Kaupunginhallitus, kokous 1.11.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 273 Investointiohjelma 2020-2029

JARDno-2019-3218

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Investointiohjelma 2020-2029

Nyt päätöksentekoon tuleva 10 vuoden investointiohjelma on merkittävä strategisen tason linjaus tulevista investointitarpeista. Investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on heikentynyt, joten hankkeita ja niiden toteutusaikatauluja on arvioitu entistä tarkemmin. Tästä huolimatta investointiohjelma on varsin mittava. Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 40-74 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 550 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle investoinneista ajoittuu 237 miljoonaa eli 43% kaikista investoinneista.

Investointiohjelmasta on karsittu hankkeet, joiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä. Talonrakennuksen osalta ohjelmaa laadittaessa on linjattu, että korjausinvestoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin. Ulosvuokrattuihin tiloihin ei investoida, vaan kohteista pyritään luopumaan. Mikäli luopuminen ei ole mahdollista, neuvotellaan kohteiden vuokraehdot uusiksi siten, että vuokratuotoilla pystytään kattamaan investoinneista aiheutuvat kulut. Investointiohjelmien karsinnat on tehty siten, että toimintaedellytykset säilyvät eikä investoimatta jättämisellä tai investointien siirtämisellä aiheuteta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tuleville vuosille. Korjausvelan kurissa pitävistä investoinneista ei ole karsittu. Ohjelmaan on sisällytetty myös uusia avauksia, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta ja tehostetaan tilankäyttöä ja pienennetään toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa. 

Investointiesitykset tarkentuvat seuraavalla ohjelmakierroksella, kun hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvitys saadaan laadittua ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkoselvityksen lähtöaineistona toimineet väestöennusteet päivitetään uusimpien syntyvyyslukujen mukaisiksi keväällä 2020. 

Talonrakennus

Uudishankkeet
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 14 -50 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 324 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina ja ohjelmakauden lopussa. Suurimmat hankkeet kaudella ovat Harjulan uusi koulu ja päiväkoti, JYK-Juhola kokonaisuus, Mankalan ja Kartanon yhtenäiskoulujen rakentaminen. Uusinvestointien suunnittelussa lähtökohtana on tilankäytön tiivistäminen mikä edellyttää vajaakäytössä olevista ja muista tarpeettomista tiloista luopumista. JYK-Juholan osalta hankkeen lopullinen toteutuspäätös tehdään lähikuukausina.

Investointiohjelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun ja siinä on myös huomioitu keskeiset koulujen ja päivähoidon palveluverkkoon liittyvät investoinnit. Vuosien 2023-2029 investointisuunnitelmat tarkentuvat seuraavalla investointiohjelman päivityskierroksella, jolloin käytössä on matalamman syntyvyyden huomioivat päivitetyt väestöennusteet ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys.  

Allianssin investoinnit
Kaupungin rakennuskantaan, korjausvelan hallintaan kohdistuvat investoinnit, kuten myös tilojen muutoksiin liittyvät investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen varautuen samalla osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään ja korjauskustannusten todennäköistä nousua. Pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus- ja muutosinvestointeihin on varattu vuosittain 6,4 + 2 milj. euroa.

Kunnallistekniikan investoinnit

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on esityksessä jaettu kahteen osaan: infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointiesitykseen sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet linkittyvät maan myyntiin. 

Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7 - 15 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 115 miljoonaa euroa.

Liikuntapaikkainvestoinnit

Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin ja -kenttiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat aiemmin sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin. Suunnitelma täsmentyy, kun liikuntapaikkaselvitys ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys valmistuvat. 

Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 2,7 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Järvenpään veden investoinnit

Järvenpään veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Järvenpään veden investointeihin on ohjelmakaudella varattu 5 miljoonaa euroa vuodessa paitsi vuosina 2024 ja 2025, jolloin määräraha on korkeampi Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta johtuen. 

Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit

Irtaimistoinvestointeihin sisältyy investoinnit kiinteisiin hyödykkeisiin (esim. kalusto) ja aineettomiin hyödykkeisiin (esim. järjestelmät). Lähivuosina investointien painopiste onkin ICT:n teknisen alustan rakentamisessa. Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 1,3 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.

Kehitysinvestointeihin on varattuna vuosittain 2 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.  

