilä, Mika Gilan

  • Ei 2 kpl 18%

    Tomi Passi, Mikko Taavitsainen

  • Jaa 9 kpl 82%

    Helinä Perttu, Ulla-Mari Karhu, Mimmi Launiala, Jarno Hautamäki, Mikko Vesterinen, Willem van Schevikhoven, Hanna Graeffe, Pekka Heikkilä, Mika Gilan

  • Ei 2 kpl 18%

    Mikko Taavitsainen, Tomi Passi

Valmistelija

  • Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Perustelut

Investointiohjelma 2020-2029

Nyt päätöksentekoon tuleva 10 vuoden investointiohjelma on merkittävä strategisen tason linjaus tulevista investointitarpeista. Investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on heikentynyt, joten hankkeita ja niiden toteutusaikatauluja on arvioitu entistä tarkemmin. Tästä huolimatta investointiohjelma on varsin mittava. Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 40-74 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 550 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle investoinneista ajoittuu 237 miljoonaa eli 43% kaikista investoinneista.

Investointiohjelmasta on karsittu hankkeet, joiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä. Talonrakennuksen osalta ohjelmaa laadittaessa on linjattu, että korjausinvestoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin. Ulosvuokrattuihin tiloihin ei investoida, vaan kohteista pyritään luopumaan. Mikäli luopuminen ei ole mahdollista, neuvotellaan kohteiden vuokraehdot uusiksi siten, että vuokratuotoilla pystytään kattamaan investoinneista aiheutuvat kulut. Investointiohjelmien karsinnat on tehty siten, että toimintaedellytykset säilyvät eikä investoimatta jättämisellä tai investointien siirtämisellä aiheuteta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tuleville vuosille. Korjausvelan kurissa pitävistä investoinneista ei ole karsittu. Ohjelmaan on sisällytetty myös uusia avauksia, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta ja tehostetaan tilankäyttöä ja pienennetään toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa. 

Investointiesitykset tarkentuvat seuraavalla ohjelmakierroksella, kun hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvitys saadaan laadittua ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkoselvityksen lähtöaineistona toimineet väestöennusteet päivitetään uusimpien syntyvyyslukujen mukaisiksi keväällä 2020. 

Talonrakennus

Uudishankkeet
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 14 -50 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 324 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina ja ohjelmakauden lopussa. Suurimmat hankkeet kaudella ovat Harjulan uusi koulu ja päiväkoti, JYK-Juhola kokonaisuus, Mankalan ja Kartanon yhtenäiskoulujen rakentaminen. Uusinvestointien suunnittelussa lähtökohtana on tilankäytön tiivistäminen mikä edellyttää vajaakäytössä olevista ja muista tarpeettomista tiloista luopumista. JYK-Juholan osalta hankkeen lopullinen toteutuspäätös tehdään lähikuukausina.

Investointiohjelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun ja siinä on myös huomioitu keskeiset koulujen ja päivähoidon palveluverkkoon liittyvät investoinnit. Vuosien 2023-2029 investointisuunnitelmat tarkentuvat seuraavalla investointiohjelman päivityskierroksella, jolloin käytössä on matalamman syntyvyyden huomioivat päivitetyt väestöennusteet ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys.  

Allianssin investoinnit
Kaupungin rakennuskantaan, korjausvelan hallintaan kohdistuvat investoinnit, kuten myös tilojen muutoksiin liittyvät investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen varautuen samalla osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään ja korjauskustannusten todennäköistä nousua. Pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus- ja muutosinvestointeihin on varattu vuosittain 6,4 + 2 milj. euroa.

Kunnallistekniikan investoinnit

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on esityksessä jaettu kahteen osaan: infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointiesitykseen sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet linkittyvät maan myyntiin. 

Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7 - 15 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 115 miljoonaa euroa.

Liikuntapaikkainvestoinnit

Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin ja -kenttiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat aiemmin sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin. Suunnitelma täsmentyy, kun liikuntapaikkaselvitys ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys valmistuvat. 

Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 2,7 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Järvenpään veden investoinnit

Järvenpään veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Järvenpään veden investointeihin on ohjelmakaudella varattu 5 miljoonaa euroa vuodessa paitsi vuosina 2024 ja 2025, jolloin määräraha on korkeampi Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta johtuen. 

Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit

Irtaimistoinvestointeihin sisältyy investoinnit kiinteisiin hyödykkeisiin (esim. kalusto) ja aineettomiin hyödykkeisiin (esim. järjestelmät). Lähivuosina investointien painopiste onkin ICT:n teknisen alustan rakentamisessa. Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 1,3 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.