Osakkeet

Osakkeiden osalta investointiohjelma sisältää vain Liiketalon osakkeiden myynnin ja Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet. Mahdolliset osakeomistusten realisoinnit talouden tasapainottamiseksi eivät näy ohjelmassa. Asunto-osakkeiden myyntiä ei sisälle investointiohjelmaan, koska ohjelmassa on talousarvioesityksen mukaisesti oletettu, että kaikki osakkeet myydään Mestariasunnoille vuoden 2019 aikana. 

Maanostot ja myynnit

Maanostoihin on varattu vuosittain 1,25 miljoonaa euroa, minkä lisäksi määrärahaan on sisällytetty arviot purettavien rakennusten kustannuksista. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80% toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. 85% maanmyyntituloista kirjautuu siis maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen.

Prosessi

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Päivitys alkaa keväällä väestöennusteiden, markkinatilanteen ja toimintaympäristötietojen tarkastelulla, minkä pohjalta tarkennetaan palvelutarvearviot ja täsmennetään ohjelmaan investoinnit. Ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä vuosi on nykyhetkeä. Päivitystä silmällä pitäen ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen, kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen. 

Toteutus-/rakentamisvaihe käsittää ohjelmakauden kolme ensimmäistä vuotta eli tällä kierroksella vuoden 2020-2022. Tällä kaudella esitetyistä hankkeista on olemassa jo varsinainen investointipäätös, jonka mukaisesti hankkeita viedään eteenpäin. Investointipäätöksessä on määritelty hankkeen kokonaiseurot ja aikataulutettu hanke vuosille. Investointiohjelmaa päivitettäessä tähän osioon ei kohdistu muita muutoksia kuin määrärahojen siirto tarvittaessa vuodelta toiselle.

Kuluvan vuoden (tässä 2019) hankkeiden osalta päivitystarve on samanlainen. Hankkeille on hyväksytty määräraha edellisen talousarviopäätöksen yhteydessä, joten tarvittaessa siirretään käyttämättä olevaa määrärahaa seuraavalle vuodelle, jotta hanke saadaan valmiiksi. 

Kehitys-/yleissuunnitteluvaihe käsittää ohjelmakauden vuodet 2023-2025. Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeista ei vielä ole päätöstä, mutta suunnittelua tehdään yhdessä käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa (kaupunkitekniikka, kaavoitus, Mestaritoiminta, Järvenpään Vesi jne.). Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Tähän ryhmään on mahdollista esittää uusia hankkeita, mikäli ne ovat muuttuneiden tietojen valossa tarpeen.

Investointiohjelman päivityksen yhteydessä linjataan toteutusvaiheeseen siirtyvät investoinnit. Tässä yhteydessä arvioidaan aina hankkeen yhteensopivuus muiden investointi- ja maanmyyntiohjelmien kanssa ja arvioidaan hankkeen tarpeellisuus palvelutarpeen ja esimerkiksi rakennuksen kunnon näkökulmasta.

Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen investointien määräraha-arviot on tehty karkeammalla seulalla ja ne perustuvat alustaviin hankesuunnitelmiin ja yleissuunnitelmiin. 

Palveluverkko-/hankesuunnitteluvaihe käsittää 10-vuotisohjelma neljä viimeistä vuotta eli tässä tapauksessa vuodet 2026-2029. Hankkeiden suunnitelmat ja kustannusten arviointi on tehty karkealla tasolla. Kustannusarviot perustuvat talonrakennuksessa alustaviin hankelaajuuksiin ja keskimääräisiin yksikkökustannuksiin ja kunnallistekniikassa rakenneperusteiseen hankeosalaskentaan, joka perustuu  viitteellisiin suunnitelmiin ja karkeisiin oletuksiin hankeosion määristä. 

Palveluverkko-/hankevaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Palveluverkko-/hankevaiheen vuosille voi tehdä esityksiä uusista hankkeista em. tarkistuksen yhteydessä. Esitykset hankkeiden siirtämisestä kehitysvaiheeseen tehdään investointiohjelmaan. 

Investointiohjelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Suunnittelun ja seurannan tarkkuus määräytyy hankkeen vaiheen mukaisesti. Kuluvan vuoden ja toteutusvaiheen hankkeita seurataan talouden kuukausiseurannan ja johdon raporttien yhteydessä. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta. Investointiohjelmaa päivitettäessä palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista. 

Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin ns. ohituskaistalla.

Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmile. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota on tarkoitus täsmentää edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on siis aina neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta.

Ehdotus

Esittelijä

Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointiohjelman vuosille 2020 - 2029.

 

Käsittely

Asian käsittelyn aikana läsnä vt talousjohtaja, palvelualuejohtaja ja kaupunkikehitysjohtaja.

Päätös

Päätettiin, että asian käsittelyä jatketaan jatkokokouksessa 1.11.2019.

Valmistelija

  • Kirsi Rinne, talousjohtaja, kirsi.rinne@jarvenpaa.fi

Perustelut

Perustelut

Investointiohjelma 2020-2029

Nyt päätöksentekoon tuleva 10 vuoden investointiohjelma on merkittävä strategisen tason linjaus tulevista investointitarpeista. Investointiohjelma on laadittu tilanteessa, jossa kaupungin talouden kantokyky on heikentynyt, joten hankkeita ja niiden toteutusaikatauluja on arvioitu entistä tarkemmin. Tästä huolimatta investointiohjelma on varsin mittava. Vuosittaiset nettoinvestoinnit vaihtelevat 40-74 miljoonan euron välillä. 10-vuotiskauden nettoinvestoinnit ovat yhteensä 550 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakaudelle investoinneista ajoittuu 237 miljoonaa eli 43% kaikista investoinneista.

Investointiohjelmasta on karsittu hankkeet, joiden toteuttaminen ei ole välttämätöntä. Talonrakennuksen osalta ohjelmaa laadittaessa on linjattu, että korjausinvestoinnit suunnataan kaupungin oman palvelutoiminnan käytössä oleviin tiloihin. Ulosvuokrattuihin tiloihin ei investoida, vaan kohteista pyritään luopumaan. Mikäli luopuminen ei ole mahdollista, neuvotellaan kohteiden vuokraehdot uusiksi siten, että vuokratuotoilla pystytään kattamaan investoinneista aiheutuvat kulut. Investointiohjelmien karsinnat on tehty siten, että toimintaedellytykset säilyvät eikä investoimatta jättämisellä tai investointien siirtämisellä aiheuteta lisäkustannuksia tai tulomenetyksiä tuleville vuosille. Korjausvelan kurissa pitävistä investoinneista ei ole karsittu. Ohjelmaan on sisällytetty myös uusia avauksia, joilla parannetaan kaupungin palvelujen tuottavuutta ja tehostetaan tilankäyttöä ja pienennetään toiminnasta aiheutuvia käyttökuluja jatkossa. 

Investointiesitykset tarkentuvat seuraavalla ohjelmakierroksella, kun hyvinvoinnin palvelualueen palveluverkkoselvitys saadaan laadittua ja opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen palveluverkkoselvityksen lähtöaineistona toimineet väestöennusteet päivitetään uusimpien syntyvyyslukujen mukaisiksi keväällä 2020. 

Talonrakennus

Uudishankkeet
Talonrakennuksen investointiohjelmaan käytetään ohjelmakaudella 14 -50 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 324 miljoonaa euroa. Investointitarpeet ovat erityisen suuret alkuvuosina ja ohjelmakauden lopussa. Suurimmat hankkeet kaudella ovat Harjulan uusi koulu ja päiväkoti, JYK-Juhola kokonaisuus, Mankalan ja Kartanon yhtenäiskoulujen rakentaminen. Uusinvestointien suunnittelussa lähtökohtana on tilankäytön tiivistäminen mikä edellyttää vajaakäytössä olevista ja muista tarpeettomista tiloista luopumista. JYK-Juholan osalta hankkeen lopullinen toteutuspäätös tehdään lähikuukausina.

Investointiohjelma on rakennettu vastaamaan kaupungin kasvuun ja siinä on myös huomioitu keskeiset koulujen ja päivähoidon palveluverkkoon liittyvät investoinnit. Vuosien 2023-2029 investointisuunnitelmat tarkentuvat seuraavalla investointiohjelman päivityskierroksella, jolloin käytössä on matalamman syntyvyyden huomioivat päivitetyt väestöennusteet ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys.  

Allianssin investoinnit
Kaupungin rakennuskantaan, korjausvelan hallintaan kohdistuvat investoinnit, kuten myös tilojen muutoksiin liittyvät investoinnit hoidetaan kiinteistöallianssin kautta. Peruskorjaus-, sisäilmaparannus ja muutosinvestointien lähtökohtana on nykyisen palveluverkon ylläpito ja säilyttäminen varautuen samalla osittain tiedossa olevaan väestönkasvuun. Peruskorjauksia toteuttamalla hallitaan kaupungin kiinteistöjen korjausvelkaa ja ylläpidetään palvelukiinteistöt toimintakuntoisia. Mikäli peruskorjaukset viivästyvät merkittävästi esitetystä ajankohdasta, heikkenee kiinteistöjen kunto entisestään ja korjauskustannusten todennäköistä nousua. Pahimmassa tapauksessa huonokuntoinen kiinteistö aiheuttaa vaaran käyttäjille ja ympäristölle. Peruskorjaus- ja muutosinvestointeihin on varattu vuosittain 6,4 + 2 milj. euroa.