Kehitysinvestointeihin on varattuna vuosittain 2 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.  

Osakkeet

Osakkeiden osalta investointiohjelma sisältää vain Liiketalon osakkeiden myynnin ja Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet. Mahdolliset osakeomistusten realisoinnit talouden tasapainottamiseksi eivät näy ohjelmassa. Asunto-osakkeiden myyntiä ei sisälle investointiohjelmaan, koska ohjelmassa on talousarvioesityksen mukaisesti oletettu, että kaikki osakkeet myydään Mestariasunnoille vuoden 2019 aikana. 

Maanostot ja myynnit

Maanostoihin on varattu vuosittain 1,25 miljoonaa euroa, minkä lisäksi määrärahaan on sisällytetty arviot purettavien rakennusten kustannuksista. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80% toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. 85% maanmyyntituloista kirjautuu siis maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen.

Prosessi

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Päivitys alkaa keväällä väestöennusteiden, markkinatilanteen ja toimintaympäristötietojen tarkastelulla, minkä pohjalta tarkennetaan palvelutarvearviot ja täsmennetään ohjelmaan investoinnit. Ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä vuosi on nykyhetkeä. Päivitystä silmällä pitäen ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen, kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen. 

Toteutus-/rakentamisvaihe käsittää ohjelmakauden kolme ensimmäistä vuotta eli tällä kierroksella vuoden 2020-2022. Tällä kaudella esitetyistä hankkeista on olemassa jo varsinainen investointipäätös, jonka mukaisesti hankkeita viedään eteenpäin. Investointipäätöksessä on määritelty hankkeen kokonaiseurot ja aikataulutettu hanke vuosille. Investointiohjelmaa päivitettäessä tähän osioon ei kohdistu muita muutoksia kuin määrärahojen siirto tarvittaessa vuodelta toiselle.

Kuluvan vuoden (tässä 2019) hankkeiden osalta päivitystarve on samanlainen. Hankkeille on hyväksytty määräraha edellisen talousarviopäätöksen yhteydessä, joten tarvittaessa siirretään käyttämättä olevaa määrärahaa seuraavalle vuodelle, jotta hanke saadaan valmiiksi. 

Kehitys-/yleissuunnitteluvaihe käsittää ohjelmakauden vuodet 2023-2025. Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeista ei vielä ole päätöstä, mutta suunnittelua tehdään yhdessä käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa (kaupunkitekniikka, kaavoitus, Mestaritoiminta, Järvenpään Vesi jne.). Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Tähän ryhmään on mahdollista esittää uusia hankkeita, mikäli ne ovat muuttuneiden tietojen valossa tarpeen.

Investointiohjelman päivityksen yhteydessä linjataan toteutusvaiheeseen siirtyvät investoinnit. Tässä yhteydessä arvioidaan aina hankkeen yhteensopivuus muiden investointi- ja maanmyyntiohjelmien kanssa ja arvioidaan hankkeen tarpeellisuus palvelutarpeen ja esimerkiksi rakennuksen kunnon näkökulmasta.

Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen investointien määräraha-arviot on tehty karkeammalla seulalla ja ne perustuvat alustaviin hankesuunnitelmiin ja yleissuunnitelmiin. 

Palveluverkko-/hankesuunnitteluvaihe käsittää 10-vuotisohjelma neljä viimeistä vuotta eli tässä tapauksessa vuodet 2026-2029. Hankkeiden suunnitelmat ja kustannusten arviointi on tehty karkealla tasolla. Kustannusarviot perustuvat talonrakennuksessa alustaviin hankelaajuuksiin ja keskimääräisiin yksikkökustannuksiin ja kunnallistekniikassa rakenneperusteiseen hankeosalaskentaan, joka perustuu  viitteellisiin suunnitelmiin ja karkeisiin oletuksiin hankeosion määristä. 

Palveluverkko-/hankevaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Palveluverkko-/hankevaiheen vuosille voi tehdä esityksiä uusista hankkeista em. tarkistuksen yhteydessä. Esitykset hankkeiden siirtämisestä kehitysvaiheeseen tehdään investointiohjelmaan. 

Investointiohjelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Suunnittelun ja seurannan tarkkuus määräytyy hankkeen vaiheen mukaisesti. Kuluvan vuoden ja toteutusvaiheen hankkeita seurataan talouden kuukausiseurannan ja johdon raporttien yhteydessä. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta. Investointiohjelmaa päivitettäessä palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista. 

Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin ns. ohituskaistalla.

Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmile. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota on tarkoitus täsmentää edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on siis aina neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta.

Ehdotus

Kaupunginhallituksen 1.11.2019 § 273 päättämät muutokset investointiohjelmaa on viety liitteeseen.

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointiohjelman vuosille 2020 - 2029.

 

Käsittely

Kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen ja vt talousjohtaja Kirsi Rinne selostivat asiaa.

Pepe Makkonen esitti seuraavan toimenpidealoitteen lisäämistä päätökseen: Järvenpää Plus valtuustoryhmä esittää, että Sibeliuksenväylän alikulun hyöty/kustannussuhde tarkastetaan nykyisessä taloustilanteessa.

Kannatti: Jenni Marttinen

 

Antti Heikkilä teki seuraavat muutosehdotukset:

Muutosehdotus 1: Investointiohjelmasta poistetaan sivu 8 Talonrakennusinvestoinnit: Rantapuiston rakenteet 600 000 euroa poistetaan kokonaan.

Kannatti: Mikko Taavitsainen, Tomi Passi, Jenni Marttinen

 

Muutosehdotus 2: Investointiohjelmasta sivu 12 Hankkeet / Kunnallistekniikka kohtaan Pyöräilyn kehittäminen investoinnit siirretään alkavaksi vuodesta 2023 ohjelman esittämin vuosivarauksin.

Kannatti: Mikko taavitsainen, Tomi Passi

 

Muutosehdotus 3: Investointiohjelmasta vähennetään vuosilta 2020-2022 yhteensä 4,5 milj. euroa (n. 1,5 milj. eur/vuosi), joista talonrakennuksesta 3 milj. eur ja kunnallistekniikasta 1,5 milj. euroa. Vähennykset tehdään siten, että investointiohjelmasta ei poisteta mitään kohdetta vaan etsitään hankkeissa kustannustehokkaampia ratkaisuja. Kustannussäästöjen tarkempi sijoittaminen annetaan viranhaltijoiden päätettäväksi.

Kannatti: Mikko Taavitsainen, Tomi Passi

 

Valtuutettu Mikko Taavitsainen teki seuraavan Mikko Taavitsaisen, Laura Virkkusen, Petri Pertan ja Arto Luukkasen allekirjoittaman toimenpidealoitteen:

"Esitämme, että päivitettäessä vuonna 2020 investointiohjelmaa vuosille 2021-2030 investointitarpeita tarkastellaan erityisesti jälkimmäisten vuosien suunnitellun tason osalta siten, että ne mitoitetaan kaupungin oletetun kantokyvyn mukaisiksi.

Toimenpidealoitteella tähdätään Järvenpään kaupungin pitkään jatkuneen velkaantumisen kasvun pysäyttämiseen 2020-luvun jälkimmäisellä puoliskolla."

Kannatti: Laura Virkkunen

Tauko 18:00 - 18:40.

Päätös

Hyväksyttiin äänestysten jälkeen kaupunginhallituksen päätösehdotuksen mukaisesti.

Hyväksyttiin lisäksi yksimielisesti, että päätökseen lisätään seuraana toimenpidealoite: Sibeliuksenväylän alikulun hyöty/kustannussuhde tarkastetaan nykyisessä taloustilanteessa.

.

 

Äänestystulokset

  • Jaa 28 kpl 55%

    Kaija Tuuri, Mika Gilan, Ulla-Mari Karhu, Viljo Smed, Markku Tenhunen, Kaisa Saarikorpi, Tuomas Raejärvi, Tuija Kuusisto, Willem van Schevikhoven, Jarno Hautamäki, Olli Kamunen, Petri Ovaska, Mikko Vesterinen, Suvi Pohjonen, Helinä Perttu, Ossi Vähäsarja, Katri Kuusikallio, Pirjo Komulainen, Hanna Graeffe, Liina-Lyydia Jämsä, Henry Berg, Mikko Päivinen, Pekka Heikkinen, Tiia Lintula, Peter Hagman, Heini Liimatainen, Rita Kostama, Pekka Heikkilä