Kunnallistekniikan investoinnit

Kunnallistekniikan rakentamisohjelma on esityksessä jaettu kahteen osaan: infran ylläpitoinvestointeihin ja uusiin alueisiin. Infran ylläpitoinvestointiesitykseen sisältyy olevien rakenteiden ylläpito ja perusparannukset ja uusiin alueisiin kaupungin vetovoiman lisäämiseen kohdistuvien uusien alueiden ja muiden hankkeiden kunnallistekniikan rakentaminen. Uusien alueiden rakentamisella mahdollistetaan kaupungin kasvu ja elinvoiman lisääminen ja kohteet linkittyvät maan myyntiin. 

Kunnallistekniikan rakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 7 - 15 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 115 miljoonaa euroa.

Liikuntapaikkainvestoinnit

Liikuntapaikkarakentaminen sisältää kaikki liikuntapaikkoihin ja -kenttiin sisältyvät kustannukset ml. rakennelmat ja liikuntahalleja ja -laitoksia kevyemmät rakennukset. Kokonaisuuteen kohdistuvat investointivaraukset ovat aiemmin sisältyneet osin kunnallistekniikan ja osin talonrakennuksen hankkeisiin. Suunnitelma täsmentyy, kun liikuntapaikkaselvitys ja hyvinvoinnin palveluverkkoselvitys valmistuvat. 

Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään investointiohjelmakaudella 0,2 - 2,7 miljoonaa euroa vuodessa ja yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.

Järvenpään veden investoinnit

Järvenpään veden hankkeet kytkeytyvät tiivisti kunnallistekniikan ja liikuntapaikkarakentamisen investointeihin. Järvenpään veden investointeihin on ohjelmakaudella varattu 5 miljoonaa euroa vuodessa paitsi vuosina 2024 ja 2025, jolloin määräraha on korkeampi Haarajoen asemanseudun kunnallistekniikan rakentamisesta johtuen. 

Irtaimisto ja kehitysinvestoinnit

Irtaimistoinvestointeihin sisältyy investoinnit kiinteisiin hyödykkeisiin (esim. kalusto) ja aineettomiin hyödykkeisiin (esim. järjestelmät). Lähivuosina investointien painopiste onkin ICT:n teknisen alustan rakentamisessa. Irtaimistomääräraha vaihtelee lähivuosien 1,3 miljoonan euron ja loppuvuosien arvioidun 700 tuhannen euron välillä vuosittain.

Kehitysinvestointeihin on varattuna vuosittain 2 miljoonan euron määräraha tuottavuus- ja vetovoimainvestointeihin. Kehitysinvestointien toteuttamisen edellytyksenä on kannattavuuslaskelma, jolla osoitetaan selkeästi, että investointi maksaa itsensä takaisin menosäästöinä tai tulolisäyksinä. Kaupunginjohtaja päättää yksittäisten kehitysinvestointien käynnistämisestä 100 000 euroon ja sen ylittävistä hankkeista päättää kaupunginhallitus.  

Osakkeet

Osakkeiden osalta investointiohjelma sisältää vain Liiketalon osakkeiden myynnin ja Terveystalon vuosittain perittävät rahoitusvastikkeet. Mahdolliset osakeomistusten realisoinnit talouden tasapainottamiseksi eivät näy ohjelmassa. Asunto-osakkeiden myyntiä ei sisälle investointiohjelmaan, koska ohjelmassa on talousarvioesityksen mukaisesti oletettu, että kaikki osakkeet myydään Mestariasunnoille vuoden 2019 aikana. 

Maanostot ja myynnit

Maanostoihin on varattu vuosittain 1,25 miljoonaa euroa, minkä lisäksi määrärahaan on sisällytetty arviot purettavien rakennusten kustannuksista. Maanmyyntien arvio perustuu kaupunkikehityksen selvityksen maanmyyntipotentiaalista, josta vuosittain on huomioitu 80% toteutuvina myynteinä. Tontin myyntihinnasta keskimäärin 15% on kirjattu investointiosaan maa-alueiden tasearvoa vastaavasti. 85% maanmyyntituloista kirjautuu siis maanmyyntivoitoksi kaupungin tulokseen.

Prosessi

Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Päivitys alkaa keväällä väestöennusteiden, markkinatilanteen ja toimintaympäristötietojen tarkastelulla, minkä pohjalta tarkennetaan palvelutarvearviot ja täsmennetään ohjelmaan investoinnit. Ohjelmointi ja kustannusten arviointi on sitä tarkempaa, mitä lähempänä vuosi on nykyhetkeä. Päivitystä silmällä pitäen ohjelma on jaettu ajallisesti kolmeen jaksoon: toteutus-/rakentamisvaiheeseen, kehitys-/yleissuunnitteluvaiheeseen ja palveluverkko/-hankesuunnitteluvaiheeseen. 

Toteutus-/rakentamisvaihe käsittää ohjelmakauden kolme ensimmäistä vuotta eli tällä kierroksella vuoden 2020-2022. Tällä kaudella esitetyistä hankkeista on olemassa jo varsinainen investointipäätös, jonka mukaisesti hankkeita viedään eteenpäin. Investointipäätöksessä on määritelty hankkeen kokonaiseurot ja aikataulutettu hanke vuosille. Investointiohjelmaa päivitettäessä tähän osioon ei kohdistu muita muutoksia kuin määrärahojen siirto tarvittaessa vuodelta toiselle.

Kuluvan vuoden (tässä 2019) hankkeiden osalta päivitystarve on samanlainen. Hankkeille on hyväksytty määräraha edellisen talousarviopäätöksen yhteydessä, joten tarvittaessa siirretään käyttämättä olevaa määrärahaa seuraavalle vuodelle, jotta hanke saadaan valmiiksi. 

Kehitys-/yleissuunnitteluvaihe käsittää ohjelmakauden vuodet 2023-2025. Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeista ei vielä ole päätöstä, mutta suunnittelua tehdään yhdessä käyttäjien ja muiden sidosryhmien kanssa (kaupunkitekniikka, kaavoitus, Mestaritoiminta, Järvenpään Vesi jne.). Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Tähän ryhmään on mahdollista esittää uusia hankkeita, mikäli ne ovat muuttuneiden tietojen valossa tarpeen.

Investointiohjelman päivityksen yhteydessä linjataan toteutusvaiheeseen siirtyvät investoinnit. Tässä yhteydessä arvioidaan aina hankkeen yhteensopivuus muiden investointi- ja maanmyyntiohjelmien kanssa ja arvioidaan hankkeen tarpeellisuus palvelutarpeen ja esimerkiksi rakennuksen kunnon näkökulmasta.

Kehitys-/yleissuunnitteluvaiheen investointien määräraha-arviot on tehty karkeammalla seulalla ja ne perustuvat alustaviin hankesuunnitelmiin ja yleissuunnitelmiin. 

Palveluverkko-/hankesuunnitteluvaihe käsittää 10-vuotisohjelma neljä viimeistä vuotta eli tässä tapauksessa vuodet 2026-2029. Hankkeiden suunnitelmat ja kustannusten arviointi on tehty karkealla tasolla. Kustannusarviot perustuvat talonrakennuksessa alustaviin hankelaajuuksiin ja keskimääräisiin yksikkökustannuksiin ja kunnallistekniikassa rakenneperusteiseen hankeosalaskentaan, joka perustuu  viitteellisiin suunnitelmiin ja karkeisiin oletuksiin hankeosion määristä. 

Palveluverkko-/hankevaiheen hankkeet päivitetään vuosittain investointiohjelman tarkistuksen yhteydessä touko-kesäkuussa. Palveluverkko-/hankevaiheen vuosille voi tehdä esityksiä uusista hankkeista em. tarkistuksen yhteydessä. Esitykset hankkeiden siirtämisestä kehitysvaiheeseen tehdään investointiohjelmaan. 

Investointiohjelman toteutumisen seuranta ja päivittäminen
Suunnittelun ja seurannan tarkkuus määräytyy hankkeen vaiheen mukaisesti. Kuluvan vuoden ja toteutusvaiheen hankkeita seurataan talouden kuukausiseurannan ja johdon raporttien yhteydessä. Kehitys- ja palveluverkkovaiheen investointeja tarkastellaan investointiohjelmaa päivitettäessä tarkentuneiden korjaus- ja palvelutarvearvioiden ja palveluverkkoselvitysten pohjalta. Investointiohjelmaa päivitettäessä palvelualueet voivat tehdä esityksiä uusista kehitys- ja palveluverkkovaiheen investoinneista. 