  • Ei 22 kpl 43%

    Jenni Marttinen, Lassi Markkanen, Mikko Laakkonen, Satu Tuominen, Eemeli Peltonen, Tomi Passi, Katja Repo, Arto Luukkanen, Laura Virkkunen, Sanna-Maria Riikonen, Mikko Taavitsainen, Pepe Makkonen, Marko Larjanne, Peter Osipow, Antti Heikkilä, Emmi Mäkinen, Satu Haaparanta, Mimmi Launiala, Tarja Edry, Riikka Reina, Petri Perta, Jenni Komonen

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Liisa Majanen

  • Jaa 34 kpl 67%

    Tiia Lintula, Jenni Marttinen, Lassi Markkanen, Ulla-Mari Karhu, Mika Gilan, Kaija Tuuri, Pekka Heikkinen, Liisa Majanen, Petri Ovaska, Kaisa Saarikorpi, Tuija Kuusisto, Mikko Laakkonen, Jarno Hautamäki, Ossi Vähäsarja, Liina-Lyydia Jämsä, Katja Repo, Henry Berg, Mimmi Launiala, Olli Kamunen, Pirjo Komulainen, Tuomas Raejärvi, Mikko Vesterinen, Mikko Päivinen, Peter Hagman, Peter Osipow, Suvi Pohjonen, Hanna Graeffe, Katri Kuusikallio, Willem van Schevikhoven, Helinä Perttu, Heini Liimatainen, Rita Kostama, Jenni Komonen, Pekka Heikkilä

  • Ei 16 kpl 31%

    Antti Heikkilä, Laura Virkkunen, Tomi Passi, Markku Tenhunen, Emmi Mäkinen, Pepe Makkonen, Satu Haaparanta, Sanna-Maria Riikonen, Arto Luukkanen, Viljo Smed, Mikko Taavitsainen, Eemeli Peltonen, Satu Tuominen, Tarja Edry, Riikka Reina, Petri Perta

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Marko Larjanne

  • Jaa 34 kpl 67%

    Kaija Tuuri, Ulla-Mari Karhu, Emmi Mäkinen, Willem van Schevikhoven, Jarno Hautamäki, Mika Gilan, Ossi Vähäsarja, Liisa Majanen, Tiia Lintula, Kaisa Saarikorpi, Tuija Kuusisto, Helinä Perttu, Mikko Vesterinen, Viljo Smed, Mikko Laakkonen, Katja Repo, Pirjo Komulainen, Petri Ovaska, Mimmi Launiala, Henry Berg, Pekka Heikkilä, Olli Kamunen, Suvi Pohjonen, Tuomas Raejärvi, Rita Kostama, Liina-Lyydia Jämsä, Katri Kuusikallio, Jenni Marttinen, Eemeli Peltonen, Hanna Graeffe, Pekka Heikkinen, Mikko Päivinen, Heini Liimatainen, Jenni Komonen

  • Ei 17 kpl 33%

    Lassi Markkanen, Sanna-Maria Riikonen, Antti Heikkilä, Arto Luukkanen, Mikko Taavitsainen, Satu Haaparanta, Tomi Passi, Laura Virkkunen, Satu Tuominen, Peter Osipow, Pepe Makkonen, Marko Larjanne, Peter Hagman, Markku Tenhunen, Tarja Edry, Riikka Reina, Petri Perta

  • Jaa 20 kpl 39%

    Lassi Markkanen, Jenni Marttinen, Ulla-Mari Karhu, Tiia Lintula, Liisa Majanen, Viljo Smed, Eemeli Peltonen, Mikko Vesterinen, Kaija Tuuri, Ossi Vähäsarja, Pekka Heikkilä, Emmi Mäkinen, Pirjo Komulainen, Olli Kamunen, Peter Osipow, Katja Repo, Kaisa Saarikorpi, Hanna Graeffe, Katri Kuusikallio, Mikko Päivinen

  • Ei 30 kpl 59%

    Pepe Makkonen, Helinä Perttu, Mika Gilan, Willem van Schevikhoven, Laura Virkkunen, Arto Luukkanen, Satu Haaparanta, Marko Larjanne, Henry Berg, Rita Kostama, Mikko Taavitsainen, Tuija Kuusisto, Peter Hagman, Tomi Passi, Mimmi Launiala, Jarno Hautamäki, Satu Tuominen, Sanna-Maria Riikonen, Antti Heikkilä, Markku Tenhunen, Suvi Pohjonen, Pekka Heikkinen, Liina-Lyydia Jämsä, Petri Ovaska, Heini Liimatainen, Tarja Edry, Tuomas Raejärvi, Riikka Reina, Petri Perta, Jenni Komonen

  • Tyhjä 1 kpl 2%

    Mikko Laakkonen