Hankkeiden keskeytyessä tai toimintakentän muuttuessa radikaalisti voi hanke palata toteutusvaiheesta kehitysvaiheeseen tai nousta toteutettavaksi normaalia päätösaikataulua nopeammin ns. ohituskaistalla.

Nyt hyväksyttävä investointiohjelma luo puitteet tulevien vuosien investointiohjelmile. Seuraavan päivityksen lähtökohtana on nyt hyväksyttävä ohjelma, jota on tarkoitus täsmentää edellä mainituin perustein vuoden kuluttua. Päivityksen painopiste on siis aina neljän-kymmenen vuoden päässä ohjelman hyväksymisajankohdasta.

Ehdotus

Esittelijä

  • Olli Naukkarinen, kaupunginjohtaja, olli.naukkarinen@jarvenpaa.fi

Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä investointiohjelman vuosille 2020 - 2029.

 

Käsittely 

Mimmi Launiala teki Karhun ja Pertun kannattamana muutosehdotuksen, joka kuului seuraavasti: "Kyrölän koulun liikuntahallia varten lisätään investointiohjelmaan 1.000.000 euroa vuodelle 2020".

Tomi Passi teki Taavitsaisen kannattamana muutosesityksen (1), joka kuului seuraavasti: "Lisätään 1 Me / vuosi taloudellisia edellytyksiä peruskorjauksen ennaltaehkäisevään toteutukseen suunnitelmakaudelle 2020-2023. Tavoitteena on pystyä siirtämään kunnostuksen avulla uudisrakentamisia".

Tomi Passi teki Taavitsaisen kannattamana muutosesityksen (2), joka kuului seuraavasti: "Kunnallistekniikan rakentaminen: Uudet alueet ja infran ylläpidon varaukset: Vähennetään yhteensä 6 miljoonaa euroa suunnitelmakaudella 2020-2023. Tarkastelun yhteydessä tehdään laadullista kohteiden tarkastelua ja toteutustason kaventamista. Samalla tarkastellaan rakentamisen aloittamisen välttämätöntä tarvetta".

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kolme esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa, kannatettua muutosehdotusta, joten oli äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi sähköinen nimenhuutoäänestys. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus äänestysjärjestykseksi.

Launialan muutosehdotus:

JAA = esittelijän ehdotus

EI = Mimmi Launialan muutosehdotus

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen äänin 3 - 8 Launialan muutosehdotuksen.

 

Passin muutosehdotus 1:

JAA = esittelijän ehdotus

EI = Passin muutosehdotus

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen äänin 9 - 2 esittelijän ehdotuksen.

 

Passin muutosehdotus 2:

JAA = esittelijän ehdotus

EI =Tomi Passin muutosehdotus

Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen äänin 9 - 2 esittelijän ehdotuksen.

Päätös

Esittelijän ehdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että Kyrölän koulun liikuntahallia varten lisätään investointiohjelmaan 1.000.000 euroa vuodelle 2020.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti, että Oinaskadun koulun tilanne tuodaan arvioitavaksi erikseen kiinteistön tarkempien kuntoselvitysten ja korjaussuunnitelmien valmistuttua. 

 

Äänestystulokset

  • Jaa 3 kpl 27%

    Willem van Schevikhoven, Mikko Taavitsainen, Pekka Heikkilä

  • Ei 8 kpl 73%

    Mimmi Launiala, Ulla-Mari Karhu, Jarno Hautamäki, Mikko Vesterinen, Hanna Graeffe, Tomi Passi, Helinä Perttu, Mika Gilan

  • Jaa 9 kpl 82%

    Ulla-Mari Karhu, Helinä Perttu, Mimmi Launiala, Mikko Vesterinen, Hanna Graeffe, Jarno Hautamäki, Willem van Schevikhoven, Pekka Heikkilä, Mika Gilan

  • Ei 2 kpl 18%

    Tomi Passi, Mikko Taavitsainen

  • Jaa 9 kpl 82%

    Helinä Perttu, Ulla-Mari Karhu, Mimmi Launiala, Jarno Hautamäki, Mikko Vesterinen, Willem van Schevikhoven, Hanna Graeffe, Pekka Heikkilä, Mika Gilan

  • Ei 2 kpl 18%

    Mikko Taavitsainen, Tomi Passi